Normaalipainoista kumppania toivovalla liian tiukat kriteerit?
Onko tosiaan niin että normaalipainoista kumppania toivovalla on tiukat kriteerit? Miten tähän on tultu..? Ainakin omiin korviin kuulostaa aika hullulta
Kommentit (276)
Jos on itse hoikka, voi 'vaatia' hoikkaa..jos on itse muiden silmään tukeva, niin ei kannata, koska silloin jää yksin. Ihmiset pariutuvat kaltaistensa kanssa. Kenellälään ei ole velvollisuutta olla sellaisen kanssa, joka ei itseä viehätä. Miesten pitäisi tajuta, että heidän pitää kyetä tarjoamaan samaa tasoa ulkonäössä naisille, mitä itse toivovat heiltä. Ei hyödytä ruikuttaa, että naiset ovat liian nirsoja, jos itse vaatii kaunotarta, mutta ei ole komistus. Lopuksi vielä omidta kriteereistä kannattaa olla hiljaa, jos ei natsaakaan. Ei ole ystävällistä alkaa luetella muille heidän vikojaan, ei miehille kuin naisillekaan, todeta vain, että oli kiva tavata, mutta tästä ei tule mitään.
Ylipaino on ällöttävää, sanokaa mitä sanotte. En itse kiihotu läskistä, vaikka olis kuinka hyvä tyyppi. Valitettavasti ulkonäkö vaikuttaa, sille ei mahda mitään..
Jos itse treenaan niin toivon sitä toiseltakin.
N43
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan asiallinen toivehan tuo on. Jos ei viehäty ylipainoisesta, niin ei ole mitään järkeä alkaa suhteeseen ylipainoisen kanssa. Siitä olisi seurauksena vain kärsimystä molemmille osapuolille.
Itsekin haluan kumppanin, jolla on terveelliset elämäntavat ja elämä hallinnassa kaikin puolin.
No entäs jos on suhteen alkaessa normaalipainoinen, mutta lihoo suhteen aikana vaikka sairauden aikana, eikö se sitten enää viehätä miestä ja jättää kumppaninsa?
Eikä se normaalipaino kyllä mitenkään takaa, että henkilöllä ois terveelliset elämäntavat ja elämä hallinnassa. Itselläni on terveelliset elämäntavat ja itsestä johtumattomista syistä paino on ja pysyy lähellä alipainoa, haluaisin painaa 10kg enemmän, muttei paino nouse.
Monet ystävistäni/tutuistani ovat hoikkia, mutta monilla on kaikkea muuta kun terveelliset elämäntavat. Ruoka usein hampurilaisaterioita, pitsaa ja sellaista, jossa monia lisäaineita ja kasvikset on vieras käsite.
Jep, kyllä näinkin voi käydä, että on suhteen alussa normaalipainoinen, mutta lihoin sairauden aikana. Siitä alkoi miehen nälviminen, joka vain paheni. Yritin tehdä asialle jotain ja onnistuinkin, mutta sitten ei mikään riittänytkään. Olisi aina pitänyt olla vähän laihempi, eikä vain normaalipainoinen, pitäisi olla aina tietynlaiset vaatteet jne.
Erohan siitä tuli, mutta hyvä niin. Nykyinen mieheni pitää minusta sellaisena kuin olen, vaikka paino vaihtelisikin.
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on ällöttävää, sanokaa mitä sanotte. En itse kiihotu läskistä, vaikka olis kuinka hyvä tyyppi. Valitettavasti ulkonäkö vaikuttaa, sille ei mahda mitään..
Jos itse treenaan niin toivon sitä toiseltakin.
N43
Niin on.
Minä vihaan kirjoitusvirheitä, joita valtaosa miehistä käyttää. En seurustelisi miehen kanssa, joka ei osaa kirjoittaa.
Makuasioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en halua normaalipainoista kumppania etupäässä edes ulkonäkösyistä. Ylipaino kielii minulle itsehillinnän ja elämänhallinan ongelmista. Maailmankatsomuksemme tuskin kohtaisivat.
