Typerin tapa miten olet telonut itseäsi

Äsken 4-vuotias lapseni käveli ohitseni eteisessä. Väistäessäni horjahdin taaksepäin ja automaattisesti otin tukea kädellä takaani, samalla jatkuen kaatumistani. Peukola sujahti sulavasti raollaan olevan kaapin oven väliin ja itse kaaduin sen oven päälle. Nyt pohdin lähtisinkö lääkäriin kun peukalo taisi murtua..

Joskus kun lapsi oli vastasyntynyt kävin suihkussa ja lapsi mukana sitterissä. Kuivailin siinä itseni ja lopuksi "heitin" hiukset ylitseni ja pään alaspäin että saan pyyhkeen pitkiin hiuksiini. Samalla iskin pääni lavuaarin laitaan ja huojuin siinä tajunnan rajamailla.. tuli fiksu olo

Kerran tökkäsin itseäni kynnellä poskeen niin että pala lähti ihosta..

Kerran sammutin valot ja lähdin kävelemään makkariin ehkä liian reippaasti siihen nähden etten nähnyt mitään. Törmäsin naama edellä raollaan olevaan makkarin oveen siten että silmälasit melkein särkyi ja samalla nenätyynyt viilsi haavat.

Nerouteni ilahduttaa minua toisinaan.

En tähän hätään muista enempää. Varmaan jatkuvat päähän kohdistuneet kolhut tämänkin aiheuttaneet..

Lisää näitä :D

Aikoinaan odotin kesälomaa kuin hullu puuroa. Ensimmäisenä kesälomapäivänäni, ajattelin lähteä mattopyykille, kun oli niin kaunis ilma. Keräsin 3 mattoani lattialta ja olin kuljettamassa niitä sylissäni pyöräni tarakalle, kun kompastuin kynnykseen ja nilkastani revähti nivelsiteet. Jouduin päivystykseen, sain viikon sairausloman, jota en kehdannut edes ilmoittaa työnantajalle. Könkkäsin ensimmäisen lomaviikon kepin kanssa ja loput 3 viikkoa nilkka oli kipeä. Töihin mennessäni koipi parani ensimmäisellä viikolla. Se siitä lomasta.

Mä laitoin hetkeksi väärän sähkölieden päälle, sammutin sen ja kokeilin välittömästi ehtikö se kuumentua. Ehti. Tuli palovamma!

Leikkasin noin kymmenvuotiaana uudella terävällä leipäveitsellä ruisleipää kädellä leivästä kiinni pitäen. Sen leivän sisällä oli suuri tyhjä ilmakuplasta aiheutunut onkalo, ja veitsi sujahti läpi kuin tyhjää vain. Lopputuloksena nimettömään ja etusormeen järkyttävän syvät haavat sormenpäihin. Verta kirjaimellisesti pitkin seiniä. Loppuiän muistuttavat arvet sormissa.

Teininä olin irrottanut sellaisen kolmepiikkisen puhelintöpselin modeemista varmuuden vuokso ettei jää yhteys päälle ja tule isoa laskua. Se oli siis lattialla piikit ylöspäin. Huoneeseeni tuli kaksi rappusta oli siis viereistä huonetta alempana. Oikaisin huoneeseen tullessani ja hyppäsin/astuin tuhono töpseliin. Sukkaan tuli 3 reikää, mutta kaikki ei mennyt jalasta läpi. En muista menikö 1 läpi ja 2 mustelmaa vai toisin päin, mutta sattu kuitenkin.

Mulla oli flunssa ja join vettä mukista ihan lavuaarin edessä. Aivastin tosi yllättäen etten edes mukia saanut laskettua alas ja aivastaessa pää nytkähti eteenpäin niin, että suulla oleva muki osui tiskikaappiin jolloin mukin reuna veti nenänvarresta ja silmien välistä ihon verille..

Oon känässä kompastunut jalkoihini ja sitten olinkin kissan hiekkalaatikossa.

Laatikko halki (sellainen iso sängynaluslaatikko 2 kissalla) ja käsivarsi myös.

Kissat ihan ihmeissään, että mitäs ny tapahtui....

Laitoin joskus auton ovea kiinni, jätin saman käden (millä laitoin ovea kiinni) nimettömän auton oven väliin. Kauhee paniikki kun sormi jumissa😂.

Olen toistanut virheeni myös toisen kerran😂.

Tumpelo mikä tumpelo.

Olin jostain syystä vauhdilla menossa saunanlauteille, alin kuiskahti alta ja jotenkin ilman käsiä tulin leuka edellä ylälauteelle..poski oli kuin hamsterilla:D

OLin tilannut netistä uudet farkut joissa oli leveät lahkeet, sovittelin niitä ja jätin jalkaan . Mennessäni noukkimaan kakkoja kissanastiasta kompastuin lahkeisiin ja lensin vatsalleni, pamautin polven kipeästi kaakelilattiaan ja otsani lavuaariin.

Mulla oli lapsena omana huoneena meidän talon takkahuone/kellari, ja siellä melkein keskellä huonetta törötti pylväs. Kerran leikin kissan kanssa ja en sitten tohinoissani noteerannut pylvästä ja onnistuin siinä lattialla koikkelehtiessani telomaan silmäkulmani siihen pylväänkulmaan... Musta silmähän siitä tuli ja sai siinä yrittää selitellä (lukioikäisenä) koulukavereille, että ei mua ole lyöty, tähtäsin vaan päin huoneeni pylvästä.:D

mursin nenäni siististi läppärillä :( olin makuuasennossa ja läppäri siitä heilahti ja yläkulma osui juuri nenänjuureen. no ei siinä mitään, ei jäänyt mitään näkyvää muistutusta, rustossa tosin tuntui se kulma vielä muutaman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Oon känässä kompastunut jalkoihini ja sitten olinkin kissan hiekkalaatikossa.

