Lue keskustelun säännöt.
Tässä on ohjeita köyhälle, budjettinsa tasapainottamisen kanssa kipuilevalle
Pienituloinen olen itsekin
29.08.2018 |
Nämä ovat hyviä käytännön neuvoja. Eikä niitä ole tarkoitettu kenenkään syyllistämiseksi, köyhyys ei ole köyhän vika eikä säästäminen köyhyyttä poista. Kannattaa silti vilkaista JOS tulojen ja menojen epäsuhta piinaa.
Kommentit (131)
Oikeus ministeri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa huomaa sen, että jotkut luulevat olevansa köyhiä, mutta kun oikeasti köyhä kertoo ongelmistaan, niin tekoköyhillä ei ole ymmärrystä asialle.
Säästövinkit ovat tyyliä, laita vettä ketsuppipulloon, mutta kuka köyhä edes ostaa sitä turhaa ketsuppi ensinkään?
Asiat on mielestäni mennyt pahasti metsään ja todennäköisesti henkilöllä velkaa tms. Sairaus, muita sosiaalisia vaikeuksia, jos ketsuppia ei voi ostaa pöydälle. Voi olla toki tilanteita ja onkin missä heintziä ei saa, mutta kyllä Pirkan ketsupin pitäisi kaikilla olla oikeus.
Hei, yllätys yllätys! Kaikki eivät tykkää ketsupista eivätkä käytä sitä, vaikka olisi varaa ostaa sitä kuinka paljon tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi vit. Tässä kun lapsiperheenä miettii jatkuvasti ruokakaupassakin, onko varaa ostaa ruokaa ja leipää ja mitään ylimääräisiä menoja ei ole, ei tule lehtiä, ei ole harrastuksia, kaikki ostetaan käytettynä, niin tuntuu vähän epäreilulta että jonkun köyhyys johtuu maksamattomista laskuista ja luottokortista... Meillä talo laina jota lyhennetään 400 euroa kuussa, eikä muuta. Silti rahat ei riitä mihinkään.. Tai riittää, mutta ei ole varaa shoppailla tai vinguttaa korttia.
Mulla kertyi velkaa kun olin ollut sairaana 3,5 vuotta. On vaikea hoitaa asiat ajallaan ja säästää kaikessa, kun on jatkuvasti huono- tai puolikuntoinen ja tarvitsee terveyspalveluita myös yhteiskunnan tarjoamien ulkopuolelta. Väliaikaisesti varojen yli eläminen voi johtua olosuhteen pakosta kuten juuri sairaudesta, omaisen sairaudesta (esim.paljon matkoja näkemään sairastavaa läheistä), talon yllättävästä homeongelmasta tai vesivahingosta, mitä nyt kaikkea voi tapahtua... aika tyhmää ajatella, että vähävaraisena lapsiperheenä olette ainoa kärsijä ja osaatte kärsiä oikealla tavalla.
Jaa. Äitelle tulee juuri tänään sossu käymään kotona ja tekee laskelmat että saa sairaalalaskut ja ambulanssit ja vielä kotiintulo taksinkin sossusta, myös lääkkeet. Itse ryyppäsi itsensä sairaalaan.
Me lapsiperheenä sen sijaan mietitään mistä voisi vielä säästää, ettei jouduta eroamaan miehen kanssa.
Että se siitä.Jaa, mä en ole ryypännyt itseäni sairaalaan. Sossun kanssa joko sovittiin maksusitoumus joka kerta erikseen etukäteen sairaala-ajalle bussilla menoa varten, tai sitten revittiin rahat jostain matkoja varten ja haettiin tositteiden kanssa jälkeenpäin.
Niin, että sossusta sait sinäkin. Joten älä valita. Helvetin hyvät sossujärjestelmät on Suomessa.
Mut se kun tälläinen 3000 kuussa saava perhe sairastuu tai muuta, niin eipä saa mistään mitään. Katotaan että on niin hyvät BRUTTO tulot että kyllä te pärjäätte.Kyllä tekin saatte toimeentulotukea, jos vaaditut ehdot täyttyy ja sairauskulut kasvavat niin suuriksi, että tulot ei riitä elämiseen plus sairaskuluihin. Lisäksi jos toinen aikuinen sairastuu niin voi menettää palkkansa. Ja kehtaan kyllä hieman valittaa, koska minusta tuo jatkuva paperisota oli vähän kohtuutonta sairastamisen päälle. Mutta kai kaikesta voi olla kateellinen, olisin kyllä mieluummin ollut terve, töissä ja omillani toimeentuleva.
