Mitä naisen pitää tehdä, jotta saisi vielä 40-vuotiaana parisuhteen?
Konkreettisia ja ankariakin ohjeita kaipaan. Toki on todennäköisintä, että junani meni jo kauan sittem ja eronneet ikäiseni ja vanhemmat kaikki tavoittelevat niitä alle 35-vuotiaita, eivätkä tyydy enää vanhempiin.
Olen tässä jo opetellutkin hyväksymään tosiseikkoja ja olen sinänsä melko valmis yksinäiseen vanhuuteen ja loppuiän selibaattiin. Mutta ajattelin, että voisin ehkä vielä kerran koettaa onneani, jos jollekin kelpaisin.
Tosin arjessa ei ole tullut lainkaan treffeikutsuja tai miehiä jututtamaan moneen vuoteen, ja erosin siis melkein kaksi vuotta sitten. Edes ollessani naimisissa ei myöskään tullut kukaan juttusille tositarkoituksella tai flirttimielessä moneen vuoteen. Olen vieläpä ollut melko samannäköinen ja -painoinen viimeisimmät 15 vuotta. Aika masentavaa, sanoisin. :(
Kommentit (162)
Jos oot jossain töissä niin nappaa sieltä joku, suosittelen jotain konsulttia niin tiedätte kumpikin että jos homma ei toimi, niin teidän ei tarvi toisianne nähdä ikuisesti töissä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta, todennäköisyys on että pariutumisen jälkeen leikkaat tukkasi ja otat tatuoinnin. Olet todennäköisesti kiertänyt jo maailmaakin ja jaksat vain paasata reissuistasi jotka eivät olleet yhteisiä. Jokainen paikka jossa kävisimme on koettu, toteaisit vain että ”silloin viimekerralla...” ilman että vosimme yhdessä oivaltaa enää mitään.
En pidä itse itselläni tatuoinneista (muilla ne ovat omasta puolestani ok), enkä ole halukas leikkaamaan lyhyitä hiuksia. Matkat ja muistot niistä (matkani eivät ole koskaan olleet mitään lomaromanssi- tai rälläysreissuja) ovat minulle tärkeitä, mutta nykyisessä elämäntilanteessani en kovinkaan usein ehdi matkustamaan myöskään. Mielelläni menisin samoihin kohteisiin uudelleenkin ja antaisin toisen nauttia siitä täysillä.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap mistä löysit eksäsi? Olen kanssa sitä mieltä että ota nuorempi mies.
En kerro tässä, sillä tutut voisivat jo tunnistaa siitä asiasta, kuka olen. :)
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos oot jossain töissä niin nappaa sieltä joku, suosittelen jotain konsulttia niin tiedätte kumpikin että jos homma ei toimi, niin teidän ei tarvi toisianne nähdä ikuisesti töissä.
Tunnen lähinnä sisarellisia tunteita työpaikkani miehiä kohtaan. He ovat vähän niinkuin veljiä minulle -- ei sellaisia sovi vikitellä. :) Olen myöskin tosi asiallinen töissä, en heitä mitään flirttailevaa läppää kenellekään.
T. Ap
Joo en todellakaan katso vanhempia naisia. Viikonloppuna menen tapaamaan 24v venäläistä. Nelikymppiset on ihan ikäloppuja, lisäksi monilla on lapsia yäk.
t. Mies 42v
Vierailija kirjoitti:
Joo en todellakaan katso vanhempia naisia. Viikonloppuna menen tapaamaan 24v venäläistä. Nelikymppiset on ihan ikäloppuja, lisäksi monilla on lapsia yäk.
t. Mies 42v
Hyvä sinulle; olet onnekas! Minulle riittäisi se, että yksi ainoa mies maapallolla olisi aidosti kiinnostunut minusta puolisomielessä ja olisi valmis elämään kanssani mieluiten siten, että ei tarvitsisi enää koskaan erota. En ole tunkemassa muiden harmiksi tai statuksenalentajaksi. En halua härnätä nuorista naisista pitäviä olemassaolollani tai tuhlata heidän aikaansa, ja siis ainoastaan yksi (1) mies riittäisi minulle paremmin kuin hyvin.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikon kysymykseen:
1. Tee aloite. 100% varmasti saat pian parisuhteen.
2. Ole tarjolla. Naisella tämäkin neuvo toimii.
Jos etsit jotain taianomaista kipinää, niin sit voi olla jo haastavampaa.
