Pitkän uran tehnyt opettaja: ”osaamisen taso on romahtanut” - arvosanoja annetaan vaikka ei osaa mitään

Kyllä nimenomaan lahjakkaille oppilaille löytyy nykyään koulussa tekemistä ja opittavaa huomattavasti enemmän kuin omassa lapsuudessani, jolloin kaikki pistettiin tankkaamaan sitä samaa aapista. Kokemusta on, omat lapseni ovat alakoulussa.

Mutta ehkä kansan syvät rivit ovat tyhmentyneet, ja varmaan ovatkin, kun näitä juttuja täällä lukee. Opettajien haukkumista päivästä toiseen, vingutaan pitkistä lomista ja milloin mitäkin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Sitten ihmetellään, että miksi koulussa ei ole kuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mamutuksesta en tiedä, aika vähän mamu-lapsia kuitenkin koulussa on suhteessa kantaväestöön. Arvosanojen inflaatio näkyy kyllä myös kantasuomalaisten lasten arvosanoissa. Se mikä olisi vuonna 2000 ollut 8 on nyt 9.

Vesikaivon vesi pilaantuu vaikka sinne kaataisi ihan vähän paskaa.

höpö höpö. Tämä inflaatio on kovimmillaan pk-seudun eliittilukioihin hakevien kohdalla. Kun keskiarvoraja on jopa 9,7(!), opettajat korottavat Titta-Liisan (ka 9,3) arvosanoja tietoisesti ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

hajonta eri koulujen arvostelukäytäntöjen välillä on myös valtava. Puollan ehdottomasti myös peruskoulutasolle jotain valtakunnallista testausta, joka antaisi oikeudenmukaiset tulokset.

Toisaalta yksi suomalaisten yläkoululaisten loistavien (kyllä, ne ovat edelleen loistavia) Pisa-tulosten syy on ilmeisesti se, että peruskoulun viimeinen vuosi ei mene mihinkään knoppitreenaukseen sitä valtakunnallista koetta varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti suurin osa opettajista ei ole tuollaisia raszsisteja. Tärkein asia on kuitenkin se, ettei lapsi tai nuori tunne itseään huonommaksi kuin muut. Arvosanoja ei pitäisi edes olla, se on ihmisten täysin epäreilua arvottamista. Riittää, kun näkyy mitä aineita on ollut oppimassa.

Kirjoitti joku vain Aku Ankasta sivistyksen hankkinut amis joka ei edes tiedä mitä käyttämänsä termi tarkoittaa?

Minä myötähäpeän sinua ja kommenttiasi, et liene muuta kuin Seiskaa lukenut.

Kyllä  osaaminen pitää näyttää ja sitä pitää hankkia. Muuten ei  pärjää opinnoissa eikä  työelämässä. Jos on huonompi kuin muut pitää vaan tehdä  enemmän töitä  eikä  velloa itsesäälissä. Motivaatiosta tuo on kiinni.

Täytyy yrittää ymmärtää, että et osaa lukea "internetiä", vaan omaksut kaiken sieltä ilman minkäänlaista suodatinta. Myönnnän tosin sen, että sarkasmi on todella vaikea kirjoituslaji, enkä ole ammatiltani kirjailija, joka sen käytön täydellisesti hallitsee. Mutta täytyy sanoa, että kirjoittelen tänne toisinaan täysin päinvastaisia mielipiteitä, joita minulla oikeasti on. Trollipalstahan tämä suurimmaksi osaksi on. Toivotan kuitenkin sinulle onnea myötähäpeilysi kanssa, se on nimittäin täysin tuloksetonta puuhaa. Jos ihminen ei osaa omia tekojaan tarvittaessa hävetä, niin puolestahäpeäminen ei sitä muuksi muuta.

Mutta kiitos viihteestä! (Hullulla halvat huvit, ja sitä en kiistä lainkaan.)

Vierailija kirjoitti:

hajonta eri koulujen arvostelukäytäntöjen välillä on myös valtava. Puollan ehdottomasti myös peruskoulutasolle jotain valtakunnallista testausta, joka antaisi oikeudenmukaiset tulokset.

Niinpä. Meidän kunnassa on kaksi eri yläkoulua ja niissäkin aivan erilainen arvosanakulttuuri, näkyy enten siinä kuinka helposti kymppejä annetaan. Toisessa esim. kielissä annetaan kymppejä vain erityislahjakkaille, kun toisessa kaikille joilla kokeiden ka vähän yli 9 ja muistaa viitata joskus. 