Se hyväpalkkainen tai muuten vaan asiansa hyvin hoitanut on saattanut saada jopa hankituksi asunnon itselleen. Kun hän sairastuu tms. ei hänelle toimeentulotukea tipu, kun on "omaisuutta". Ei kuitenkaan tunnu järkevältä väliaikaisen sairauden takia myydä asuntoaan ja muuttaa vuokralle maksamaan kallista vuokraa.
Sossutuet juoksee, kun ei ole itselleen hankkinut mitään, ei säästänyt mitään ja lisäksi kuuluu niihin lokeroihin, jotka lainsäätäjä on mielikuvissaan loihtinut. Jos tapauksesi on syystä tai toisesta monimutkaisempi, voit tipahtaa tukien ulkopuolelle.
Omistusasunnossa asuva saa asumistukea, vielä sen saman verran (max. 80 % vastikkeesta) kuin vuokralla asuvakin. Minä olen nostanut asumistukea omaan asuntooni niin opiskelu- kuin työttömyysaikoinakin. Varsinkin opiskellessa oli mukavaa, kun 100 euron yhtiövastikkeesta 75 euroa maksoi Kela. Myös kesällä, sillä kun kyseessä oli yleinen asumistuki eikä vuokralla asuvien opiskelijoiden saama asumislisä, se ei koskaan katkennut...
Puhuttiin toimeentulotuesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särki kirjoitti:
Köyhä. Kerää marjoja ja syö onkikalaa.
Suosin itsekin sarkasmia, mutta marjastamisesta tuli mieleeni että vähänkin syrjemmällä isonkin kaupungin keskustasta on yleensä helkutisti metsämarjoja ilmaiseksi metsissä tarjolla ja niitä voi syödä pitkin vuotta desin-pari päivässä muutaman päivän huhkittuaan. Siitä ilmaiset antioksidantit ja muut suoja-aineet mm. syöpää vastaan. Sekä köyhät että vähemmän köyhät saavat nykyään marjastaa ihan rauhassa, pari mummoa voi tulla vastaan. Oli itselläni sitten rahaa tai ei (pätkätyöläinen) niin marjastaminen kannattaa aina:).
No Helsingissä ei tänä vuonna lähimetsissä ei ollut marjoja nimeksikään. Ja kun ei ole autoa, minnekäs marjametsään siinä lähdet? Bussilla vaikea lähteä etsimään sopivaa paikkaa. Eikä bussissa pysty tuomaan litrakaupalla marjoja eikä edes yksin niitä kantamaan.
Pyörän päälle ja teltta mukaan, jos ei halua muuttaa marjaisemmille apajille. On sitä elämää muuallakin kuin Helsingissä ja ei tarvii asumisesta maksaa liikaa. ;)
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ministeri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa huomaa sen, että jotkut luulevat olevansa köyhiä, mutta kun oikeasti köyhä kertoo ongelmistaan, niin tekoköyhillä ei ole ymmärrystä asialle.
Säästövinkit ovat tyyliä, laita vettä ketsuppipulloon, mutta kuka köyhä edes ostaa sitä turhaa ketsuppi ensinkään?
Asiat on mielestäni mennyt pahasti metsään ja todennäköisesti henkilöllä velkaa tms. Sairaus, muita sosiaalisia vaikeuksia, jos ketsuppia ei voi ostaa pöydälle. Voi olla toki tilanteita ja onkin missä heintziä ei saa, mutta kyllä Pirkan ketsupin pitäisi kaikilla olla oikeus.
Hei, yllätys yllätys! Kaikki eivät tykkää ketsupista eivätkä käytä sitä, vaikka olisi varaa ostaa sitä kuinka paljon tahansa.
Huono provo. Sinun ongelmaasi käsitellään rikkaiden palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset säännöt eivät auta kun rahat eivät riitä edes minimimenoihin. Mulla ei ole enää oikein mitään mistä nipistää ja silti rahat eivät riitä. Ja silti olen jättänyt kaikki "turhat" menot ja osan "pakollisistakin" menoista maksamatta.
Jos tuo on tilanne, kannattaisi varmaan tehdä jotain muutoksia elämässään. Sossun tuilla pärjää kyllä.
En saa toimeentulotukea, koska mulla on eläkesäästöjä. Työmarkkinatuella en pärjää, koska aktiivimalli leikkasi siitäkin pienestä rahasta osan.
Muutoksia elämääni? Helppo sanoa, vaikea toteuttaa.
Opiskelen sivutoimisesti , mutta Kela ei hyväksy sitä aktiivisuudeksi. Kulut ovat korkeat koska asun Helsingissä, yksin, ja lisäksi olen liikuntavammainen ja joudun kustantamaan opintoihini liittyviä kuluja. Töitä alallani ei ole, eikä muitakaan ole helppo saada vammaisuuden takia.
