Lue keskustelun säännöt.
Mahdatteko te kerros- tai rivitalossa asuvat perustyöläiset tietää miten helppoa teidän elämä on?
22.08.2018 |
Menee töihin, tulee töistä, työt jää työpaikalle (noin valtaosalla ihmisistä). Kotona ehkä hieman siivousta ja ruuanlaittoa ym. peruskotitöitä. Aikaa jää vaikka mihin.
Elämä on aivan toisenlaista, kun on vastuullinen työ, jota on yleensä pakko jatkaa myös kotona. Työasiat pyörivät mielessä koko ajan, viikonloppuisin pitää rakentaa pari esitystä, tutkia eri vaihtoehtoja, valmistella palavereja ja muuta työhön liittyvää. Ja toisenlaista on myös asuminen omakotitalossa, jossa koko ajan pitää tehdä jotakin. Meillä vielä lopputarkastuskin tekemättä, on vielä monenlaista hommaa sisällä ja ulkona. Pitää rakentaa pihaa, tehdä terassi loppuun, istuttaa aitakasveja, rakentaa hyllyt varastoon ja muuta "pientä".
Ja kun kaiken tämän päällee niittaa normaalin lapsiperhearjen, niin ei oikeasti ole aikaa enää mihinkään.
Ja joo, itse olen elämäntapani valinnut. Mutta ei tämä helpolla tule.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Tuo elämäntyyli palkitsee vanhempana. Sillä asenteella minäkin menin nuorena. Omaisuutta on karttunut ja hyvä eläke tulossa, vaikka olenkin viimeiset viisi vuotta tehnyt kevyempiä hommia.
On niin mukavaa päästä pian eläkkeelle, jolloin alkaa todellinen elämästä nauttiminen!
M62
Vanhuksilla on kätevää, kun eläkkeelle pääsee melko nuorena. Nuoriso tekee töitä vielä 70-vuotiaina ja elättää mm. suuret ikäluokat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen AP:n kanssa vähän samassa tilanteessa, mutta eri linjoilla. En itse koe arkea kiireestä huolimatta mitenkään rankaksi. Päinvastoin, juuri se jatkuva tekeminen ja ajattelu pitää mielen virkeänä. Eihän minkään pidäkään ikinä tulla valmiiksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peukutukset 10 vs 62 tällä hetkellä. Samassa suhteessa on kenties vastuullisempia töitäkin tekeviä.
Ne, jotka eivät sitä koe, eivät tule ikinä sitä ymmärtämään.
No siirry kaupankassalle, ei tarvi kotona miettiä työasioita.
Ei tarvitse. Mietin mielelläni työasioita myös vapaa-ajalla. Työni ei ole "perseestä", mutta syö toki voimia.
Et selvästikään ymmärrä AP:n ajatuksia. Kuten sanoin, et tule ikinä ymmärtämään.
En ymmärrä että valitaan vaikea ja väsyttävä elämäntapa, ja sitten vingutaan sääliä kun on niin rankkaa.
Onneksi ap osaa tuon priorisoinnin, tämä palstailu menee lasten ja tärkeän työn edelle. Juttele sinä kyllä sua uskotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloelämä ainakin on syvältä perseestä: örveltäviä känniläisiä, räksyttäviä koiria, liiveille käyviä linnakundeja, kolistelua, joku huudattaa stereoita. Ei rauhaa, eik hiljaisuutta, ei unta, ei varaa muuttaa pois ja miksi muuttaakaan kun seuraavassa taloyhtiössä naapuriin voi muuttaa jälleen joku mulkku milloin tahansa.
Asut ilmeisesti vuokrakolhoosissa. En ole ikinä moista elämää naapurissa nähnyt vaikka olen ikäni asunut kerrostalossa ja suuren osan aikaa Itä-Hgissä omistusasunnossa.
Sehän on oma asia millaisen ammatin ja asuinpaikan valitsee jos nyt on varaa valita. Itse en ole kiinnostunut puutarhanhoidosta tms joten kerrostalo palvelujen lähellä sopii minulle. Samoin työ, jota ei tarvitse ajatella vapaalla.Juurikin sellaisessa, ja kaikki tuo on nähty ja koettu ja päälle paljon pahempaakin - ihminen ei lie tarkoitettu elämään toisen seinänaapurissa. Itsekään en ole kiinnostunut pihanhoidosta ja jos asuisin omakotitalossa en sellaista tekisi enempää kuin olisi ihan pakko.
