Lue keskustelun säännöt.
Turku vai Tampere? 2018
27.08.2018 |
Perustelkaa kumpi on parempi? Tästä on varmasti jo keskusteltu, mutta kaupungit kasvaa, muuttuu ja toivottavasti kehittyy, joten tämä on 2018 edition.
Kommentit (2127)
Turku on päässyt iloitsemaan Kakolaan rakennettavasta Funikulaarista eli rinnehissistä, joka ratansa pituuden puolesta ja kapasiteettinsa puolesta lienee jäänyt torsoksi. Tampereella sitä vastoin on Särkänniemessä Suomen korkein vuoristorata Hype ja tukku muita kieputtimia ja hilavitkuttimia, joita Turun suunnalla voidaan vain kadehtia. Lisäksi Tampere-talon Sorsapuisto-salissa taas on kaupunkilaisille esitetty ratikkavaunun mallikappalatte eli n. makettia. Siinä jotain niin ainutlaatuista, mistä Turun suunnalla voidaan vain nähdä unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tampere.
Tampereella järjestetään vuosien tauon jälkeen taas hieno raskaan musiikin festivaali Sauna Open Air. Siellä esiintyy joukko artisteja (WASP, Whitesnake, Europe), jotka olivat kovia nimiä silloin ennen.
Big Seven Travelin sivustolla on arvioitu 50 parasta EU:n alueen burgerimestaa. Siinä on useita menestyjiä mm. Britanniasta, Saksasta ja Pohjoismaista. Suomesta kaksi paikkaa kipusi listalle. Niistä korkeammalle ylsi Tampereen kauppahallista löytyvä Ohana's Grille. Mikä mielenkiintoista, turkulaiset kandidaatit loistavat listalla poissaolollaan. Tampere - laadukkaampien burgereiden mesta.
MDI:n ulkoministeriölle tekemästä Suomen 10 suurimman kaupunkiseudun ennusteesta koskien väestökehitystä vuoteen 2040 mennessä on uutisoitu mediassa. Se ennakoi Suomen väestön kasaantuvan muutamalle suurimmalle kaupunkiseudulle, etupäässä Helsingin seudulle, jossa ennustetaan asuvan jopa 1,8 miljoona miljoonaa asukasta. Sen lisäksi väestö kasvaa jossain määrin vain muutamalla kaupunkiseudulla. MDI tietää hyvin myös sen seikan, että Tampereen seudun kehitys vahvistuu myös selvästi pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen suurimpana kaupunkiseutuna. Tampereella ennustetaan asuvan vuonna 2040 lähes 439000 asukasta, kun taas Turun seudulla olisi vajaat 360000 asukasta. Oulun seudulla taasen olisi 265000 asukasta, Jyväskylän seudulle jo alle 200000 asukasta. Erityisesti Oulun seudun MDI uskoo hidastuvan suhteessa Tampereeseen ja Turkuun. Nähdäkseni MDI näkee Turun kehityksen jopa yllättävän vahvana suhteessa Tampereeseen, sillä kaupunkiseutujen väestökehitys olisi lähes samantahtista, kun taas 1990-luvulta viime vuoteen toteutunut väestönkasvu on ollut Tampereella selvästi ripeämpää kuin Turussa. Turun kaupunkiseutuun on kasattu myös aikamoinen määrä varsinaissuomalaisia kuntia, ydinkaupunkiseutuunkin jopa Paimio ja Masku.