Pistän paremmaksi:
1. TYYDY.
Ei ole ketään, johon tyytyä. Paitsi että exääni jos olisin tyytynyt, olisin ehkä jo kuollut tai vammautunut pahasti. Ongelmana on se, etten ole tavannut ketään missään.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon varmaan joo epätoivoinen, mutta olen tässä höllentänyt kriteerejäni: ikä n. 25-70, sukupuolena mies tai nainen, paino mielellään alle 100kg, pituus mielellään yli 165cm, joku koulutus oman mielenkiinnon mukaan, mielellään jossain työssä tai elättää muuten itsensä, synnyinmaalla ei väliä. Saa olla paljonkin lapsia ja kirjava suhdetausta. Saa tupakoida ja käyttää alkoholia (tosin en halua alkoholistia tai päihdeongelmaista). Saa olla syvästi uskovainen tai ateisti jne. Saa omistaa ison liudan vaikeahoitoisia lemmikkejä jne. Hiusten, silmien tai ihonvärillä ei väliä. Saa olla omasta mielestäni "huono" musiikki- ja leffamaku. Jos joku tuohon "haarukkaan" mahtuva pyytäisi treffeille, niin suostuisin.
T. Ap
Lähdetkö kanssani treffeille ensi viikolla?
Ai niin pyysin viimeksi naista treffeille vuonna 1997 ja erottiin 2017. No hyvää jatkoa sinulle Ap
Seuran saaminen ei ole iästä kiinni, olemus vaikuttaa. Jos on rento ja mukavan oloinen (hymyilee) niin varmasti saa baareissa seuraa!! Luulen että ap on liian ujon oloinen eikä osaa heittäytyä....
Vastauksistasi saa sen vaikutelman, että itsetuntosi ei ole kovin hyvä ja sosiaaliset piirisi ovat aika pienet. Et ihan varmasti tarvitse mitään kauneusleikkauksia tai mitään muutakaan radikaalia toimenpidettä ulkonäköni parantamiseksi. Sen sijaan tarvitset radikaalin asennemuutoksen, rohkeutta lähestyä miehiä ja ylipäätään enemmän sosiaalista elämää ympärillesi. Vaihtoehtojen vähyydestä kertoo jotain se, että ainoa mies, jota olet pyytänyt treffeille, on ollut sinua 20 vuotta vanhempi, varattu lääkärisi.
Kerroit olleesi aiemmin väkivaltaisessa suhteessa. Miten olet työstänyt tätä asiaa? Oletko käynyt terapiassa? Ihmisen täytyy olla aika rikki tuollaisen kokemuksen jälkeen. Seuraava suhde ei ehkä ole edes mahdollinen ennen kuin olet parantunut edellisen suhteen aiheuttamista traumoista. Ylipäätään voisi olla parempi, että kehittäisit ensin itseluottamustasi, tutustuisit itseesi ja hankkisit ystäviä. Näin oppisit luottamaan ihmisiin ja saisit lopulta rohkeutta myös siihen, että lähestyt (oikeanlaisia) miehiä parisuhdemielessä. Ihminen voi saada parisuhteen ihan minkäikäisenä tahansa. Kumppanin löytämistä ja ns. normaalin parisuhteen syntymistä edesauttaa kuitenkin huomattavasti se, että oma nuppi on kunnossa ja uskaltaa lähestyä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vastauksistasi saa sen vaikutelman, että itsetuntosi ei ole kovin hyvä ja sosiaaliset piirisi ovat aika pienet. Et ihan varmasti tarvitse mitään kauneusleikkauksia tai mitään muutakaan radikaalia toimenpidettä ulkonäköni parantamiseksi. Sen sijaan tarvitset radikaalin asennemuutoksen, rohkeutta lähestyä miehiä ja ylipäätään enemmän sosiaalista elämää ympärillesi. Vaihtoehtojen vähyydestä kertoo jotain se, että ainoa mies, jota olet pyytänyt treffeille, on ollut sinua 20 vuotta vanhempi, varattu lääkärisi.
