Turku vai Tampere? 2018

Tampere hakee julistamallaan kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailuilla vaihtoehtoja Sara Hildénin uudelle museolle, joka aiotaan sijoittaa Finlaysonin alueelle nyt parkkialueena palvelevalle tontille. Nythän eräs Suomen huomattavimmat nykytaiteen kokoelmat omaava museo toimii Särkänniemessä. Nykyinen rakennus on tiensä päässä ja jäänyt kovin pieneksi ja laajenneen huvipuiston puristuksiin. Tavoitteena on ainakin tuplata nykyiset näyttelytilat, saada tilaa sekä omien kokoelmien pysyvälle näyttelylle että kansainvälisen tason näyttelyille, jotka keräävät mukavasti huomiota kulttuurimatkailuväen keskuudessa. Tällä ja Taidemuseon uudisrakennushankkeella Tampere ottaa myös osaa uudelleen virinneeseen kulttuuripääkaupunkikisaan vuodeksi 2026, jossa on mukana myös Oulu ja Savonlinna. Merkittävämpiä ovat kuitenkin nämä uudet museorakennukset, jotka edustavat pysyvää ja oikeaa satsausta kulttuuriin. Näillä, Vapriikilla, Muumimuseolla jne. Turku uhkaa jäädä museorintamalla entistäkin selvemmin Tampereen varjoon. 

(https://www.aamulehti.fi/a/5814da85-c07d-4db3-8801-ec5b33b36367)

Tamperelainen konserttisali G Livelab Tampere on saanut tunnustuksen kansainvälisessä Mondo DR Awards -kilpailussa. Taakse tässä kaikille avoimessa kansainvälisessä kilpailussa jäi mm. monen eurooppalaisen suurkaupungin perinteikäs elävän musiikin esityspaikka. Finalisteina olivat mm. Berliini Filharmonia ja Lontoon Royal Opera House. Erityisesti tämän livemusiikinesityspaikan upeaa akustiikkaa on kehuttu alusta alkaen. Turkulaisia esityspaikkoja ei kaiketi edes kehdattu ilmoittaa mukaan kilpailuun, niin selvästi siellä hävitään tässäkin suhteessa Tampereelle. G Livelab Tampere sijaitsee entisessä Tampereen pääkirjaston sanomalehtilukusalissa, joka on entinen Frenckellin tehdaskompleksin pannuhuone ja suojeltavaa tamperelaista Tammerkosken teollista kansallismaisemaa. Näitä moniaita upeita asioita turkulaiset eittämättä joutuvat seuraamaan sivusta kademielin!

(https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1685276)

Onkin eittämätön tosiasia, että nyky-Tampereesta on kehkeytynyt merkittävämpi kulttuurikeskus kuin Turusta! Tämä on selvää mm. esityspaikkojen tason, kapasiteetin, käytön kuin tamperelaisen kulttuurinkulutuksen näkökulmasta. Röyhisteltävää riittää asiassa kuin asiassa. 

Röyhistele vaan siellä Tampereella. 👍

Turkulaiset ravintolat/saaristo mukana uudessa netflix-sarjassa. 🥂

Asuntojen hinnat kertovat paljon siitä, kummassa keskuksessa on kovempi pöhinä. Huoneistokeskuksen keräämien tietojen mukaan vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhintoja tarkasteltaessa pääkaupunkiseutu erottautuu selkeästi muusta Suomesta erikseen. Pääkaupunkiseudun jälkeen seuraavaksi tulee Tampere, jossa maaliskuussa 2020 keskineliöhinta oli 2972 euroa neliömetriltä. Luku on lähes sama kuin Vantaalla ja selvästi edellä Turkua, jossa neliömetrille kertyy 2602 euroa. Tämän jälkeen tulevat Kuopio, Oulu, Jyväskylä jne. Asuntojen hinnat määräytyvät vapaasti markkinoilla tarjonnan ja kysynnän lakien mukaan ja tämäkin mittari kertoo osaltaan vastauksen ikuisuuskysymykseen, ja se vastaus viime vuosina on selvästi ollut: Tampere tiätysti!

Tapahtumien kävijämäärien vertailuvuodesta näyttää tulevan köyhä ja kurja: kun ajankohtaisten haasteiden takia kaikki merkittävät vuotuiset tapahtumat näyttävät tulevan järjestään perutuiksi, lopputuloksena näyttäisi olevan unettavan tylsä 0-0. Jotkut jo edellä hypetetyt ilonaiheet ovat peruutusten takia kuivuneet kokoon. Vuodesta 2021 saattaa muodostua tässä suhteessa mielenkiintoisemmaksi.