Ylipaino ei kieli sinulle mistään mitään, oma ennakkoluuloisuutesi siellä kuiskii. Kannattaa joskus tutustua ihmisiin omien ennakkoluulojen yli, saattaisit vaikka yllättyä.
No, kylläpä se vaan yleisesti ottaen kertoo. Itsehillintä tai tietämättömyys/välinpitämättömyys ravitsemusasioista ovat yleensä syynä. Harva sairaus varsinkaan hoidettuna aiheuttaa merkittävää lihomista tai painonhallinnan vaikeutta.
Vastasin sinulle jo tuolla aiemmin, että ilman itsehillintää ja elämänhallintaa en olisi edennyt työelämässäni nykyiseen asemaan enkä muutenkaan menestynyt näin mukavasti. Tämän kommenttisi luettuasi oli pakko tulla lisäämään, että olen muuten ihan omaksi ilokseni opiskellut ravitsemustieteen perusopinnot ja suunnittelin jatkavani tänä syksynä aineopintoihin, mutta lähdinkin opiskelemaan erikoisammattitutkintoa, josta on enemmän hyötyä urani kannalta. Sairauksia ei ole. Mutta minä tykkään nautinnollisesta elämästä eli matkailusta, hyvästä ruoasta, hyvästä juomasta, luonnossa kävelystä, hyvistä elokuvista, musiikista ja monista muista asioista. En laihduttamisesta enkä kuntosalilla rehkimisestä.
Sinusta ja minusta ei varmasti olisi tullut pari, mutta halusin osoittaa, että kommenteissasi sinä nimenomaan ilmennät omia ennakkoluulojasi. Ihminen voi olla työelämässä menestynyt (itsehillintää ja elämänhallintaa) ja hyvin tietoinen ravitsemusasioista, mutta arvostaa elämässä muita asioita kuin vyötärönympärystä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on itse hoikka, voi 'vaatia' hoikkaa..jos on itse muiden silmään tukeva, niin ei kannata, koska silloin jää yksin. Ihmiset pariutuvat kaltaistensa kanssa. Kenellälään ei ole velvollisuutta olla sellaisen kanssa, joka ei itseä viehätä. Miesten pitäisi tajuta, että heidän pitää kyetä tarjoamaan samaa tasoa ulkonäössä naisille, mitä itse toivovat heiltä. Ei hyödytä ruikuttaa, että naiset ovat liian nirsoja, jos itse vaatii kaunotarta, mutta ei ole komistus. Lopuksi vielä omidta kriteereistä kannattaa olla hiljaa, jos ei natsaakaan. Ei ole ystävällistä alkaa luetella muille heidän vikojaan, ei miehille kuin naisillekaan, todeta vain, että oli kiva tavata, mutta tästä ei tule mitään.
Edelleenkään ei ole olemassa mitään sääntöä sen suhteen, mitä kukin saa "vaatia". Myös pieruverkkareissa sohvalla viihtyvä norsu voi "vaatia", so. haluta salimaken. Hänellä on oikeus koska tahansa pyrkiä herättämään salimaken kiinnostus ja ihastus itseään kohtaan. Ihan kuten assimiehellä on oikeus ihan koska tahansa pyrkiä herättämään instabeiben halu itseään kohtaan.
Mä seurustelin joskus miehen kanssa, joka aina jaksoi ihastella hoikkuuttani ja ylisti "keijukaismaisuuttani" maasta taivaaseen, mikä tietysti tuntui mukavalta. Jossakin vaiheessa siellä kehujen yhteydessä vain alkoi kuulua, että "et kyllä voisi lihoa yhtään" ja "jos lihot kilonkin, niin varmasti iso osa viehättävyydestäsi häviää", "et olisi yhtään niin söpö painavampana".
Tuossa vaiheessa en todellakaan ollut lihonut mihinkään suuntaan ja hyvin hoikka olen edelleen, mutta luotto sen miehen "rakkauteen" kyllä meni. Onneksi siis ex.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en halua normaalipainoista kumppania etupäässä edes ulkonäkösyistä. Ylipaino kielii minulle itsehillinnän ja elämänhallinan ongelmista. Maailmankatsomuksemme tuskin kohtaisivat.
