Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Turku vai Tampere? 2018
27.08.2018 |
Perustelkaa kumpi on parempi? Tästä on varmasti jo keskusteltu, mutta kaupungit kasvaa, muuttuu ja toivottavasti kehittyy, joten tämä on 2018 edition.
Kommentit (2127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko tamperelaiset tosissaan nimeämässä uutta areenaansa nimellä UROS LIVE? 😅
Melko öö... sukupuolittunut, sovinistinen ja takapajuinen nimi. Tampereko edelläkävijä? Hoi Tampere, nyt eletään 2020-lukua!
Jep, ja kyseinen oululaisyritys on perustamassa Tampereelle myös 200:n hengen yksikköä vahvistaen entisestäänkin tamperelaista korkean teknologian klusteria. Se toimittaa myös innovatiivisia ratkaisuja Tampereen uuteen areenaan, johon verrattuna Artukaisten pellolla oleva hallinkuvatus näyttää ajat sitten parhaat päivänsä nähneeltä. Lopulta hallin nimi myytiin eniten maksavalle kymmenen vuoden sopimuksella, joten kysymys on vain sen brändistä,. On virhepäätelmä yrittää edes puhua mistään tamperelaisuudesta, kun siitä ei edes ole kysymys. HK-halli, turkulainen kulinaristi puraisemassa makkaraa tuulipuvussa? Heh.
HK-halli, missä päin Turkua? Saisinko osoitteen, en tunnista nimeä.
Ei pidä kaikkea ottaa niin kirjaimellisesti. Kannattaa myös lukea kirjoitukset kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampere on tullut viime vuosina usein tunnetuiksi useista kaupungin kehittymistä osoittavista ja mainetta keränneistä rakennushankkeistaan. Pienemmän mittaluokan projektina liikkeelle on lähdössä uusittava Tammelan Stadion tämänvuotisen liigakauden jälkeen. Uusitulle stadionille Ilveksen pitäisi pääsemän vuonna 2023. Varsinaisella katsomokapasiteetin koolla ei nyt päästä juhlimaan, kun uusittavalle stadionille mahtuu maksimissaan 6500 katsojaa, nyt noin 5000. Turun Veritas Stadionille mahtuu istumaan yli 8000 katsojaa, mutta muuten tulevaisuuden Tammelan Stadion on melkoinen harppaus nykyaikaan, kun katsoo mm. kaarevien katsomoiden yhtenäistä ilmettä. Katsomoiden molemmat päädyt on suljettu laseilla niin, ettei tuuli pääse ujeltamaan katsomoissa. Turun kenttä sekalaisine katsomoineen tulee näyttämään lähinnä nukkavierulta potkupallokentältä Tammelan stadioniin kasvojenkohotuksen jälkeen. Uusittavaan Tammelaan tulee tekonurmi, kun taas Turussa on tyytyminen luonnonnurmeen. Kansainvälisiä pelejä varten Tampereella on ässänä hihassaan Ratinan Stadion yli 16000 ihmisen katsomokapasiteetilla. Muutaman vuoden päästä Tampereella on siis sellainen eurooppalaisen tason (pieni) jalkapallostadion, että Turusta asti tullaan ihmetellään, että Suomen Manchesterissa ehdittiin taas sikäläisiä ensin. Tästähän on tullut aivan maantapa!
Turussa on viime vuosina ilakoimisen aiheet jääneet vähiin, voisi ketjuun kirjoittaneiden väsähtäneiden kommenttien perusteella päätellä. Noh, saatiinhan sinne sentään maanalainen jätevedenpuhdistamo selvästi ennen Tamperetta, siellä kun sitä vasta rakennetaan. Mutta tässäkin tapauksessa suurempi ja kauniimpi pykätään Tampereelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sunnuntain 22.3.2020 Aamulehti analysoi tarkasti talouden näkökulmasta tamperelaista teatterielämää. Samalla tuli selväksi sekin, ettei Turusta voi puhua teatterikaupunkina puhua ikinä samassa lauseessa Tampereen kanssa. Tampereen teatterihistoria on samalla vankka osa koko kaupungin historiaa suomalaisessa mittakaavassa erittäin tunnustettuna kulttuurikaupunkina. Tampereella on kaksi keskenään kisaavaa suurta näyttämöä, Tampereen teatterissa teatterin tutkinto-ohjelma, Tampereella pääkaupunkiseudun jälkeen eniten esittävien taiteiden toimijoita ja eniten esityksiä. Sataa asukasta kohti Tampereella myydään eniten teatterilippuja vuodessa valtakunnallisessa vertailussa, 56 lippua, kun maan keskiarvo on 41 lippua.
