Lue keskustelun säännöt.
Synnytyssairaaloiden toiminta pitäisi muuttaa täysin - äideille tulisi vaatia mahdollisuus täyteen lepoon
29.08.2018 |
Äideille tulisi tarjota täyden palvelun sairaala synnytyksen jälkeen. Eli heitä hemmoteltaisiin rankan synnytyksen jälkeen tuomalla ruuat huoneeseen, antamalla nukkua silloin kun nukuttaa ja että lakanat vaihdetaan. Äidin ei tarvitsisi keskittyä mihinkään muuhun kuin lepoon ja imetykseen. Ne, jotka haluaisivat täyden palvelun ja levon, olisivat eri osastolla kuin ne, jotka haluavat tehdä itse kaiken.
Mallia voisi ottaa Kiinasta.
"Miltä kuulostaisi kuukauden mittainen lapsivuodelepo synnytyksen jälkeen? Kiinalaisen tavan mukaan naisen on pidettävä synnytyksen jälkeen po ge lai. Tänä aikana tuore äiti ei saa tehdä kotitöitä eikä muutakaan raskasta.
Suomessa ihannoidaan synnyttäjää, joka pyöräyttää lapsensa mutaisella pellolla kuokka kädessä ja palaa seuraavana päivänä töihin. Tällaista ajattelutapaa pidetään Kiinassa epäterveenä ja jopa äidille vaarallisena.
Kiinalaisen ajattelun mukaan nainen menettää elämänvoimaansa ja vitalisuuttaan synnytyksessä. Näin ollen naisen jin-jang-tasapaino täytyy palauttaa synnytyksen jälkeen tietyin toimenpitein. Perinteisesti äidin elämänvoiman palauttaminen tapahtuu kuukauden kestävän po ge lain avulla.
Paljon lepoa
Käytännössä synnyttänyt nainen ei saa kuukauteen tehdä ruokaa eikä muitakaan kotitöitä. Yleensä naisen oma äiti tai anoppi tulee asumaan tuoreen perheen luokse ja hoitaa kotityöt po ge lain ajan.
Näillä käytännöillä pyritään palauttamaan synnytyksessä menetetty elämänvoima. Tuoreen äidin aika kuluu siis villasukat jalassa sängyssä pötkötellessä.
Kyllä imettämiselle
Po ge lain aikana vauvan hoito on sallittua. Nainen saa imettää vauvaa, joka onkin naisen ainoa velvollisuus ensimmäisen kuukauden aikana. Rentoutuminen ja stressittömyys edesauttavat maidontuotantoa.
Myös po ge lai -ruokavalio on suunniteltu imettämistä silmällä pitäen. Erilaisten yrttien ja kalaliemen ajatellaan parantavan äidin maidontuotantoa.
Ei vieraita!
Äiti ja vauva ovat synnytyksen jälkeen herkkiä ulkopuolisille vaikutuksille kuten infektioille. Siksi äiti ja vauva eivät saa poistua talosta, eivätkä he vastaanota vieraita po ge lain aikana. Ruokahuollosta vastaava synnyttäjän äiti tai anoppi ovat poikkeuksia sääntöön.
Po ge laita viettäneet äidit kertovat tavan vahvistaneen heitä. Monet kiinalaiset naiset sanovat tuntevansa itsensä terveiksi ja voimakkaiksi po ge lain jälkeen.
Jos naiselle on tullut repeämiä synnytyksessä, he kertovat parantuneen haavoista nopeasti po ge lain ansiosta. Vanhemmat kiinalaiset naiset pitävät po ge lain ansiona jopa vanhuuden terveyttä."
