Pitkän uran tehnyt opettaja: ”osaamisen taso on romahtanut” - arvosanoja annetaan vaikka ei osaa mitään

Kirjoitin tähän pitkän jutun, mutta tuli "pääsy kielletty".

No; antaisivat edes niitä arvosanoja. Jyväskylässä pyrittiin siihen, että ensimmäiset numerot tulisivat 8. luokan jouluna. Palavasieluinen nainen selitti tätä ihanuutta vanhempainillassa, kuinka harmillista oli, ettei tämä mennyt läpi. Ikinä yhdessäkään vanhempainillassa ei ole esitetty niin paljon kriittisiä kysymyksiä kuin tälle naiselle. Joka sitten änkytti, että onhan opettajilla tietty numeerinen taulukko mutta että oppilaiden itsearviointi ja blaa, blaa, blaa. Vanhemmat olivat suorastaan raivona.

Näillä itsearvioiduilla on varmasti kauhean kiva kun sitten ysin syksyllä tajuaa, että "olen omaksunut asiat kiitettävästi" riittikin siihen arvosanaan 6 +.

Minulla on kaksi lasta, jotka ovat nyt lukiossa. Heillä keskiarvot olivat 9,42 ja 9, 65. Ovat ihan ahkeria ja perusälykkäitä oppilaita. Tekevät hommat, mutta koulu ei hallitse elämää. Olin itse samanlainen, 9. luokan todistukseni keskiarvo oli 8,9 jos oikein muistan ja sillä olisi päässyt kaikkiin helsingin lukioihin SYKiä lukuunottamatta, joka vielä silloin painotti omien oppilaiden valintaa. En tiedä oikeastaan yhtäkään, joka olisi yltänyt lasteni keskiarvoihin 80-luvulla. Silloin kyse oli ihan poikkeusyksilöistä, nykyisin moneen lukioon on ka. raja yli 9,5

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mun mielestä ongelma. Ei oikeasti fiksuille ja ahkerille osaajillekaan ole töitä. Kaveriperheessä mies on matemaattisesti lahjakas DI ja vaimo nipinnapin kouluista läpi selvinnyt lähäri. Arvatkaa kummalla on töitä

On se ongelma kun lahjakkaat eivät saa tarpeeksi haastetta peruskoulussa eivätkä pysty kehittymään. Sama jatkuu vielä yliopistossa. Mistä tähän maahan tulee verotulot jos kukaan ei osaa mitään tai ihmisten potentiaalia wi hyödynnetä?

Enään ei osata käyttää sulkakynää eikä kirjoittaa kaunoa. Mitenköhän nämä ihmiset voi pärjätä aikuisena?

t. vanhanharppuope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma ylä-asteelta pääsee nykyään oppilaita läpi, jotka eivät osaa lukea. Ja ei, kyse ei ole Villestä ja Jerestä.

No ei ehkä Villejä ja Jerejä enää, vaan nykypolvissa ennemmin Eetuja ja Oskareita, ihan äidinkieleltään suomenkielisiä siis. Lukihäiriöisiin ei ole aikaa niin kuin ennen.

Lukihäiriöisiin kiinnitetään nykyään aivan eri tavalla huomiota kuin esim. aikoinaan omina kouluaikoinani. Ne lukutaidottomat eivät ole myöskään Eetuja tai Oskareita, mutta senhän sinä jo tiesitkin. Ei vaan sovi ideologiaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Vierailija kirjoitti:

Enään ei osata käyttää sulkakynää eikä kirjoittaa kaunoa. Mitenköhän nämä ihmiset voi pärjätä aikuisena?

t. vanhanharppuope

Tuo on vähän eri asia kuin se ettei osaa kirjoittaa lainkaan yhtään millään välineellä eikä hallitse edes peruskoulun matematiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Enään ei osata käyttää sulkakynää eikä kirjoittaa kaunoa. Mitenköhän nämä ihmiset voi pärjätä aikuisena?

t. vanhanharppuope

Luulisi, että juuri vanhanharppuope osaisi kirjoittaa enää, eikä enään.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä vähän erikoista kyllä. Suomen Pisa-tulokset sen kuin laskevat vuodesta toiseen. Korkeimmat tulokset saatiin reilut 10 vuotta takaperin ja pitää muistaa, että niissä mitataan 16 vuotiaita, eli niitä jotka aloittivat peruskoulun noin 9 vuotta aikaisemmin.

Samalla kaikki hehkuttavat ja esittelevät maailmalle koulujärjestelmää, joka ei tuota mitään huipputuloksia vaan päinvastoin. Kaikki uudistukset ovat heikentäneet tuloksia. Tämän päivän ekaluokkalaiset näkyvät pisatuloksissa vasta kymmenen vuoden päästä. Nyt nähdään tuloksia kymmenen vuotta sitten aloittaneilta. Silti jatketaan suuntaan josta näkee, että tulokset vain laskevat. Tilanne on täysin mielipuolinen.

