Turku vai Tampere? 2018
Perustelkaa kumpi on parempi? Tästä on varmasti jo keskusteltu, mutta kaupungit kasvaa, muuttuu ja toivottavasti kehittyy, joten tämä on 2018 edition.
Kommentit (2127)
Vierailija kirjoitti:
En asu kummassakaan, mutta Tampere. Minulle se että kyseinen kaupunki on järven rannalla on jo ihan riittävä peruste.
En myöskään, ja minulle taas Turku, mm. meren takia. Mutta Tamperekin on oikein kiva paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, tämänkin kisan Tampere vei:
Väärin. Jutussa ei kerrota mitään pahoinpitelyjen kokonaisluvuista asukasta kohti, vain pahoinpitelyistä eräissä kaupunginosissa eräänä vuonna. Rikostilastoissa Turku on ollut usein murheellisempi esimerkki, Tampere taas rauhallisempi kaupunki.
No jos katsot kaupunkikohtaiset määrät, niin kyllä Tampere tämänkin kisan vie. Vai kaivatko taas jonkun paremman tilaston näytille?
Yhden kuukauden luvut eivät välttämättä kerro yhtään mitään, koska vaihtelu on suurta. Syyskuussa 2018 toisaalta Turussa jätettiin enemmän rikosilmoituksia kuin Tampereella, jossa annettiin enemmän sakkoja. Absoluuttiset luvut eivät vie kisaa sinänsä vielä mihinkään, koska Tampereella on väestöä nykyään selvästi Turkua enemmän. Sen kisanhan Tampere on vienyt lähes katkoitta jo useamman vuosikymmenen ajan. Tuossa edellä linkattiin juttuun, joka kertoo väkivaltarikoksista eräissä kaupunginosissa Suomessa, ei mitään kaupunkikohtaisista tiedoista. Kannattaa lukea koko juttu, mihin viittaa, ettei aivan älyttömiä lähde suoltamaan.
Uusimmat väkilukutiedot viime marraskuun lopusta kertovat, että Tampereen on valinnut asuinpaikakseen runsaat 235200 henkilöä, Turun vain vähän päälle 191700 henkeä. Näiden lukujen valossa Turussa ollaan parikymmentävuotta Tamperetta jäljessä. Kaupunki on jo lähes 43500 asukasta suurempi kuin Turku. Tampere on kasvanut viime vuonna yli 3000 henkeä, Turku vajaat 2000 asukasta. Jos kehitys jatkaa tätä latua tulevana parina vuosikymmenenä, erottuu Tampere yhä selkeämmin kakkoskaupungiksi Turusta. Titteli itsessään ei kerro paljon mitään Helsinki-keskeisessä Suomessa, mutta ilmaisee kyllä olennaisten mittarien perusteella oikean järjestyksen kaupunkien "kilpailutilanteesta".
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005955393.html?cs=email&fbclid=IwAR2V…
Mitä sille Tampereen kuuluisalle mukavuudele kävi? Turku ja Turun seutu oli kirkkaasti Tampereen edellä ja lisäksi Tampere edusti myös enemmän epämukavien alueiden listoilla. Mistä tämä kertoo? Etteikö se olekaan niin mukava paikka? Kyllähän sinne muuttaa enemmän ihmisiä, mutta minkä perässä? Lätkän, makkaran vai metsän takia?
Vaikuttaa myös siltä tuon selvityksen perusteella, että Turun keskusta on Suomen isoimpien kaupunkien mukavin kekusta-alue. Tampereen keskusta pyörii tuon selvityksen mukaan lähiö/teollisuusalueen tasolla. Eikö tamperelaisten pitänyt olla mukavaa porukkaa?
Toki selvitys on vähän kyseenalainen, mutta pointtina on se, ettei sitä tehty kuitenkaan tarkoituksenhakuisesti ja yritetty maalata jotain tiettyä seutua mukavaksi. Tätä voi pitää suuntaa antavana selvityksenä.
Hauskaa tässä on se, että tamperelaiset pitävät kaiken perustana väkilukua. Hyvähän se on, kun 220 000 ihmistä on roiskittu ympäri lääniä. Keskustassa taasen ei näy ristin sieluakaan. En voisi kuvitella asuvani kaupungissa, jossa lähiöt/lähiö kasvaa itse kaupunkia(keskusta) nopeammin.
