Tässä on ohjeita köyhälle, budjettinsa tasapainottamisen kanssa kipuilevalle
Nämä ovat hyviä käytännön neuvoja. Eikä niitä ole tarkoitettu kenenkään syyllistämiseksi, köyhyys ei ole köyhän vika eikä säästäminen köyhyyttä poista. Kannattaa silti vilkaista JOS tulojen ja menojen epäsuhta piinaa.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Viime talvena ostin joskus pinaattikeiton hintaan 1,49. Keitin pari kananmunaa ja syötiin puoliksi miehen kanssa. Nyt mulla on oikein Härkäruukku jääkaapissa odottamassa. Maksoinkohan 2,75 vai enemmän? Enkös olekin huoleton? Tämä siihen,että valmisruuat ovat niin kalliita.
Kertokaas mitä säästän, jos ostan pinaatit ym. ja keitän itse. Tai jos viljelen pinaatit itse?
Aina toki löytyy näitä esimerkkejä, että valmisruoka onkin edullista eikä vastaavaa kannata tehdä itse. Tähän voisi lisätä myös maksalaatikon ja pinaatti- ja verilätyt, edullisia ja hyviä.
Mutta noin niinkuin keskimääräisesti, itse ruoan tekeminen kyllä kannattaa. Myös itse leivän leipominen kannattaa.
Tuota... saisiko jutun missä neuvotaan miten minimisairaspäivärahalla/ työttömyyskorvauksella eletään kuukausi? Mitä syödään ku jääkaapista löytyy vain ketsuppipullo? Tämä on aika monen suomalaisen todellisuutta, kirjoittakaa siitä!
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset säännöt eivät auta kun rahat eivät riitä edes minimimenoihin. Mulla ei ole enää oikein mitään mistä nipistää ja silti rahat eivät riitä. Ja silti olen jättänyt kaikki "turhat" menot ja osan "pakollisistakin" menoista maksamatta.
Jos tuo on tilanne, kannattaisi varmaan tehdä jotain muutoksia elämässään. Sossun tuilla pärjää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Aina toki löytyy näitä esimerkkejä, että valmisruoka onkin edullista eikä vastaavaa kannata tehdä itse. Tähän voisi lisätä myös maksalaatikon ja pinaatti- ja verilätyt, edullisia ja hyviä.
Mutta noin niinkuin keskimääräisesti, itse ruoan tekeminen kyllä kannattaa. Myös itse leivän leipominen kannattaa.
Valmisruokien suurin ongelma on se, että ne tahtovat maistua pahalta ja ovat pitkälti jotain hiilarihöttöä. Niissä on paljon energiaa mutta vähän ravintoa. Paljon parempaa ruokaa saa, kun tekee itse. Eikä tarvitse olla edes mikään gourmetkokki.
Sen verran itsekunnioitusta ihmisellä pitää olla, ettei alennu elämään noilla teollisilla eineksillä. Kun kaupassa katsoo ketkä niitä ostaa, niin ne on juuri ne köyhät joilla näyttää olevan elämänhallinnassa muitakin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi vit. Tässä kun lapsiperheenä miettii jatkuvasti ruokakaupassakin, onko varaa ostaa ruokaa ja leipää ja mitään ylimääräisiä menoja ei ole, ei tule lehtiä, ei ole harrastuksia, kaikki ostetaan käytettynä, niin tuntuu vähän epäreilulta että jonkun köyhyys johtuu maksamattomista laskuista ja luottokortista... Meillä talo laina jota lyhennetään 400 euroa kuussa, eikä muuta. Silti rahat ei riitä mihinkään.. Tai riittää, mutta ei ole varaa shoppailla tai vinguttaa korttia.
Mulla kertyi velkaa kun olin ollut sairaana 3,5 vuotta. On vaikea hoitaa asiat ajallaan ja säästää kaikessa, kun on jatkuvasti huono- tai puolikuntoinen ja tarvitsee terveyspalveluita myös yhteiskunnan tarjoamien ulkopuolelta. Väliaikaisesti varojen yli eläminen voi johtua olosuhteen pakosta kuten juuri sairaudesta, omaisen sairaudesta (esim.paljon matkoja näkemään sairastavaa läheistä), talon yllättävästä homeongelmasta tai vesivahingosta, mitä nyt kaikkea voi tapahtua... aika tyhmää ajatella, että vähävaraisena lapsiperheenä olette ainoa kärsijä ja osaatte kärsiä oikealla tavalla.
Jaa. Äitelle tulee juuri tänään sossu käymään kotona ja tekee laskelmat että saa sairaalalaskut ja ambulanssit ja vielä kotiintulo taksinkin sossusta, myös lääkkeet. Itse ryyppäsi itsensä sairaalaan.