En enää ihmettele miksi suomi on täynnä betonikuutioita kun ihmiset sellaisessa elämisestä kerran pitävät niin paljon kuin täällä antavat ymmärtää. Olen äimänä.
On kerrostaloja ja kerrostaloja. Asun kattohuoneistossa isoine terasseineen eikä tosiaankaan ole seinänaapureita häiritsemässä.
Toisilla se vain käy hyvä munkki näiden kanssa. Olen itsekin asunut rauhallisessa kerrostaloasunnossa joskus, mutta en aio enää luottaa sokeasti tuuriin näiden kanssa. Ihmiset kun ovat mitä ovat.
Siis minulla ei ole kirjaimellisesti seinänaapureita, koska asuntoni on kerroksen ainoa asunto.
Talo sijatsee puiston vieressä, joten näkymät ovat oikein mukavat. Toisella puolella on asuntoja, mutta ne ovat matalampia, joten niistäkään ei ole mitään häiriötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo elämäntyyli palkitsee vanhempana. Sillä asenteella minäkin menin nuorena. Omaisuutta on karttunut ja hyvä eläke tulossa, vaikka olenkin viimeiset viisi vuotta tehnyt kevyempiä hommia.
On niin mukavaa päästä pian eläkkeelle, jolloin alkaa todellinen elämästä nauttiminen!
M62
Vanhuksilla on kätevää, kun eläkkeelle pääsee melko nuorena. Nuoriso tekee töitä vielä 70-vuotiaina ja elättää mm. suuret ikäluokat.
Me vanhukset ollaan aloitettukin se työnteko nuorina, eikä lusmuiltu työttöminä puolta elämästämme niin kuin nuoriso. Ihan oikein että tekin joudutte joskus työntekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peukutukset 10 vs 62 tällä hetkellä. Samassa suhteessa on kenties vastuullisempia töitäkin tekeviä.
Ne, jotka eivät sitä koe, eivät tule ikinä sitä ymmärtämään.
No siirry kaupankassalle, ei tarvi kotona miettiä työasioita.
Ei tarvitse. Mietin mielelläni työasioita myös vapaa-ajalla. Työni ei ole "perseestä", mutta syö toki voimia.
Et selvästikään ymmärrä AP:n ajatuksia. Kuten sanoin, et tule ikinä ymmärtämään.
En ymmärrä että valitaan vaikea ja väsyttävä elämäntapa, ja sitten vingutaan sääliä kun on niin rankkaa.
Ei kai tässä mitään sääliä ole kukaan vinkunut? Et selvästikään ymmärrä koko asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloelämä ainakin on syvältä perseestä: örveltäviä känniläisiä, räksyttäviä koiria, liiveille käyviä linnakundeja, kolistelua, joku huudattaa stereoita. Ei rauhaa, eik hiljaisuutta, ei unta, ei varaa muuttaa pois ja miksi muuttaakaan kun seuraavassa taloyhtiössä naapuriin voi muuttaa jälleen joku mulkku milloin tahansa.
Asut ilmeisesti vuokrakolhoosissa. En ole ikinä moista elämää naapurissa nähnyt vaikka olen ikäni asunut kerrostalossa ja suuren osan aikaa Itä-Hgissä omistusasunnossa.
Sehän on oma asia millaisen ammatin ja asuinpaikan valitsee jos nyt on varaa valita. Itse en ole kiinnostunut puutarhanhoidosta tms joten kerrostalo palvelujen lähellä sopii minulle. Samoin työ, jota ei tarvitse ajatella vapaalla.Juurikin sellaisessa, ja kaikki tuo on nähty ja koettu ja päälle paljon pahempaakin - ihminen ei lie tarkoitettu elämään toisen seinänaapurissa. Itsekään en ole kiinnostunut pihanhoidosta ja jos asuisin omakotitalossa en sellaista tekisi enempää kuin olisi ihan pakko.
En enää ihmettele miksi suomi on täynnä betonikuutioita kun ihmiset sellaisessa elämisestä kerran pitävät niin paljon kuin täällä antavat ymmärtää. Olen äimänä.