Eiköhän jo kouluillakin ole paineita näyttää hyvältä. Ei voi olla keskinääräisten tulosten alapuolella. Luulisi, että nykynuorisolla on paljon enemmän yleissivistystä kuin esim.ennen netti aikaa. Moni on matkustanut ja kaikki tieto pursuaa joka paikasta. Muistan omasta ajastani, kun kaverin perhe matkusti Espanjaan lomalle, niin kenelläkään ei ollut tietoa maasta.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän jo kouluillakin ole paineita näyttää hyvältä. Ei voi olla keskinääräisten tulosten alapuolella. Luulisi, että nykynuorisolla on paljon enemmän yleissivistystä kuin esim.ennen netti aikaa. Moni on matkustanut ja kaikki tieto pursuaa joka paikasta. Muistan omasta ajastani, kun kaverin perhe matkusti Espanjaan lomalle, niin kenelläkään ei ollut tietoa maasta.

Nykylasten tieto on aika sirpaleista ja jäsentymätöntä. Jostain aihepiiristä tiedetään paljon mutta sitten taas kokonaisuuksia ei hallita.

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kuulemma ylä-asteelta pääsee nykyään oppilaita läpi, jotka eivät osaa lukea. Ja ei, kyse ei ole Villestä ja Jerestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin opettajien taidot opettaa on kadonneet?

Siihen, kun oppilailta ei voi enää vaatia mitään ja opetussuunnitelman noudattamisessa aika ja energia menee suunnilleen kaikkeen muuhun kuin opettamiseen. Meille opetusharjoittelussa viime vuonna jopa sanottiin, että lapsille ei sais mielellään sanoa, jos vastaus oli väärin vaan se pitää jotenkin osata kiertää niin, että se oikea vastaus tulee esiin, mutta kukaan ei tajua, että lapsi teki virheen. Lisäksi jos lapsi perseilee siitä saa sanoa nätisti ja kirjoittaa Wilmaan, kaikki muu on jo kovempia kurinpitotoimia joihin ei haluta mennä. Opetuksessa taas keinot joihin kannustetaan on mun kouluaikaan verrattuna ihan leikkimistä.

Koetta tehdessä sain ohjaajaltani palautetta, että tää on liian pitkä (9. luokkalaisille) Siinä oli 1 sanastotehtävä, 2 lyhyttä kielioppitehtävää, 1 kuullun ymmärtäminen, 8 kysymystä luetun ymmärtämisestä ja 80 sanan kirjoitelma.

Minusta taas nykyinen opetussuunnitelma kannustaa opettajia entistä enemmän opettamiseen ei rakastajan rooliin joka kertoo lapselle onko tehtävä oikein tai väärin vaan ohjaa lasta selvittämään oikean vastauksen tms. "Pitkänlinjan" opeja on sen verran tullut tavattua että en ihan hirveästi heidän opetustaitojaan arvosta, "kurinpito" taitoja ehkä enemmän. Opetustaidoilta monet hiljattain valmistuneet ovat osaavampia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti suurin osa opettajista ei ole tuollaisia raszsisteja. Tärkein asia on kuitenkin se, ettei lapsi tai nuori tunne itseään huonommaksi kuin muut. Arvosanoja ei pitäisi edes olla, se on ihmisten täysin epäreilua arvottamista. Riittää, kun näkyy mitä aineita on ollut oppimassa.

Kirjoitti joku vain Aku Ankasta sivistyksen hankkinut amis joka ei edes tiedä mitä käyttämänsä termi tarkoittaa?

Minä myötähäpeän sinua ja kommenttiasi, et liene muuta kuin Seiskaa lukenut.

Kyllä  osaaminen pitää näyttää ja sitä pitää hankkia. Muuten ei  pärjää opinnoissa eikä  työelämässä. Jos on huonompi kuin muut pitää vaan tehdä  enemmän töitä  eikä  velloa itsesäälissä. Motivaatiosta tuo on kiinni.

Minä oletan että ylin kommenti on sarkasmia.

Onhan tämä vähän erikoista kyllä. Suomen Pisa-tulokset sen kuin laskevat vuodesta toiseen. Korkeimmat tulokset saatiin reilut 10 vuotta takaperin ja pitää muistaa, että niissä mitataan 16 vuotiaita, eli niitä jotka aloittivat peruskoulun noin 9 vuotta aikaisemmin.