Että ehdottelepa sinä viisaampana miten säästää tuosta?
Ekana purat tuon eläkesäästöjutun. Jos purku ei onnistu, ei kai sen perusteella voi toimeentulotukea evätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinkertaisinta on laskea paljonko tienaa päivässä ja menot sen mukaan. Tämä helpottuu, kun ottaa kuukausinettoansion, vähentää siitä kaikki kiinteät menot (asuminen tms.) ja keskimääräiset kiinteät menot (sähkölaskut tms.) ja sitten jakaa jäljelle jäävän summan kolmellakymmenellä. Tuon verran voi ostaa päivässä. Jos menee miinukselle isomman hankinnan takia, ei osta mitään muuta kuin välttämätöntä, ennen kuin on plussalla. Jos menot saa näin tasapainoon voi alkaa säästää.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa huomaa sen, että jotkut luulevat olevansa köyhiä, mutta kun oikeasti köyhä kertoo ongelmistaan, niin tekoköyhillä ei ole ymmärrystä asialle.
Säästövinkit ovat tyyliä, laita vettä ketsuppipulloon, mutta kuka köyhä edes ostaa sitä turhaa ketsuppi ensinkään?
Kun hallitsee ensin elämänsä ja taloutensa, pystyy Kelan rahoillakin ostamaan sellaisen ylellisyyden kuin ketsuppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo viisi vuotta menty noilla ohjeilla. Joku lehti on oltava köyhälläkin muuten apatia iskee.
Saahan niistä lehtilahjoja jotka hyödyllisiä kuten käsityölehdet.
Fiksumpaa ois ollut laittaa nekin rahat rahastoon puskuriksi. Vaikka se 15-20 euroa joka kk.Lehdet kun voi lukea kirjastossa.
Älä jaksa.
Oikeus ministeri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa huomaa sen, että jotkut luulevat olevansa köyhiä, mutta kun oikeasti köyhä kertoo ongelmistaan, niin tekoköyhillä ei ole ymmärrystä asialle.
Säästövinkit ovat tyyliä, laita vettä ketsuppipulloon, mutta kuka köyhä edes ostaa sitä turhaa ketsuppi ensinkään?
Asiat on mielestäni mennyt pahasti metsään ja todennäköisesti henkilöllä velkaa tms. Sairaus, muita sosiaalisia vaikeuksia, jos ketsuppia ei voi ostaa pöydälle. Voi olla toki tilanteita ja onkin missä heintziä ei saa, mutta kyllä Pirkan ketsupin pitäisi kaikilla olla oikeus.
Ymmärsit väärin. Tarkoitin että jos on vähän rahaa, miksi ostaa ketsuppia, jossa ei ole mitään ravintoarvoja ja lisäksi paljon natriumia ja usein sokeria. Samalla rahalla ostaisin mielummin vaikkapa kilon porkkanoita. Tai purkin sardiineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmassa ratkaisu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särki kirjoitti:
Köyhä. Kerää marjoja ja syö onkikalaa.
Suosin itsekin sarkasmia, mutta marjastamisesta tuli mieleeni että vähänkin syrjemmällä isonkin kaupungin keskustasta on yleensä helkutisti metsämarjoja ilmaiseksi metsissä tarjolla ja niitä voi syödä pitkin vuotta desin-pari päivässä muutaman päivän huhkittuaan. Siitä ilmaiset antioksidantit ja muut suoja-aineet mm. syöpää vastaan. Sekä köyhät että vähemmän köyhät saavat nykyään marjastaa ihan rauhassa, pari mummoa voi tulla vastaan. Oli itselläni sitten rahaa tai ei (pätkätyöläinen) niin marjastaminen kannattaa aina:).
No Helsingissä ei tänä vuonna lähimetsissä ei ollut marjoja nimeksikään. Ja kun ei ole autoa, minnekäs marjametsään siinä lähdet? Bussilla vaikea lähteä etsimään sopivaa paikkaa. Eikä bussissa pysty tuomaan litrakaupalla marjoja eikä edes yksin niitä kantamaan.
Pyörän päälle ja teltta mukaan, jos ei halua muuttaa marjaisemmille apajille. On sitä elämää muuallakin kuin Helsingissä ja ei tarvii asumisesta maksaa liikaa. ;)
Olen köyhä, en omista pyörää. Enkä kykenisi vamman takia pyöräilemäänkään pitkälle saati kuljettamaan pyörällä kilokaupalla marjoja kaukaa.
Ei kannata muuttaa pois Helsingistä, koska mulla on sen verran edullinen asunto, että jos muuttaisin muualle, en löytäisi kovin paljon halvempaa mutta matkojen takia kulut kasvaisivat kohtuuttomasti.