Vaikka tamperelainen kulttuurielämä on osittain riippuvaista julkisen sektorin tuloista, voidaan täällä ylpeillä siitä, että veronmaksajan kukkarolla käydään selvästi harvemmin kuin eräissä kilpailevissa kaupungeissa. Turun kaupunginteatterin tuloista (2018) lipputulot yms. muodostavat 36 prosenttia ja tukiaiset 64 prosenttia. Sitä vastoin omien lipputulojen osuus tulonhankinnasta oli Tampereen Komediateatterissa vuonna 2018 89 prosenttia , Tampereen Teatterissa 60 prosenttia ja Tampereen Työväen Teatterissakin 57 prosenttia. Vaikka Turun kaupunginteatteri on skarpannut viimeisen parin vuosikymmenen aikana yleisökehityksen suhteen selvästi, ollaan katsojaluvuissa selvästi Tamperetta jäljessä.
Sokerina pohjalla voidaan mainita sekin, että TTT on tunnustettu ainoana pääkaupunkiseudun ulkopuolisena näyttämönä sellaiseksi valtakunnallisesti merkittäväksi teatteriksi, joka saa korotettua valtiontukea. Tämä perustuu ennen muuta työväennäyttämöasemaan. Turussa tällaista teatteria ei ole, mikä saattaa tuntua sielläpäin suolan kylvämiseltä haavoihin.
Efustatko Tampereen kaupungin matkailua?
Saattaa olla joku wannabe-toimittelijakin. Aamulehdessä on sama, luetteloiva tyyli jutuissa, joissa ylistetään Tamperetta. Näitä juttuja on erityisesti Moro-liitteessä. Tampereella aina osataan kaikkea ja on muka parasta.
On muuten todella vastenmielistä, kun ei ole profiloiduttu mitenkään, vaan yritetään onnistua kaikessa. Se on jotenkin junttimaista. Pitää olla korkeita rakennuksia, pitää olla pesäpallostadion, pitää olla talvisin latu murtomaahiihdolle, pitää olla kaikkea mutta mitään ei tehdä tyylillä. Valotaidehankkeetkin on aivan karmean näköisiä, hyvä maku puuttuu siinäkin.
Tampereen sisin olemus on tällä hetkellä kuin huomiota janoavan pintaliitäjän, joka haluaa kaikkea mitä muillakin on, ja joka lähtee joka muotivillityksen perään. Tällainen pinnallisuus vie rahaa, mutta verotulot supistuvat supistumistaan.
Turku sentään on profiloitunut, se henkii hienostuneisuutta ja vanhaa kulttuuria. Olin helmikuun viimeisenä viikonloppuna Turussa ja kiertelin kaupungilla. Hansa-kauppakeskuksessa esiintyi jokin kamarimusiikkiorkesteri, musiikki soi upeasti tilassa, akustiikka oli täydellinen! Bachia.
Tampereen kauppakeskuksissa on vain jotain perseenpyöritystä ja musiikki tulee laitteesta. Aina yhtä mautonta kaikki, sori vaan. Asun itse Tampereella, joten tiedän tämän.