Kerroit olleesi aiemmin väkivaltaisessa suhteessa. Miten olet työstänyt tätä asiaa? Oletko käynyt terapiassa? Ihmisen täytyy olla aika rikki tuollaisen kokemuksen jälkeen. Seuraava suhde ei ehkä ole edes mahdollinen ennen kuin olet parantunut edellisen suhteen aiheuttamista traumoista. Ylipäätään voisi olla parempi, että kehittäisit ensin itseluottamustasi, tutustuisit itseesi ja hankkisit ystäviä. Näin oppisit luottamaan ihmisiin ja saisit lopulta rohkeutta myös siihen, että lähestyt (oikeanlaisia) miehiä parisuhdemielessä. Ihminen voi saada parisuhteen ihan minkäikäisenä tahansa. Kumppanin löytämistä ja ns. normaalin parisuhteen syntymistä edesauttaa kuitenkin huomattavasti se, että oma nuppi on kunnossa ja uskaltaa lähestyä ihmisiä.
Mitäs jos ystävien saamiseen ja itsetunnon kehittämiseen menee 10 vuotta? Miehille ei nuoren ja nätin naisen itsetunto-ongelmat ole muuten mikään este, joten vanhempanakin ulkonäöllä pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon varmaan joo epätoivoinen, mutta olen tässä höllentänyt kriteerejäni: ikä n. 25-70, sukupuolena mies tai nainen, paino mielellään alle 100kg, pituus mielellään yli 165cm, joku koulutus oman mielenkiinnon mukaan, mielellään jossain työssä tai elättää muuten itsensä, synnyinmaalla ei väliä. Saa olla paljonkin lapsia ja kirjava suhdetausta. Saa tupakoida ja käyttää alkoholia (tosin en halua alkoholistia tai päihdeongelmaista). Saa olla syvästi uskovainen tai ateisti jne. Saa omistaa ison liudan vaikeahoitoisia lemmikkejä jne. Hiusten, silmien tai ihonvärillä ei väliä. Saa olla omasta mielestäni "huono" musiikki- ja leffamaku. Jos joku tuohon "haarukkaan" mahtuva pyytäisi treffeille, niin suostuisin.
T. Ap
Lähdetkö kanssani treffeille ensi viikolla?
Ai niin pyysin viimeksi naista treffeille vuonna 1997 ja erottiin 2017. No hyvää jatkoa sinulle Ap
Lähde nyt hyvä nainen (ap) tämän miehen kanssa treffeille! (sivusta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon varmaan joo epätoivoinen, mutta olen tässä höllentänyt kriteerejäni: ikä n. 25-70, sukupuolena mies tai nainen, paino mielellään alle 100kg, pituus mielellään yli 165cm, joku koulutus oman mielenkiinnon mukaan, mielellään jossain työssä tai elättää muuten itsensä, synnyinmaalla ei väliä. Saa olla paljonkin lapsia ja kirjava suhdetausta. Saa tupakoida ja käyttää alkoholia (tosin en halua alkoholistia tai päihdeongelmaista). Saa olla syvästi uskovainen tai ateisti jne. Saa omistaa ison liudan vaikeahoitoisia lemmikkejä jne. Hiusten, silmien tai ihonvärillä ei väliä. Saa olla omasta mielestäni "huono" musiikki- ja leffamaku. Jos joku tuohon "haarukkaan" mahtuva pyytäisi treffeille, niin suostuisin.
T. Ap
Lähdetkö kanssani treffeille ensi viikolla?
Voisin mä periaatteessa lähteäkin. Tuo joku aiempi kommentti ei ollut minun. :)
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon varmaan joo epätoivoinen, mutta olen tässä höllentänyt kriteerejäni: ikä n. 25-70, sukupuolena mies tai nainen, paino mielellään alle 100kg, pituus mielellään yli 165cm, joku koulutus oman mielenkiinnon mukaan, mielellään jossain työssä tai elättää muuten itsensä, synnyinmaalla ei väliä. Saa olla paljonkin lapsia ja kirjava suhdetausta. Saa tupakoida ja käyttää alkoholia (tosin en halua alkoholistia tai päihdeongelmaista). Saa olla syvästi uskovainen tai ateisti jne. Saa omistaa ison liudan vaikeahoitoisia lemmikkejä jne. Hiusten, silmien tai ihonvärillä ei väliä. Saa olla omasta mielestäni "huono" musiikki- ja leffamaku. Jos joku tuohon "haarukkaan" mahtuva pyytäisi treffeille, niin suostuisin.