Lisäksi mulla on Helsingissä a) opinnot ja työllistymisverkostot b) erityiset terveyspalvelut c) ystävät ja d) vammaisten liikuntaharrastus. Nämä ovat kaikki sellaisia, joita ei taida löytyä ihan mistä vaan. Nytkin kestänyt vuosia näiden verkostojen rakentaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset säännöt eivät auta kun rahat eivät riitä edes minimimenoihin. Mulla ei ole enää oikein mitään mistä nipistää ja silti rahat eivät riitä. Ja silti olen jättänyt kaikki "turhat" menot ja osan "pakollisistakin" menoista maksamatta.
Jos tuo on tilanne, kannattaisi varmaan tehdä jotain muutoksia elämässään. Sossun tuilla pärjää kyllä.
En saa toimeentulotukea, koska mulla on eläkesäästöjä. Työmarkkinatuella en pärjää, koska aktiivimalli leikkasi siitäkin pienestä rahasta osan.
Muutoksia elämääni? Helppo sanoa, vaikea toteuttaa.
Opiskelen sivutoimisesti , mutta Kela ei hyväksy sitä aktiivisuudeksi. Kulut ovat korkeat koska asun Helsingissä, yksin, ja lisäksi olen liikuntavammainen ja joudun kustantamaan opintoihini liittyviä kuluja. Töitä alallani ei ole, eikä muitakaan ole helppo saada vammaisuuden takia.
Että ehdottelepa sinä viisaampana miten säästää tuosta?
Ekana purat tuon eläkesäästöjutun. Jos purku ei onnistu, ei kai sen perusteella voi toimeentulotukea evätä?
Osa on rahastoissa. Ne pitäisi ottaa nyt (huonoa aikana) pois ja käyttää. Jos purkaisi varsinkaisen eläkevakuutuksen, se varmaan työttömyyden takia kävisi päinsä, nekin rahat pitäisi käyttää ennen kuin saisi tt-tukea.
Sitten eläke jäisi täysin riittämättömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeus ministeri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin keskustelussa huomaa sen, että jotkut luulevat olevansa köyhiä, mutta kun oikeasti köyhä kertoo ongelmistaan, niin tekoköyhillä ei ole ymmärrystä asialle.
Säästövinkit ovat tyyliä, laita vettä ketsuppipulloon, mutta kuka köyhä edes ostaa sitä turhaa ketsuppi ensinkään?
Asiat on mielestäni mennyt pahasti metsään ja todennäköisesti henkilöllä velkaa tms. Sairaus, muita sosiaalisia vaikeuksia, jos ketsuppia ei voi ostaa pöydälle. Voi olla toki tilanteita ja onkin missä heintziä ei saa, mutta kyllä Pirkan ketsupin pitäisi kaikilla olla oikeus.
Ymmärsit väärin. Tarkoitin että jos on vähän rahaa, miksi ostaa ketsuppia, jossa ei ole mitään ravintoarvoja ja lisäksi paljon natriumia ja usein sokeria. Samalla rahalla ostaisin mielummin vaikkapa kilon porkkanoita. Tai purkin sardiineja.
Suattaapi olla. Mutta en ymmärtänyt väärin tahallani, niin kuin istuntosalissa on tapana.
Köyhä! Syö vähemmän - pysy laihana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset säännöt eivät auta kun rahat eivät riitä edes minimimenoihin. Mulla ei ole enää oikein mitään mistä nipistää ja silti rahat eivät riitä. Ja silti olen jättänyt kaikki "turhat" menot ja osan "pakollisistakin" menoista maksamatta.
Jos tuo on tilanne, kannattaisi varmaan tehdä jotain muutoksia elämässään. Sossun tuilla pärjää kyllä.
En saa toimeentulotukea, koska mulla on eläkesäästöjä. Työmarkkinatuella en pärjää, koska aktiivimalli leikkasi siitäkin pienestä rahasta osan.
Muutoksia elämääni? Helppo sanoa, vaikea toteuttaa.
Opiskelen sivutoimisesti , mutta Kela ei hyväksy sitä aktiivisuudeksi. Kulut ovat korkeat koska asun Helsingissä, yksin, ja lisäksi olen liikuntavammainen ja joudun kustantamaan opintoihini liittyviä kuluja. Töitä alallani ei ole, eikä muitakaan ole helppo saada vammaisuuden takia.
Että ehdottelepa sinä viisaampana miten säästää tuosta?
Ekana purat tuon eläkesäästöjutun. Jos purku ei onnistu, ei kai sen perusteella voi toimeentulotukea evätä?
