Tapailemani mies asuu kaatopaikalla

Oletko keskustellut asiasta hänen kanssaan suoraan ja ilman hyssyttelyä? 

Asuuko Helsingissä ja nimi alkaa J-kirjaimella? Ei enää mikään pikkupoika vaan neljänkympin hujakoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yökyläilyä. Voisitko nukkua siellä? Muistaisitko vessapolun pimeässä?

Sano muehelle, että sen asunto kaipaa siivousta. Ja auta siivouksessa, toki lähinnä ohjaamalla ja auttamalla roskien kantamisessa. Miehellä on varmaan mt-ongelma, onko käynyt terveysasemalla esim psykiatrisen sairaanhoitajan luona? Elämänhallinta on pielessä, onko pelkoja esim roskienvientiin liittyen.

Mt-sossuna mä kuvaisin kämpän, tilaisin roskalavan, kantaisin kaiken kämpästä lavalle ja kaatikselle, ja hankkisin uudet kalusteet esim kierrätyskeskuksesta perusteellisen siivouksen jälkeen. Vanhasta voisi jäädä ehkä laatikollinen, toki jotkut telkkarit ja vastaavat, jotka olis vielä pelastettavissa, vois jäädä. Mutta sänky pois. Kämppä kuulostaa pahimmalta mahdolliselta. Kuvat toimeentulotukihakemuksen liitteeksi, perusteluina "alkuavustukseen" ja aikuisen sänkyyn.

Tai oisko vaan uuden asunnon etsintä, vanhan tyhjäis ja jättäis vuokranantajan siivottavaksi.

Vuokranantajana, lasku tulee perässä.

Ja kyllähän kaikki ne laskut maksaa aina ja ihan ajoillaan :D

Mulle on ihan sama, mistä rahat tulevat, kyllä ne tulevat.

Vierailija kirjoitti:

Oletko keskustellut asiasta hänen kanssaan suoraan ja ilman hyssyttelyä? 

Kuten olen täällä kirjoittanut, eilen näin tämän asunnon vasta ensimmäistä kertaa. Työttömyysasia ei ole aikaisemmin mietityttänyt (on korkeakoulutettu ja työllistyisi varmasti halutessaan) mutta olen kuukausien aikana nähnyt ettei tilanne etene. Ei hae töitä, ei edes puhu moisesta. Työttömyyttä vuosia takana. Elämäntyylinä tommonen on turn off. Pikaruoka ruokavalio selvisi myös eilen kun asunnon näin. Tiedän että hän syö paljon ulkona, mutta juu.. eihän siinä keittiössä paljoa mahdu edes kokkaamaan

Kaikki nämä asiat olen siis tajunnut vasta hiljattain. Tietenkin on puheeksi otettava. Yritän tehdä sen vain häntä loukkaamatta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Asuuko Helsingissä ja nimi alkaa J-kirjaimella? Ei enää mikään pikkupoika vaan neljänkympin hujakoilla?

Ei ihan Helsingissä, mutta Pk seudulla kyllä. Ei ala J:llä. En kehtaa enempää tuntomerkkejä antaa ettei vielä lue itsestään täältä :/

Ap

Joo eihän sitä tarvitse pahasti sanoa mutta tosiaan keskustelkaa asiasta ja älä kuitenkaan vähättele ongelmaa säälistä sillä se ei auta miestä. Ehkä kaipaa juuri sitä että joku sanoo suoraan? Omalle toiminnalle voi olla sokea.

Miehen reaktiot keskusteluun kertoo paljon missä mennään sillä jos suuttuu ja/tai uhriutuu niin toivoa ei ole.

Yksi: älä vaan sen takia jatka seurustelua, että kaveri on niin kovin ihastunut ja rakastunut, jos itse et voi vastata tunteisiin. Oikeasti. Ne tunteet eivät väkisin herää ja on epäreilua roikuttaa toista.

Mutta sitten, jos ajattelet että teillä voisi olla jotain yhteistä tulevaisuutta, niin kerro suoraan että kämppä kuvottaa. Voit tietysti esittää myös jotain ratkaisukeskeistä skenaariota, kuten että opetat häntä siivoamaan (siis opetat, neuvot, mutta et rupea yksin raivaamaan kämppää!) sillä voi olla, että hän ei vaan tajua että elämä voisi olla toisenlaistakin.

Tuo työtilanne sitten... Jos elää perintörahoilla ja osingoilla, niin ei niiden ole tarkoitus riittää minimitasoon, vaan tuoda jotain ekstraa elämään. Yksinkertaisinta on olettaa toiselta työntekoa, koska kyse ei ole pelkästään kuukausipalkasta, vaan myös siitä että ihmisellä on jotain tekemistä, ehkä jopa mielekästä tekemistä, parhaimmillaan intohimo.

Jos elämä on niin tyhjiössä, että uusi ihastus riittää täyttämään sen kokonaan, niin ollaan hukassa. Haluatko sinä olla toisen ihmisen elämän sisältö? Sellaiset voivat imeä kaiken energian itseensä ja vaativat läheisyyttä niin, että itse kuihtuu.