Ainoa selittävä tekijä on varmaankin se, että uudistukset tuntuvat hyvältä ja kuulostavat hyvältä. Ei niin väliä vaikka ei toimi käytännössä, niin onhan se kiva esitellä ulkomaalaisille kuinka meillä ei tehdä läksyjä, ei pidetä kokeita, eikä arvostella oppilaita, ja silti oltiin 10 vuotta takaperin maailman huipulla. No nämä lapset ei kyllä tule olemaan siellä mutta mitä väliä. 

Ei ole läksyjä, ei ole arvosanoja, ei ole sitä ja ei ole tätä. On digiä, itseohjaavuutta ja muuta huuhaata. Perusasiat on unohtuneet täysin koko touhusta. Koko diginatiiveista vouhottaminen on ihan naurettavaa. Tämän päivän nuorille parasta olisi jos kaikki digivehkeet jätettäisiin johonkin lokerikkoon päivän aluksi ja otettaisiin sieltä päivän lopuksi kotiin lähdettäessä pois. Lisäksi suurin osa ei osaa edes perusasioita tietokoneella. Hyvä, että osaavat mitään hakea Googlesta. Nykyisin kun kaikki tulee Instagramin, Snapchatin, Facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden feedeistä suoraan pureskeltuna tarjolle. Ei tarvitse edes osata etsiä mitään. Tämän päivän nuoret ovat digiavuttomin sukupolvi vuosiin. 

Uusi OPS lainattiin IB-systeemiltä. 

- Who we are.

- Where we are in place and time.

- How we express ourselves.

- How the world works.

- How we organize ourselves.

- Sharing the planet.

Risk-taker, open minded, caring, knowledgeable, reflective, balanced,  inquirer, principled, thinker...

Unohdettiin vaan, että IB:ssä vaaditaan myös ihan sikana. Esim. matematiikka on jo yläkoulussa aivan eri tasolla kuin Suomessa ja lukiossa EL-matikka on paaaljon vaativampaa kuin lukion pitkä matematiikka, jota vastaa IB:n SL eli standard level.

Suomeen otettiin vaan se kiva höttö ja tulokset näkyy.

Vierailija kirjoitti:

Mitäpä jos tehtaisiin sellainen koe että otetaan muutamiin kouluihin vaikka vuoden 1980-tyyppinen opetussuunnitelma, arvosteluasteikko ja kuri koulunkäyntiin. Vertaillaan vuosi vuodelta millaisia oppimistuloksia se tuottaa verrattuna nykypelleilyyn.

Sitten kun havaitaan että se 1980-versio tuottaa parempia tuloksia niin ... no sitten koe tietysti lopettetaan ja syytä aletaan etsiä muualta.

Siihen tarvittaisiin vuoden 1980 vanhempia, jotka ottaisivat hatun pois kun opettaja tulee kadulla vastaan. Ja kyllä, näen tämän kunnioituksen puuteen erityisesti kantasuomalaisten alempien sosiaaliluokkien ongelmana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mun mielestä ongelma. Ei oikeasti fiksuille ja ahkerille osaajillekaan ole töitä. Kaveriperheessä mies on matemaattisesti lahjakas DI ja vaimo nipinnapin kouluista läpi selvinnyt lähäri. Arvatkaa kummalla on töitä

On se ongelma kun lahjakkaat eivät saa tarpeeksi haastetta peruskoulussa eivätkä pysty kehittymään. Sama jatkuu vielä yliopistossa. Mistä tähän maahan tulee verotulot jos kukaan ei osaa mitään tai ihmisten potentiaalia wi hyödynnetä?

Meillä on jo kortistossa osaajia vaikka millä mitalla. Myös niitä, jotka kävivät koulunsa "vanhaan hyvään aikaan". Jos heidänkään osaamista ei tarvita, niin miksi nuorilla olisi motivaatiota opiskella?

Vierailija kirjoitti:

Mihin opettajien taidot opettaa on kadonneet?

Minä en ole mihinkään muuttunut. Mutta oppilaiden lähtötaso seiskalle tultaessa on romahtanut, samoin asenne ja työskentelytaidot.

Nykyään on täysin mahdollista, että 13-vuotias ei tiedä, miten jokin kirjain kirjoitetaan tai jaksa lukea yhtä sivua tekstiä tai käytä pisteitä. Ja tässä vaiheessa koulua on käyty kuusi vuotta ja 80 prosenttia äikän tunneista on jo käytetty.

Luultavasti luokanopettajat sanoisivat samaa. Ennen päästiin heti opettamaan ja opiskelemaan. Nyt harjoitellaan lähinnä oman vuoron odottamista, paikallaan istumista ja sitä, ettei lyödä kaveria.