Osa on rahastoissa. Ne pitäisi ottaa nyt (huonoa aikana) pois ja käyttää. Jos purkaisi varsinkaisen eläkevakuutuksen, se varmaan työttömyyden takia kävisi päinsä, nekin rahat pitäisi käyttää ennen kuin saisi tt-tukea.
Sitten eläke jäisi täysin riittämättömäksi.
Jos tällä hetkellä et pysty maksamaan edes pakollisia kuluja, etkä saa rahaa noiden rahastojen takia, niin kyllä mielestäni on turha surra jotain eläkekertymää. Elämä on tässä ja nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä opetella tekemään ruokaa itse TAI ainakin miettiä mistä ne valmisruokapakkaukset ostaa. Esim. Ostin paikallisesta s-marketista täydennystä viikon ruokaostoksiin. Sain muovikasillisen ruuan raaka-aineita, joista tehdä ruokia itse. Maksoi 25e. Tiedän, se on kallis kauppa. Edessäni asiakas osti satasen maksusitoumuksella valmisruokia yhden muovikassillisen. Kaikki raha meni, joutui luopumaan kassalla yhdestä tuotteesta, kun raha ei riittänyt.
Mitä opimme a) valmisruuat kalliita b) kannattaa olla hintatietoinen ja valita kauppa, joka ei ole paikkakunnan kallein.Kun mä teen kotiruokaa, jää se yleensä osittain syömättä kumminkin. Emme jaksa syödä samaa ruokaa monta päivää kahdestaan. Joo, voi myös pakastaa, mutta ei ihan kaikki ruuat sovi hyvin pakastettavaksi. Valmisruokia ja lihoja ostan usein (kalliista) lähikaupasta, yleensä vain kun ne on -50 tai -30%. Ne tulee käytettyä heti ja kokonaan.
Miksi ihmeessä se jää syömättä? Se nyt on kaikkein älyttömintä, ostaa ja tehdä ruokaa, joka menee roskiin, sama kuin rahaa heittäisi roskiin.
Sopivan kokoiset annokset ja suunnitelmallisuus, että jos ostan tänään kanaa noin paljon, niin siitä syödään tänään ruokaa x ja huomenna siitä saa ruoan y!
Ja kun joku valitti, kuinka ei jaksa tehdä kotiruokaa, niin sitä voivat oikeasti valmistaa muutkin perheenjäsenet, esim. mies.
Se just oli pointti, meille joskus on järkevämpää ostaa halpa valmisruoka joka syödään heti kokonaan, kuin väsätä tarpeeksi pieni ruoka alusta asti tai tehdä isompi satsi, josta osa ei enää maita. Ei sitä vaan pysty syömään 3. kertaa, jos alkaa tökkiä.
Mulla on 2 hengen perhe eli lapsi ja aikuinen, lapsi auttaa ruuanteossa mutta itse pitää päättää ja suunnitella.Ei sulla ainakaan ruuasta (=rahasta) ole pulaa, jos kolmas kerta samaa ruokaa jo tökkii.
En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja, mutta mulla on tuo sama tökkimisongelma, ei vaan maistu eikä siinä ole mistään rahan määrästä kyse vaan siitä että se vaan tulee ylös. Oksennusta suussako pitäis syödä vaan siks että on köyhä ja omistaa huonon ruokahalun? Usein olenkin sitten tyystin ilman ruokaa.
Ja nuo listan kohdat nyt oli kaikki ihan itsestäänselvyyksiä.
Oletko käynyt lääkärissä, tuo voi olla sairauden oire?
Jos on oikeasti nälkä, voi syödä samaa ruokaa vaikka joka päivä, ei töki.
En ole käynyt, kiitos vinkistä. Menenkin tästä soittamaan aikaa niin pääsen näillä oireilla kymmenen vuoden päästä julkisen terveydenhuollon vastaanotolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä opetella tekemään ruokaa itse TAI ainakin miettiä mistä ne valmisruokapakkaukset ostaa. Esim. Ostin paikallisesta s-marketista täydennystä viikon ruokaostoksiin. Sain muovikasillisen ruuan raaka-aineita, joista tehdä ruokia itse. Maksoi 25e. Tiedän, se on kallis kauppa. Edessäni asiakas osti satasen maksusitoumuksella valmisruokia yhden muovikassillisen. Kaikki raha meni, joutui luopumaan kassalla yhdestä tuotteesta, kun raha ei riittänyt.
