Lue keskustelun säännöt.
Kilpailuyhteiskunta alkaa koulusta - lapsia ei auta, kun vanhempi sanoo ”ei minun lapsuudessani”
25.08.2018 |
Tällä viikolla on puhuttu lasten kokemasta köyhyydestä ja siitä, miten paljon vähävaraisten perheiden lapsia kiusataan koulussa. Lapset elävät kulutuskeskeistä elämää, aivan kuten aikuisetkin. Kun lapsella tai nuorella on uusi, mielenkiintoinen tavara, se kiinnostaa muita ja antaa Iivosen sanoin omistajalleen enemmän sosiaalista liikkumatilaa. Siinä missä aikuinen myös lapsi rakentaa tavaroilla kuvaa itsestään. Muutama vuosi sitten kaikkialla näkyi Pokemon Go -peliä pelaavia lapsia ja nuoria. Jos lapsella oli sen verran vanhempi puhelin, ettei peliä voinut ladata siihen, hän jäi auttamatta ulkopuoliseksi. Siinä on varsin konkreettinen esimerkki, miten vähävaraisuus näkyy lapsen elämässä.
Kommentit (126)
Kyllä särähti tuo ”köyhien luokka” koulussa. Mutta tarkemmin ajatellen tottahan se on, isossa yläkoulussa lapsia tulee laajalta oppilaaksiottoalueelta ja luokkajakoa tehdään kotiosoitteen ja valinnaisaineiden mukaan. Ja kyllähän ne ongelmataloissa asuvat lapset, jotka eivät ole ottaneet mitään ylimääräisiä kieliä/ painotusta valikoituvat samalle luokalle. Ja sinne samalle luokalle päätyy erityisoppilaat ja mamutkin, samasta syystä (ainevalinnat). Ja enpä ihmettelisi, jos jossain kouluissa pätevät ja kokeneet opet osaisivat vältellä näiden luokkien ottamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä särähti tuo ”köyhien luokka” koulussa. Mutta tarkemmin ajatellen tottahan se on, isossa yläkoulussa lapsia tulee laajalta oppilaaksiottoalueelta ja luokkajakoa tehdään kotiosoitteen ja valinnaisaineiden mukaan. Ja kyllähän ne ongelmataloissa asuvat lapset, jotka eivät ole ottaneet mitään ylimääräisiä kieliä/ painotusta valikoituvat samalle luokalle. Ja sinne samalle luokalle päätyy erityisoppilaat ja mamutkin, samasta syystä (ainevalinnat). Ja enpä ihmettelisi, jos jossain kouluissa pätevät ja kokeneet opet osaisivat vältellä näiden luokkien ottamista.
Höpöhöpö. Kouluissa eriksen sotketaan niitä erilaisia oppilaita. Jopa niin että lahjakkaat kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä särähti tuo ”köyhien luokka” koulussa. Mutta tarkemmin ajatellen tottahan se on, isossa yläkoulussa lapsia tulee laajalta oppilaaksiottoalueelta ja luokkajakoa tehdään kotiosoitteen ja valinnaisaineiden mukaan. Ja kyllähän ne ongelmataloissa asuvat lapset, jotka eivät ole ottaneet mitään ylimääräisiä kieliä/ painotusta valikoituvat samalle luokalle. Ja sinne samalle luokalle päätyy erityisoppilaat ja mamutkin, samasta syystä (ainevalinnat). Ja enpä ihmettelisi, jos jossain kouluissa pätevät ja kokeneet opet osaisivat vältellä näiden luokkien ottamista.
Höpöhöpö. Kouluissa eriksen sotketaan niitä erilaisia oppilaita. Jopa niin että lahjakkaat kärsii.
Ei muuten sotketa, lukujärjestysteknisistä syistä esim. A-saksan, ranskan ja ruotsinlukijat laitetaan yleensä omille luokilleen, lisäksi koulusta saattaa löytyä vaikka matikka, musiikki tai kielikylpyluokka. Ja sitten ne loput päätyy samalla luokalle, ja kas tuo aiemmin kuvattu ”köyhien luokka ” on syntynyt. Ei niinkään siksi, että huono-osaiset valikoitaisiin yhteen nippuun vaan siksi, että hyväosaiset aktiivisesti hankkiutuivat siitä nipusta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä särähti tuo ”köyhien luokka” koulussa. Mutta tarkemmin ajatellen tottahan se on, isossa yläkoulussa lapsia tulee laajalta oppilaaksiottoalueelta ja luokkajakoa tehdään kotiosoitteen ja valinnaisaineiden mukaan. Ja kyllähän ne ongelmataloissa asuvat lapset, jotka eivät ole ottaneet mitään ylimääräisiä kieliä/ painotusta valikoituvat samalle luokalle. Ja sinne samalle luokalle päätyy erityisoppilaat ja mamutkin, samasta syystä (ainevalinnat). Ja enpä ihmettelisi, jos jossain kouluissa pätevät ja kokeneet opet osaisivat vältellä näiden luokkien ottamista.
Höpöhöpö. Kouluissa eriksen sotketaan niitä erilaisia oppilaita. Jopa niin että lahjakkaat kärsii.
Ei muuten sotketa, lukujärjestysteknisistä syistä esim. A-saksan, ranskan ja ruotsinlukijat laitetaan yleensä omille luokilleen, lisäksi koulusta saattaa löytyä vaikka matikka, musiikki tai kielikylpyluokka. Ja sitten ne loput päätyy samalla luokalle, ja kas tuo aiemmin kuvattu ”köyhien luokka ” on syntynyt. Ei niinkään siksi, että huono-osaiset valikoitaisiin yhteen nippuun vaan siksi, että hyväosaiset aktiivisesti hankkiutuivat siitä nipusta pois.
Mun kuopus oli ihan tavallisessa kaupungin koulussa ja luki kolmea a-kieltä. Ja silti ne luokat oli sotkettu.
Ja miksei sitten ota lapselleen jotain ylimääräistä kieltä jos sen sillä välttää?
Enemmän se näkyy siinä, että kaikki eivät pääse eliittilukioon. Siinä sitten keskinkertaisetkin oppijat saattavat alkaa tuntea itsensä "huonoiksi":
Pokemon Go on yksi kaikkein pahimmista keksinnöistä, jotka ovat suoraan helvetistä. Lapset, jotka eivät sitä pelaa, ovat paljon fiksumpia kuin suurin osa sitä peliä pelaavista. Maailma oli paljon parempi paikka ennen sen pelin tuloa.
Saatana, kun eivät lapset enää liikenteessäkään minnekkään katso, kun näppelöidään vain sitä peliä! Liikenteessä mennään liikennesääntöjen mukaan, mikään pelin pelaaminen ei oikeuta rikkomaan liikennesääntöjä!