Keskustojen väestökasvua ollaan myös tutkittu ja ilmi kävi, että Turun keskusta on yksi nopeiten ja eniten kasvavista keskustoista. Tampereen keskusta-alueelle muutti vuodessa noin 300-400 ihmistä ja Turussa luku oli 1000. Jos Tampere nyt reippaasti enemmän kasvaa, niin miksi siitä kasvusta ei saada isompaa palaa lohkaistua keskustalle? Ihmiset muuttavat kaupungin laitamille, eivätkä sinne, missä kaikki edustus, elämä ja kulttuuri tapahtuu? Minusta se kertoo vastentahtoisuudesta muuttaa kaupunkiin. Kun haluan muuttaa isoon kaupunkiin, niin tottakai haluan muuttaa lähelle sitä, missä tapahtuu. Jos taas en ja olen joutunut töiden yms. takia "pakotettu" muutamaan, niin muuttaisin kaupungin laitamille tai naapurikaupunkiin. Eikös ne naapuritkin aika kovaa kasvaneet?
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa tässä on se, että tamperelaiset pitävät kaiken perustana väkilukua. Hyvähän se on, kun 220 000 ihmistä on roiskittu ympäri lääniä. Keskustassa taasen ei näy ristin sieluakaan. En voisi kuvitella asuvani kaupungissa, jossa lähiöt/lähiö kasvaa itse kaupunkia(keskusta) nopeammin.
Keskustojen väestökasvua ollaan myös tutkittu ja ilmi kävi, että Turun keskusta on yksi nopeiten ja eniten kasvavista keskustoista. Tampereen keskusta-alueelle muutti vuodessa noin 300-400 ihmistä ja Turussa luku oli 1000. Jos Tampere nyt reippaasti enemmän kasvaa, niin miksi siitä kasvusta ei saada isompaa palaa lohkaistua keskustalle? Ihmiset muuttavat kaupungin laitamille, eivätkä sinne, missä kaikki edustus, elämä ja kulttuuri tapahtuu? Minusta se kertoo vastentahtoisuudesta muuttaa kaupunkiin. Kun haluan muuttaa isoon kaupunkiin, niin tottakai haluan muuttaa lähelle sitä, missä tapahtuu. Jos taas en ja olen joutunut töiden yms. takia "pakotettu" muutamaan, niin muuttaisin kaupungin laitamille tai naapurikaupunkiin. Eikös ne naapuritkin aika kovaa kasvaneet?
Ei ole pakko muuttaa lähelle sitä missä tapahtuu jos kulkuyhteydet ovat hyvät. Nyt nimenomaan ihmiset muuttavat ja rakentavat ratikka linjojen läheisyyteen.
Miten niin "roiskittu pitkin lääniä"? Saman kirjoittajan viljelemiä myyttejä. Tampereen keskustaajama on samaa kokoluokkaa pinta-alaltaan kuin Turun keskustaajama. Väentiheys on suurempi ja asukkaita yli 60000 enemmän kuin Turussa. Tämä siis silloin, kun verrataan kaupunkien yhdyskuntarakennetta. Kirjoittajalla taitaa myös olla varsin omalaatuiset, hyvin venyvät käsitykset näiden kaupunkien keskustoista. On myös ilmeistä, etteivät esitetyt luvut pidä paikkaansa. Turulla on kylläkin tasaisemmin keskustan ympärillä maata, jolle laajentua. Tampereen ahtaalle kannakselle rakennettua keskustaa taas ympäröivät laajat vesistöt.
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005955393.html?cs=email&fbclid=IwAR2V…
Mitä sille Tampereen kuuluisalle mukavuudele kävi? Turku ja Turun seutu oli kirkkaasti Tampereen edellä ja lisäksi Tampere edusti myös enemmän epämukavien alueiden listoilla. Mistä tämä kertoo? Etteikö se olekaan niin mukava paikka? Kyllähän sinne muuttaa enemmän ihmisiä, mutta minkä perässä? Lätkän, makkaran vai metsän takia?