Mitä opimme a) valmisruuat kalliita b) kannattaa olla hintatietoinen ja valita kauppa, joka ei ole paikkakunnan kallein.Kun mä teen kotiruokaa, jää se yleensä osittain syömättä kumminkin. Emme jaksa syödä samaa ruokaa monta päivää kahdestaan. Joo, voi myös pakastaa, mutta ei ihan kaikki ruuat sovi hyvin pakastettavaksi. Valmisruokia ja lihoja ostan usein (kalliista) lähikaupasta, yleensä vain kun ne on -50 tai -30%. Ne tulee käytettyä heti ja kokonaan.
Miksi ihmeessä se jää syömättä? Se nyt on kaikkein älyttömintä, ostaa ja tehdä ruokaa, joka menee roskiin, sama kuin rahaa heittäisi roskiin.
Sopivan kokoiset annokset ja suunnitelmallisuus, että jos ostan tänään kanaa noin paljon, niin siitä syödään tänään ruokaa x ja huomenna siitä saa ruoan y!
Ja kun joku valitti, kuinka ei jaksa tehdä kotiruokaa, niin sitä voivat oikeasti valmistaa muutkin perheenjäsenet, esim. mies.
Se just oli pointti, meille joskus on järkevämpää ostaa halpa valmisruoka joka syödään heti kokonaan, kuin väsätä tarpeeksi pieni ruoka alusta asti tai tehdä isompi satsi, josta osa ei enää maita. Ei sitä vaan pysty syömään 3. kertaa, jos alkaa tökkiä.
Mulla on 2 hengen perhe eli lapsi ja aikuinen, lapsi auttaa ruuanteossa mutta itse pitää päättää ja suunnitella.Ei sulla ainakaan ruuasta (=rahasta) ole pulaa, jos kolmas kerta samaa ruokaa jo tökkii.
En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja, mutta mulla on tuo sama tökkimisongelma, ei vaan maistu eikä siinä ole mistään rahan määrästä kyse vaan siitä että se vaan tulee ylös. Oksennusta suussako pitäis syödä vaan siks että on köyhä ja omistaa huonon ruokahalun? Usein olenkin sitten tyystin ilman ruokaa.
Ja nuo listan kohdat nyt oli kaikki ihan itsestäänselvyyksiä.
Oletko käynyt lääkärissä, tuo voi olla sairauden oire?
Jos on oikeasti nälkä, voi syödä samaa ruokaa vaikka joka päivä, ei töki.
En ole käynyt, kiitos vinkistä. Menenkin tästä soittamaan aikaa niin pääsen näillä oireilla kymmenen vuoden päästä julkisen terveydenhuollon vastaanotolle.
Tiedän kyllä, että eri puolella Suomea julkinen terveydenhoito ja sen saatavuus vaihtelee aikalailla. Omassa terv. keskuksessani kyllä pääsisit tutkimuksiin, jos tuo on jatkunut pitkään ja varsinkin jos on johtanut tahattomaan laihtumiseen(?). Terv. keskusta voi nykyisin myös vaihtaa, omassa kaupungissani on hyvin erilaiset jonotusajat eri keskusten välillä. Tosin, jos satut asumaan pienellä paikkakunnalla, ei valinnanvaraa käytännössä ole....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset säännöt eivät auta kun rahat eivät riitä edes minimimenoihin. Mulla ei ole enää oikein mitään mistä nipistää ja silti rahat eivät riitä. Ja silti olen jättänyt kaikki "turhat" menot ja osan "pakollisistakin" menoista maksamatta.
Jos tuo on tilanne, kannattaisi varmaan tehdä jotain muutoksia elämässään. Sossun tuilla pärjää kyllä.
En saa toimeentulotukea, koska mulla on eläkesäästöjä. Työmarkkinatuella en pärjää, koska aktiivimalli leikkasi siitäkin pienestä rahasta osan.
Muutoksia elämääni? Helppo sanoa, vaikea toteuttaa.
Opiskelen sivutoimisesti , mutta Kela ei hyväksy sitä aktiivisuudeksi. Kulut ovat korkeat koska asun Helsingissä, yksin, ja lisäksi olen liikuntavammainen ja joudun kustantamaan opintoihini liittyviä kuluja. Töitä alallani ei ole, eikä muitakaan ole helppo saada vammaisuuden takia.
Että ehdottelepa sinä viisaampana miten säästää tuosta?
Ekana purat tuon eläkesäästöjutun. Jos purku ei onnistu, ei kai sen perusteella voi toimeentulotukea evätä?
Osa on rahastoissa. Ne pitäisi ottaa nyt (huonoa aikana) pois ja käyttää. Jos purkaisi varsinkaisen eläkevakuutuksen, se varmaan työttömyyden takia kävisi päinsä, nekin rahat pitäisi käyttää ennen kuin saisi tt-tukea.
Sitten eläke jäisi täysin riittämättömäksi.
