Lue keskustelun säännöt.
Anoppi on alkanut vihaamaan minua. Olisiko neuvoja?
23.08.2018 |
Minulla oli anopin kanssa ihan hyvät välit aiemmin. Ei nyt hirveän läheisiä oltu, mutta tultiin hyvin toimeen ja ihan pidettiin toisistamme eli minun mielestä hän oli ihan hyvä anoppi ja hänen mielestä minä kaikesta päätellen ihan hyvä miniä hänelle, soiteltiin ja välillä kävin hänen luonaan ilman miestä jne. Mutta sitten saimme aviomieheni kanssa esikoisemme, ja tämän lapsen myötä anoppi on alkanut vihaamaan minua. Hän ei tunnu hyväksyvän tapojani hoitaa vauvaa (joka on nyt noin puolivuotias), hän ei hyväksy sitä että odotan mieheni eli poikansa osallistuvan vauvan hoitoon ja kotitöihin ja hänen mielestä olen monella tavalla epäonnistunut äitiydessä ja vauvan kanssa. Hän lähinnä valittaa miehelle minusta ja minulle suoraan kritisoi tekemisiäni. Meidän välit on muuttuneet ihan kireiksi, koska kaikki kommunikaatio hänen suunnalta on jotain valittamista minusta, tekemisistäni, tavastani hoitaa vauvaa tai siitä millainen äiti olen. Omasta mielestäni (ja esim. äitini ja ystävieni mielestä) olen ihan hyvä äiti ja hoidan vauvaa hyvin. Neuvolan ohjeilla hoidan ja niitä noudatan tarkasti. Olen yrittänyt asiasta puhua anopin kanssa, mutta hän ei näytä haluavan enää pitää minuun yhteyttä muuten kuin miehen paikalla ollessa tulee käymään. Osaisiko joku, esim. "anoppi-ihminen", antaa minulle neuvoja miten toimia tässä tilanteessa? En haluaisi enää olla valituksen ja kritiikin aihe.
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse tiedät toimivasi lastasi kohtaan oikein, niin ei voi mitään. Ihminen löytää aina kritisoitavaa toisen toimista, jos niistä haluaa löytää. Toivottavasti et kuvittele olevasi huono äiti vain sen vuoksi, että joku haluaa sinua kritisoida!
Onko lapsenlapsi ensimmäinen lapsenlapsi anopillesi? Lapsen syntymä on saattanut herättää hänessä jonkinlaista kriisiä (mikäli aiemmin käytös on ollut normaalia). Hän voi esimerkiksi kokea kateutta elämäntilanteestasi tai siitä kuinka hyvin jaksat/olet hyvä äiti. Hän voi kokea, että omat parhaat vuodet on takanapäin ja nyt nuoremmat tulevat ja tekevät paremmin. Hän voi myös pelätä jäävänsä syrjään teidän elämästänne verrattuna esimerkiksi sinun äitiisi.
Sitten voi olla niinkin, että hän on liian kiinni pojassaan ja tämä asia konkretisoituu sinulle nyt kun teille on syntynyt lapsi. Hänellä voi olla hämärät rajat suhteessa lapsiinsa ja heidän perheisiin, ja siksi voi kokea tarvetta kritisoida sinua.
Syyllähän ei sinällään ole väliä, sillä mikäli anoppi käyttäytyy huonosti, niin ongelma on tavallaan hänen. Kenenkään ei täydy sietää jatkuvaa kritisointia, ei myöskään sinun. Sinuna rajaisin yhteydenpitoa jonkin verran, sillä tuoreena äitinä olet aika herkkänä kritiikille. Nyt olisi tärkeää, että ympärilläsi on ihmisiä jotka haluavat tukea juuri sinun vanhemmuutta ja hyvinvointia. Tuossa vaiheessa isovanhempien tärkein tehtävä on tukea vanhempien vanhemmuutta - eikä suinkaan henkisesti tönäistä kyynärpäällä sivuun vauvan tieltä.
Näkisin että voit yrittää parantaa välejänne kahdella tavalla: voit pyytää miestäsi juttelemaan anopillesi tai sitten ottaa asian itse esille. Olisi tärkeää, että kertoisit avoimesti tunteistasi, jos haluat muutoksen tilanteeseen.