Samalla kaikki hehkuttavat ja esittelevät maailmalle koulujärjestelmää, joka ei tuota mitään huipputuloksia vaan päinvastoin. Kaikki uudistukset ovat heikentäneet tuloksia. Tämän päivän ekaluokkalaiset näkyvät pisatuloksissa vasta kymmenen vuoden päästä. Nyt nähdään tuloksia kymmenen vuotta sitten aloittaneilta. Silti jatketaan suuntaan josta näkee, että tulokset vain laskevat. Tilanne on täysin mielipuolinen.

Ainoa selittävä tekijä on varmaankin se, että uudistukset tuntuvat hyvältä ja kuulostavat hyvältä. Ei niin väliä vaikka ei toimi käytännössä, niin onhan se kiva esitellä ulkomaalaisille kuinka meillä ei tehdä läksyjä, ei pidetä kokeita, eikä arvostella oppilaita, ja silti oltiin 10 vuotta takaperin maailman huipulla. No nämä lapset ei kyllä tule olemaan siellä mutta mitä väliä. 

Ei ole läksyjä, ei ole arvosanoja, ei ole sitä ja ei ole tätä. On digiä, itseohjaavuutta ja muuta huuhaata. Perusasiat on unohtuneet täysin koko touhusta. Koko diginatiiveista vouhottaminen on ihan naurettavaa. Tämän päivän nuorille parasta olisi jos kaikki digivehkeet jätettäisiin johonkin lokerikkoon päivän aluksi ja otettaisiin sieltä päivän lopuksi kotiin lähdettäessä pois. Lisäksi suurin osa ei osaa edes perusasioita tietokoneella. Hyvä, että osaavat mitään hakea Googlesta. Nykyisin kun kaikki tulee Instagramin, Snapchatin, Facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden feedeistä suoraan pureskeltuna tarjolle. Ei tarvitse edes osata etsiä mitään. Tämän päivän nuoret ovat digiavuttomin sukupolvi vuosiin. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo lukioiden keskiarvorajan nousu on kyllä tosi outo juttu. Minun aikanani (siitä on yli 20 vuotta kun pyrin lukioon) kovimmat keskiarvorajat olivat tyyliin 9,2. Kelpo lukioon pääsi tuollaisella 8,5:n keskiarvolla. Ja kympin sai todistukseen, kun veti kokeesta ysipuolikkaan ja viittasi tunnilla. Oma yläasteen keskiarvoni oli 9,5, ja sillä olisi päässyt kirkkaasti jokaiseen Suomen lukioon.

Sitten jossakin vaiheessa alettiin puhua, että kymppejä saa liian helpolla. Alettiin korostaa, että kymppiin pitääkin tehdä jotain todellista ekstraa, harrastaa ainetta vapaa-aikanaan ja jakaa osaamistaan toisille (mikä taas kuulostaa introvertin korvaan kidutukselta).

Ja näistä koventuneista arvosteluvaatimuksista huolimatta lukioiden keskiarvorajat ovat kohonneet aivan pilviin samalla kun peruskoulusta tulevien oppilaiden osaaminen on romahtanut. Todella outo yhtälö.

Kyllä se jotain kertoo että esim. viime keväänä eräässä yläkoulussa peräti 8 oppilaalla ka oli 9,5-9,9 kun joskus 10-20 vuotta sitten tällaisia oli keskimäärin vain 1 per kevät.

lisäys: päättötodistuksen ka

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma ylä-asteelta pääsee nykyään oppilaita läpi, jotka eivät osaa lukea. Ja ei, kyse ei ole Villestä ja Jerestä.

No ei ehkä Villejä ja Jerejä enää, vaan nykypolvissa ennemmin Eetuja ja Oskareita, ihan äidinkieleltään suomenkielisiä siis. Lukihäiriöisiin ei ole aikaa niin kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyinen opetussuunnitelma, yksilöä korostava ajanhenki, kaikki oppilaat samaan luokkaan integroituna. Siinä ne syyt on.

Terkuin yläkoulun ope, jolla 25 vuotta työkokemusta.

Miten vaikuttaa uudenlaiset koululuokat?

https://yle.fi/uutiset/3-9757539

Tuntuu, että tuollainen edistää rauhattomuutta. Näennäinen kuva innovoivasta melskeestä ja puuhailusta, joka ei välttämättä johda konkreettisiin tuloksiin. Uskoisin, että varsinkin keskittymistä kaipaaville tällaiset liikkuvat ja muotoiltavat tilat haittaavat opiskelua. 