Kommentit (349)
Vierailija kirjoitti:
Oysissa synnyttänyt kolme kertaa; 2004, 2006 ja 2008. Aina sai apua jos pyysi. Vikalla kerralla kätilö jopa puolitosissaan moitti mua kun pärjäsin itse enkä pyydellyt apua. Ovat kuulemma siellä ihan sitä varten. Toisen kohdalla tuli hoitaja vaihtamaan vauvan vaipat ja toi mulle ruuan huoneeseen kun sanoin, että minua huimaa enkä uskalla lähteä itse vaihtamaan/hakemaan. Kolmas oli myös kansliassa ekan yön, että sain nukkua ja jokaisen kohdalla on joka ilta kysytty haluanko että vauva on hoitajalla yöllä jotta saa nukkua. Hoitajat oli myös tosi mukavia, ei mitään pahaa sanottavaa. No, ehkä täällä pohjoisessa on meno vielä inhimillistä.
Viimeisimmästä kokemuksestasi on kuitenkin jo 10 vuotta aikaa.
Ajat ovat muuttuneet, kuomaseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voisin ihan hyvin maksaa ekstraa asiallisesta kohtelusta, positiivisesta synnytyskokemuksesta ja siitä että saisin keskittyä rauhassa vaikka viikon verran palautumiseen, vauvaan ja lepäämiseen. Suomessa vain ei taida olla mitään paikkaa jossa tämä onnistuisi. Voisin ihan hyvin maksaa pari tonnia tuollaisesta, synnyttäminen on kuitenkin sen verran ainutlaatuinen kokemus elämässä jos ei kovin montaa lasta halua. Mutta pitää varmaan lähteä ulkomaille sitten.
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin ihan hyvin maksaa ekstraa asiallisesta kohtelusta, positiivisesta synnytyskokemuksesta ja siitä että saisin keskittyä rauhassa vaikka viikon verran palautumiseen, vauvaan ja lepäämiseen. Suomessa vain ei taida olla mitään paikkaa jossa tämä onnistuisi. Voisin ihan hyvin maksaa pari tonnia tuollaisesta, synnyttäminen on kuitenkin sen verran ainutlaatuinen kokemus elämässä jos ei kovin montaa lasta halua. Mutta pitää varmaan lähteä ulkomaille sitten.
sama...
Minulle on joka kerta tuotu ruoat huoneeseen. Tarjotinkin haettiin pois, jos ei itse ehtinyt viedä. Iltapala piti hakea itse. Vauvan sai viedä hoitajille, kun halusi suihkuun tai vaikka nukkua.
Ja minulla on siis aina ollut tosi helpot synnytykset eli olin täysin voimissani. Tällaista palvelua sai Salossa 10 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Minä voisin ihan hyvin maksaa ekstraa asiallisesta kohtelusta, positiivisesta synnytyskokemuksesta ja siitä että saisin keskittyä rauhassa vaikka viikon verran palautumiseen, vauvaan ja lepäämiseen. Suomessa vain ei taida olla mitään paikkaa jossa tämä onnistuisi. Voisin ihan hyvin maksaa pari tonnia tuollaisesta, synnyttäminen on kuitenkin sen verran ainutlaatuinen kokemus elämässä jos ei kovin montaa lasta halua. Mutta pitää varmaan lähteä ulkomaille sitten.
Miten olisi hotelli täysyläpidolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tämä on niin Neuvosto meininkiä Suomessa. Kaikki vaan hokevat tuota että ei ole hotelli ei ole hotelli. Olisiko se tosiaan niin kamalaa jos synnyttäneiden äitien annettaisiinkin hetki levätä, kuten ennen? Monilla synnytys on valvottanut yön yli tai pitempäänkin ja edessä on valvottuja öitä kotona. Meneekö siinä ihminen tosiaan ihan pilalle passauksesta jos sille vaihtaa puhtaat lakanat sänkyyn tai vaihtaa vauvalle äidin puolesta jonkun vaipan? Kyllä sitä vaipanvaihtoa riittää senkin jälkeen niin että sen oppii. Paskinta hoitoa Euroopan kovimmalla verotuksella."