(http://www.mdi.fi/content/uploads/2019/02/10-kaupunkiseudun-_vaestoennuste_kooste.pdf)
Tampere-talossa esitettiin Tampereelle täyttä häkää rakennettavan ratikan vaunun makettia l. mallikappaletta. Tamperelaiset rynnivät innolla viikonlopun aikana tutustumaan kaupungin joukkoliikenteen tulevaisuuteen. Tampereen ratikan vaunuthan ovat suurempia kuin Helsingissä. Jopa 10000 ihmistä kävi siihen tutustumassa, tietää Aamulehti kertoa. Joukossa on saattanut olla myös joku kateellinen turkulainen. Ratikan vaunun väri on tietysti punainen taattuun Tampereen tyyliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastikään Helsingissä pidetyssä Burger Battle -tapahtumassa tuli valituksi Suomen kovin burgerintekijä. Hän tulee tietysti Tampereelta ja työskentelee ravintola Huberissa. Kilpailu oli ilmeisen kovatasoinen. Viime aikoina onkin kertynyt kovatasoista näyttöä siitä, että Suomen parhaat burgerit nautitaan Tampereella. Kuinkas muuten. Kuinkas sellainen muka nyt Turusta tulisi, kun parempikin paikka olemassa?
Kulttuurikaupunki Tampereella oli todellinen kulttuurin superviikonloppu. Kaupungissa järjestettiin yhden viikonlopun aikana mm. Tampere kuplii -sarjisfestivaali, jossa jaetaan Suomen sarjakuva-Finlandia. Lisäksi kaupungissa oli mm. koko joukko kirjailijoita kokoontuneita Vihtorin kirjamessuille ja Naisten vuoro -teatterifestivaali. Näin kaupunki suorastaan kylpi kulttuurissa. Tampereella on aivan oikein ymmärretty kulttuurin merkitys myös matkailussa ja kokonaisuudessaan kaupungin kasvun kannalta. Kun tämän yhdistää mm. tietoon Tampereen kaupungin selvästi suuremmista kulttuuripanostuksista verrattuna Turkuun, ymmärtää helposti Turun usein jäävän tuijottelemaan Tampereen perävaloja, jotka vaikuttavat vuosi vuodelta yhä enemmän katoavan kaukaisuuteen. Kaupungin kulttuurikenttä ja sen voimakkuus ja monipuolisuus on summa sen eri osa-alueiden toimijoiden ja tekijöiden vireydestä ja aikaansaapudeesta, ei mitään ikiaikaisia retorisia ylisanoja tyyliin "kulttuuripääkaupunki". Vaikka Tampesterissa hyvin ymmärretäänkin, että turkulaiset ovat tällaisiin tyhjiin titteleihin viehtyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Turun ankea keskusta, miksi se on tuhottu" :D. Kaukana Suomen kauneimmasta, tyypillinen modernin suomalaisen kaupunkisuunnittelun lopputulema.
(https://www.vauva.fi/keskustelu/3313418/ankea-turun-keskusta-miksi-se-t…)
Hienoa tamperelaisen yksinkeskustelua täällä. 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hienoa tamperelaisen yksinkeskustelua täällä. 😅
Mistäs tiedät? Kristallipallostako? Ainakin Tamperetta kehutetaan vakuuttavasti perustellen. Sama kommentti x 10.
Mitä Tampereen ja Turun kirjastoverkosta voi päätellä yleisten kirjastojen tunnuslukujen perusteella, kun tarkastellaan vuoden 2018 lukuja osoitteessa https://tilastot.kirjastot.fi/. Tampereella on Turkua laajempi kirjastoverkko. Pääkirjaston lisäksi löytyi viime vuonna 14 sivukirjastoa, Turussa niitä oli 11. Kirjastoautoja oli molemmissa kaupungeissa kaksi. Tampereen kirjastoilla oli kuntalaisia palvelevia aukiolotunteja myös selvästi enemmän kuin Turussa, lähes 51000 Turun vajaata 44000 tuntia kohden. Turussa on Tamperetta enemmän menty ns. omatoimikirjastotunteihin, Tampereella taas on sellaisia aukioloaikoja, jolloin henkilökunta on paikalla, selvästi enemmän kuin Turussa. Turussa on menty enemmän säästöpossulinjalla, mitä tulee henkilöstölinjaan.
