Oksettavaa, kun äidit käyttää tyttölapsistaan termiä "neiti", tai "pikkuneiti"

Sinappikone, pierureikä... onhan noita lempinimiä monia.

Niin onki. Tosi raivostuttavan kuuloista. Meidän neiti söi koko aamupuuron ja otti lisääkin. Meidän neiti se osaa syödä.

On teillä jukolauta taas murheet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käyttänyt neiti sanaa tyttärestäni. Ja kyllä, viimeksi eilen sanoin yhtä naispuolista ihmistä rouvaksi kun selitin hänestä miehelleni. Minusta se on ihan kohtelias tapa puhua naisesta.

Jos en tunne naapurin Juttaa hyvin, voin sanoa, että näin tai tapasin naapurin rouvan.

Ei näin:| Joku jossain voi vaikka oksentaa.

Sanot vaikka :" Se naapurin nainen, joka asuu asunnossa 34, ..."

Toinen vaihtoehto on kutsua häntä rouvaksi ja olla kertomatta siitä AV:lla.

Vähän ot. Mutta olin vanhainkodissa töissä ja teitittelin yhtä miestä noin 90-vuotias.

Kysyin häneltä, että otatteko lisää ruokaa? Lähtikö teiltä nälkä? Niin hän vastasi, että anteeksi neiti, mutta monenako sinä minut näet? 😁

Minua myös on kummastuttanut se tyyli puhua tytöstään "meidän neiti sitä ja meidän neiti tätä". En tiedä miksi, mutta minusta se kuulostaa jotenkin alentuvalta.

Toinen on eräs hoitaja töissä, joka kirjoittaa raportteihin, että neiti teki sitä ja neiti teki tätä. Koen sen myös, että se ei ole asiallista kieltä puhua potilaasta.

Minusta siinä on ivallinen sävy.

Minua ällöttää se, että varmaan 80 % mammoista puhuu uhmaikäisistä perseilevistä lapsistaan, että nämä ovat poikkeuksellisen voimakastahtoisia, hyvä että löytyy temperamenttia ja luonnetta, osaapahan ainakin pitää puolensa. Vaikka sellainen perseily, uppiniskaisuus ja jääräpäisyys nyt vaan kuuluu siihen ikään, eikä ole mitenkään harvinaista. Kuvittelevat tämän ennakoivan, että juuri heidän pennuistaan tulee määrätietoisia, kunnianhimoisia ja sisukkaita menestyjiä. Kuitenkin valtaosa näistä uhmaikäisistä temperamenttisista tulisieluista muuttuu kouluikään mennessä tavallisiksi nössöiksi, joilla ei ole pitkäjänteisyyttä leipoa toista pellillistä pipareita, joiden on pakko saada samanmerkkinen reppu kuin kaikilla muilla, ja jotka ujostelevat tervehtiä vieraita aikuisia.

Mutta mitä jos se ei olekaan tyttö? Ei vanhemmat voi olettaa lapsensa olevan sitä sukupuolta miltä näyttää :/

Minä kutsun ihan tytöksi tai omalla nimellään, mutta jätän tuon etuliitteen "meidän" ihan tietoisesti pois. 

Kylläpäs sitä pienestä ällötytään ja oksennetaan.

Jokainen puhukoon lapsistaan ihan kuten haluaa, kunhan ei mollata ja haukuta julkisesti tai yksityisesti aamusta iltaan!

Vielä hirveämpi on kylläkin Nuoriherra

Meidän poikia ei pidä eikä saa herroitella. Alkavat muuten luulla olevansa parempia kuin suloiset siskonsa.

Itse olet oksettava.

Sun tytöt ois varmaan tytsyi, pimatsui ja pissixii

Vierailija kirjoitti:

Sillä on oma luonnollinen tarkoitus, että vanhemmat kutsuu lapsia hellittelynimillä. Se auttaa kiintymyssuhteen muodostamisessa ihan eri tavalla kuin kutsuttaessa lasta esim vain tämän nimellä. Mua säälittää lapset, jotka jäävät tästä paitsi. Sillä ei haittaa miten muut lapsiaan nimittää. Ihana huomata rakkaudenosoituksia!

Meidän perheessä kutsutaan lapsia rakas- tai kulta-sanoilla. Ei mitään tarvetta neiditellä tai käyttää prinsessa-nimitystä (hyi yäk). Lapsiamme kehutaan kauniiksi, komeiksi ja fiksuiksi.

Meidän pikku henkilö on mielestäni pahempi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän aikuisiakaan rouvitella, eikä herroitella. Ja neiti -sana tuo mieleen näsäviisaan ja pikkuvanhan besserwisser -tyttölapsen. Hyi.

Ällöttävintä, mitä äiti on sanonut lapsestaan, on: "tää meidän pikkuneiti on oikea tättähäärä". Hyi helvetti millainen lapsi!

Se on tämä yksi naistyyppi, joka puhuu pikkuneideistä/prinsessoista, pikkumiehistä/prinsseistä ja mies on tietenkin Meidän Isäntä.

Onpa herkkää sakkia nämä nykyihmiset. Kaikki oksettaa ja yököttää ja on niin hirveen vaikeeta! :D

Niin kauan kuin vanhemmat kutsuvat lastaan vaikka sitten neiti tättähääräksi, ei lapsella ole mitään hätää, vaikka vieressä tusina ihmistä oksentaisi aamiaisensa. Sitten kun lasta ruvetaan kotona sanomaan tyhmäksi, rumaksi tai ilkeäksi, voivat ne oksentelijat ruveta huolestumaan.

Koirani on hellanduudelispuudelis, kaunis neiti, mammanpatukka ja kultahaisuli. En kuitenkaan käytä näitä lempinimiä muiden kuullen tai varmaan kuolisin häpeästä 😀

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, on se sitten ihmislapsi tai mikä lie muu.

Neiti = nainen, joka ei ole naimisissa, rouva=nainen, joka on naimisissa herra= mies. Eteen voi laittaa "nuori" tai "pikku", jos se on tarpeen väärinkäsitysten välttämiseksi. Näin yksinkertaista asia on. Näitä sanoja käytetään Suomessa ihan liian vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käyttänyt neiti sanaa tyttärestäni. Ja kyllä, viimeksi eilen sanoin yhtä naispuolista ihmistä rouvaksi kun selitin hänestä miehelleni. Minusta se on ihan kohtelias tapa puhua naisesta.

Jos en tunne naapurin Juttaa hyvin, voin sanoa, että näin tai tapasin naapurin rouvan.

Pyh. Akkoja tai ämmiä ne on. Miehet on ukkoja tai äijiä. Nuori nainen on muija ja nuori mies jätkä.