Turku. Suomen vanhin kaupunki. Turussa on elävää historiaa ja kaupunki on kuin tarina. Kaikki hyvät ja arvostetut asiat tulevat Turusta. Tampere on lattea ja mielivaltainen industrialismin ilmentymä. Tylsä ja kolkko verrattuna Turkuun. Siellä tulee monessa kohtaa aavan paikan ahdistus ilman mitään historian historiallisten kertomusten ja kauniiden rakennusten turvaa. Turku on rakennettu yhtenäisen idean avulla mutta Tampere on epäyhtenäinen ja levoton sekasotku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tampere on tullut viime vuosina usein tunnetuiksi useista kaupungin kehittymistä osoittavista ja mainetta keränneistä rakennushankkeistaan. Pienemmän mittaluokan projektina liikkeelle on lähdössä uusittava Tammelan Stadion tämänvuotisen liigakauden jälkeen. Uusitulle stadionille Ilveksen pitäisi pääsemän vuonna 2023. Varsinaisella katsomokapasiteetin koolla ei nyt päästä juhlimaan, kun uusittavalle stadionille mahtuu maksimissaan 6500 katsojaa, nyt noin 5000. Turun Veritas Stadionille mahtuu istumaan yli 8000 katsojaa, mutta muuten tulevaisuuden Tammelan Stadion on melkoinen harppaus nykyaikaan, kun katsoo mm. kaarevien katsomoiden yhtenäistä ilmettä. Katsomoiden molemmat päädyt on suljettu laseilla niin, ettei tuuli pääse ujeltamaan katsomoissa. Turun kenttä sekalaisine katsomoineen tulee näyttämään lähinnä nukkavierulta potkupallokentältä Tammelan stadioniin kasvojenkohotuksen jälkeen. Uusittavaan Tammelaan tulee tekonurmi, kun taas Turussa on tyytyminen luonnonnurmeen. Kansainvälisiä pelejä varten Tampereella on ässänä hihassaan Ratinan Stadion yli 16000 ihmisen katsomokapasiteetilla. Muutaman vuoden päästä Tampereella on siis sellainen eurooppalaisen tason (pieni) jalkapallostadion, että Turusta asti tullaan ihmetellään, että Suomen Manchesterissa ehdittiin taas sikäläisiä ensin. Tästähän on tullut aivan maantapa!
Tyypilliseen tapaansa tämä kirjoittaja hehkuttaa mautonta ja epäekologista ratkaisua, jota ei maailmalla arvostettaisi. Tekonurmea pitäisi ennemminkin hävetä kuin ylpeillä siitä.
Kaikki Mestareiden liigan ottelut pelataan luonnonnurmella. Jos jokin joukkue Pohjoismaista pääsee pelaamaan Mestareiden liigaan ja peli järjestetään pohjoisessa, tarvitaan erikoislupa, jotta voidaan pelata surkealla tekonurmella, koska periaatteessa tekonurmi ei käy maailmanluokan peleissä.
Jopa hienoin tennisturnaus, perinteinen Wimbledonin turnaus, pelataan luonnonnurmella!
Mutta tyypillisesti Tampereella on valittu tekonurmi. Onhan se pohjoisissa oloissa ymmärrettävää, mutta ei se hienoa ole. Turku voi olla ylpeä oikeasta nurmestaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereen Voimistelijoiden Akrotaiturit-joukkue vei voiton Talent Suomi -ohjelmassa ja voitti sen päävoiton. Eräs osoitus Tampereen harrastus- ja urheiluelämän monipuolisuudesta. Pääsiköhän yksikään turkulaisjoukkue finaaliin saakka?
Oikeasti keulit jonkun Talentin voittamisella? Öh.
Tampere voitolla myös koronatartuntojen määrässä. Mikä mahtaa olla hygienian taso siellä päin...
Turussa, sivistyksen kehdossa vähän tartuntoja.