Jos tällä hetkellä et pysty maksamaan edes pakollisia kuluja, etkä saa rahaa noiden rahastojen takia, niin kyllä mielestäni on turha surra jotain eläkekertymää. Elämä on tässä ja nyt.
Noin ajattelee nuori ihminen, mutta mulla ei ole eläkkeeseen pitkä aika. Mun eläkekertymä on pieni, koska olen sitä ikäpolvea ettei lukuisat työt joita tein alle 23-vuotiaana kerryttäneet eläkettä ja työskentelin yli 10 vuotta ulkomailla töissä, jotka eivät kerryttäneet eläkettä myöskään. Suomessa olen työskennellyt heikosti palkatulla alalla enimmäkseen. Takana on myös vuosien opinnot, joten niiltä ajoiltakaan ei eläkettä ole kertynyt kuin osa-aikatöistä.
Jonkun mukaan olen köyhä, toisesta taas en, mutta voin silti kertoa "tarinani".
Teen kahta työtä, toista kokopäiväisesti, toista aina kun pyydetään viikonloppuna.
Tulot viikonlopputöistä riippuen 1700-2000 sisältäen 1 lapsesta saatavat tuet.
Miehen tulot kuussa jotain 1500.
Miehellä suht kalliita harrastuksia (moottoriurheilu), ja hänen kulutukseensa en puutu, kunhan maksaa puolet asuin/ruokakuluista.
Lehdet saan kollegalta, tuon yleensä kotona tehtyä kahvileipää vastaeleenä.
Ei ole lainaa, vastikään sain autolainan maksettua.
Asumme omakotitalossa vuokralla, ja samalla säästän asunnon ostoa varten ekstra töilläni.
Ruoan laitan sen mukaan mitä on tarjouksessa, ostokset tehdään edullisimmasta kaupasta totta kai - Kuka nyt kalliimmassa käy kerta vierekkäin ovat! ;)
Tämä ajattelu pohjautuu ihan pienestä pitäen. Olen kokki, joten monipuolisesti syödään. Myös pihalla kasvaa paljon kasviksia, perunaa, yrttejä.
Töihin teen oman eväsleivän, ja pari kertaa kuussa käymme ulkonakin syömässä esim pitsalla. Monet kollegat syövät lounaan päivittäin ulkona, siihen menee rahaa ja paljon!
Vaatteita ostan tarpeen vaatiessa (elloksen -30-40% alekoodit hyviä!), hemmottelen myös itseäni tarpeen tullen "arjen luksuksella" kuten laadukkailla ihonhoito tuotteilla, jonka ostohinnan olen kylläkin kilpailuttanut, no kuten kaiken.
Vapaa ajan aktiivisuutta myös on:
Marjastan, sienestän, hiihdämme talvella, käyn joka ilta lenkkeilemässä koiran kanssa tunnin ajan.
Minulla on pari kroonista sairautta, ja lääkkeisiin toki menee rahaa kuukausittain, mutta niistä selviän,onneksi.
En käytä päihteitä, joskus saatan nauttia siiderin, mutta itse ryyppämiseen ei kulu rahaa.
Lomalla käymme koko perheen kanssa ulkomailla kerran kesässä. Ehkäpä vien perheeni aurinkolomalle myös talvella, saattaa tänä vuonna onnistuakkin (halpalennot). Ihmiset ovat hämmästyneitä, kuinka hyvin ja kauniissa kodissa elämme - On jopa ajateltu, että olemme "paremmissakin hommissa".
Lapsi lopetti omasta halustaan vastikään jalkapallo harrastuksensa, mutta sen sijaan ulkoilemme ja käymme kirjastossa, samalla etsien uutta harrastusta josta hän voisi kiinnostua.
Meillä on myös retkeilyvene jonka kanssa puuhailemme kesäisin ja yövymme vesillä.
Myös perhekohtainen uimakortti löytyy, ja käymme silloin tällöin uimassa paikallisessa kylpylässä.
Joulusta: Joululahjat ostin pääsääntöisesti valmiiksi kesän loppualesta (-70%). Säästin useita satoja euroja.
Ostamme lahjoja noin 20 sukulaiselle.
En keskity marisemaan ettei rahaa ole, vaan olen kova tekemään ja löytämään ratkaisuja. Ymmärrän ettei kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia / töitä, joten koen olevani todella onnekas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi vit. Tässä kun lapsiperheenä miettii jatkuvasti ruokakaupassakin, onko varaa ostaa ruokaa ja leipää ja mitään ylimääräisiä menoja ei ole, ei tule lehtiä, ei ole harrastuksia, kaikki ostetaan käytettynä, niin tuntuu vähän epäreilulta että jonkun köyhyys johtuu maksamattomista laskuista ja luottokortista... Meillä talo laina jota lyhennetään 400 euroa kuussa, eikä muuta. Silti rahat ei riitä mihinkään.. Tai riittää, mutta ei ole varaa shoppailla tai vinguttaa korttia.