Me lapsiperheenä sen sijaan mietitään mistä voisi vielä säästää, ettei jouduta eroamaan miehen kanssa.
Että se siitä.Jaa, mä en ole ryypännyt itseäni sairaalaan. Sossun kanssa joko sovittiin maksusitoumus joka kerta erikseen etukäteen sairaala-ajalle bussilla menoa varten, tai sitten revittiin rahat jostain matkoja varten ja haettiin tositteiden kanssa jälkeenpäin.
Niin, että sossusta sait sinäkin. Joten älä valita. Helvetin hyvät sossujärjestelmät on Suomessa.
Mut se kun tälläinen 3000 kuussa saava perhe sairastuu tai muuta, niin eipä saa mistään mitään. Katotaan että on niin hyvät BRUTTO tulot että kyllä te pärjäätte.Kyllä tekin saatte toimeentulotukea, jos vaaditut ehdot täyttyy ja sairauskulut kasvavat niin suuriksi, että tulot ei riitä elämiseen plus sairaskuluihin. Lisäksi jos toinen aikuinen sairastuu niin voi menettää palkkansa. Ja kehtaan kyllä hieman valittaa, koska minusta tuo jatkuva paperisota oli vähän kohtuutonta sairastamisen päälle. Mutta kai kaikesta voi olla kateellinen, olisin kyllä mieluummin ollut terve, töissä ja omillani toimeentuleva.
Se hyväpalkkainen tai muuten vaan asiansa hyvin hoitanut on saattanut saada jopa hankituksi asunnon itselleen. Kun hän sairastuu tms. ei hänelle toimeentulotukea tipu, kun on "omaisuutta". Ei kuitenkaan tunnu järkevältä väliaikaisen sairauden takia myydä asuntoaan ja muuttaa vuokralle maksamaan kallista vuokraa.
Sossutuet juoksee, kun ei ole itselleen hankkinut mitään, ei säästänyt mitään ja lisäksi kuuluu niihin lokeroihin, jotka lainsäätäjä on mielikuvissaan loihtinut. Jos tapauksesi on syystä tai toisesta monimutkaisempi, voit tipahtaa tukien ulkopuolelle.
Omistusasunnossa asuva saa asumistukea, vielä sen saman verran (max. 80 % vastikkeesta) kuin vuokralla asuvakin. Minä olen nostanut asumistukea omaan asuntooni niin opiskelu- kuin työttömyysaikoinakin. Varsinkin opiskellessa oli mukavaa, kun 100 euron yhtiövastikkeesta 75 euroa maksoi Kela. Myös kesällä, sillä kun kyseessä oli yleinen asumistuki eikä vuokralla asuvien opiskelijoiden saama asumislisä, se ei koskaan katkennut...
Vielä niksi, jolla ilahdutat itseäsi. Osta vessapaperin tilalle talouspaperia, jos se on halvempaa. Leikkaa talouspaperirulla kahtia kas näin sinulla on kaksi pyllypaperirullaa, joilla voit kiittää ahteristoasi tekemästään työstä.
Vierailija kirjoitti:
Särki kirjoitti:
Köyhä. Kerää marjoja ja syö onkikalaa.
Suosin itsekin sarkasmia, mutta marjastamisesta tuli mieleeni että vähänkin syrjemmällä isonkin kaupungin keskustasta on yleensä helkutisti metsämarjoja ilmaiseksi metsissä tarjolla ja niitä voi syödä pitkin vuotta desin-pari päivässä muutaman päivän huhkittuaan. Siitä ilmaiset antioksidantit ja muut suoja-aineet mm. syöpää vastaan. Sekä köyhät että vähemmän köyhät saavat nykyään marjastaa ihan rauhassa, pari mummoa voi tulla vastaan. Oli itselläni sitten rahaa tai ei (pätkätyöläinen) niin marjastaminen kannattaa aina:).
No Helsingissä ei tänä vuonna lähimetsissä ei ollut marjoja nimeksikään. Ja kun ei ole autoa, minnekäs marjametsään siinä lähdet? Bussilla vaikea lähteä etsimään sopivaa paikkaa. Eikä bussissa pysty tuomaan litrakaupalla marjoja eikä edes yksin niitä kantamaan.
Vierailija kirjoitti:
Viime talvena ostin joskus pinaattikeiton hintaan 1,49. Keitin pari kananmunaa ja syötiin puoliksi miehen kanssa. Nyt mulla on oikein Härkäruukku jääkaapissa odottamassa. Maksoinkohan 2,75 vai enemmän? Enkös olekin huoleton? Tämä siihen,että valmisruuat ovat niin kalliita.
