YLEn uutisissa on taas varoittava esimerkki vuokra-asumisen vaaroista. MIKSI IHMISET EIVÄT ÄLYÄ OSTAA OMAA?

Entä sitten kun se homepommi löytyykin siitä talosta, josta omistaa asunnon? Silloin ei vain pureta vuokrasopimusta ja etsitä uutta asuntoa, vaan jäädään maksamaan kaikki korjaukset. Lisäksi siinä vaiheessa kun vähätuloinen on maksanut asunnon kokonaan, alkaa peruskorjaukset jo juosta ja lisää isompien remppojen alta pitää muuttaa pariksi kuukaudeksi pois.

Vuokra-asumisessa maksetaan myös paljon pienemmästä riskistä.

Toivottavasti sinun ei ikinä tarvitse nostaa toimeentulotukea. Sitä ei nimittäin saa ennen kuin asunto on myyty.

Ensiasuntoon tarvitaan vain 5% omaa rahoitusta. Se ei kelpaa tekosyyksi vuokra-asumiselle.

Omistusasunto on onni, jos joutuu työttömäksi tai lomautetuksi: pankista voi pyytää lyhennysvapaan päälle ja maksella liiton rahoilla niin kuin haluaa. Silloin menee vain kymppejä kuussa isostakin lainasta. :) No käytännössä omistusasujat ovat niitä, jotka pärjäävät työelämässäkin.

Mieluummin maksan oman lainan ja saan asunnon omaksi kuin että maksan vuokraisännälle ikuisesti saamatta koskaan asunnosta neliötäkään. :)

Asuntokuplakommenttia odotellessa... 1...2...3....

Kyllä pitkään vuokralla asuneena tajusin ettei järkeä maksaa tyhjästä miltei samaa hintaa kuin maksaa omaa pois.. uskaltamisesta siinä oli vaan kyse.

Kohta velaton 37 v kirjoitti:

Ensiasuntoon tarvitaan vain 5% omaa rahoitusta. Se ei kelpaa tekosyyksi vuokra-asumiselle.

Omistusasunto on onni, jos joutuu työttömäksi tai lomautetuksi: pankista voi pyytää lyhennysvapaan päälle ja maksella liiton rahoilla niin kuin haluaa. Silloin menee vain kymppejä kuussa isostakin lainasta. :) No käytännössä omistusasujat ovat niitä, jotka pärjäävät työelämässäkin.

Mieluummin maksan oman lainan ja saan asunnon omaksi kuin että maksan vuokraisännälle ikuisesti saamatta koskaan asunnosta neliötäkään. :)

No katsos kun asunto"sijoittaja" hamstraavat uudiskohteet.

Eli mitäs jos osoittaisit syyttävän sormen sinne eikä ostajien suuntaan.

Luulisi noin hyvin asuntoasiansa hoitaneen omaavan älyn jolla ymmärretään miksi kaikki eivät osta.

Kohta velaton 37 v kirjoitti:

Ensiasuntoon tarvitaan vain 5% omaa rahoitusta. Se ei kelpaa tekosyyksi vuokra-asumiselle.

Omistusasunto on onni, jos joutuu työttömäksi tai lomautetuksi: pankista voi pyytää lyhennysvapaan päälle ja maksella liiton rahoilla niin kuin haluaa. Silloin menee vain kymppejä kuussa isostakin lainasta. :) No käytännössä omistusasujat ovat niitä, jotka pärjäävät työelämässäkin.

Mieluummin maksan oman lainan ja saan asunnon omaksi kuin että maksan vuokraisännälle ikuisesti saamatta koskaan asunnosta neliötäkään. :)

Entä sitten kun vuoden lyhennysvapaat on käytetty ja ansiosidonnainenkin alkaa loppua..? Lisäksi parin vuoden päässä odottava putkiremontti laskee asunnon arvoa ja myydessä siitä saakin 10% vähemmän kuin mitä itse maksoi?

Kuinka tyhmä ap on, jos ei tajua vastausta omaan kysymykseensä? En edes viitsi luetella syitä, koska yleensä kaikki tajuavat ne muutenkin.

Provohan tämä on, mutta sanotaan, nyt että eivät varmaan siksi "älyä", koska kaikki (työssäkäyvätkään) ei voi saada niin paljon lainaa, että sillä pystyisi asunnon ostaa.

''Vain'' 5 %... Eikö se muuten nykyään ole jo 10 %?