Kyllä voi mennä pilalle. Sen nimi on veritulppa.
Itse sain hätäsektion jälkeen niin kylmää kyytiä, että vieläkin meinaa itku tulla, kun sitä muistelen, vaikka viisi vuotta jo tästä kokemuksesta.
Olen itsekin sairaanhoitaja ja työn vaativuus ja kiire on tuttua. Asiakkaat voi pettyä ja loukkaantua vaikka tekisi kaiken niin hyvin kun voi. Toisaalta taas työkavereissa valitettavasti on sellaisia, jotka ei alalle Sovi ja tunnetusti hoitoalalla vakituinen työpaikka tarkoittaa suojatyöpaikkaa jos ei oikeasti varasta lääkkeitä tai muuten sekoile todella huolella.
Tästäkin huolimatta järkytyin kohtelustani synnytyksen jälkeen. Kivunhoito oli puuttellista ja kipuani vähäteltiin vaikka tosiaan leikkaus takana. Vauvan hoidossa ei autettu, vaikka tosiaan pelkäsin todella, että tiputan vauvan, kun öeikkaushaava oli niin kipeä. Painostus osastolta kotiutukseen oli todella rajua. 3. päivänä olisi pitänyt pärjätä buranalla ja kätilö suutui, kun kerroin, etten koe voivani vielä kotiutua. Kätilöt olivat todella kiireisiä ja tylyjä. 2. Iltana sovin yöhoitajan kanssa, että soitan kelloa, kun tarvitsen apua vauvan siirtämiseksi toiselle puolelle sänkyä imetykseen (laidat ylhäällä ja ja vatsalihakset täysin pois pelistä). Soitin kelloa ja tulikin eri yöhoitaja ja kirjaimellisesti haukkui pystyyn ja pitää selvitä itse. Ymmärrän kyllä, että liikkeelle pitää lähteä ja asianmukainen kivunhoito on kyllä siinä keskeinen tekijä. Myös siinä liikkuumaan lähtemisessä auttaisi jos sen aikaa joku hoitaisi vauvaa, koska vastasynnyttänyt jättää sen oman kuntoutuksen herkästi joa vauva itkee vieressä. Imetysohjausta sain n. 5 minuuttia ja senkin ajan kätilöllä oli kiire pois.
Tottakai tämä on myös resurssikysymys ja surettaa, että synnyttäneitä äitejä ei arvosteta tämän enempää. Ei sairaalan tarvitse täyshoitola olla, mutta olen ollut monella osastolla töissä joissa on leppoisampi tunnelma, kun synnyttäneiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on järkyttävää luettavaa, naiset suunnilleen pyörtyvät vauva sylissään heikotuksesta, apua ei anneta, kaikki pitää tehdä itse, nukkua ei saa ja verisiä lakanoita ei kukaan vaihda. Naiset eivät saa lainkaan levätä synnytyksen jälkeen.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3255362/synnytin-heinakuussa-phksssa-vi…
Luin sen ketjun. Itse synnytin TAYSissa 2001. Meno oli jo silloin juurikin tuollaista, plus täydellinen yksityisyyden puute. Huoneessa laukkasi kaikenlaista väkeä, myös synnytysvalmennuksessa olevia pariskuntia, joiden tulevat isät tuijottelivat silmät tapillaan ensi-imetysyrityksiä.
Eipä siinä, olin nuori, ensimmäistä (ja ainoaa) kertaa asialla, ystäväpiiristäni ensimmäinen äidiksi tullut...eikä ollut internettiä käytössä, jossa olisi voinut lukea muiden kokemuksista. Näin jälkeenpäin ajatellen pääsin helpolla, sillä en osannut edes odottaa parempaa kuin jokseenkin brutaalia liukuhihnameininkiä (sairaalat olivat varsin tuttuja). Meni se niinkin, mutta eipä ole näköjään muutosta tullut.