Kaksikieliset alueet ja pääkaupunkiseutu näyttävät rulettavan tilastossa. Tampereen tai Turun alueet eivät profiloidu niinkään edukseen. Parainen näyttäisi olevan "mukavaa" seutua Iltasanomien jutun mukaan, mutta toisaalta sen toimittajien kokoamat kriteerit ovat osaksi kyseenalaisia. Postinumeroalueen kesän keskilämpötila tai sademäärä?
Tampereen ratapihan ylle kurottavan kannen ensimmäisen hienon Libeskindin suunnitteleman 16-kerroksisen tornitalon markkinointi on aloitettu. Kulunut vuosikymmen on ollut Tampereella suomalaisen matalan kaupungin mittapuulla yhtä juhlaa, kun kaupunkiin on rakennettu useita tornitaloja, joista yksi on yhä Suomen korkein hotelli ja selvästi pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen korkein rakennus. Turussa tornitalojen rakentaminen on ollut paljon alavireisempää. Suurista suunnitelmista ei ole toistaiseksi tullut yhtään mitään. Tämä kannelle kohoavista tornitaloista matalinkin on Turun korkeimman kerrostalon luokkaa.
Tamperetta ja Turkua on verrattu toisiinsa hyvin monin tavoin vuosien kuluessa. Mielenkiintoinen on Veikkauksen julkistama kunnittainen lottovoittovertailu. Kuinka yllättävää, se osoittaa Tampereella asuvan onnekkaampaa väkeä. Tampereelle on osunut 1970-luvun alusta jopa 67 loton jättipottia, kun taas Turussa on jouduttu tyytymään vain 53 jättipottiin. Tampere on onnekkaampien ihmisten kaupunki.
Aromi-lehden yhteistyökumppaneineen järjestämässä helsinkiläisessä Pro-gaalassa Tampereen ravintoelämä niitti kultaa ja kunniaa. Tunnustuksia jaettiin 15 sarjassa. Tässä suomalaisen kulinaarisen elämän huippugaalassa Tampereelle tuli kaikkiaan 3 palkintoa. Mikä mielenkiintoista tässä yhteydessä, Suomen entiseen pääkaupunkiin herui vain yksi pysti. Eniten niitä meni hyvin totutusti Helsinkiin.
Kun vertailee työvoimahallinnon joulukuun 2018 työttömyyslukuja, saa Tampereen työttömyysasteeksi 11,2%:a ja Turun 12,2%:a. Maakunnallisesti työttömyysluvut olivat lähellä toisiaan ja valtakunnan keskiarvoa. Pari vuotta sitten nousukauden viimein alettua kummankin kaupungin työllisyysluvut lähtivät nopeasti kohentumaan. Mikä merkillepantavinta, Tampereen työttömyysluvut ovat viime aikoina olleet alle Turun työttömyyslukujen samaan aikaan, kun kaupunki kuitenkin kasvaa Turkua huomattavasti voimallisemmin. Tampere vai Turku, näiden lukujen valossa Tampere tiätysti.
"Tampereen seudulla on edellytykset olla pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen ykköskeskus, kunhan toimivien liikenneyhteyksien myötä saamme parhaan mahdollisen hyödyn irti loistavasta sijainnistamme. "
Näin viisaita sanoja kirjoittaa eräs pirkanmaalainen kansanedustaja. Mutta eikö näin olekin ollut jo jonkin aikaa, vaikka on niin, että valtio ei Tamperetta aina tunnu noteeraavan aina painoarvoaan vastaavalla tavalla. Eräille puolueille Pirkanmaa kuin ei ole tärkeä alue ja vaalipiiri. Silti yleiskuva siitä, että kehitystä voi yrittää padota mutta tuskin menestyksellisesti estää tai kääntää toisaalle, pitänee hyvin paikkansa. Urbanisoituminen megatrendinä jatkuu.
"Tampere on Suomen suosituin asuin- ja opiskelukaupunki". Kirjoittaja näkee asiat paljon selkeämmin kuin moni turkulainen.