Erittäin nolo ja typerä turkulaiskommentti jälleen kerran. Todellinen vertailu tehdään aina sairastuneiden määrästä suhteessa väestöön, koska sairashoitopiirit ovat erikokoisia. Viimeisten (15.4.2020) lukujen mukaan Varsinais-Suomen havaitut tartunnat ovat ohittaneet Pirkanmaan. Samoin eräät muut maakunnat ovat menneet Tampereen alueen ohi. Mitä kirjoittaja haluaisi sanoa Helsingistä ja Uudestamaasta? Alussa tartuntoja oli Tampereella enemmän, koska se on sijainniltaan keskeisempi kuin syrjäinen länsirannikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampere on viime vuosina loistanut erilaisissa muuttohalukkuus- ja kuntaimagoa mittaavissa tutkimuksissa sangen hyvin. Viimeisimmässä Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus ja kuntien imago -tutkimuksessa Tampere vei kärkipaikan jopa ennen Helsinkiä. Jopa 37 prosenttia suomalaisista katsoisi voivansa muuttaa Tampereelle, kun taas Turkuun vain 22 prosenttia. Turku sijoittui tutkimuksessa kuitenkin neljänneksi, kun mukana tutkimuksessa oli 61 Suomen suurinta kaupunkia tai kuntaa. Tampere arvioitiin myös kokonaismielikuvaltaan parhaaksi asuinpaikaksi. Tampereen herättämä mielikuva asuinpaikkana on siis suomalaisten keskuudessa tutkitusti parempi kuin Turun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampere on tullut viime vuosina usein tunnetuiksi useista kaupungin kehittymistä osoittavista ja mainetta keränneistä rakennushankkeistaan. Pienemmän mittaluokan projektina liikkeelle on lähdössä uusittava Tammelan Stadion tämänvuotisen liigakauden jälkeen. Uusitulle stadionille Ilveksen pitäisi pääsemän vuonna 2023. Varsinaisella katsomokapasiteetin koolla ei nyt päästä juhlimaan, kun uusittavalle stadionille mahtuu maksimissaan 6500 katsojaa, nyt noin 5000. Turun Veritas Stadionille mahtuu istumaan yli 8000 katsojaa, mutta muuten tulevaisuuden Tammelan Stadion on melkoinen harppaus nykyaikaan, kun katsoo mm. kaarevien katsomoiden yhtenäistä ilmettä. Katsomoiden molemmat päädyt on suljettu laseilla niin, ettei tuuli pääse ujeltamaan katsomoissa. Turun kenttä sekalaisine katsomoineen tulee näyttämään lähinnä nukkavierulta potkupallokentältä Tammelan stadioniin kasvojenkohotuksen jälkeen. Uusittavaan Tammelaan tulee tekonurmi, kun taas Turussa on tyytyminen luonnonnurmeen. Kansainvälisiä pelejä varten Tampereella on ässänä hihassaan Ratinan Stadion yli 16000 ihmisen katsomokapasiteetilla. Muutaman vuoden päästä Tampereella on siis sellainen eurooppalaisen tason (pieni) jalkapallostadion, että Turusta asti tullaan ihmetellään, että Suomen Manchesterissa ehdittiin taas sikäläisiä ensin. Tästähän on tullut aivan maantapa!
Tyypilliseen tapaansa tämä kirjoittaja hehkuttaa mautonta ja epäekologista ratkaisua, jota ei maailmalla arvostettaisi. Tekonurmea pitäisi ennemminkin hävetä kuin ylpeillä siitä.
Kaikki Mestareiden liigan ottelut pelataan luonnonnurmella. Jos jokin joukkue Pohjoismaista pääsee pelaamaan Mestareiden liigaan ja peli järjestetään pohjoisessa, tarvitaan erikoislupa, jotta voidaan pelata surkealla tekonurmella, koska periaatteessa tekonurmi ei käy maailmanluokan peleissä.
Jopa hienoin tennisturnaus, perinteinen Wimbledonin turnaus, pelataan luonnonnurmella!
Mutta tyypillisesti Tampereella on valittu tekonurmi. Onhan se pohjoisissa oloissa ymmärrettävää, mutta ei se hienoa ole. Turku voi olla ylpeä oikeasta nurmestaan!
Tampereella on siis kansainvälisen luokan pelejä varten Ratinan stadion ja sen luonnonnurmi. Sinne mahtuu istumapaikoilla mitaten lähes tuplasti katsojia kuin Kupittaalle. Lämmitettävän tekonurmen kiistämättömiin etuihin kuuluu se, että se pidentää kauden pituutta huomattavasti luonnonnurmeen verrattuna kauden kummastakin päästä. Tammelan uusittava stadion parantaa ennen muuta kotoisen liigajalkapallon tasolla olosuhteita huomattavasti. Kun katsoo esim. Turun Veritas -kentän vaatimattomia avokatsomoita, on uusittava Tammelan jalkapallostadion olosuhteiltaan valovuosia edellä.