Eikö edes verhoja ollut? Miksi miehet pääsevät näkemään naisen noin intiimissä tilanteessa?
Tuoreiden äitien tissit oli naapurisängyn iskät nähneet jo aiemmin imettäessämme, mutta...
Minulle (kuten kaikille) piti ennen sairaalasta lähtöä tehdä ”alakerran kuntokartoitus”.
Samassa ahtaassa huoneessa oli pari muutakin äitiä isineen. Siinä oli hieman kiusallista olla lettu levällään, kun oli pelkkä huonosti kiinni vetäisty verho sänkyjen välissä ja naapurisängyn isä näkyi verhon raosta. Hiljaisuus huoneessa oli käsinkosketeltava. Naama punaisena odotin hoitajan kommentointia.
Eipä paljon ollut toimituksen jälkeen tarkastuksen tekijältä kysyttävää, kun en kehdannut kaikkien kuullen alakertani asioista kysellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole mitään vuodelepolaa ollut vaatimassa vaan inhimillistä kohtelua. En voi tietää kuka vuoteeni viereen tulee kätilöä esittämään, jos juuri on sanottu että pyytää kätilön paikalle syystä ettei muut saa auttaa. Lakanat ei siinä tilanteessa ole suurin huoli jos huone heittää silmissä, ja et jaksa edes vastaan sanoa. Siellä kun yllättäen on muitakin jotka repii sängystä ylös. Siellä pitäisi lukea paljon ihan potilaan ulkoisesta olemuksesta. Enkä ole leikattu vaan sen verenhukan lisäksi valvonut usean vuorokauden ja käynyt aamuyön tunnit kamppailua oman kroppani kanssa. Tuolloinkin aamuyöllä sain todella apua ja hoitoa kätilöiltä. Niin tämä Koksissa. Edelleen luotan kätilöihin.
Oma synnytys isossa synnytyssairaalassa 2013. Synnytyksen jälkeen suihkuun ja sitten osastolle. Sängyssä oli lakanat, joita ei 2 vrk ajan sairaalassaolon aikana ollut mitään tarvetta vaihtaa. Huoneessa oli pyyhe ja sitäkään ei tarvinnut vaihtaa uuteen. Käytävän päässä ruokaa, äänimerkki/kuulutus kertoi ensimmäisenä aamuna, että aamupala valmiina, olkaa hyvät. Sai syödä pöydän ääressä tai hakea omaan huoneeseen. Vauva enimmäiseen söi, nukkui ja kakkasi ensimmäiset 2 vrk. Vauvan nukkuessa sai ihan itse valita, haluaako istua, seistä, kävellä vai maata sängyssä. Kipulääkettä tultiin tarjoamaan, mutta en kokenut tarvitsevani, niin en ottanut. En osaa nähdä omassa "hoidossani" mitään ongelmaa. Väsynyt toki olin, mutta mitä muuta voisi olettaa valvotun synnytysyön ja sen jälkeen vauvasta johtuvan heräilyn (imetys) myötä. Kun mitään isompia ongelmia ollut, voi toki olettaakin, että kaikki meneekin osastolla mukavasti. Mutta en myöskään kaivannut kosmetologia tai jalkahoitoja ja sängyssä makaaminen hievahtamatta tuskin olisi ollut hyväksi (eikä nytkään olisi ollut pakko liikkua kuin vessaan ja takaisin + muutama kerta päivässä hakea ruoka, muuten olisi voinut maatakin sängyssä vauva vieressä). Vauvan hoito "esti lepäämistä" (imetys, vaipanvaihto), mutta ei vauvaa voi tehdä sellaiseksi, ettei se vaatisi hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rahalla saa ihan mitä haluaa.
Se onkin jo toinen kysymys kuka haluaa maksaa siitä sinun palvelustasi.
Tämä se onkin mielenkiintoinen ilmiö.