Tampereen matkailun lippulaivaan Särkänniemeen saadaan lähivuosina monenmoista uutta, jos suunnitelmat toteutuvat: teemapuisto, vesipuisto, ravintolakatu ja köysirata. On puhuttu myös sisätiloihin tulevasta virtuaalipuistosta. Tampere kehittyy vasedeskin kiintoisana tapahtuma- ja matkailukaupunkina. No, saatiinhan Turkuun sentään Funikulaari.

Missä päin sitä arvelisi Suomen tämänhetkisen parhaan kuviovesihiihtäjän mukaan olevan paras paikka hänen lajinsa kannalta? Onko se ehkä merellinen Turku? Ei ei, ei sinne päinkään. Se löytyy hänen mukaansa niinkin erikoisesta paikasta kuin kymmenien luonnonkauniiden järvien Tampereelta. Tarkemmin sanoen Niihamajärveltä löytyy hänen vesihiihtotaivaansa. Aina ei tarvitse mennä järveä pidemmälle kalaan ja havaitaan jälleen, että Tampereen Turkua suuremmalle vesipinta-alalle löytyy monenmoista virkistyskäyttöä! 👍

Tampereen kehityksestä nauttivat ovat jälleen kerran saaneet erään aiheen huutaa täyttä kurkkua eläköötä! Tällä kertaa aiheen ekstaattiseen riemunpurkaukseen on antanut median uutisoima eräs ratikan rakentamisen virstanpylväs. 40-metrinen erikoiskuljetus on saapumassa Tampereelle Kajaanissa olevalta Transtechin ratikkatehtaalta, toisin sanoen ns. protovaunu. Sillä testataan käytännössä niin raitiotieinfran kuin Tampereelle räätälöidyn ratikkavaunun toimivuutta. Yli 15 kilometrin ensimmäisen vaiheen ratikkalinjojen rakentaminen alkaa olla jo loppusuoralla. Ei kannata myöskään turkulaisten yrittää pystyttää mitään barrikadeja erikoiskuljetuksen tielle, sillä se painaa jopa 60000 kiloa. Moisesta yrityksestä syntyy rumaa jälkeä. Helsinkiläisillekin voi mainostaa sitä tosiseikkaa, että mediatietojen mukaan Tampereen raitiovaunu on aivan huippuluokkaa, mitä tulee raitiovaunun kokoon ja sen teknologiaa. 

(https://yle.fi/uutiset/3-10099424)

Jääkiekkoilija Lassi Vanhatalo tunnusti viime talvena Tutossa lainasopimuksella pelatessaan Turun ihan kivaksi kaupungiksi (TS). Hänen mukaansa Turku olisi tunnustettavissa jopa Suomen toiseksi kivoimmaksi kaupungiksi. Jopas jotakin. Parhaimpana tuo tapparalainen taituri piti Tamperetta, suomalaisen jääkiekon Mekkaa.

Timo Aron Tviitistä paljastuu oikeaa tietoa kaupunkiseutujen urbaanistumisesta huomioiden myös kaupunkimaiset asutukset ison keskustaajaman kehyskunnissakin: Vuoden 2018 taajamatilastossa paljastuu, että Tampere on hyvä kolmonen ja yksi sen lähiö yltää (näennäisesti) jopa Tampereen kt:n ohi kolmoseksi. Turku ei mahdu edes top 10:iin, jos Tampereen Vuoresta ja Helsingin Suomenlinnaa ei "eliminoida" tilastosta. Relevanttia tässä on se, että Tampereen alue paljastuu huomattavasti tiheämmin asutuksi kuin Turku. Siis huomattavasti. Yli 200 asukasta enemmän neliökilometrillä kuin Turussa. Tämä siis huolimatta siitä, että Tampereella on jätetty keskustan tuntumaan laajahkoja metsäalueita virkistyskäyttöön ja urheilupuistoiksi. Tämä suorastaan murskaa Aurajokilaakson koulukunnan kuvitelmat aivan erityislaatuisesta väestöntiheydestä Suomen vanhimmassa kaupungissa. Itse asiassa moni pienemi sisäsuomalainen kaupunki ajaa Turun ohi: Kuopio, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Hyvinkää. Nämä veikot, jotka ovat paljonkin runoilleet juttujaan myös tässä ketjussa Turun aivan erityislaatuisesta suuruusvaikutelmista ja väestöntiheyksistä, eivät hirveän hyvin näytä olevan kärryillä juttujensa totuusarvoista. 