Hyvät arvosanat pitää kuitenkin antaa, muuten joutuu raskaan työn lisäksi tappelemaan vanhempien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mun mielestä ongelma. Ei oikeasti fiksuille ja ahkerille osaajillekaan ole töitä. Kaveriperheessä mies on matemaattisesti lahjakas DI ja vaimo nipinnapin kouluista läpi selvinnyt lähäri. Arvatkaa kummalla on töitä

Annas kun arvaa.. asuvat pienessä muuttotappiokunnassa?

Kyllä tämä ilmiö on myös niillä paikkakunnilla ja kouluissa, joissa ei ole maahanmuuttajataustaisia oppilaita lainkaan tai juuri lainkaan. Kysymys ei siis ole pelkästään tästä.

Oma käsitykseni on se, että aika ison osan ilmiöstä selittää se, että nykyisin kodeissa luetaan kirjoja selvästi vähemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Hyvä lukutaito ja laaja sanavarasto ovat kaiken muun oppimisen perusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä ole mun mielestä ongelma. Ei oikeasti fiksuille ja ahkerille osaajillekaan ole töitä. Kaveriperheessä mies on matemaattisesti lahjakas DI ja vaimo nipinnapin kouluista läpi selvinnyt lähäri. Arvatkaa kummalla on töitä

Annas kun arvaa.. asuvat pienessä muuttotappiokunnassa?

Asuvat pk-seudulla

Älypuhelin ja pleikkari...

T. Yläasteen ope

joo kaikki on mamutuksen vika!  Persulaisten (kansanryhmä)™ järjenjuoksu on niin koomista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Minun nähdäkseni alkuperäinen syypää oli Helsingin Sanomat, joka alkoi joskus parisenkymmentä vuotta sitten tehdä vertailuita eri lukioiden ylioppilaskirjoitustuloksista.

Ei siinä mitään, julkista tietoahan ne ovat, mutta ne ovat synnyttäneet itseään ruokkivan kierteen. Menestyneisiin lukioihin tulee aina vain enemmän hakijoita -> keskiarvoraja nousee -> yläasteen opettajat joutuvat antamaan parempia arvosanoja -> huonompienkin lukioiden keskiarvorajat nousevat.

Ja katkerintahan on se, että nuo tulokset kertovat paljon enemmän oppilasaineksesta kuin opettajien taidoista.

Tarvinneeko enää perustella, miksi en kannata julkisia, standardoituja kokeita yläasteensa päättäville. Koulushoppailu vain kiihtyisi.

Koulushoppailuhan on hyvä ilmiö. Ensimmäistä kertaa nuori saa sen opiskeluympäristön, jonka ansaitseekin

ohis

Eli rikkaan perheen diagnosoimaton ja kasvattamaton adhd ansaitsee paremman koulun kuin köyhän perheen lahjakas lapsi?

Jos oppii ja suoriutuu koulusta paremmin ts. saa parempia arvosanoja. Kuulostaa toki vähän epätodennäköiseltä

Vierailija kirjoitti:

Mitä ammattikoulutusta voisi 9lk hakea opiskelemaan, kun ei käsitystä siitä mitä ammattia haluaisi opiskella, ei 15vllä tarvitse mielestäni ollakaan, eikä toisaalta ole hirveästi lukumieskään (ka viimeksi 8,1) ja on ei niin hirveän sinnikäs ja mukavuudenhaluinen luonne opiskelujensa suhteen. Tyhmä ei ole ja muistikin hyvä.

Tässäpä meidän dilemma tälle syksylle/alkuvuodelle kun yht.haku lähestyy :(

Merkonomi.

Tai sitten, 3-4 vuodeksi lukioon ”kasvamaan”. Tosin huonosti suoritetun lukion jälkeen on vaikeampi päästä yo-pohjaisille amislinjoille.

Lukiosta selviää kyllä, systeemi on nykyään rakennettu niin, että suunnitelmallisessa eteenpäin menemisellä kyllä sen saa suoritettua vaikkapa tupajumikin - enää ei jäädä luokalleen vaan joskus voi joutua suorittamaan jonkun kurssin uudestaan, jos kerralla ei opi riittävän hyvin. Olen siis ollut opettajana lukiossa mistä tulee ”maailman parhaat nuorisotyöntekijät, pelastustyöntekijät ja sairaanhoitajat” eli ei missään eliittikoulussa, mutta siellä huomasi, miten paljon tuo 3-4 vuotta auttoi nuorta hahmottamaan mitä tulevaisuudeltaan voisi haluta. Lukio on parhaimmillaan hyvä ja turvallinen paikka kasvaa rauhassa kohti aikuisuutta.

Yläkoulun arvosanat toki kertovat omaa viestiänsä, mutta on mulla ollut oppilas jolla oli juuri ja juuri 7ka 9-luokalta mutta kirjoitti silti 4-vuodessa paperit, joissa mm 3 laudaturia.