Lainauksen tunnusluvut ovat mielenkiintoista kaupunkien sivistyksellisen ilmapiirin mittareina. On varsin mielenkiintoista, että ainestoa lainataan Tampereella paljon enemmän kuin Suomen vanhimmassa kaupungissa. Aineistojen kokonaislainausluvut olivat viime vuonna Tampereella lähes 4,85 miljoonaa, Turussa vain noin 3,05 miljoona. Tampereella siis lainattiin materiaalia yli 50 prosenttia enemmän kuin Turussa, vaikka Tampere on väestöltään vain vähän yli 20 prosenttia suurempi. Kirjoja Tampereella näemmä luetaan selvästi enemmän kuin Turussa, kun lainauksia on yli miljoona enemmän kuin Turussa. Sivistys ehkä lähti Turusta, mutta sitä näyttäisi 2010-luvun Tampereella olevan rutkasti enemmän kuin Turussa. Muissakin kirjastojen aineistoissa Tampereen lainausluvut peittosivat vertailukaupunkinsa lähes järjestään. Sanomalehtiä kylläkin näyttää tilatun enemmän Turkuun kuin Tampereelle, jossa taas aikakauslehtiä on enemmän tiedonjanoisten käytössä. Mitä käyttäjiin tulee, niin Tampereella tilastoitiin enemmän niin lainaajia, fyysisiä käyntejä kuin verkkokäyntejäkin.
Jos taas kokoelmia vertaa varsinkin suhteessa asukkaisiin, vertailu muuttuu osittain tasavertaisiksi, jopa Turun eduksikin. Turun kirjastojen kokoelmissa on kirjoja ja äänitteitä per asukas hieman enemmän kuin Tampereella, joten kysymys ei ole ainakaan siitä, etteikö aineistoja ole tarjolla. Myös uushankintoja tuhatta asukasta kohden tehdään Turussa enemmän kuin Tampereella. Siitä lähtevät pisteet Aurajoen varrelle. Kirjastotoiminnan kokonaisluvut asukasta kohti taas ovat Tampereella hieman suuremmat kuin Turussa. Tampereella panostetaan Turkua enemmän kirjastoverkkoon ja aukioloaikoihin sekä henkilökuntakuluihin, Turussa aineiston hankintaan. Varsinainen ero tulee kirjaston käyttöä koskevista luvuista, ne ovat myös prosentuaalisesti Tampereella Turkua suuremmat. Tämä onkin kirjastotilaston tietojen vertailusta saatava tärkein informaatio. Kirjojen ja muun aineiston käytön perusteella kulttuuria kulutetaan Tampereella enemmän kuin Turussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamulehdessä iloitiin siitä, että brittilehti Guardian oli noteerannut Tampereen skeittiyhteisön urbaanin alhaalta ponnistavan kaupunkikulttuurin kehityksen paraatiesimerkkinä. Guardian nostaa esiin useita Tampereelle rakennettuja laadukkaita skeittauspaikkoja. Näin Tampereella, entäs Turussa?
(https://www.aamulehti.fi/a/13b88404-e0fd-4a55-8386-3088f86644d5?c=1535365738737)
Tampereen kaupunkialueesta saa huomattavasti urbaanimman ja tiiviimmän fiiliksen, tehokkaammin rakennetun kaupunkiympäristön vaikutelman. Tämän silmämääräisen havainnon löytää omien havaintojen lisäksi helposti mm. tilastosta. Vertailtaessa Suomen useamman kunnan alueelle ulottuvien kaupunkialueiden eli keskustaajamien väkilukuja ja pinta-aloja päästään todellisten väestöntiheyksien äärelle varsinkin siksi, että silloin sovelletaan yhdenmukaisia taajamakriteereitä kaikkialla Suomessa. Vertailun pienoinen yllätysvoittaja on Kuopio, jossa vuoden 2017 luvuilla väestöntiheys on suurin hiuksenhienosti ennen Helsinkiä. Helsingin keskustaajamaa lukuunottamatta kärkisijat menivät sisämaan maakuntakeskuksille, jos Suomenlinnaa erillisenä taajamana ei oteta huomioon. Tämä voi jollekin rannikkoseutukiihkoilijoille tulla pienoisena yllätyksenä.