Vierailija kirjoitti:

Timo Aron Tviitistä paljastuu oikeaa tietoa kaupunkiseutujen urbaanistumisesta huomioiden myös kaupunkimaiset asutukset ison keskustaajaman kehyskunnissakin: Vuoden 2018 taajamatilastossa paljastuu, että Tampere on hyvä kolmonen ja yksi sen lähiö yltää (näennäisesti) jopa Tampereen kt:n ohi kolmoseksi. Turku ei mahdu edes top 10:iin, jos Tampereen Vuoresta ja Helsingin Suomenlinnaa ei "eliminoida" tilastosta. Relevanttia tässä on se, että Tampereen alue paljastuu huomattavasti tiheämmin asutuksi kuin Turku. Siis huomattavasti. Yli 200 asukasta enemmän neliökilometrillä kuin Turussa. Tämä siis huolimatta siitä, että Tampereella on jätetty keskustan tuntumaan laajahkoja metsäalueita virkistyskäyttöön ja urheilupuistoiksi. Tämä suorastaan murskaa Aurajokilaakson koulukunnan kuvitelmat aivan erityislaatuisesta väestöntiheydestä Suomen vanhimmassa kaupungissa. Itse asiassa moni pienemi sisäsuomalainen kaupunki ajaa Turun ohi: Kuopio, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Hyvinkää. Nämä veikot, jotka ovat paljonkin runoilleet juttujaan myös tässä ketjussa Turun aivan erityislaatuisesta suuruusvaikutelmista ja väestöntiheyksistä, eivät hirveän hyvin näytä olevan kärryillä juttujensa totuusarvoista. 

tviitti: (https://twitter.com/timoaro/status/1262794273642119168?ref_src=twsrc%5E…)

Vierailija kirjoitti:

Timo Aron Tviitistä paljastuu oikeaa tietoa kaupunkiseutujen urbaanistumisesta huomioiden myös kaupunkimaiset asutukset ison keskustaajaman kehyskunnissakin: Vuoden 2018 taajamatilastossa paljastuu, että Tampere on hyvä kolmonen ja yksi sen lähiö yltää (näennäisesti) jopa Tampereen kt:n ohi kolmoseksi. Turku ei mahdu edes top 10:iin, jos Tampereen Vuoresta ja Helsingin Suomenlinnaa ei "eliminoida" tilastosta. Relevanttia tässä on se, että Tampereen alue paljastuu huomattavasti tiheämmin asutuksi kuin Turku. Siis huomattavasti. Yli 200 asukasta enemmän neliökilometrillä kuin Turussa. Tämä siis huolimatta siitä, että Tampereella on jätetty keskustan tuntumaan laajahkoja metsäalueita virkistyskäyttöön ja urheilupuistoiksi. Tämä suorastaan murskaa Aurajokilaakson koulukunnan kuvitelmat aivan erityislaatuisesta väestöntiheydestä Suomen vanhimmassa kaupungissa. Itse asiassa moni pienemi sisäsuomalainen kaupunki ajaa Turun ohi: Kuopio, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Hyvinkää. Nämä veikot, jotka ovat paljonkin runoilleet juttujaan myös tässä ketjussa Turun aivan erityislaatuisesta suuruusvaikutelmista ja väestöntiheyksistä, eivät hirveän hyvin näytä olevan kärryillä juttujensa totuusarvoista. 

Turussa on paljon asumatonta maata: Kakskerta ja Ruissalo ja lisäksi maaseutua Maaria, Moisio ja Paattinen/Tortinmäki.

Koronakeväästä huolimatta on julkistettu eräitä suomalaisen kaupunkien keskustojen elinvoimamittauslukuja. Nämä lahjomattomat luvut paljastavat jälleen kerran Tampereen keskustan olevan laajempi ja elinvoimaisempi kuin pikkukaupunki Turun käpyinen liikekeskusta. Kaikki kaupunkien liikekeskustat on rajattu yhtäläisin kriteerein, joten turkulaisilla ei ole mitään aihetta rutinaan. Luvut ovat mollivoittoisempia viime vuoteen verrattuna kummassakin kaupungissa, mutta yhtä kaikki Tampere vie voiton yhtä useammalla kriteerillä. 

1) Tampereen liikekeskustassa on kauppoja enemmän. Tampereella 604, Turussa 527.

2) Ravintoloita Tampereella 379, Turussa vain 250! Kun ajattelee eräissä ketjuissa aiheesta elämöineitä turkulaiskirjoituksia, tässä on paljon tietopohjaa, jonka nojalla voipi hymyillä vähän viistosti luikuria lasketteleville tahoille! Kvantitatiivisilla mittareilla Turku ei ole edes ravintoloilla Suomen kakkoskeskittymä.

3) Taulukossa ei ole varsinaisia elinvoimaluku, mutta suhteellista kehitystä osoittava prosenttiluku 2019-2020 on Turussa synkempi. Turussa -5,5% Tampereen -2,3% prosenttia vastaan. Tampereen elinvoimaluku oli 2019 parempi kuin Turun.