Koska olen työtön ja elän toimeentulotuella.

Jos ei ole säästöjä eikä takaajaa, milläs ostat. Opiskelijan ”tuloilla” on pakko maksaa yksiöstä Helsingissä 700 € vuokraa. Jossain pitää asua. Onneksi on asumistuki, omaa asunnonostomahdollisuutta odotellessa.

Jotain *erkeleen pahvikuutiota, jonka maksamiseen menee koko nuoruus ja parhaat vuodet elämästä.

Sitten kun sen on maksanut, se hajoaa käsiin ja remontti maksaa niin paljon, ettei siihen ole varaa köyhänä vanhuksena..

En todellakaan palkkarahoja ala pihistelemään, että saan jonkun pahvilaatikon vaivoikseni.

Mieluummin vuokralla.

Mites kun nykymaailmassa pitäisi olla valmis muuttamaan lyhyelläkin aikataululla työn perässä. Minne sen omistusasunnon sitten laitat? Jos vuokraat toiselle kotisi, vuokraaja voi tuhota koko kodin kuukaudessa (näin kävi tädilleni ja vuokrasi vielä ystävän lapselle) eikä pienemmiltä paikkakunnilta asuntoa saa välttämättä heti myydyksi.

Tosin totta on tuokin, että eläkeläinen voi olla aika ikävässä tilanteessa, jos asunto ei ole oma. Tunnen ihmisen, jonka eläke on juuri siinä rajoilla, että ei saa tukia, mutta pieni kaupungin vuokrakoti lohkaisee suurimman osan pienestä eläkkeestä.

Suomessa pärjätäkseen pitäisi näemmä olla joko hyvätuloinen tai sitten elää niin, että tuloja ei käytännössä ole ollenkaan, jolloin voi elää tukien varassa. Siltä.väliltä tienaavat ovat aikamoisessa loukussa.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti sinun ei ikinä tarvitse nostaa toimeentulotukea. Sitä ei nimittäin saa ennen kuin asunto on myyty.

Ei pidä paikkaansa. Toimeentulotukea voi saada omistusasuntoonkin.

https://kysykelasta.kela.fi/viewtopic.php?t=38960

Mahdolliset säästöt sen sijaan täytyy kuluttaa ensin.

En saisi yksin lainaa niin paljon, että pystyisin ostamaan hyväkuntoista tyydyttävän kokoista asuntoa. Joo, saisin kyllä lainaa johonkin 25 neliön koppiin jota ei ole rempattu v. 1975 jälkeen, mutta taidanpa jatkaa vuokra-asumista kaiken uhallakin tässä 50 neliön remontoidussa kaksiossa, vaikka vuokra onkin 800 euroa ja nousee tulevaisuudessa. Helppo se on huudella jostain maakunnasta tai jos on hyvätuloinen saati että on se puoliso jakamassa kustannuksia...

Vierailija kirjoitti:

Kuinka tyhmä ap on, jos ei tajua vastausta omaan kysymykseensä? En edes viitsi luetella syitä, koska yleensä kaikki tajuavat ne muutenkin.

Minä luulen, että sinä olet se, joka et tajua. Asuntosijoittajat tienaavat vuokra-asunnoilla. Se todistaa, että vuokra-asuja maksaa asumisestaan enemmän kuin omistusasuja. 

Asun sata vuotta vanhassa hirsitalossa. Asumiskulumme 100m2 talossa ovat 200 euroa kuukaudessa. Turha tulla selittämään mistään hometaloista tai remonttikuluista. 15 vuotta sitten laitoimme uudet vesijohdot = 1000€, uudet sähköjohdot 200€, vähän puukuitueristettä yläpohjaan 200€, kittasimme ikkunat uudestaan ja maalasimme talon 1000€ ja laitoimme uuden vesikaton 1500€. Remontit nostivat talon arvoa 50 tuhatta, kun itse tehtiin :) Noilla mennäänkin sitten taas 40 vuotta. Ja tämä talo ei homehdu. Vuokralla vastaavassa asunnossa joutuisimme maksamaan 1000€/kk + samat asumiskulut. Ai ai kun tuolla 12 tuhannella vuodessa tekee paljon muuta kivaa. 

En kadu omistusasunnon ostamista kirjoitti:

YLEn uutisissa kerrotaan taas vuokralaisesta, joka on jäänyt asumaan vuokralle ja kärvistelee jatkuvasti nousevan vuokran kanssa. Rahaa ei enää jää säästöön oman asunnon ostamiseksi. Kaiken huipuksi vuokra-asunnoissa on sisäilmaongelmia. Helsingin kaupunki on nostanut vuokria lähemmäs yleistä vuokratasoa eli ne nousevat jatkossakin.