Laatikko halki (sellainen iso sängynaluslaatikko 2 kissalla) ja käsivarsi myös.

Kissat ihan ihmeissään, että mitäs ny tapahtui....

Tuttua minullekin...oli pubista tultuani kiire puhumaan norjaa ja liukastuin jotenkin vessan lattialla ja romahdin kissanhiekkalaatikkoon. Onneksi ei ollut mitään kiinteää siinä hiekassa... Laatikko halkesi ja kissa saapui taivastelemaan huiskien ärtyisen näköisesti hännällään. Tutki ihmeissään hävitystä. Onneksi oli yksi pesuvati kotona, sai kelvata karvaturrille tilapäiseksi vessaksi.

Työpaikallani oli asiakaspalvelupiste,  jossa sijaitsi pylväs (johon kaikki sähkö- yms. johdot kiinnitettiin). Olin juttelemassa pisteessä työskentelevän työkaverin kanssa ja nojailin pylvääseen. Yhtäkkiä aloin luisui kohti lattiaa! Kengät ilmeisesti liian liukkaat pohjistaan. Kun olin vanha ja kankea jo silloinkin, ajattelin vain, että kohta mua varmasti sattuu! Samaa pohti työkaverinikin, joka istui ja katseli vieressä. Ei hänellä ollut aikaa tehdä yhtään mitään estääkseen minua putoamasta lattialle. Onneksi ei tullut asiakkaita, ilakoitiin siinä sen verran kovaa.

Kävelin kotiin ravintolasta ja tanssipartneri halusi tulla mukaani. Mietin siinä kuumeisesti, miten saan hänet taivuteltua kuitenkin menemään taksitolpalle. En ollut viitsinyt vaihtaa talvisaappaita jalkaani, koska maa oli melkein lumeton ja kotimatka l En vaan ajatellut humlaisessa päässäni, että jäätä voisi olla. Olin juuri kääntynyt kaveriin päin ja selitin, että sinä menet tuonne taksille  ja minä kotiin. Sitten aloin luisua...sileäpohjaiset kengät kun oli jalassa. Otin kaveljeerista tukea, ikävä kyllä, jolloin hänkin romahti maahan, ja jäi alimmaiseksi. Häntä sattui, minua ei paljonkaan, polvi kyllä auki. Tässä ratkesi se kiista, minne mennään: talutin kivusta valittavan urhon taksille ja könkkäsin itse kotiini. Tosin ehdin kaatua vielä toistamiseen ennen kotipihaa... 

Soitin huolestuneena seuraavana päivänä kaverille, ja hänen jalkansa olikin jouduttu kipsaamaan! Olen vaarallista seuraa :)

Olin juoksulenkillä Fuengirolan rantakadulla. Vilkkaana aikana katu on täynnä ihmisiä, jotka eivät noudata mitään järkevää etenemistapaa, vaan poukkoilevat ja vaihtavat suuntaa miten sattuu.

(Luulen, että Espanjassa on sananlasku: Vapaa mies ei suoraan kävele.)

Noin 400 m loppuveto oli käynnissä kiihtyvällä vauhdilla, yritin väistellä ihmisiä.

Ajauduin ihmisiä väistellessäni promenaadikadun sille reunalle, jonka vieressä meni autokatu. No paikalliset kulkivat taas epäsäännöllisesti poukkoillen, jouduin väistämään kiireellisesti ja törmäsin kadun varrella olevaan valurautapenkkiin n. 20 km /h nopeudella. (Hyvä että en horjahtanut autojen eteen.) 

Törmäsin penkkiin täyttä vauhtia vasen reisi edellä. Kipu oli muutaman päivän todella kova.

Sitä ihmettelen, että kivuista huolimatta reiteen ei tullut edes juuri minkäänlaista mustelmaa.

(Juoksuharrastuksen johdosta olen ilmeisesti ns. sitkeä kana.)

Halkaisin tuttuun tapaani peukalonhangassa olevaa perunaa, mutta unohdin, että veitsi oli uusi ja terävä.

Tikattiin ja tunto palasi peukaloon jo parin vuoden päästä.

Hölskäytin kahvinkeittimen pesujauhetta (syövyttävä) silmiini työpaikalla. Ajattelin olla super toimelias, sillä ihastukseni pyysi minua luokseen kyläilemaan ja suostuin, olin siis niin tarmoa täynnä että halusin puunata vielä kiimoissani lähtiessäni kahvinkeittimen, vaan kuinka kävikään. Makoilin tämän seurauksena kalsi tuntia terveyskeskuksen päivystyksessä, silmän "huuhtelussa". Enkä kerennyt kyläilemään.

Halusin tehdä itse sokerimassan jolla voisin repiä armaat säärikarvani irti. Ei siinä muuta kuin katsomaan netistä ohjeet ja tuumasta toimeen! Sekoittelin iloisesti kaikki ainekset muovikulhoon ja heitin seoksen sitten mikroon kuplimaan.

Otin sen sitten pois mikrosta ja tunsin kuinka jokin polttelee jalkojani ihan tajuttomasti. Olisi varmaan ollut hyvä jos se muovikulho ei olisi ollut mikään vanha voipaketti vaan oikeasti joku kunnollinen.. oli sulattanut kipon pohjan ja jalat oli nilkkoihin asti kuorrutettu kiehuvalla sokerimassalla :D