4) Tyhjiä liiketiloja oli Turussa suhteellisesti enemmän. Turussa 12,4 prosenttia Tampereen 10,00 prosenttia. Kannattaa korostaa myös sitä, että Tampereella vaikuttaa yhä negatiivisesti ratikkatyömaa, joka sekin on selvästi suurempi kuin Turun Kauppatorin Toriparkin työmaa. 

5) Tampereen tiiviysluku on parempi kuin Turussa. 5,46 prosenttia ja Turussa 4,89 prosenttia. Tampereen liikekeskustassa toisin sanoen enemmän kauppoja ja ravintoloita suhteessa liikekeskustan kokonaispinta-alaan kuin Turussa. 

Tämä kaikki antaa aihetta tuulettaa villisti Tampereen paremmuutta. Totta kyllä, Turku on "historiallisempi" eli paljon vanhempi kaupunki, mutta näissä geimeissä se ei riitä. 

(http://allincityapp.com/2020/05/18/elinvoimalaskennan-tulokset-2020-pai…)

Suomen Paras Luomuhevi -koitoksen on voittanut Tampereen Sokoksen elintarvikeosasto. Siellä on tehty vuosikausia pitkäjänteistä työtä luomuvihannesten ja -hedelmien valikoiman kehittämiseksi, mistä on tullut ansaittu tunnustus Tampereelle. Turkulaiset jäivät nuolemaan näppejään tässä Puutarha-Sanomien järjestämässä kilpailussa.

(https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1810718)

Miten tämänkeväinen koronakriisi on vaikuttanut Tampereen ja Turun työttömyyslukuihin? Hyvältä ei näytä tällä hetkellä kummassakaan kaupungissa, jos lomautetut lasketaan työttömiin. Tampereella työttömyys oli huhtikuussa 19,1 prosenttia, mikä on karmea luku. Koko Pirkanmaalla työttömyys oli 16,4 prosenttia. Työttömyys kasvoi vuodessa 84,9 prosenttia. Turussa taas työttömyys kipusi huhtikuussa 2020 jo 19,3 prosenttiin. Varsinais-Suomessa kokonaisuudessa työttömyys on jopa yli kaksinkertaistunut, kun lähtötilanne oli parempi. Varsinais-Suomen työttömyys on 16,3 prosenttia, joten kokonaistilanne on siellä sentään himpun verran parempi kuin Pirkanmaalla. Kuitenkin autotehtaastaan tunnetussa Uudessakaupungissa työttömien määrä on paisunut jopa yli 30 prosenttiin! Juuri nyt Turku voittaa siis ainakin työttömyydessä Tampereen. 

Juuri nyt Turku ja Varsinais-Suomi tuntuvat päihittävän koronatartuntojen määrässä Tampereen ja Pirkanmaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella oli 28.5.2020 mennessä tilastoitu 51,1 havaittua tartuntaa 100 000 asukasta kohden, kun taas Varsinais-Suomessa päästään 71,3 tartuntaan. Myös konkreettisissa tartuntaluvuissa Varsinais-Suomi on edellä. Vaikka maaliskuussa Pirkanmaalla tartuntojen määrä oli jonkin aikaa korkeampi, meni Varsinais-Suomi selvästi yli Pirkanmaan luvuista kevään aikana. Huomattavasti synkeämpiä korona-alueita ovat toki olleet esim. Uusimaa ja Kemi-Tornio. Ainakin tässä asiassa Turussa ollaan edellä. 

Tampereella on eräänlainen juhlavuosi meneillään, kun Tampereella perustetun Finlayson täyttää 200 vuotta. Tampereen suuren pojan Väinö Linnan syntymästä tulee puolestaan 100 vuotta täyteen. Korona on pilannut varsinaiset juhlallisuudet. Finlayson on yksi vanhimmista Suomessa yhä elossa olevista yrityksistä, ja sen entisestä tehdasalueesta on tullut eloisa ja omaleimainen Tampereen keskustan osa. Finlayson Art Areassa juhlistetaan tänä vuonna tätä Tampereen kehittymisen erästä tärkeää virstanpylvästä monilla taidetempauksilla, kuten pystyttämällä Satakunnan kadun ylle kuuluisa Kaarina Kaikkosen Varjo -niminen taideteos.

Turkulainen päätti lähteä myymään lammastaan Tampereen torille. Tampereella totesi lampaan kuolleen takakontissa lämpöhalvaukseen. Kyl määki Turuus.

Kaupunkilehti Tamperelaisen keräämien tietojen mukaan Vuoden Lidl löytyy Tampereen Rautatienkadulta. Turkulaiset voivat tulla Tampereelle edellä lueteltujen lukuisten vankkojen seikkojen ohella poiketa ihmettelemään, mikä kumma juuri siinä Lidlissä oikein viehättää niin paljon, että se valittiin monien Turussa olevien Lidlien sijasta kauppojen ykköseksi.

(https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/2141316)