Jos äiti menee synnyttämään ja oli hän miten heikossa kunnossa tai menettänyt verta, hän ei saa hoitajilta apua. Jos hän ei pysty vaihtamaan verisiä lakanoita, hän nukkuu sitten niissä. Sentään lattioita ei tarvitse vielä luututa ja pestä vessanpytyjä.
Olin sappikivileikkauksessa ja navan alle tuli parin sentin haava ja vointini oli hyvä. Silti hoitajat oli ympärilläni, tarvitsenko apua? Leikkausta seuraavana aamuna kyseltiin tarvitseko apua vessassa käymiseen, aamupala ja lounas tuotiin tarjottimella vuoteeseen, ei lakanoiden tai petin petaamista, ei siivouspuuhia jne. vaikka samana iltana leikkauksesta jo kävelin osastolla ja hoitajilla oli varmasti tieto voinnistani.
Mä oon synnyttänyt kolme kertaa päksissä, 2010, 2013 ja 2017. Ikinä ei ole tuotu ruokaa huoneeseen, ei edes neuvottu että tapana on hakea se itse sieltä ja sieltä. Lakanat, vaihtovaatteet ym. on itse pitänyt etsiä. Hoitajat yhtä paskoja joka kerta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin valvoin lähes neljä vuorokautta osastolla, koska kolmen hengen huoneessa on aina jotain ääntä. Jos oma vauva ei itke tai tarvitse hoitoa, toisen vauva aloittaa huudon, joku tuodaan synnytyksestä tai joku kuorsaa. Maidon nousu myöhästyi stressin vuoksi ja vauva kiljui nälkäänsä. Lisämaitoa sai rukoilematta vasta, kun vauvan paino laski alle kriittisen rajan, vaikka vauva imi rintaa jo ihan hysteerisenä. Oma toipuminen alkoi vasta kotona ja enää ei lapsikaan näe nälkää.
Hoitaako Kiinassa todella yhteiskunta äideille täyden palvelun kuukaudeksi synnytyksen jälkeen, epäilen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siirrytään toki vaikka heti Kiinan mallii "Kiinassa äitejä neuvotaan olemaan käymättä suihkussa kuukauteen synnytyksen jälkeen. Tapa juontaa entisaikaan, jolloin taloissa ei ollut kunnon lämmitystä ja etenkin talvisin äidin pelättiin saavan kylmää, minkä taas uskottiin voivan aiheuttaa monenlaisia sairauksia myöhemmällä iällä."
Kiinassa tuo malli perustuu siihen, että äiti tai anoppi hoitaa kaiken muun. Voihan kukin tuon itselleen yrittää täälläkin järjestää.
Itse en kyllä olisi kumpaakaan kotonani jaksanut.
Vierailija kirjoitti:
Hoitaako Kiinassa todella yhteiskunta äideille täyden palvelun kuukaudeksi synnytyksen jälkeen, epäilen.
Suku hoitaa. Ei mitään tekemistä julkisten palvelujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi niitä lapsia pitää hankkia jos ei pysty niitä hoitamaan. Onko syynä liian huono kunto, ylipaino, laiskuus, liian korkea synnytysikä vai mikä kun nykyajan naisista ei ole mihinkään, Jos haluaa kiinalaista hoitokulttuuria niin kannattaisiko mennä sinne synnyttämään eikä tuputtaa asioita täällä.
Jätä ainakin tuo "nykyajan" naisia pois... sillä selvästikään sinulla ei ole riittävää tietoa, vaikka kärkkäästi arvostelet
Vielä 80-luvun lopuun saakka äidit oli sairaalassa 7vrk synnytyksestä ja hoitajat hoitivat vauvat vauvallassa ja kärräsivät vauvat syömään äidin luo. Lakanat ja muut siivousjutut teki hoitajat. Kahvit ja ruuat kannettiin äidille vuoteen eteen. Eikä tullut kuuloonkaan, että äiti olisi yksin lähtenyt vessaan tai suihkuun, ilman hoitajaa ensimmäisinä vuorokausina synnytyksestä.