Mulla kertyi velkaa kun olin ollut sairaana 3,5 vuotta. On vaikea hoitaa asiat ajallaan ja säästää kaikessa, kun on jatkuvasti huono- tai puolikuntoinen ja tarvitsee terveyspalveluita myös yhteiskunnan tarjoamien ulkopuolelta. Väliaikaisesti varojen yli eläminen voi johtua olosuhteen pakosta kuten juuri sairaudesta, omaisen sairaudesta (esim.paljon matkoja näkemään sairastavaa läheistä), talon yllättävästä homeongelmasta tai vesivahingosta, mitä nyt kaikkea voi tapahtua... aika tyhmää ajatella, että vähävaraisena lapsiperheenä olette ainoa kärsijä ja osaatte kärsiä oikealla tavalla.
Jaa. Äitelle tulee juuri tänään sossu käymään kotona ja tekee laskelmat että saa sairaalalaskut ja ambulanssit ja vielä kotiintulo taksinkin sossusta, myös lääkkeet. Itse ryyppäsi itsensä sairaalaan.
Me lapsiperheenä sen sijaan mietitään mistä voisi vielä säästää, ettei jouduta eroamaan miehen kanssa.
Että se siitä.Jaa, mä en ole ryypännyt itseäni sairaalaan. Sossun kanssa joko sovittiin maksusitoumus joka kerta erikseen etukäteen sairaala-ajalle bussilla menoa varten, tai sitten revittiin rahat jostain matkoja varten ja haettiin tositteiden kanssa jälkeenpäin.
Niin, että sossusta sait sinäkin. Joten älä valita. Helvetin hyvät sossujärjestelmät on Suomessa.
Mut se kun tälläinen 3000 kuussa saava perhe sairastuu tai muuta, niin eipä saa mistään mitään. Katotaan että on niin hyvät BRUTTO tulot että kyllä te pärjäätte.Kyllä tekin saatte toimeentulotukea, jos vaaditut ehdot täyttyy ja sairauskulut kasvavat niin suuriksi, että tulot ei riitä elämiseen plus sairaskuluihin. Lisäksi jos toinen aikuinen sairastuu niin voi menettää palkkansa. Ja kehtaan kyllä hieman valittaa, koska minusta tuo jatkuva paperisota oli vähän kohtuutonta sairastamisen päälle. Mutta kai kaikesta voi olla kateellinen, olisin kyllä mieluummin ollut terve, töissä ja omillani toimeentuleva.
Se hyväpalkkainen tai muuten vaan asiansa hyvin hoitanut on saattanut saada jopa hankituksi asunnon itselleen. Kun hän sairastuu tms. ei hänelle toimeentulotukea tipu, kun on "omaisuutta". Ei kuitenkaan tunnu järkevältä väliaikaisen sairauden takia myydä asuntoaan ja muuttaa vuokralle maksamaan kallista vuokraa.
Sossutuet juoksee, kun ei ole itselleen hankkinut mitään, ei säästänyt mitään ja lisäksi kuuluu niihin lokeroihin, jotka lainsäätäjä on mielikuvissaan loihtinut. Jos tapauksesi on syystä tai toisesta monimutkaisempi, voit tipahtaa tukien ulkopuolelle.
Omistusasunnossa asuva saa asumistukea, vielä sen saman verran (max. 80 % vastikkeesta) kuin vuokralla asuvakin. Minä olen nostanut asumistukea omaan asuntooni niin opiskelu- kuin työttömyysaikoinakin. Varsinkin opiskellessa oli mukavaa, kun 100 euron yhtiövastikkeesta 75 euroa maksoi Kela. Myös kesällä, sillä kun kyseessä oli yleinen asumistuki eikä vuokralla asuvien opiskelijoiden saama asumislisä, se ei koskaan katkennut...
Puhuttiin toimeentulotuesta...
Toimeentulotukea saa omistus asunnossa asuvatkin. Ei tarvitse myydä asuntoa. Ainoastaan lainan lyhennyksiin ei voi saada tukea. Vastike otetaan myös kokonaisuudessaan huomioon kuten vuokrakin ja vastike on yleensä omistusasunnossa paljon pienempi kun vuokra vastaavassa asunnossa, joten yleensä asumismenot todellakin hyväksytään kokonaan.
Oiskohan kyse avovaimosta? Aviopuolisoilla on elatusvelvollisuus toisistaan, eikä tuollainen tilanne ole edes lainmukainen.