Ylipaino ei kieli sinulle mistään mitään, oma ennakkoluuloisuutesi siellä kuiskii. Kannattaa joskus tutustua ihmisiin omien ennakkoluulojen yli, saattaisit vaikka yllättyä.
No, kylläpä se vaan yleisesti ottaen kertoo. Itsehillintä tai tietämättömyys/välinpitämättömyys ravitsemusasioista ovat yleensä syynä. Harva sairaus varsinkaan hoidettuna aiheuttaa merkittävää lihomista tai painonhallinnan vaikeutta.
Vastasin sinulle jo tuolla aiemmin, että ilman itsehillintää ja elämänhallintaa en olisi edennyt työelämässäni nykyiseen asemaan enkä muutenkaan menestynyt näin mukavasti. Tämän kommenttisi luettuasi oli pakko tulla lisäämään, että olen muuten ihan omaksi ilokseni opiskellut ravitsemustieteen perusopinnot ja suunnittelin jatkavani tänä syksynä aineopintoihin, mutta lähdinkin opiskelemaan erikoisammattitutkintoa, josta on enemmän hyötyä urani kannalta. Sairauksia ei ole. Mutta minä tykkään nautinnollisesta elämästä eli matkailusta, hyvästä ruoasta, hyvästä juomasta, luonnossa kävelystä, hyvistä elokuvista, musiikista ja monista muista asioista. En laihduttamisesta enkä kuntosalilla rehkimisestä.
Sinusta ja minusta ei varmasti olisi tullut pari, mutta halusin osoittaa, että kommenteissasi sinä nimenomaan ilmennät omia ennakkoluulojasi. Ihminen voi olla työelämässä menestynyt (itsehillintää ja elämänhallintaa) ja hyvin tietoinen ravitsemusasioista, mutta arvostaa elämässä muita asioita kuin vyötärönympärystä.
Minäkin olen hedonisti ja nautin elämästä. Minä puolestani saan erittäin suurta nautintoa liikunnasta. Parinkymmenen kilsan aamulenkin jälkeen on aivan mahtava olo. Nautin hyvästä ruoasta ja juomasta mutta kohtuudella. Olen myös nainen.
Tässä on nyt vaan sellanen juttu, että jotkut meistä ei luokittele ihmisiä ulkonäön perusteella. Sen sijaan käytöksen, olemuksen ja puheen varjolla tehdään se arviointi. Mä en ikinä sanoisi kellekään, että "joo sori mut kun sä nyt oot vähän läski niin ei tää homma toimi". Mun mielestä on todella tökeröä ja sosiaalisesti epäkorrektia ilmaista asia kuten tuo ukko sen teki. En muutenkaan ymmärrä ihmistä, joka kertoo "rakastuvansa" tietyn näköiseen tyyppiin.
Tulin tänne vouhottamaan, koska mun kumppani on ylipainoinen ja ihanin koskaan tapaamani ihminen.
En lukenut koko ketjua enkä nyt puutu siihen minkälainen tyyppi tämä seuranhakija on, mutta en myöskään lähettäisi kirjettä tuon vaatimuksen perusteella, vaikka olenkin normaalipainoinen. BMIni on indeksin yläpäässä (23,5), joten uskoisin olevani hänen makuunsa liian pyöreä ja stressaisin suotta kiloistani koko yhdessäoloajan, mikäli jostain syystä parisuhde muodostuisikin. Normaalipainon vaatimus karsii tästäkin syystä hakemuksia.
Eniten tuossa Maunon jutussa pistää silmään kommentti, että pitäisi "päästä valitsemaan". Eli Maunon taovite ei ole löytää itselleen kivaa kumppania, vaan päästä seisomaan naisrivin eteen ja niistä sitten valita joku (kaunein todennäköisesti)?? Eihän kukaan itseään kunnioittava nainen tuohon tilanteeseen halua, vaikka olisi kuinka hoikka ja kaunis. Karjamarkkinameininki.