Sanoisin, että erotkaa. Mutta ei ilman keskustelua. Toista ihmistä ei voi muuttaa, ellei ihminen itse halua muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Ei yökyläilyä. Voisitko nukkua siellä? Muistaisitko vessapolun pimeässä?

Sano muehelle, että sen asunto kaipaa siivousta. Ja auta siivouksessa, toki lähinnä ohjaamalla ja auttamalla roskien kantamisessa. Miehellä on varmaan mt-ongelma, onko käynyt terveysasemalla esim psykiatrisen sairaanhoitajan luona? Elämänhallinta on pielessä, onko pelkoja esim roskienvientiin liittyen.

Mt-sossuna mä kuvaisin kämpän, tilaisin roskalavan, kantaisin kaiken kämpästä lavalle ja kaatikselle, ja hankkisin uudet kalusteet esim kierrätyskeskuksesta perusteellisen siivouksen jälkeen. Vanhasta voisi jäädä ehkä laatikollinen, toki jotkut telkkarit ja vastaavat, jotka olis vielä pelastettavissa, vois jäädä. Mutta sänky pois. Kämppä kuulostaa pahimmalta mahdolliselta. Kuvat toimeentulotukihakemuksen liitteeksi, perusteluina "alkuavustukseen" ja aikuisen sänkyyn.

Tai oisko vaan uuden asunnon etsintä, vanhan tyhjäis ja jättäis vuokranantajan siivottavaksi.

EThän niin voisi tehdä. Asunto on miehen koti, ei sinun. Jos joku tarvitsee apua tai tukea, ei se noin tapahdu. En usko, että olet mt-sossu. Ihmisen rajoja ja itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi: älä vaan sen takia jatka seurustelua, että kaveri on niin kovin ihastunut ja rakastunut, jos itse et voi vastata tunteisiin. Oikeasti. Ne tunteet eivät väkisin herää ja on epäreilua roikuttaa toista.

Mutta sitten, jos ajattelet että teillä voisi olla jotain yhteistä tulevaisuutta, niin kerro suoraan että kämppä kuvottaa. Voit tietysti esittää myös jotain ratkaisukeskeistä skenaariota, kuten että opetat häntä siivoamaan (siis opetat, neuvot, mutta et rupea yksin raivaamaan kämppää!) sillä voi olla, että hän ei vaan tajua että elämä voisi olla toisenlaistakin.

Tuo työtilanne sitten... Jos elää perintörahoilla ja osingoilla, niin ei niiden ole tarkoitus riittää minimitasoon, vaan tuoda jotain ekstraa elämään. Yksinkertaisinta on olettaa toiselta työntekoa, koska kyse ei ole pelkästään kuukausipalkasta, vaan myös siitä että ihmisellä on jotain tekemistä, ehkä jopa mielekästä tekemistä, parhaimmillaan intohimo.

Jos elämä on niin tyhjiössä, että uusi ihastus riittää täyttämään sen kokonaan, niin ollaan hukassa. Haluatko sinä olla toisen ihmisen elämän sisältö? Sellaiset voivat imeä kaiken energian itseensä ja vaativat läheisyyttä niin, että itse kuihtuu.

Sanoisin, että erotkaa. Mutta ei ilman keskustelua. Toista ihmistä ei voi muuttaa, ellei ihminen itse halua muutosta.

Miehellä äiti taitaa toimia siivousohjaajana. Tiedä sitten millä menestyksellä, eipä kamalasti ole vuosien opetukset näkyneet asunnossa. En missään nimessä säälistä aio jäädäkkään. Tunnen että jonkin sortin yhteys meillä on. En vain tiedä kykenenkö sulattamaan tiettyjä vasta huomattuja pirteitä ja elämäntyyliä mitä miehellä on.

Laskujakin oli pöydillä avaamattomana. Luulen että laskujen maksaminenkaan ei ole hänen lempiasiansa tai ylipäätään mikään normaaliin arkeen liittyvä asia.

Puheeksi on otettava.

Ap

Korso ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari kuukautta olette tapailleet etkä hänen omasta hajustaan mitään huomannut?

Tästä tuli mieleen, onko trolli, vaikka periaatteessa ei muuten...Kuka ne puhtaat siistit vaatteet pesee - ja missä? Jo vaatteiden kuivattaminen ja säilyttäminen kaatiskämpässä siirtää roskien hajun varmasti vaatteisiin?

Minäkin epäilen vahvasti että ap valehtelee, koska tunnen ihmisen, joka elää saastaisessa haisevassa asunnossa ja aina kun hänet tapaan, haistan hänen vaatteissaan erittäin vastenmielisen lian hajun. Siksi en oikein jaksa uskoa tähän.

Voi siis olla, että tämä aloitus on muuten totta, poislukien tuo että miehen vaatteet tuoksuisivat hyvältä. Luultavasti ap sanoo näin, koska antaa tällä tavoin itsestään kuvan, ettei ole mukamas voinut mistään päätellä saastaisuutta. Muutenhan ei saisi ymmärrystä meiltä.

Vierailija kirjoitti:

Argh miksi tapailette tuollaisia, mutta fiksut ja elämänhallintataitoiset miehet eivät kelpaa

Missä päin asut ja minkä ikäinen olet? Minä ainakin haluan fiksun ja elämänhallintataitoisen miehen!

N31