Kertokaas mitä säästän, jos ostan pinaatit ym. ja keitän itse. Tai jos viljelen pinaatit itse?
Eli kananmunien kanssa aterian hinnaksi tuli euro/henkilö. Meillä tuon hintainen on jo juhla-ateria. Yleensä ruokamme maksaa puolet tuosta.
Tässä halpa ateria: Tonnikalapurkki, pussi tummia makarooneja, vettä ja yksi muna=makaronilaatikko 1,35eur. Tästä syö 6 henkeä, joista 3 aikuisia, 3lasta. Hinta 22,5 st/henkilö. On muuten lasten lempiruoka :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettotuloni ovat ehkä ~600 e/kk (työmarkkinatuki, en ole oikeutettu muihin tukiin).
Pakolliset menot (ruoka, asuminen, laskut, lääkkeet) ovat joka kuukausi enemmän kuin tulot.Pysyn hengissä lainaamalla rahaa kuukausittain työssäkäyvältä vaimoltani. Syömävelkaa on kertynyt jo muutama tuhat. Käytän krooniseen sairauteeni määrättyjä lääkkeitä puolikkaalla annoksella rahanpuutteen vuoksi. Olen vähentänyt syömistäni säästääkseni rahaa (painoindeksi tippunut 20,5:een). Töihin olen akateemisesta koulutuksestani huolimatta päässyt lähinnä ilmaiseksi ja pätkissä.
Miten voi säästää sellaisesta, mitä ei ole alun perinkään? Mitään harrastusta ei ole, johon kuluisi rahaa. Olen absolutisti, en tupakoi. En käy elokuvissa, ulkona kahvilla tai syömässä jne., koska ei ole rahaa.
Aviopuolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Vaimosi kuuluu elättää sinut siltä osin kun et itse pysty, voit ihan suorilta laittaa nuo "syömävelat" nolliin, ei ne mitään velkoja ole. Jos vaimo alkaa ryppyillä, voit tarvittaessa oikeuden päätöksellä vaatia häneltä elatusta.
Kyllä on sydämetön ja kusipäinen vaimo, jos kirjaa miehen välttämättömiin elatusmenoihin menevät rahat velaksi!
Ratkaisu on yhtä lailla minun kuin vaimoni siunaama. Mielestäni vaimoni rahat eivät mitenkään voi olla minun, sanoi laki mitä tahansa. Akateemisen koulutuksen hankkineena minulla on velvollisuus löytää elanto itselleni.
Vaimo toki maksaa kaikki lasten menot ja myös suuremman osan asumiskuluista. Käytännössä tuota velkaa varmaan painetaan villasellakin, koska tilanne on pitkittynyt. Alun perin "velaksi eläminen" oli ajateltu väliaikaisena ja ohi menevänä tilanteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset säännöt eivät auta kun rahat eivät riitä edes minimimenoihin. Mulla ei ole enää oikein mitään mistä nipistää ja silti rahat eivät riitä. Ja silti olen jättänyt kaikki "turhat" menot ja osan "pakollisistakin" menoista maksamatta.
Jos tuo on tilanne, kannattaisi varmaan tehdä jotain muutoksia elämässään. Sossun tuilla pärjää kyllä.
En saa toimeentulotukea, koska mulla on eläkesäästöjä. Työmarkkinatuella en pärjää, koska aktiivimalli leikkasi siitäkin pienestä rahasta osan.
Muutoksia elämääni? Helppo sanoa, vaikea toteuttaa.
Opiskelen sivutoimisesti , mutta Kela ei hyväksy sitä aktiivisuudeksi. Kulut ovat korkeat koska asun Helsingissä, yksin, ja lisäksi olen liikuntavammainen ja joudun kustantamaan opintoihini liittyviä kuluja. Töitä alallani ei ole, eikä muitakaan ole helppo saada vammaisuuden takia.
Että ehdottelepa sinä viisaampana miten säästää tuosta?
Vierailija kirjoitti:
Jo viisi vuotta menty noilla ohjeilla. Joku lehti on oltava köyhälläkin muuten apatia iskee.
Saahan niistä lehtilahjoja jotka hyödyllisiä kuten käsityölehdet.
Fiksumpaa ois ollut laittaa nekin rahat rahastoon puskuriksi. Vaikka se 15-20 euroa joka kk.Lehdet kun voi lukea kirjastossa.
Vierailija kirjoitti:
On aikaa poimia niitä marjoja ja sieniä, niitä saa muuten myytyäkin. Myös ongella voi käydä ja jos löytyy sopiva vesistö, ravustaa.