On se hullua miten kaupunki saa tahkoa rahaa homeisilla betonikuutioilla. Toki päättäjistä suurin osa on itsekin omistusasujia ja jopa asuntosijoittajia ja siten turvassa vuokra-asumisen vaaroilta.

Minua jäi ihmetyttämään miksi ihmiset eivät älyä ostaa omaa asuntoa. Minulla rahaa jää ihan eri lailla elämiseen, kun tarvitsee maksaa vain 130 euron vastike. En siis ole mikään isopalkkainen, mutta tuntuu hurjalle että omistan nykyarvoltaan 260 000 euron asunnon. :) Omistusasunnot ovat sitä paitsi paljon tasokkaampi ja omistusasuntotalot rauhallisia.

Vielä ikävämpi pommi vuokra-asujalle koittaa eläkevuosina, kun tulot tippuvat rajusti, mutta vuokra nousee jo pilvien yläpuolelle...

Jos maksat hoitovastiketta 130€/kk niin todennäköisesti asut noin 20m2 luukussa.

Hoitovastikkeet ei juuri poikkea, asui missä tahansa, ellei siihen sisälly tontinkuluja ja on keskimäärin 6-8€/m2.

Mites sun remppakulut ja koneet ja laitteet.

Anna kun arvaan, olet juuri ostanut pikku kämpän velaksi. Eikä vielä ole kokemusta omistusasumisesta.

Mua erityisesti v-tuttaa nä "Miksi ei ole tajuttu" -kommentit oikeassa elämässä, mutta netissä myös. Se ei ole yleensä osoitus tajuamisen puutteesta, että joku asuu vuokralla, vielä vähemmän suunnitelmallisuuden puutteesta jne. mitä olen myös kuullut. 

Oma tarinani: väkivaltainen lapsuus juoppojen kanssa. Pakenin heti 18-vuotiaana (sossu ei tukenut vaikka toivoin) omaan kotiin. Ostin opintolainalla huonekalut jne pakolliset. Olin traumatisoitunut vakavasti ja jouduin keskeyttämään opinnot masennuksen ja PTSD:n vuoksi. Vuosien kela-korvattu terapia, josta kela maksaa osan, olikin sitten opintojen aikana rahoitettava taas opintolainalla (sossu ei tukenut).

Kun vihdoin valmistuin ja olisin ollut yli 30-vuotiaana DINK-taloudessa jossa jompikumpi ei opiskele nollatuloilla, tuli avioero. Jossain on pakko asua ja pk-seudulla vuokrat ovat korkeat. Samaan aikaan eron kanssa sairastuin fyysisesti ja olin kuukausia poissa töistä. Kun paranin, oli epäselvää, olisiko tilanteeni pahenevaa sorttia jatkossa. Eipä oikein houkuttanut näillä spekseillä ostaa asuntoa. 

SItten kun olin riittävästi parantunut, lainsäädäntö oli muuttunut ja omarahoitusta vaaditaan. Minulla on sen sijaan 7000 e opintolainaa. Sen lisäksi pitäisi ottaa toinen laina että omarahoitus täyttyisi. Osa traumoista alko samaan aikaan oireilla uudelleen, joten taas terapiaan, että pysyn työkuntoisena. Ei siis edes tarvinnut harkita sitä, että ottaisin yhden lainan lisäksi 2 muuta. Tukiverkostoa ei ole, jään aivan yksin taloudellisesti jos jotain käy.

Tätä kaikkea ei tiedä kuin pari ihmistä, koska asiat ovat minulle tosi vaikeita ja raskaita. Joskus tekisi mieli läväyttää koko potti esiin ja kysyä, miten ko. ihminen olisi tästä itse selvinnyt. No, nykymaailmassahan kuka vain selviää mistä vain ilman mitään ponnistuksia, oma vika kun oon niin heikko että menin rikki vanhempien kaltoinkohdellessa ja sairastuinkin vielä. Se, että olen korkeakoulutettu, asiani hoitava ihminen, ei ole mitään, tokikaan. Itse kun on saanut normaalin lapsuuden ja tukea, monesti myös taloudellisesti, voi hyvin heristää sormea kaltaisilleni yksilöille. :)