Tennistäkin pelataan erilaisilla alustoilla. Turussahan ei mitään mainittavan tasoista tennisturnausta ole koskaan pelattukaan toisin kuin Tampereella jo 1980-luvulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Takavuosina Ylessä esitettiin mielenkiintoinen ohjelmasarja nimeltään Ruma Suomi. Siinä puhuttiin paljon Suomen eri kaupunkien rumasta modernista rakentamisesta vanhan kauniin repimisestä. Sen jaksossa numero yksi käsitellään sitä, miksi Viipuri on nykyään niin paljon kauniimpi kuin Turku. Syyksi nähdään se, että takavuosikymmeninä Turussa pantiin vanhaa matalaksi surutta niin laajasti, että nykyäänkin puhutaan tästä pahamaineisesta Turun-taudista. Samoin kun Tampereella viitataan vanhojen talojen repimiseen 1960- ja 1970-luvuilla, myönnetään Turun tautia ilmenneen kyllä täälläkin. Sitä vastoin ohjelmasarjan numerossa seitsemän Tampere esittäytyy positiivisessa valossa vanhoine hienoinen teollisuusrakennuksineen suhteessa nykyinen ruma teollisuusrakentaminen.
Vierailija kirjoitti:
Tampere on viime vuosina loistanut erilaisissa muuttohalukkuus- ja kuntaimagoa mittaavissa tutkimuksissa sangen hyvin. Viimeisimmässä Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus ja kuntien imago -tutkimuksessa Tampere vei kärkipaikan jopa ennen Helsinkiä. Jopa 37 prosenttia suomalaisista katsoisi voivansa muuttaa Tampereelle, kun taas Turkuun vain 22 prosenttia. Turku sijoittui tutkimuksessa kuitenkin neljänneksi, kun mukana tutkimuksessa oli 61 Suomen suurinta kaupunkia tai kuntaa. Tampere arvioitiin myös kokonaismielikuvaltaan parhaaksi asuinpaikaksi. Tampereen herättämä mielikuva asuinpaikkana on siis suomalaisten keskuudessa tutkitusti parempi kuin Turun.
Ja täten Aamulehden päätoimittaja julisti uusimmassa Aamulehdessä, että Tampere on Suomen suosituin kaupunki ja halutuin muuttokohde. Tampereelle muutosta haaveillaan monin paikoin eri puolilla Suomea. Turku jää tässäkin skabassa jälleen kerran jälkeen paremmastaan. Tämähän tiedetään varsin selvästi täällä Tampereella. Kehittyvään ja kasvavaan kaupunkiin tulee myös paljon kaikkea uutta kiiltävää, kivaa ja hienoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sunnuntain 22.3.2020 Aamulehti analysoi tarkasti talouden näkökulmasta tamperelaista teatterielämää. Samalla tuli selväksi sekin, ettei Turusta voi puhua teatterikaupunkina puhua ikinä samassa lauseessa Tampereen kanssa. Tampereen teatterihistoria on samalla vankka osa koko kaupungin historiaa suomalaisessa mittakaavassa erittäin tunnustettuna kulttuurikaupunkina. Tampereella on kaksi keskenään kisaavaa suurta näyttämöä, Tampereen teatterissa teatterin tutkinto-ohjelma, Tampereella pääkaupunkiseudun jälkeen eniten esittävien taiteiden toimijoita ja eniten esityksiä. Sataa asukasta kohti Tampereella myydään eniten teatterilippuja vuodessa valtakunnallisessa vertailussa, 56 lippua, kun maan keskiarvo on 41 lippua.
Vaikka tamperelainen kulttuurielämä on osittain riippuvaista julkisen sektorin tuloista, voidaan täällä ylpeillä siitä, että veronmaksajan kukkarolla käydään selvästi harvemmin kuin eräissä kilpailevissa kaupungeissa. Turun kaupunginteatterin tuloista (2018) lipputulot yms. muodostavat 36 prosenttia ja tukiaiset 64 prosenttia. Sitä vastoin omien lipputulojen osuus tulonhankinnasta oli Tampereen Komediateatterissa vuonna 2018 89 prosenttia , Tampereen Teatterissa 60 prosenttia ja Tampereen Työväen Teatterissakin 57 prosenttia. Vaikka Turun kaupunginteatteri on skarpannut viimeisen parin vuosikymmenen aikana yleisökehityksen suhteen selvästi, ollaan katsojaluvuissa selvästi Tamperetta jäljessä.