Tuossa on mahdotonta tehdä mitään kirjallista työskentelyä millään ergonomisesti järkevällä tavalla. Toisaalta jos kirjoihinkaan ei ole enää määrärahoja niin ehkei koululaisten tarvitse enää lukea tai kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä vähän erikoista kyllä. Suomen Pisa-tulokset sen kuin laskevat vuodesta toiseen. Korkeimmat tulokset saatiin reilut 10 vuotta takaperin ja pitää muistaa, että niissä mitataan 16 vuotiaita, eli niitä jotka aloittivat peruskoulun noin 9 vuotta aikaisemmin.

Samalla kaikki hehkuttavat ja esittelevät maailmalle koulujärjestelmää, joka ei tuota mitään huipputuloksia vaan päinvastoin. Kaikki uudistukset ovat heikentäneet tuloksia. Tämän päivän ekaluokkalaiset näkyvät pisatuloksissa vasta kymmenen vuoden päästä. Nyt nähdään tuloksia kymmenen vuotta sitten aloittaneilta. Silti jatketaan suuntaan josta näkee, että tulokset vain laskevat. Tilanne on täysin mielipuolinen.

Ainoa selittävä tekijä on varmaankin se, että uudistukset tuntuvat hyvältä ja kuulostavat hyvältä. Ei niin väliä vaikka ei toimi käytännössä, niin onhan se kiva esitellä ulkomaalaisille kuinka meillä ei tehdä läksyjä, ei pidetä kokeita, eikä arvostella oppilaita, ja silti oltiin 10 vuotta takaperin maailman huipulla. No nämä lapset ei kyllä tule olemaan siellä mutta mitä väliä. 

Ei ole läksyjä, ei ole arvosanoja, ei ole sitä ja ei ole tätä. On digiä, itseohjaavuutta ja muuta huuhaata. Perusasiat on unohtuneet täysin koko touhusta. Koko diginatiiveista vouhottaminen on ihan naurettavaa. Tämän päivän nuorille parasta olisi jos kaikki digivehkeet jätettäisiin johonkin lokerikkoon päivän aluksi ja otettaisiin sieltä päivän lopuksi kotiin lähdettäessä pois. Lisäksi suurin osa ei osaa edes perusasioita tietokoneella. Hyvä, että osaavat mitään hakea Googlesta. Nykyisin kun kaikki tulee Instagramin, Snapchatin, Facebookin ja muiden sosiaalisten medioiden feedeistä suoraan pureskeltuna tarjolle. Ei tarvitse edes osata etsiä mitään. Tämän päivän nuoret ovat digiavuttomin sukupolvi vuosiin. 

Mulla on juuri koulun aloittanut ekaluokkalainen, ja kyllä hänellä on ollut tällä viikolla joka päivä läksyjä, paljon enemmän kuin itselläni aikanaan. Yksi läksy unohtui, ja heti tuli opettajalta sanomista.

Digihärveleitä ei opetuksessa käytetä ollenkaan. Liikuntaa sen sijaan on integroitu aika moneen aineeseen (metsämatikkaa ym.) mitä en osaa pitää pahana asiana.

Mitäpä jos tehtaisiin sellainen koe että otetaan muutamiin kouluihin vaikka vuoden 1980-tyyppinen opetussuunnitelma, arvosteluasteikko ja kuri koulunkäyntiin. Vertaillaan vuosi vuodelta millaisia oppimistuloksia se tuottaa verrattuna nykypelleilyyn.

Sitten kun havaitaan että se 1980-versio tuottaa parempia tuloksia niin ... no sitten koe tietysti lopettetaan ja syytä aletaan etsiä muualta.

Ei vierasmaalaiset taistelijat ole ainoa syy tähän. 

Kautta linjan on yhteiskunta pehmennyt, vaatimustasoja laskettu ja ihmiset pullamössöytyneet. Jokaisen pitäisi nykyään olla hyvä jossain - vaikka todellisuudessa suurin osa ihmisistä ei ole mainitsemisenarvoisen hyviä yhtään missään. 

Ihan sairaaksi mennyt tämä paapominen. Ja tulokset on nähtävissä - ihmiset sekä tyhmenevät että muuttuvat aina vain röyhkeämmiksi ja narsistisemmiksi. 

Tutkimus: Suomalaiset opettajat suosivat maahanmuuttajaoppilaita arvosanoissa

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/310337-tutkimus-suomalaiset-o…

Kasvatusalalla työskentelevät kertovat: Väkivaltaa Suomen kouluissa yhä enemmän – ”Kuluneen 5 vuoden aikana tilanne muuttunut täysin”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005237363.html