T. Ap
Lähdetkö kanssani treffeille ensi viikolla?
Ai niin pyysin viimeksi naista treffeille vuonna 1997 ja erottiin 2017. No hyvää jatkoa sinulle Ap
Lähde nyt hyvä nainen (ap) tämän miehen kanssa treffeille! (sivusta)
Se ei ollut minun kommenttini, vaan jonkun muun.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastauksistasi saa sen vaikutelman, että itsetuntosi ei ole kovin hyvä ja sosiaaliset piirisi ovat aika pienet. Et ihan varmasti tarvitse mitään kauneusleikkauksia tai mitään muutakaan radikaalia toimenpidettä ulkonäköni parantamiseksi. Sen sijaan tarvitset radikaalin asennemuutoksen, rohkeutta lähestyä miehiä ja ylipäätään enemmän sosiaalista elämää ympärillesi. Vaihtoehtojen vähyydestä kertoo jotain se, että ainoa mies, jota olet pyytänyt treffeille, on ollut sinua 20 vuotta vanhempi, varattu lääkärisi.
Kerroit olleesi aiemmin väkivaltaisessa suhteessa. Miten olet työstänyt tätä asiaa? Oletko käynyt terapiassa? Ihmisen täytyy olla aika rikki tuollaisen kokemuksen jälkeen. Seuraava suhde ei ehkä ole edes mahdollinen ennen kuin olet parantunut edellisen suhteen aiheuttamista traumoista. Ylipäätään voisi olla parempi, että kehittäisit ensin itseluottamustasi, tutustuisit itseesi ja hankkisit ystäviä. Näin oppisit luottamaan ihmisiin ja saisit lopulta rohkeutta myös siihen, että lähestyt (oikeanlaisia) miehiä parisuhdemielessä. Ihminen voi saada parisuhteen ihan minkäikäisenä tahansa. Kumppanin löytämistä ja ns. normaalin parisuhteen syntymistä edesauttaa kuitenkin huomattavasti se, että oma nuppi on kunnossa ja uskaltaa lähestyä ihmisiä.
Mitäs jos ystävien saamiseen ja itsetunnon kehittämiseen menee 10 vuotta? Miehille ei nuoren ja nätin naisen itsetunto-ongelmat ole muuten mikään este, joten vanhempanakin ulkonäöllä pärjää.
Olen tuosta samasta aiheesta puhunut parhaan kaverini kanssa, kun siis kaverini mielestä minun pitäisi selvitellä kaikki itsetunto-ongelmat ja edellisen suhteen aiheuttamat mielipahani kunnolla ja pohjamutia myöten, ennen kuin saisin edes yrittäå tutustua keneenkään.
Se kieltämättä tuntui vähän lohduttomalta ja loukkaavaltakin, sillä hänen mukaansa siinä menisi monta vuotta plus mun pitäisi tehdä surutyö jne. menetetystä suhteesta jne. Sillä aikataululla ja sisällöllä menisi tosiaan varmaankin 10 vuotta. Itse olen hieman spontaanimpi sentään, vaikka harkitseva ja "järkevä" olenkin.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 40-vuotiaana parisuhteellistuneena voin sulle kertoa että tuollainen itsesäälissä kieriskelevä ja itseään vähättelevä asenne ei millään tavalla tule sun asiaasi edistämään.
Mut hei, jos sä et osaa muuta kuin olla aasi Ihaa niin jatka tota rataa jos motivaatio ei riitä muutokseen. Ainakin yllä on hyvin rahkeet itseään toteuttavaan ennustukseen.
Mun salaisuus siis oli etten edes käyttänyt aikaa noiden asioiden pähkäilyyn enkä säälinyt itseäni. Elämä toi polulleni miehen silloin kun sitä vähiten odotin. En etsinyt kumppania lainkaan.
Sulle on jo sun n. 50 aiemmassa ketjussa kerrottu että sun kannattaa heittää toi asenne romukoppaan. Kun sä edelleen jankkaat tota samaa juttua täällä neuvoista huolimatta, saa susta kuvan että nautit säälin kerjäämisestä ja kitisemisestä etkä oikeasti halua kuin voivotella.Muutenhan oisit jo tehnyt kuten sua on neuvottu, mutta motivaatiota ei taida sulla olla vieläkään tarpeeksi.