Vauvamme on anopille ensimmäinen lapsenlapsi, koska mieheni on ainoa lapsi. Erottuaan miehestään eli apestani joitakin vuosia sitten anoppini on ollut melko kiinni miehessäni (on kai yksinäinen). Mieheni ei halua sekaantua tähän asiaan, hän sanoo että haluaa pysyä puolueettomana eikä sekaantua "akkojen riitoihin", joten mies ei tule äitinsä kanssa asiasta minun hyväkseni puhumaan. AP
Sitten rajoitat yhteydenpitoa, ja sanot anopille suoraan syyksi hänen käytöksensä. Ei siihen oikein ole olemassa muuta ratkaisua, ja taidat tietää sen ihan itsekin.
Niin siis olen jo rajoittanut yhteydenpitoa niin paljon, että en ota häneen enää mitään yhteyttä itse. Eikä anoppi ota minuun, ei ole vauvan syntymän jälkeen ottanut, vaikka syntymään saakka vielä soitteli viikoittain (ja minäkin soittelin hänelle). Anoppi ei tule käymään enää nykyään ellei mieheni ole kotona, ennen tuli. Itse en mene enää hänen luokseen. En voi sen enempää rajoittaa yhteydenpitoa, koska tottakai hän saa meille silloin tulla kun mieheni on paikalla (muulloin ei siis edes yritä). Mies kuitenkin saattaa äitinsä tultua välillä mennä vaikka vessaan tai autotalliin käymään tms, jolloin jään kahden anopin kanssa ja kritisointi alkaa.
AP
Voisitko pyytää mieheltäsi, että hän ei menisi autotalliin tms. silloin kun hänen äitinsä on kylässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla meni välit anoppiin kun hän suuttui yrityksestämme muuttaa hänelle epämieluisan paikkaan. Siihen asti elin siinä luulossa että meillä oli hyvät välit. Ymmärrän anoppia tuon muuttokysymyksen suhteen, vaikka välimatka olisi kasvanut vain parikymmentä kilometriä, ei siinä mitään. Siinä oli anopin kannalta epämieluisia muuttujia. Sitä taas en ymmärrä että anoppi aloitti tuon jälkeen ihan suoran kiusanteon, joka loukkasi pahasti, koska luulin että olimme hyvissä väleissä. Lopetin vapaaehtoisen yhteydenpidon omalta osaltani ja luulen että tilanne on häntä myöhemmin harmittanut. Koska poikansa on ylipäänsä sukulaisista yhtä kiinnostunut kuin talikko emmekä nykyään ole paljoakaan tekemisissä. Nyt anoppi on sairas, mutta intressi meiltä siihen suuntaan on heikko koska miestäni ovat aina kiinnostaneet eniten omat asiansa. Tough luck.
Entinen anoppini oli ihana ja myötätuntoinen.
Oli tukenani silloinkin kun mieheni/poikansa yritti tehdä itsemurhan.
Ei missään vaiheessa syyttänyt minua.
Nykyinen anoppi taas ajattelee, että minä teen kaiken väärin ja en saisi olla "itsenäinen" ihminen vaan minun pitäisi elää "kotivaimo" (lue = palvoa miestä ja jättää oma identiteetti ja harrastukset) elämää ja samalla tienata omat rahani.
On aivan kaikkea vastaan, työpaikkani on huono idea, kouluttautuminen on huono yms.
Verhot on rumat, sisustus on ruma, minä olen ruma yms.
Mikään ei koskaan kelpaa anopille.
Ei halua, että luon oman uran, ei myöskään halua, että lusin poikansa rahoilla.
Olen tällä hetkellä kokoaikatyössä (koska sivuutin anopin mielipiteen, enkä suostunut elämään työttömyystuella ja nyhjäämään kotona), anoppi laittoi välit poikki.
Itsenäistä ajattelua ei muilta anoppi salli, koska haluaa hallita kaikkea.
Välit jäähylle anopin kanssa on näköjään toiminu parhaiten.