Voi myydä omia, vaimon, sukulaisten jne. turhia tavaroita kirpputorilla/netissä provisiota vastaan.
Metsässä vähän hankala pöllytellä aluskasvillisuutta ilman orastavaa astmakohtausta, toki hengityssuojaimen, kaasunaamarin jne. kanssa voisi onnistua paremmin. Tai esimerkiksi kaatosateella. Kalalle ja ravuille olen allerginen. Turhia tavaroita ei itsellä tai lähipiirillä tienestiksi asti ole.
Köyhä! Äänestä eduskuntaan ihminen, joka ajaa asiaasi, eikä Teslalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuota... saisiko jutun missä neuvotaan miten minimisairaspäivärahalla/ työttömyyskorvauksella eletään kuukausi? Mitä syödään ku jääkaapista löytyy vain ketsuppipullo? Tämä on aika monen suomalaisen todellisuutta, kirjoittakaa siitä!
Kaivaa sen peruskoulun PAKOLLISEN köksänkurssin kirjan esiin ja lukee uudelleen. Sitten ladataan Marttojen sivuilta budjettipohja ja täytetään se.Nillä neuvoilla selviää kyllä.
Uusavuttomuus on laiskuutta.Jokainen vuoden 1970 jälkeen Suomessa syntynyt on joutunut koulussa suorittamaan kotitalouden peruskurssin.
Tässäkin keskustelussa huomaa sen, että jotkut luulevat olevansa köyhiä, mutta kun oikeasti köyhä kertoo ongelmistaan, niin tekoköyhillä ei ole ymmärrystä asialle.
Säästövinkit ovat tyyliä, laita vettä ketsuppipulloon, mutta kuka köyhä edes ostaa sitä turhaa ketsuppi ensinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nettotuloni ovat ehkä ~600 e/kk (työmarkkinatuki, en ole oikeutettu muihin tukiin).
Pakolliset menot (ruoka, asuminen, laskut, lääkkeet) ovat joka kuukausi enemmän kuin tulot.Pysyn hengissä lainaamalla rahaa kuukausittain työssäkäyvältä vaimoltani. Syömävelkaa on kertynyt jo muutama tuhat. Käytän krooniseen sairauteeni määrättyjä lääkkeitä puolikkaalla annoksella rahanpuutteen vuoksi. Olen vähentänyt syömistäni säästääkseni rahaa (painoindeksi tippunut 20,5:een). Töihin olen akateemisesta koulutuksestani huolimatta päässyt lähinnä ilmaiseksi ja pätkissä.
Miten voi säästää sellaisesta, mitä ei ole alun perinkään? Mitään harrastusta ei ole, johon kuluisi rahaa. Olen absolutisti, en tupakoi. En käy elokuvissa, ulkona kahvilla tai syömässä jne., koska ei ole rahaa.
Aviopuolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Vaimosi kuuluu elättää sinut siltä osin kun et itse pysty, voit ihan suorilta laittaa nuo "syömävelat" nolliin, ei ne mitään velkoja ole. Jos vaimo alkaa ryppyillä, voit tarvittaessa oikeuden päätöksellä vaatia häneltä elatusta.
Kyllä on sydämetön ja kusipäinen vaimo, jos kirjaa miehen välttämättömiin elatusmenoihin menevät rahat velaksi!
Ratkaisu on yhtä lailla minun kuin vaimoni siunaama. Mielestäni vaimoni rahat eivät mitenkään voi olla minun, sanoi laki mitä tahansa. Akateemisen koulutuksen hankkineena minulla on velvollisuus löytää elanto itselleni.
Vaimo toki maksaa kaikki lasten menot ja myös suuremman osan asumiskuluista. Käytännössä tuota velkaa varmaan painetaan villasellakin, koska tilanne on pitkittynyt. Alun perin "velaksi eläminen" oli ajateltu väliaikaisena ja ohi menevänä tilanteena.
Taisit femakon saada puolisoksi. Toivottavasti teillä ei ole avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aikaa poimia niitä marjoja ja sieniä, niitä saa muuten myytyäkin. Myös ongella voi käydä ja jos löytyy sopiva vesistö, ravustaa.
Voi myydä omia, vaimon, sukulaisten jne. turhia tavaroita kirpputorilla/netissä provisiota vastaan.
Metsässä vähän hankala pöllytellä aluskasvillisuutta ilman orastavaa astmakohtausta, toki hengityssuojaimen, kaasunaamarin jne. kanssa voisi onnistua paremmin. Tai esimerkiksi kaatosateella. Kalalle ja ravuille olen allerginen. Turhia tavaroita ei itsellä tai lähipiirillä tienestiksi asti ole.