Muutenkin korostettiin äidin levon ja unen merkitystä, jotta äiti jaksaisi viikon sairaala jakson jälkeen hoitaa vauvaa kotona.
Ja kun äiti pääsi sairaalasta vauvan kanssa kotiin, kätilö tai sh kävi kotona 2-3 kertaa opastamassa vauvan hoidossa.
Tarvittaessa vielä kaupungit tarjosi kodinhoitajaa, jos oli muita lapsia tai oli muuta avun tarvetta.
Mikä tekee tämän päivän äideistä niin erityisiä, ettei lapsen synnyttäminen heidän vointiaan tai toimintakykyä alenna, vaan he ovat heti täydessä iskussa ja voimat riittäisi vaikka maratoniin.
Ja miten tämä lisää äitien ja vauvan hyvinvointia?
Itse olin perhehuoneessa ja se toimi hyvin, kun isä avusti monissa asioissa ollessani synnytyksen jälkeen huonossa kunnossa. Onko siis todella niin, että sinne pääseminen on nykyisin ainoa keino saada synnytyksen jälkeen asianmukaista hoitoa ja päästä lepäämään? Perhehuoneita on vain vähän. Pitäisikö äidit vain sitten kotiuttaa vieläkin aiemmin, jos sairaalassa joutuu noin yksikseen selviytymään vauvan kanssa hyvin huonokuntoisenakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahalla saa ihan mitä haluaa.
Se onkin jo toinen kysymys kuka haluaa maksaa siitä sinun palvelustasi.Tämä se onkin mielenkiintoinen ilmiö.
Jos äiti menee synnyttämään ja oli hän miten heikossa kunnossa tai menettänyt verta, hän ei saa hoitajilta apua. Jos hän ei pysty vaihtamaan verisiä lakanoita, hän nukkuu sitten niissä. Sentään lattioita ei tarvitse vielä luututa ja pestä vessanpytyjä.
Olin sappikivileikkauksessa ja navan alle tuli parin sentin haava ja vointini oli hyvä. Silti hoitajat oli ympärilläni, tarvitsenko apua? Leikkausta seuraavana aamuna kyseltiin tarvitseko apua vessassa käymiseen, aamupala ja lounas tuotiin tarjottimella vuoteeseen, ei lakanoiden tai petin petaamista, ei siivouspuuhia jne. vaikka samana iltana leikkauksesta jo kävelin osastolla ja hoitajilla oli varmasti tieto voinnistani.
Usko pois, mä jouduin moppaamaan veret pois lattialta. Olin päässyt vuodeosastolle paria tuntia aiemmin ja nousin sängystä pois käydäkseni vessassa. Siinä ei paljoa ne vaipat auttaneet kun ihan jäätävän kokoinen verihyytymä tippui ja sen perässä verta.
Jouduin kutsumaan hoitajan (tai mikä lie) ja häneltä ei tullut muuta kuin valitusta siitä kuinka suttasin ja aiheutin ylimääräistä työtä. Antoi jonkun rätin kouraan ja käski putsata lattian. Haki sentään puhtaat vaatteet minulle sillä välin.
Olin muutenkin väsymyksestä sekaisin ja nuori ensisynnyttäjä niin minäpä sitten tein kuten käskettiin.
Että terveisiä Poriin, näin vuonna 2004.
"Ja siis hoivaa tarvitsee muutkin kuin potilaat, äiti ei ole potilas. Äitiys ei ole sairaus, eikä synnytys."
"Voi jumalauta mikä idiootti. Perehdy hetki siihen minkälainen operaatio ihan perus alatiesynnytyskin, saati esimerkiksi sektio on ja tule sitten uudestaan kommentoimaan tähän ketjuun."
https://www.vauva.fi/keskustelu/3255362/synnytin-heinakuussa-phksssa-vi…