Keskustele ensin miehen kanssa ja sitten välit jäihin anoppiin.
Meillä anoppi jatkuvasti solvasi ja haukkui. Kritisoi kaikkea mitä tein ja nyt emme ole väleissä.
Mieskin valitsi puoleni, ensin tapeltuaan äidin kanssa siitä, että ei ole oikein haukkua puolisoa.
Nyt anoppi vain ihmettelee miksemme ole yhteyksissä häneen ja miksi olemme vihaisia.
Kun hän ei ole tehnyt "mitään".
Varmaan maalaa minusta "narsisti miniä" kuvaa kaikille ja jättää kertomatta oman osansa.
(Haukkumista, solvaamista, yksityisten kirjeiden avaaminen, asuntoon kutsumatta tuleminen, tavaroideni roskiin vieminen kysymättä yms. Tätä siis jatkui 4 vuotta, ennen kuin katkaisimme välit.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ihmettele, jos tänne kirjoittelevien miniöiden anopit käyttäytyvät, niinkuin käyttäytyvät. Onneksi minulla ei ole yhtään vauvapalstan kaltaista miniää!!! Huoh.
Toistuva vaikuttaa olevan kuvio, että anoppi aloittaa pienin piikittelyin ja nälväisyin. Käytös saa tukea, kun kukaan ei puutu siihen ja mitätöinti, haukkuminen lisääntyy. Törkeimmät letkautukset sanotaan miniälle kahden kesken, etteivät muut kuule. Miniä hakee luonnollisesti tukea mieheltään ja kun anoppi kuulee tästä, alkaa anopin marttyyrikohtaus "minä en ole mitään sanonut, enkä tehnyt". Pahimmissa tapauksissa musta kääntyy valkoiseksi, eli anoppi väittää miniän haukkuneen häntä ja hän on ollut hiljaa, vaikka totuus oli toisinpäin. Narsistinen piirre.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos tänne kirjoittelevien miniöiden anopit käyttäytyvät, niinkuin käyttäytyvät. Onneksi minulla ei ole yhtään vauvapalstan kaltaista miniää!!! Huoh.
Mä oon tullu vauva palstalle sen jälkee ku laitoin välit poikki anoppiin.
Ja ihan vertaistuen takia tänne tulin, koska en halunnu uskoa, et olisin ainut jolle on sattunut tälläinen anoppi.
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos tänne kirjoittelevien miniöiden anopit käyttäytyvät, niinkuin käyttäytyvät. Onneksi minulla ei ole yhtään vauvapalstan kaltaista miniää!!! Huoh.
Kyllä se ääni muuttuu kellossa kuhan sunki kohalle sattuu anoppi, joka saa sut kyseenalaistamaan oman ihmisarvon.
Tuu takasi sitte keskustelemaan kuhan sutki on murskattu marttyyri anopin toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneks en oo tekemisissä anopin kanssa.
Mun anopista löytyy kaikki edellä mainitut kauheudet.
Ja en oo muut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos tänne kirjoittelevien miniöiden anopit käyttäytyvät, niinkuin käyttäytyvät. Onneksi minulla ei ole yhtään vauvapalstan kaltaista miniää!!! Huoh.
Ai, sä olet mustan valkoiseksi kääntäjä. Luepa ketju uudelleen, anopit henkisesti kaltoinkohtelevat miniöitään (ja poikiaan), haukkuvat ja mitätöivät ja se haluttaisiin lopettaa eli muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun anopista löytyy kaikki edellä mainitut kauheudet.
Ja en oo muut
Ja en oo muuten tekemisissä*
Lisäksi haukkunu narkkariksi (löys mun melatoniini pillerit, iha siis kaupasta ostetut).
Sai appi ukonki uskomaan, että narkkaan.
Todellisuudessa minulla on nukahtamis vaikeuksia, koska anoppi on hankaloittanut elämääni niin paljon.
Nyt voin jo nukkua ilman melatoniinia, kun anoppikaan ei ole kuvioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos tänne kirjoittelevien miniöiden anopit käyttäytyvät, niinkuin käyttäytyvät. Onneksi minulla ei ole yhtään vauvapalstan kaltaista miniää!!! Huoh.