Helsinkiä seuraavat väestöntiheydeltään Jyväskylä ja Tampere. Tampereen keskustaajaman väkiluku oli vuonna 2017 334112 ja väestöntiheys 1209,50 asukasta. Väkiluvultaan se on siis toinen ja -tiheydeltään käytännössä neljäs. Turun keskustaajama on väkiluvultaan kolmas mutta väestöntiheydeltään se ei ulotu edes kärkikymmenikköön. Turun keskustaajaman väkiluku oli vuonna 2017 272230 ja väestöntiheys 969,40 asukasta. Jos joku satunnainen turkulainen muuta intoutuu väittämään, hän ei taida tietää mistä todella puhuu. Kaupunkien hallinnollisten rajojen mukaan tehdyt näennäisen väestöntiheydet taas eivät tilastollisina tunnuslukuina kerro totuutta, koska kaupunkiin kuuluvan maaseutualueen koko vääristää luvut tyystin. Tampere siis voittaa monin tavoin - MOT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kertovat matkailun tunnusluvut viime vuodelta Tampereen ja Turun houkuttelevuudesta. Tampere keräsi majoituslaitoksiinsa jopa 1,14 miljoona yöpynyttä turistia vuonna 2018. Turun vetovoima ylsi reiluun 790 000 yöpyneeseen matkaajaan. Näistä ulkomaisia matkailijoita oli Tampereella runsaat 210000 ja Turussa noin 163000. Erityisesti matkailijoiden kokonaismäärässä Tampere oli viime vuonna selvästi vetovoimaisempi matkailukaupunki kuin Turku. Näistä huomattava osa koostui kotimaisista turisteista, mutta myös ulkomaalaisia matkailijoita Pirkanmaan pääkaupunki onnistui haalimaan Turkua enemmän. Tilanne on ollut tämä jo jonkin aikaa. Tampereella vaikuttaa olevan kaikenlaista sellaista kivaa, mitä Turussa ei ehkä samassa määrin olekaan. Tämä huolimatta keskiaikaisten rakennusten määrästä.
Myös paikkakunnittaisessa kansainvälisten järjestettyjen kongressien tilastossa vuodelta 2018 Tampere löi Turulle luun kurkkuun. Tampereella järjestettiin näitä tieteilijöiden ym. asiantuntijoita kerääviä tapahtumia kaikkiaan 81 kappaletta, joihin osallistui 9100 henkilöä. Turussa näitä tapahtumia oli 51 ja vierailijoita 5268. Ero supistui hieman edellisestä vuodesta 2017, mutta silti ero selkeä Tampereen eduksi. Näin on ollut useana vuonna. Helsinki on aivan omilla luvuillaan, mutta silti Tampere yltää selväksi kakkoseksi valtakunnassa. Kansainvälisyyttä kerrakseen tästäkin näkökulmasta.
Tampereen museoiden kokoelmiin kuuluu saksalaisena lahjoituksena aitoustodistuksella varustettu kappale Berliinin muuria. Tampere on tiettävästi ainoa paikkakunta Pohjoismaista, jolle on tämä kunnia aikoinaan suotu. Sen arvo on historiallisesti mittaamaton, joten turkulaisilla on jälleen kerran kadehtimisen paikka Tampereen suuntaan.