Sokerina pohjalla voidaan mainita sekin, että TTT on tunnustettu ainoana pääkaupunkiseudun ulkopuolisena näyttämönä sellaiseksi valtakunnallisesti merkittäväksi teatteriksi, joka saa korotettua valtiontukea. Tämä perustuu ennen muuta työväennäyttämöasemaan. Turussa tällaista teatteria ei ole, mikä saattaa tuntua sielläpäin suolan kylvämiseltä haavoihin.
Efustatko Tampereen kaupungin matkailua?
Saattaa olla joku wannabe-toimittelijakin. Aamulehdessä on sama, luetteloiva tyyli jutuissa, joissa ylistetään Tamperetta. Näitä juttuja on erityisesti Moro-liitteessä. Tampereella aina osataan kaikkea ja on muka parasta.
On muuten todella vastenmielistä, kun ei ole profiloiduttu mitenkään, vaan yritetään onnistua kaikessa. Se on jotenkin junttimaista. Pitää olla korkeita rakennuksia, pitää olla pesäpallostadion, pitää olla talvisin latu murtomaahiihdolle, pitää olla kaikkea mutta mitään ei tehdä tyylillä. Valotaidehankkeetkin on aivan karmean näköisiä, hyvä maku puuttuu siinäkin.
Tampereen sisin olemus on tällä hetkellä kuin huomiota janoavan pintaliitäjän, joka haluaa kaikkea mitä muillakin on, ja joka lähtee joka muotivillityksen perään. Tällainen pinnallisuus vie rahaa, mutta verotulot supistuvat supistumistaan.
Turku sentään on profiloitunut, se henkii hienostuneisuutta ja vanhaa kulttuuria. Olin helmikuun viimeisenä viikonloppuna Turussa ja kiertelin kaupungilla. Hansa-kauppakeskuksessa esiintyi jokin kamarimusiikkiorkesteri, musiikki soi upeasti tilassa, akustiikka oli täydellinen! Bachia.
Tampereen kauppakeskuksissa on vain jotain perseenpyöritystä ja musiikki tulee laitteesta. Aina yhtä mautonta kaikki, sori vaan. Asun itse Tampereella, joten tiedän tämän.
Tampereella asuminen (?) Itsessään ei tuo tietoa kenenkään päähän. Täytyy ihmetellä tuollaista tosiasiat kieltävää satuilua. Usealla mittarilla Tampereella on jo pitkään ollut vireämpi kulttuurielämä kuin Turussa. 'perseenpyöritykset' ja muut omasta päästä tempaistut älyttömyydet ovat hyviä esimerkkejä tästä. Pelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampereen Pyhäjärven rannalle nykyisen jätevedenpuhdistamon alueen kansainvälisen suunnittelukilpailun voittanut ehdotus alueen kehittämiseksi on loistava esimerkki Tampereen voimakkaasta ja positiivisesta kehityksestä, jossa on samalla hienoja arkkitehtonisia elementtejä. Samalla on rohkeutta tuoda tällekin alueelle korkeaa rakentamisessa suomalaisessa mittakaavassa, jopa 17-kerroksisia taloja. Tällä saralla Tampere on viimeisen kymmenen vuoden aikana erottunut yhä selvemmin Turusta. Paikallisessa keskustelussa on tuotu esiin, että meneillään on paljolti kaupungin kasvusta johtuva kaupunkikuvan murros paljolti samaan tapaan kuin 1800-1900-lukujen vaihteessa ja toisen maailmansodan jälkeisenä teollistuneen rakentamisen vuosikymmeninä.
Vierailija kirjoitti:
Turku tietenkin! Täysin turha keskustelu yleensäkin.......