Olen huomannut kyllä sen, että mitä pidempään olen nyt ollut sinkkuna, sitå katkerammaksi ja ujommaksi muutun. Nykyään jotenkin kaihdan ja melkeinpä pelkään arjessa miehiä.
Mietin aina, että ne varmaankin halveksivat minua vanhuuteni tähden ja siksi, kun en ole heidän haaveilemansa nuori, isorintainen ja suulas blondi. En halua antaa vaikutelmaa, että tyrkyttäisin itseäni, joten pidän etäisyyttä.
Motivaatiota olisi teoriassa, mutten tiedä, mitä ihan käytännössä pitäisi tehdä. Baarit ja deittipalstat eivät siis kiinnosta ja lähinnä pelottavat.
T. Ap
Olen samanikäinen naissinkku. Minä en pelkää miehiä, juttelen joka päivä töissä heidän kanssaan. Mutta treffipalvelut pelottavat, ja ravintolat. Ei edes ketään jonka kanssa mennä ravintolaan. Treffipalveluissa arveluttaa ulkonäkökeskeisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo että pari vuotta sitten erosit eikä ole tullut treffikutsuja... On se varmaan vanheneminen rankkaa niillä jotka nuorena ovat hyvännäköisiä.
Itse 28 eikä yksikään mies ole koskaan tullut jutuille tai varsinkaan heitellyt mitään treffikutsua :DHassua, ehkä sitten joskus olin tietämättäni hyvännäköinen. Olen aina pitänyt itseäni rumana. Ehkä noin 23-vuotiaaksi Suomessa sain luikkia juttusille tulevia miehiä pakoon ja ulkomailla matkoilla ja muissa maissa asuessa noin kolmekymppiseksi saakka sekä työpaikan pikkujouluissa ehkä siihen saakka, kunnes menin naimisiin päälle kolmekymppisenä. Mutta naimisiinmenon jälkeen ja eronkin jälkeen on ollut todella hiljaista.
T. Ap
Tajuat varmaan itsekin, että kaksi ensimmäistä lausetta on täydessä ristiriidassa muun kirjoituksen kanssa. Vai oikein pidit itseäsi rumana vaikka miehiä sai oikein juosta karkuun, sallikaa nyt minun nauraa oikeasti :'D
Vierailija kirjoitti:
Olen 48 vuotias mies ja tiedän muutaman naisen, jotka kelpuuttaisin parisuhteeseen ja joille minä kelpaisin, oon tosin aviossa joten hivenen teoreettinen tämä minun tarkasteluni. Yhdistävä tekijä kaikilla on hoikkuus, eli löytyy vyötärö. Tämän lisäksi kaikki ovat korkeasti koulutettuja ja harrastavat aktiivisesti liikuntaa, joka selittää hoikkuuden. Kukaan ei tupakoi eikä läträä Alkon kanssa. Kaikilla on vähintään puolipitkät hiukset, ovat sinkkuja, eikä kellään ole lapsia. Ikähaitari 33-40 v. Ihania naisia. On minulla tosin ihana nainen kotonakin.
Niin, hiukset on hyvä olla vähintään puolipitkät ja akateemiset! 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aina voi lentää rantakohteisiin etsimään yhdenillan hurmaa. Ei kun tosissaan, eikö muka deittisivustoilla ole kukaan ottanut suhun kontaktia? Kaveri laittoi 35v. hakua ja samana iltana oli lähemmäs sata viestiä tullut miehiltä, vaikka ei olekaan mitenkään erityinen. Tiedän sen vallan hyvin, ettei noiden miesten LUONTEEN taso ole välttämättä kovin kummoinen ja siksi voitkin jäädä helposti yksin.
En ole koskaan eläissäni laittanut yhtää deitti-ilmoitusta minnekään, sillä olen aina olettanut, että seuraa pitäisi löytyä livenä. En ole myöskään koskaan harrastanut yhden illan suhteita ja olen muutenkin melko kokematon ikäisiini (ja useimpiin nuorempiinkin) verrattuna.
T. Ap
Samoin, ihan kuin minun näppikseltäni tuo kuvaus...olen kaukana puumasta.
Pistän paremmaksi:
1. TYYDY.