On kerrostaloja ja kerrostaloja. Asun kattohuoneistossa isoine terasseineen eikä tosiaankaan ole seinänaapureita häiritsemässä.
Toisilla se vain käy hyvä munkki näiden kanssa. Olen itsekin asunut rauhallisessa kerrostaloasunnossa joskus, mutta en aio enää luottaa sokeasti tuuriin näiden kanssa. Ihmiset kun ovat mitä ovat.
Aivan niin, myös omakotitaloissa. Ei sielläkään ole varmaa, etteikö naapuriin osu kirkuva kuuden lapsen perhe tai jotain muita häiriköitä. Ja niitä ei saa edes kuriin millään säännöillä, koska se kuuluisa oma tupa oma lupa. Paitsi tietysti jos haluaa asua jossain korvessa 10 km lähimmistä naapureista.
On sekin nähty miten ihmiset vihaavat toisiaan omakotitaloalueella ja käyvät toistensa hermoille pikkumaisuudellaan. Kerrostalon ja omakotitalon olennainen ero kuitenkin on siinä, että ne kirkuvat kakarat eivät ole sentään suoraan seinän takana. Kelpaisi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloelämä ainakin on syvältä perseestä: örveltäviä känniläisiä, räksyttäviä koiria, liiveille käyviä linnakundeja, kolistelua, joku huudattaa stereoita. Ei rauhaa, eik hiljaisuutta, ei unta, ei varaa muuttaa pois ja miksi muuttaakaan kun seuraavassa taloyhtiössä naapuriin voi muuttaa jälleen joku mulkku milloin tahansa.
Asut ilmeisesti vuokrakolhoosissa. En ole ikinä moista elämää naapurissa nähnyt vaikka olen ikäni asunut kerrostalossa ja suuren osan aikaa Itä-Hgissä omistusasunnossa.
Sehän on oma asia millaisen ammatin ja asuinpaikan valitsee jos nyt on varaa valita. Itse en ole kiinnostunut puutarhanhoidosta tms joten kerrostalo palvelujen lähellä sopii minulle. Samoin työ, jota ei tarvitse ajatella vapaalla.Juurikin sellaisessa, ja kaikki tuo on nähty ja koettu ja päälle paljon pahempaakin - ihminen ei lie tarkoitettu elämään toisen seinänaapurissa. Itsekään en ole kiinnostunut pihanhoidosta ja jos asuisin omakotitalossa en sellaista tekisi enempää kuin olisi ihan pakko.
En enää ihmettele miksi suomi on täynnä betonikuutioita kun ihmiset sellaisessa elämisestä kerran pitävät niin paljon kuin täällä antavat ymmärtää. Olen äimänä.
On kerrostaloja ja kerrostaloja. Asun kattohuoneistossa isoine terasseineen eikä tosiaankaan ole seinänaapureita häiritsemässä.
Toisilla se vain käy hyvä munkki näiden kanssa. Olen itsekin asunut rauhallisessa kerrostaloasunnossa joskus, mutta en aio enää luottaa sokeasti tuuriin näiden kanssa. Ihmiset kun ovat mitä ovat.
Siis minulla ei ole kirjaimellisesti seinänaapureita, koska asuntoni on kerroksen ainoa asunto.
Talo sijatsee puiston vieressä, joten näkymät ovat oikein mukavat. Toisella puolella on asuntoja, mutta ne ovat matalampia, joten niistäkään ei ole mitään häiriötä.
Kelpaisi minulle, eipä vaan ihan heti löydä vastaavaa.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AV palstalla tällaiset aloitukset saavat köyhät kiehumaan kateudesta. Alapeukut vaan viuhuvat.
He eivät ymmärrä sitä, että työelämässä voi saavuttaa jotain tekemällä pieniä uhrauksia. Se on rankkaa, mutta palkitsevaa.
Vierailija kirjoitti:
Heh, juuri sellaisia kommentteja kuin odotinkin. AV ei petä!
Ei tässä marttyyrin kruunua kiilloteta, vaan nostettiin asia keskusteluun. Vaan se menikin sitten minun elämäntapani ja kirjoitukseni haukkumiseksi. Yllätys.