Niin on sikäli, että nykyaikaisissa vertailuissa Tampere loistaa varsin usein suhteessa Turkuun, kuten täälläkin on kerrottu. Ei siitä Turun kaupungin iästä mekaanisesti voida vetää mitään johtopäätöksiä kaupungin laadukkuudesta toisen kaupungin verrattuna asumisen, palvelujen tai kovin paljoa matkailunkaan näkökulmasta. Sen todistaa tuokin satuseppo, joka loihtii uskomattomia tarinoita kaupunginorkestereista kauppakeskuksissa akustiikkoineen. Kannattaa vierailla vaikka Helsingin, Tampereen tai Lahden konserttitaloissa. Alkaako tulla ikävä kunnon nykyaikaista konserttitaloa sinne nukkavieruun Turkuunkin, että kehtaa puhua kunnon kulttuurikaupungista ja vielä isolla koolla?
Tampereen areena nousee täyttä häkää, kun turkulaiset yhä suunnittelevat omaansa.
Tampere kasvaa ja kehittyy hyvää vauhtia. Tampereen valtti ovat monipuoliset ja vaihtelevat asuinalueet. Niitä löytyy suomalaisittain laajalta kaupunkialueilta moneen lähtöön. Vaihtoehtoja on sekä urbaanimpaan elämään mieltyneille että myös luonnonläheisistä metsälähiöistä tykkääville. Kaupunkisuunnittelu on korkeaa luokkaa ja arkkitehtuuri vaihtelevaa. Esimerkkinä Hervannan jatkoksi kasvava 3000 hengen Hervantajärven uusi asuinalue, jonne tulee ratikan päätepiste ja myös opiskelija-asuntoja. Lähellä on myös Vuoreksen uusi kehittyvä kaupunginosa, joka on haluttu asuinalue huolimatta suhteellisesta etäisyydestään keskustaan.
(https://www.aamulehti.fi/a/d8127862-d6db-4a26-ab17-c57fb0ef22ae)
Juuri nyt on uutisoitu, että uuden Turku-hallin toteuttamisen toteuttamiseen on tullut mutkia matkaan, kun Turun päätöksentekokoneistossa ei ole saatu aikaiseksi päätöstä Turun lähtenemisestä mukaan elämyskeskuksen toteuttamiseen 30 miljoonalla. Sielläpäin on ehkä utopistisesti ajateltu, että hanke olisi toteutettavissa ilman julkista rahaa. Keskustelua herättää myös kysymys siitä, mitä tapahtuu Turku-hallille uuden hallin rakentamisen takia. Joka tapauksessa tässä näkyy jälleen kerran Tampereen ja Turun välinen ero kaupungin kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteutuksessa. Tampereessa uusi areena nousee täyttä häkää, kun taas Turussa fundeerataan vielä kerran, vaikka puhutaan jotain linnaa paljon suuremmista asioista. ✌️
Vierailija kirjoitti:
Juuri nyt on uutisoitu, että uuden Turku-hallin toteuttamisen toteuttamiseen on tullut mutkia matkaan, kun Turun päätöksentekokoneistossa ei ole saatu aikaiseksi päätöstä Turun lähtenemisestä mukaan elämyskeskuksen toteuttamiseen 30 miljoonalla. Sielläpäin on ehkä utopistisesti ajateltu, että hanke olisi toteutettavissa ilman julkista rahaa. Keskustelua herättää myös kysymys siitä, mitä tapahtuu Turku-hallille uuden hallin rakentamisen takia. Joka tapauksessa tässä näkyy jälleen kerran Tampereen ja Turun välinen ero kaupungin kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteutuksessa. Tampereessa uusi areena nousee täyttä häkää, kun taas Turussa fundeerataan vielä kerran, vaikka puhutaan jotain linnaa paljon suuremmista asioista. ✌️
Se elämyskeskus piti alunperin rakentaa täysin yksityisillä varoilla, mutta nyt ollaan käsi ojossa. tarvitaan kaupunkia velkojen takuumieheksi- voitot toki menisivä't yrittäjille. Kuten topriparkin kohdalla: yksityisellä rahalla toteutettava laitos, mutta nyt kaupunki on kusetettu mukaan utopistiseen aurinkolämpövoimalaan, joka kustantaa kaupungille yli 20 miljoonaa euroa. Turun tauti elää ja voi hyvin.
Alue: Aihe vapaa
Oikeasti keulit jonkun Talentin voittamisella? Öh.
Tampere voitolla myös koronatartuntojen määrässä. Mikä mahtaa olla hygienian taso siellä päin...
Turussa, sivistyksen kehdossa vähän tartuntoja.