Ronkeli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ronkeli kirjoitti:
Viehätyn vain normaalipainoisista, pitkähiuksisita naisista, joilla ei ole tatuointeja. En tietenkään mainosta tätä oikeassa elämässä, ettei pidettäisi pinnallisena. En kuitenkaan ole koskaan seurustellut muiden kuin mieltymysteni mukaisten naisten kanssa. Miksi pitäisikään?
Ei tietenkään pidä, kunhan et sitten valita, jos sellaista ei sulle löydykään.
Huoli pois, aina on löytynyt. 😊
" Aina on löytynyt" - oletko useinkin kumppania vaihtanut? Jotain "vikaa" ollut kumppaneissa?
Vierailija kirjoitti:
Eniten tuossa Maunon jutussa pistää silmään kommentti, että pitäisi "päästä valitsemaan". Eli Maunon taovite ei ole löytää itselleen kivaa kumppania, vaan päästä seisomaan naisrivin eteen ja niistä sitten valita joku (kaunein todennäköisesti)?? Eihän kukaan itseään kunnioittava nainen tuohon tilanteeseen halua, vaikka olisi kuinka hoikka ja kaunis. Karjamarkkinameininki.
Narsismi teettää tuollaista. Tämä on ainokainen tilaisuus päästä tuollaiseksi ”valtakunnan valitsijaksi” koko kansan eteen vaillinaisin ominaisuuksin. Voin kuvitella pettymyksen määrän kun tämä(kin) ovi sulkeutui - ja joutuu kohtaamaan totuuden.
Mielenkiinnolla jäämme siis odottamaan minkälaisia naisia sieltä löytyy ja ovatko he niitä laihoja joita vaadittiin. Julkisuuteen nämä naiset sitten pääsevätkin, katselijoiden tarkkaan syyniin, joten jaksamista!!
Itse ole liian vanha Maunolle ja hän ei ole muutenkaan sellainen mies, johon kahta kertaa katsoisin jos nuorempi olisin. Toivottavasti Manu saa nyt olla hetken se haluamansa alfamies, joka määrää mitä ja miten naiset hyppivät.
Mun tuttava tapasi 10 v sitten miehen. Tuttavani, noin 25 v nainen oli silloin reilusti ylipainoinen, ehkä noin 120 kg. Menivät naimisiin ja tekivät lapsen.
Tänä päivänä tuttavani on sairaseläkeläinen. Joka paikka on rikki, nivelet erityisesti. Ei pysty juurikaan liikkumaan. Painoa on varmasti ainakin 150 kg. Mies hoitaa kodin ja lapsen yksin, sekä passaa vaimoaan, joka ei tee muuta kuin someilee, blogailee ja äkäisenä jakelee käskyjä miehelleen sohvalta tai sängystä.
Luulisin, että mies ei haaveillut silloin 10 v sitten tällaisesta elämäntilanteesta. Hassuinta on, että vaimonsa googlaili itselleen diagnoosin, jotta kukaan ei vahingossakaan voisi ajatella, että huono terveys johtuisi ylimääräisistä kiloista. Parilla kymmenellä eri lääkärillä sai käydä kertomassa asiastaan, ennen kuin diagnoosi "irtosi". Ne aiemmat 19 lääkäriä oli sitä mieltä, että huonon terveyden syy on lihavuus.
Tällä hetkellä tilanne on se, että tuttavani juoksee yhteiskunnan laskuun erikoislääkäreillä kymmeniä kertoja vuodessa. Kotiin saa kaiken mahdollisen avun: avustajan, siivouksen, taksit. Kuntouksessa joka vuosi monta viikkoa. Tulee muuten pikkusen kalliiksi yhteiskunnalle.
Eli omalla saamattomuudellaan (lihavuus) hyväksikäyttää miestään ja yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten tuossa Maunon jutussa pistää silmään kommentti, että pitäisi "päästä valitsemaan". Eli Maunon taovite ei ole löytää itselleen kivaa kumppania, vaan päästä seisomaan naisrivin eteen ja niistä sitten valita joku (kaunein todennäköisesti)?? Eihän kukaan itseään kunnioittava nainen tuohon tilanteeseen halua, vaikka olisi kuinka hoikka ja kaunis. Karjamarkkinameininki.