Mahtoiko kukaan lukea otsikkoa? Tuskin. Kysyin, mahdatteko ymmärtää miten helppoa tuollainen elämäntapa on? Kun niin monet valittaa ja vinkuu kun on kotitöitä, pitää käydä töissä, pitää viedä lapset hoitoon, pitää sitä ja tätä ja tota. Halusin korostaa sitä, että kun asuu taloyhtiössä, ei ole huolta talon kunnossapidosta, ja kun on ns. rivityöläinen, ei työt tule kotiin.
Meillä kaikilla perheenäideillä on samat asiat hoidettavana. Rikkaat voivat ulkoistaa työt, mutta me muut joudumme hoitamaan asiat itse.
Ja jos valitsee okt:n, se vaatii todella paljon, enemmän kuin taloyhtiössä asuvat yleensä osaavat kuvitellakaan. Ja jos haluaa vastuullisen työn, se vaatii myös veronsa, siis rahan lisäksi henkisen ja ajallisen ison veron.No mutta liian vaikea asia täällä keskusteltavaksi :)
ap
Ei se ole liian vaikea aihe, me vaan pidämme sua typeränä kun tulet tänne valittamaan omista valinnoistasi. Sä et nyt tajua että on ihan turha tulla selittelemään jos tekee ihan itse elämästään suorittamista aamusta iltaan. Se on vaan hiton huonoa organisointia. Et ole tainnut edes kuulla leanista ikinä mitään.
Jos tulee tänne hakemaan huomiota tuollaisilla jutuilla, sitä myös saa. Sua fiksummat käyttävät aikansa fiksummin kuin sinä, mm suunnittelemalla sen vastuullisen työnsä niin että se hoituu työajalla. Siinä sulle vähän mietittävää.Teepä perässä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo elämäntyyli palkitsee vanhempana. Sillä asenteella minäkin menin nuorena. Omaisuutta on karttunut ja hyvä eläke tulossa, vaikka olenkin viimeiset viisi vuotta tehnyt kevyempiä hommia.
On niin mukavaa päästä pian eläkkeelle, jolloin alkaa todellinen elämästä nauttiminen!
M62
Vanhuksilla on kätevää, kun eläkkeelle pääsee melko nuorena. Nuoriso tekee töitä vielä 70-vuotiaina ja elättää mm. suuret ikäluokat.
Mitä väliä sillä on, kun keskimääräinen elinikä sen kun kasvaa? Ihan yhtä kauan tekin ehditte elää työelämän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
AV palstalla tällaiset aloitukset saavat köyhät kiehumaan kateudesta.
Köyhät :-D Oletko koskaan katsonut, paljonko maksaa tilavat kattohuoneistot Helsingissä, ja verrannut hintaa omakotitaloon jossain pikkukaupungissa tai maalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menee töihin, tulee töistä, työt jää työpaikalle (noin valtaosalla ihmisistä). Kotona ehkä hieman siivousta ja ruuanlaittoa ym. peruskotitöitä. Aikaa jää vaikka mihin.
Elämä on aivan toisenlaista, kun on vastuullinen työ, jota on yleensä pakko jatkaa myös kotona. Työasiat pyörivät mielessä koko ajan, viikonloppuisin pitää rakentaa pari esitystä, tutkia eri vaihtoehtoja, valmistella palavereja ja muuta työhön liittyvää. Ja toisenlaista on myös asuminen omakotitalossa, jossa koko ajan pitää tehdä jotakin. Meillä vielä lopputarkastuskin tekemättä, on vielä monenlaista hommaa sisällä ja ulkona. Pitää rakentaa pihaa, tehdä terassi loppuun, istuttaa aitakasveja, rakentaa hyllyt varastoon ja muuta "pientä".
Ja kun kaiken tämän päällee niittaa normaalin lapsiperhearjen, niin ei oikeasti ole aikaa enää mihinkään.Ja joo, itse olen elämäntapani valinnut. Mutta ei tämä helpolla tule.
No voe hyvät hykkyrät...
Teidän omakotitaloasujien elämä se vasta silkkiä on, kun teidän ei tarvitse maksaa yhtiövastiketta eikä vuokraa.
Mutta jos omakotitalossa asuminen on raskasta, niin muuta kerrostaloon.
Voi ap, mitäpä sinä tiedät muiden elämän helppoudesta. Ja ilmeisen vähän myöskään omakotitaloasumisesta, jos lopputarkastus on vielä tekemättä.