Mitä paljastavat hiljattain julkistetut kuumat luvut koskien Suomen kaupunkien keskustojen kaupallista elinvoimaa Tampereen ja Turun osalta tänä vuonna 2019? Vaikka Tampereen luku heikentyi edellisestä vuodesta, sen keskustan elinvoimaluku oli yhä parempi kuin Turun: 3,711 vastaan 3,388. Niinikään Tampereen keskustan kaupallinen tiiviys on parempi kuin Turun tutkimuksen tehneiden analyytikoiden mukaan: enemmän kauppoja ja ravintoloita suhteessa tutkimuksessa rajattuun keskusta-alueeseen. Sekin kertoo paljon siitä, että Tampereen liikekeskusta on Helsingin jälkeen valtakunnan selvästi suurin ja kaupallisesti voimakkain. Tampereen keskustassa on myös aivan konkreettisesti enemmän toimivia kauppoja ja ravintoloita kuin Turun keskustassa, mikä ei kai kenellekään ole yllätys. Mainittakoon, että Tampereen keskustaksi luokitellulla alueella on jopa yli 100 ravintolaksi luokiteltua yritystä enemmän kuin Turussa!
Turun keskusta sitä vastoin niitti jälleen kerran varsin kyseenalaista kunniaa siinä, että tyhjiä liiketiloja on siellä enemmän kuin Tampereella. Turussa oli tyhjiä liiketiloja 11,49 prosenttia kaikista liiketiloista ja Tampereella 10,41 prosenttia, vaikka Tampereen keskustassa on viime aikoina tyhjien liiketilojen määrä selvästi kasvanut johtuen mm. ratikkatöistä. Mielenkiintoista on sekin seikka, että tutkimuksen rajauksen mukainen liikekeskusta on suurempi Tampereella (180 ha ) kuin Turussa (159 ha). Tämä All-in -elinvoimamittaus ei suoraan kerro, kumman kaupungin keskustan liikkeiden kokonaisliikevaihto on suurempi, mutta näin paljon suuremmalla yritysten erolla Tampereella sekin tunnusluku taita olla selvästi suurempi kuin Turussa.
Mitä tästä voi lyhyesti sanoa? Tampereen keskusta on kaupallisesti suurempi ja monipuolisempi monin, monin tavoin verrattuna lounaiseen haastajaansa!
Vierailija kirjoitti:
Aamulehdessä iloitiin siitä, että brittilehti Guardian oli noteerannut Tampereen skeittiyhteisön urbaanin alhaalta ponnistavan kaupunkikulttuurin kehityksen paraatiesimerkkinä. Guardian nostaa esiin useita Tampereelle rakennettuja laadukkaita skeittauspaikkoja. Näin Tampereella, entäs Turussa?
(https://www.aamulehti.fi/a/13b88404-e0fd-4a55-8386-3088f86644d5?c=1535365738737)
The Guardian on nyt tehnyt jutun Turusta, luehan se. ☺
Paljon on riittänyt porua ravintoloiden paremmuudesta. Kvantitatiivinen tulokulma tarjoaa asiaan omanlaisiaan vastauksia, kun mietitään toimialojen markkinoita. Tästä lähestymistavasta turkulainen kohtaa jälleen kerran karua luettavaa. Tampereella oli lukemieni tilastotietojen mukaan vuonna 2016 jopa 4756 hotelli- ja ravitsemisalan työpaikkaa, kun taas Turussa oli vuonna 2015 (vuosi 2016 ?) vain 3902 kyseisen alan työpaikkaa. Epäilemättä koko alan liikevaihdon ja toimipaikkojen/yritysten lukumäärän valossa Tampere näyttää sellaista habaa että lounassa hirvittää. Kun kaupunkiseudulla on kymmeniä tuhansia asukkaita enemmän ja kun matkailun tunnusluvutkin sojottavat Tampereella parempia lukuja kuin Turussa, kenelle tämä mikään yllätys olisi? Tiedetän myös, että alan toimipaikkoja on Tampereen keskustassa enemmän kuin Turun keskustassa. Helsinkiläiskeskeinen herkkusuumedia saattaa noteerata osin perinteisen ennakkoluulojenkin valossa positiivisemmin turkulaiset alan toimijat, mutta kokonaismarkkinana on todella selvää, että Tampere on ravintola- ja hotellikeskittymänä Turkua merkittävämpi. Hip hurraa!