Ai, sä olet mustan valkoiseksi kääntäjä. Luepa ketju uudelleen, anopit henkisesti kaltoinkohtelevat miniöitään (ja poikiaan), haukkuvat ja mitätöivät ja se haluttaisiin lopettaa eli muuttaa.
Nyt keskustellaan enemmän ihmisarvoista ja siitä, että ei ole ok, että anopit hyppivät silmille ja polkevat rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos tänne kirjoittelevien miniöiden anopit käyttäytyvät, niinkuin käyttäytyvät. Onneksi minulla ei ole yhtään vauvapalstan kaltaista miniää!!! Huoh.
Ai, sä olet mustan valkoiseksi kääntäjä. Luepa ketju uudelleen, anopit henkisesti kaltoinkohtelevat miniöitään (ja poikiaan), haukkuvat ja mitätöivät ja se haluttaisiin lopettaa eli muuttaa.
Nyt keskustellaan enemmän ihmisarvoista ja siitä, että ei ole ok, että anopit hyppivät silmille ja polkevat rajoja.
Rajattomuus on narsistinen piirre.
Huvittaa aina tää AV:lla voimaantuminen...laitettiin miehen kanssa välit poikki anoppiin tai appivanhempiin.
Oikeassa elämässä äiti on miehen nainen nro 1. Äiti ei koskaan hylkää ja rakastaa ja ajattelee poikansa parasta. Naikkosia tulee ja menee, äiti pysyy.
Joten...jos haluat pitkän ja hyvän liiton niin ole väleissä anopin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina tää AV:lla voimaantuminen...laitettiin miehen kanssa välit poikki anoppiin tai appivanhempiin.
Oikeassa elämässä äiti on miehen nainen nro 1. Äiti ei koskaan hylkää ja rakastaa ja ajattelee poikansa parasta. Naikkosia tulee ja menee, äiti pysyy.
Joten...jos haluat pitkän ja hyvän liiton niin ole väleissä anopin kanssa.
Eli sinun mielestä anoppi saa huudella miniälle mitä sattuu ja polkea miniän ja POIKANSA rajoja miten haluaa?
Ja ainakin oman mieheni äiti käänsi aika sujuvasti takkia ja löi välit poikki poikaansa kun muutimme kauemmas.
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina tää AV:lla voimaantuminen...laitettiin miehen kanssa välit poikki anoppiin tai appivanhempiin.
Oikeassa elämässä äiti on miehen nainen nro 1. Äiti ei koskaan hylkää ja rakastaa ja ajattelee poikansa parasta. Naikkosia tulee ja menee, äiti pysyy.
Joten...jos haluat pitkän ja hyvän liiton niin ole väleissä anopin kanssa.
Pidätkö siis itse solvaamisestasi, lapsesi syrjmisestä ja kotiisi tunkeutujasta? Hymyilet vaan loputtomiin?
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina tää AV:lla voimaantuminen...laitettiin miehen kanssa välit poikki anoppiin tai appivanhempiin.
Oikeassa elämässä äiti on miehen nainen nro 1. Äiti ei koskaan hylkää ja rakastaa ja ajattelee poikansa parasta. Naikkosia tulee ja menee, äiti pysyy.
Joten...jos haluat pitkän ja hyvän liiton niin ole väleissä anopin kanssa.
Eli äiti ajattelee poikansa parasta ja rakastaa kun
-Ei kunnioita yksityisyyttä
-Loukkaa pojan puolisoa
-Loukkaa pojan asettamia rajoja
-Haukkuu poikaansa
-Ei tahdo tavata lapsenlapsia
-Rajoittaa poikansa elämää
-Puuttuu kaikkiin pojan asioihin
Jos tuo on sinusta rakkautta niin anteeksi, että olet elänyt tuollaisen rakastetun elämän.
Näinkö miehesikin osoittaa rakkautensa sinua kohtaa?
Hyi mikä akka tuo anoppisi on.
En minäkään lämpeäisi tuollaisen jälkeen.
Se mikä on rikottu on rikottu.