Ihan yhtälailla vastuullinen työ on sillä jakeluauton kuskilla, nuhaneniä pyyhkivällä lähärillä ja postiasi jakavalla posteljoonillakin. Kaikilla meillä on se sama 24h vuorokaudessa. Itsestäsi on kiinni jos koet elämäsi olevan jotenkin rankkaa noilla spekseillä.
T. Äiti, tutkija/yrittäjä, joka asuu vanhassa omakotitalossa (jossa sitä tekemistä riittää, usko pois, enemmän kuin uudessa)
Me valitsimme asumisen elämäntapamme mukaan. Keskustassa asumme hiljaisessa kerrostalossa. Vapaa-ajalla lenkkeilemme, mökkeilemme ja matkustamme paljon. Työt tulevat joskus enemmän ja joskus vähemmän kotiin niin kuin niin monella muullakin.
Älä muuta ikinä kerrostaloon ap. Kukaan ei halua kusipäätä naapurikseen.
Vierailija kirjoitti:
Menee töihin, tulee töistä, työt jää työpaikalle (noin valtaosalla ihmisistä). Kotona ehkä hieman siivousta ja ruuanlaittoa ym. peruskotitöitä. Aikaa jää vaikka mihin.
Elämä on aivan toisenlaista, kun on vastuullinen työ, jota on yleensä pakko jatkaa myös kotona. Työasiat pyörivät mielessä koko ajan, viikonloppuisin pitää rakentaa pari esitystä, tutkia eri vaihtoehtoja, valmistella palavereja ja muuta työhön liittyvää. Ja toisenlaista on myös asuminen omakotitalossa, jossa koko ajan pitää tehdä jotakin. Meillä vielä lopputarkastuskin tekemättä, on vielä monenlaista hommaa sisällä ja ulkona. Pitää rakentaa pihaa, tehdä terassi loppuun, istuttaa aitakasveja, rakentaa hyllyt varastoon ja muuta "pientä".
Ja kun kaiken tämän päällee niittaa normaalin lapsiperhearjen, niin ei oikeasti ole aikaa enää mihinkään.Ja joo, itse olen elämäntapani valinnut. Mutta ei tämä helpolla tule.
ja kohta raaputat hometta siellä röttelössäsi
Kaipa se on suhteellista, onko työ vastuullista vai ei. Mä oon kaupan kassa ja mä pidän työtäni kohtuullisen vastuullisena. Mun tehtävä on huolehtia, että kaikille asiakkaille löytyy hyllystä niitä tuotteita mitä kukin kaipaa. Mä olen vastuussa asiakkaiden tyytyväisyydestä ja mun tehtävä asiakaspalvelijana on huolehtia siitä että kaikki saavat tasapuolisesti hyvää palvelua iästä, sukupuolesta, ulkonäöstä, uskonnollisesta vakaumuksesta tai taloudellisesta statuksesta huolimatta. Sitä samaa salaattia säki syöt ku se kerrostaloasukas (=minä).
Ja totta tosiaan! Musta on ihanaa päästä kotiin vapaa-ajan viettoon, lasten kanssa tai yksin harrastamaan. Asun kaupungin asunnossa, mutta ei meillä mitään narkkeja tai juoppoja tässä asu. Pari eläkeläistä, nuoria pariskuntia ja tavallisia duunarilapsiperheitä.
Mä olen se suvun musta lammas joka ei viitsinyt kouluttautua akateemisesti. Miks? Koska en tahdo apn kaltaiseen elämänrytmiin missä kaikki on pelkkää suorittamista suorittamisen perään. Mä teen matalapalkkaduunia, mut sillä mä saan ruokaa pöytään ja katon pään päälle, se riittää mulle mainiosti. Mutta jokainen tyylillään, tekee just niinkuin itse tahtoo. Elämä on valintoja täynnä.
No, sitten olet junaillut asiasi aika huonosti. Itse olen siis tehnyt yhtä kauan töitä, tienannut erittäin hyvin, ja päässyt omasta mielestäni kohtalaisen helpolla, varsinkin nykyään. Toki helpolla pääseminen on subjektiivista.
-nimimerkillä 20v asiantuntijana hyvällä palkalla, ilman stressiä.