Narsismi teettää tuollaista. Tämä on ainokainen tilaisuus päästä tuollaiseksi ”valtakunnan valitsijaksi” koko kansan eteen vaillinaisin ominaisuuksin. Voin kuvitella pettymyksen määrän kun tämä(kin) ovi sulkeutui - ja joutuu kohtaamaan totuuden.
Näinhän tämä menee.
Vierailija kirjoitti:
Mun tuttava tapasi 10 v sitten miehen. Tuttavani, noin 25 v nainen oli silloin reilusti ylipainoinen, ehkä noin 120 kg. Menivät naimisiin ja tekivät lapsen.
Tänä päivänä tuttavani on sairaseläkeläinen. Joka paikka on rikki, nivelet erityisesti. Ei pysty juurikaan liikkumaan. Painoa on varmasti ainakin 150 kg. Mies hoitaa kodin ja lapsen yksin, sekä passaa vaimoaan, joka ei tee muuta kuin someilee, blogailee ja äkäisenä jakelee käskyjä miehelleen sohvalta tai sängystä.
Luulisin, että mies ei haaveillut silloin 10 v sitten tällaisesta elämäntilanteesta. Hassuinta on, että vaimonsa googlaili itselleen diagnoosin, jotta kukaan ei vahingossakaan voisi ajatella, että huono terveys johtuisi ylimääräisistä kiloista. Parilla kymmenellä eri lääkärillä sai käydä kertomassa asiastaan, ennen kuin diagnoosi "irtosi". Ne aiemmat 19 lääkäriä oli sitä mieltä, että huonon terveyden syy on lihavuus.
Tällä hetkellä tilanne on se, että tuttavani juoksee yhteiskunnan laskuun erikoislääkäreillä kymmeniä kertoja vuodessa. Kotiin saa kaiken mahdollisen avun: avustajan, siivouksen, taksit. Kuntouksessa joka vuosi monta viikkoa. Tulee muuten pikkusen kalliiksi yhteiskunnalle.
Eli omalla saamattomuudellaan (lihavuus) hyväksikäyttää miestään ja yhteiskuntaa.
Kylläpä käy sinun kateeksi sairasta ihmistä. Ryhtiä nyt vähän!
Vierailija kirjoitti:
Eniten tuossa Maunon jutussa pistää silmään kommentti, että pitäisi "päästä valitsemaan". Eli Maunon taovite ei ole löytää itselleen kivaa kumppania, vaan päästä seisomaan naisrivin eteen ja niistä sitten valita joku (kaunein todennäköisesti)?? Eihän kukaan itseään kunnioittava nainen tuohon tilanteeseen halua, vaikka olisi kuinka hoikka ja kaunis. Karjamarkkinameininki.
Sulle tuli yllätyksenä, että deittiohjelmissa on tuollainen karjamarkkinameininki? Ihan jo napakympistä tuttu eikä siitä tarvitse kiihtyä jos Mauno sanoi sen ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Niin-lihava voi laihtua mutta tyhmyys eikun kasvaa...
Minä viehätyn pääasiassa hoikista miehistä (nörttimäisellä tavalla ennemmin kuin urheilullisella), mutta en ole ajatellut, että hoikka olisi jotenkin l a a d u k k a a m p i. Ruumiinrakenne on ainakin minulle vain piirre muiden joukossa, kuten vaikka hiusten väri, ja luulisi, että jokaisella saa sen suhteen olla omat preferenssit.
Minusta normaalipainon toivominen on siis sama asia kuin viehättyminen vaaleaveriköistä. Tietenkään sitä ei välttämättä ääneen kannata ilmoittaa, koska aivan kulman takana voi olla se brunette, joka on kuumempi kuin yksikään tapaamasi blondi.
No, kylläpä se vaan yleisesti ottaen kertoo. Itsehillintä tai tietämättömyys/välinpitämättömyys ravitsemusasioista ovat yleensä syynä. Harva sairaus varsinkaan hoidettuna aiheuttaa merkittävää lihomista tai painonhallinnan vaikeutta.