No niinpä tietenkin. On astma ja allergia, kuinka sattuikaan.
Mene sinne metsään sateen jälkeen (ei tarvitse sateella mennä), voisi tehdä muutenkin hyvää:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä opetella tekemään ruokaa itse TAI ainakin miettiä mistä ne valmisruokapakkaukset ostaa. Esim. Ostin paikallisesta s-marketista täydennystä viikon ruokaostoksiin. Sain muovikasillisen ruuan raaka-aineita, joista tehdä ruokia itse. Maksoi 25e. Tiedän, se on kallis kauppa. Edessäni asiakas osti satasen maksusitoumuksella valmisruokia yhden muovikassillisen. Kaikki raha meni, joutui luopumaan kassalla yhdestä tuotteesta, kun raha ei riittänyt.
Mitä opimme a) valmisruuat kalliita b) kannattaa olla hintatietoinen ja valita kauppa, joka ei ole paikkakunnan kallein.Kun mä teen kotiruokaa, jää se yleensä osittain syömättä kumminkin. Emme jaksa syödä samaa ruokaa monta päivää kahdestaan. Joo, voi myös pakastaa, mutta ei ihan kaikki ruuat sovi hyvin pakastettavaksi. Valmisruokia ja lihoja ostan usein (kalliista) lähikaupasta, yleensä vain kun ne on -50 tai -30%. Ne tulee käytettyä heti ja kokonaan.
Miksi ihmeessä se jää syömättä? Se nyt on kaikkein älyttömintä, ostaa ja tehdä ruokaa, joka menee roskiin, sama kuin rahaa heittäisi roskiin.
Sopivan kokoiset annokset ja suunnitelmallisuus, että jos ostan tänään kanaa noin paljon, niin siitä syödään tänään ruokaa x ja huomenna siitä saa ruoan y!
Ja kun joku valitti, kuinka ei jaksa tehdä kotiruokaa, niin sitä voivat oikeasti valmistaa muutkin perheenjäsenet, esim. mies.
Se just oli pointti, meille joskus on järkevämpää ostaa halpa valmisruoka joka syödään heti kokonaan, kuin väsätä tarpeeksi pieni ruoka alusta asti tai tehdä isompi satsi, josta osa ei enää maita. Ei sitä vaan pysty syömään 3. kertaa, jos alkaa tökkiä.
Mulla on 2 hengen perhe eli lapsi ja aikuinen, lapsi auttaa ruuanteossa mutta itse pitää päättää ja suunnitella.Ei sulla ainakaan ruuasta (=rahasta) ole pulaa, jos kolmas kerta samaa ruokaa jo tökkii.
En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja, mutta mulla on tuo sama tökkimisongelma, ei vaan maistu eikä siinä ole mistään rahan määrästä kyse vaan siitä että se vaan tulee ylös. Oksennusta suussako pitäis syödä vaan siks että on köyhä ja omistaa huonon ruokahalun? Usein olenkin sitten tyystin ilman ruokaa.
Ja nuo listan kohdat nyt oli kaikki ihan itsestäänselvyyksiä.
Oletko käynyt lääkärissä, tuo voi olla sairauden oire?
Jos on oikeasti nälkä, voi syödä samaa ruokaa vaikka joka päivä, ei töki.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa huomaa sen, että jotkut luulevat olevansa köyhiä, mutta kun oikeasti köyhä kertoo ongelmistaan, niin tekoköyhillä ei ole ymmärrystä asialle.
Säästövinkit ovat tyyliä, laita vettä ketsuppipulloon, mutta kuka köyhä edes ostaa sitä turhaa ketsuppi ensinkään?
Asiat on mielestäni mennyt pahasti metsään ja todennäköisesti henkilöllä velkaa tms. Sairaus, muita sosiaalisia vaikeuksia, jos ketsuppia ei voi ostaa pöydälle. Voi olla toki tilanteita ja onkin missä heintziä ei saa, mutta kyllä Pirkan ketsupin pitäisi kaikilla olla oikeus.
Aviopuolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Vaimosi kuuluu elättää sinut siltä osin kun et itse pysty, voit ihan suorilta laittaa nuo "syömävelat" nolliin, ei ne mitään velkoja ole. Jos vaimo alkaa ryppyillä, voit tarvittaessa oikeuden päätöksellä vaatia häneltä elatusta.
Kyllä on sydämetön ja kusipäinen vaimo, jos kirjaa miehen välttämättömiin elatusmenoihin menevät rahat velaksi!