(https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/743041-kolumni-tehtavana-tampere)
Viimevuotisessa Movehubin Hipsteri-indeksissä laitettiin maailman kaupunkeja trendikkyyden perusteella paremmuusjärjestykseen? Kuinka luotettava lienee indeksi ollut, kun maailman kaikista kaupungeista Helsinki ylsi jopa kymmenen parhaimman kaupungin joukkoon, mene ja tiedä. Tässä mielenkiintoista on kuitenkin se, että Tampere ja Turkukin sijoittuivat 100 parhaan kaupungin joukkoon. Movehubin listauksessa käytettiin mittareina kasvisravintoloiden, kahviloiden, tatuointi- ja vintageliikkeiden sekä levykauppojen määrää sataatuhatta asukasta kohti. Tällaisilla hispterilistauksen kannalta tärkeiksi katsotuissa asioissa Tampere löi laudalta Turun jälleen kerran. Tampere oli sijalla 26 ja Turku vasta 61. Kuinka se nyt näin voi olla, ihmettelee turkulainen.
Joku tamperelainen on käynyt täällä vanhassa viime vuotisessa ketjussa yksinkeskustelua jo useamman viestin verran.
Tsemppiä täältä Turusta sinulle! 👍
Tamperelaisen päätoimittaja ylpistelee, kuinka Tampere kasvoi viime vuonnakin jopa 3634 asukkaalla, kun taas Turun oli tyytyminen runsaaseen puoleen tästä. Nykyisellä kasvutahdilla Tampere ylittää ensi vuosikymmenellä 250 000 asukkaan eli neljännesmiljoonan rajan. Nyt kotikaupungistaan eittämättä perin juurin ylpeitä tamperelaisia on jo 235 487! Turkulaisia on saaman aikaan alle 192000. Tämä tekee Tampereesta selvästi suurimman ja nopeimmin kasvavan kaupungin pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa. Näillä luvuilla Turun suuntaan näytetään kaapin paikka. Kun huomioi koko kaupunkiseudun, Tampereen seutu kasvoi myöskin reilusti yli 4000 asukkaalla. Totta kai kehityskulku voi muuttuakin, mutta ainakin vuosi 2018 jatkoi painokkaasti Tampereen ja Turun välisen selvän eron paisumista. Se on jo lähes 44000 asukasta ja selvässä kasvussa. Ei ole tietoakaan sen kuroutumisesta umpeen, pikemminkin aivan päinvastoin. Wuhuu, jeah!
(https://www.tamperelainen.fi/blogi/745314-paakirjoitus-tampere-vetaa-nyt)
Sama kuin kysyisi; Joensuu vai Pori?
Eiköhän nuo ole aivan erilaisia jo rannikolla olon takia.
Kun vertaa väkilukuja, havaitsee kaupunkien kilpailun olleen jo kauan ohi. Niin ylivoimainen Tampereesta ja sen kaupunkiseudusta on tullut Turkuun verrattuna. Kun lisäksi vertailee työpaikkojen määriä kaupungeissa vuonna 2016, havaitsee Tampereen lyövän Turun tälläkin mittarilla mennen tullen. Tuona vuona Tampereella oli 116748 työpaikkaa. Määrä oli vertailukelpoinen Espoon ja Vantaan työpaikkoihin ja ylitti selvästi Turun työpaikat, joita oli 97273. Siis lähes 20000 työpaikkaa vähemmän kuin Tampereella. Turku työllistää siis kokonaisuudessaan selvästi vähemmän kuin Tampere. Tämä siis huolimatta telakkateollisuuden ym. hypetyksestä. Osatotuuksien sijaan pitääkin tarkkailla työpaikkojen kokonaismääriä. Kun Tampereella on siis näin paljon enemmän toimipaikkoja, ei olekaan seutujen eritahtinen kehitys mikään ihme. Työpaikkojen perässä lopulta ihmiset muuttavat, paitsi tietysti harmaahapset ja opiskelijat. Kylmäävää luettavaa ovat tilastolliset totuudet eräiden turkulaishenkisten satujen sommittelijoille, se on selvä.
En asu kummassakaan, mutta Tampere. Minulle se että kyseinen kaupunki on järven rannalla on jo ihan riittävä peruste.