Typerin tapa miten olet telonut itseäsi

Kaverit tunnistaa, mutta menkööt, on tätä eteenpäin tirskunutkin. Tässä jutussa on kaikki noloa. Asuin ekassa kämpässäni ja samassa rapussa asui aivan sairaan söpö poika. Yhtenä päivänä näin, että hän on menossa kotiin ja pisensin askelta ennättääkseni samaan hissiin you know sillai erittäin kuulisti.

Lumen alla kuitenkin oli jäätä, liukastuin kunnolla ja liuin aina kaverin kinttuihin asti kampaten hänet niin, että rojahti puoliksi päälleni. Siinä molemmat vähän hämmästyttiin mutta kaveripa oli herrasmies kun heti kysyi, että oletko kunnossa, ennen kuin edes jaloillemme alettiin pääsemään. Jostain syystä vastasin tosi tekopirteällä äänellä: täällä ollaan, mites siellä menee?

Ei kai tarvitse kertoa, että tämän tapauksen jälkeen en koskaan mennyt ovesta ulos kyttäilemättä, että ei kai se kaveri ole siellä, häpeä ei poistunut ikinä. Eikä alkanut bridget jones rakkaustarina.

Teininä mursin varpaani, kun löin sen oviaukon kynnykseen. Sitä tapahtui kai usein, koska isä otti kynnykset oviaukosta pois lopulta. Samoin teininä kompuroin humalassa koskessa (sellainen pienehkö ja matala), lensin naamalleni ja löin etuhampaan kiveen. Siitä pinnasta lohkesi sellainen lastumainen pala. Aikuisena jätin puolet kädestä oven auton väliin ( laitoin oven ihan itse kiinni), niin että kolme keskimmäistä sormea jäivät väliin. Keskisormen kynsi meni mustaksi ja irtosi, mutta ei sen pahempaa. Näitä on niin palhon, että loppuu merkit kesken..

Korkeita lavoja purkaessa olen useamman kerran tiputtanut laatikon naamani tai päähäni. Hävettää aina jos asiakas näkee.

Vierailija kirjoitti:

Kaverit tunnistaa, mutta menkööt, on tätä eteenpäin tirskunutkin. Tässä jutussa on kaikki noloa. Asuin ekassa kämpässäni ja samassa rapussa asui aivan sairaan söpö poika. Yhtenä päivänä näin, että hän on menossa kotiin ja pisensin askelta ennättääkseni samaan hissiin you know sillai erittäin kuulisti.

Lumen alla kuitenkin oli jäätä, liukastuin kunnolla ja liuin aina kaverin kinttuihin asti kampaten hänet niin, että rojahti puoliksi päälleni. Siinä molemmat vähän hämmästyttiin mutta kaveripa oli herrasmies kun heti kysyi, että oletko kunnossa, ennen kuin edes jaloillemme alettiin pääsemään. Jostain syystä vastasin tosi tekopirteällä äänellä: täällä ollaan, mites siellä menee?

Ei kai tarvitse kertoa, että tämän tapauksen jälkeen en koskaan mennyt ovesta ulos kyttäilemättä, että ei kai se kaveri ole siellä, häpeä ei poistunut ikinä. Eikä alkanut bridget jones rakkaustarina.

KUOLEN :'DDDD. Ihan mahtava, voi luoja mikä tilanne, ja vielä seivauksen yritys!

Epäonnistuin mäkillä ns. Backflipissä veden sijaan osuin laituriin ja mursin sitten soliluuni.

Lähdin kulkemaan erittäin jyrkkää mäkeä alas, vaikka näin, että siinä oleva maa oli irtonaista. Niinhän siinä tietenkin kävi, että se maa-aines lähti jotenkin liukumaan pois jalkojeni alta enkä minä pysynyt pystyssä vaan kaaduin suoraan vatsalleni maahan. Otsaan tuli pieni haava, mutta onneksi otsahiukset peittivät sen, samoin peukaloon tuli pieni haava, mutta ne paranivat melko pian ihan omia aikojaan. Luita ei onneksi mennyt poikki tai katkennut, mutta kylki oli sen jälkeen kipeä ja se kipu heijastui myös käteen ja selkäänkin. En sitten tiedä, että olisiko sen vuoksi pitänyt mennä ensiapuun, mutta ainakin se parani omia aikojaan.

Olin työmaalla kiinnittämässä alajuoksua vasaralla. Kauempaa kuului ähkäisy/kiroamista. Kohta kaveri käveli ohi ja huikkasi lyöneensä vasaralla sormeen. Ajattelematta sen kummemmin käännyin katsomaan ja *naps*, meitä oli kaksi kävelemässä hakemaan laastaria ruhjottuun sormenpäähän. Tilanteen teki astetta nolommaksi se, että jotenkinhan tuo työtapaturma piti hysteerisen nauruun repeilemisen lomassa selittää mestarillekin.

Vierailija kirjoitti:

Olin kaverilla kahvilla, kaveri oli ottanut löytöeläinkodista aika aran kissan joka tuli haistelemaan minua  ja samassa aivastin ,  jolloin pelästynyt kissa loikkasi roikkumaan paitaani kiinni. Ohut trikoopaita ei paljon suojannut ja kynnet menivät nahkaan asti, kun kaveri sai kissan viimein irti paitani etumus oli veressä.

En syyttänyt kissaa enkä kaverikaan, joka ei tiennyt kissan reagoivan aivastukseen noin.

Olet selvästi kissaihmisiä, moni olisi huutanut että "mä en astu jalallakaan tänne ennenkuin tuo peto on hävitetty !"

Tavoittelin lippalakkini varastanutta huligaanianargistia, kompastuin toiseen ja nyt olen ollut rullatuolissa jo 2 kuukautta.

OT ,minulla tuttava joka on elämänsä aikana murtanut sormensa ja varpaansa ainaki parisataa kertaa, omien sanojen mukaan. Hetken kipeenä kun johonkin kolahtaa aina. Kyllähän sitä nivelistä lähtee pikku ääni kun kolahtaa, muttei se luu ihan helpolla murru. Ja voi olla kipeenä viikkojakin, ilman sitä murtumaa.

Olin lomailemassa Espanjassa muutaman viikon ja tokalla viikolla yhtenä iltana istuskelin kämpän pöydän ääressä alkoholia siemaillen kunnes nukahdin siltä istumalta ja heräsin kun rojahdin kyljelleni lattialle. Ei muuta kun tuskissani yksityissairaalaan röntgeniin. Kylkiluu poikki. Tunsin itseni ääliöksi ja puolet maksetusta lomasta meni sitten vituiksi. Vaimokin oli mielissään :)

Ehkä se päivä kun alotin viiltelyn

Olin työpaikan lounastauolla hakemassa syötävää läheiseltä ostarilta. Ampiainen alkoi ahdistelemaan, ehkä siksi että minulla oli kukkakuvioinen reppu. Pelkään ampiaisia, ja lähdin juoksemaan katsoen taaksepäin ampiaista. Seuraavaksi tunsin voimakkaan kolauksen päässäni. Kävi ihan hiton kipeää, ja melkein näin tähtiä. Olin juossut pää edellä metallitolppaan. Vastapäisen ravintolan ikkunoista tuijotettiin, ja kyllä hävetti. Ei kun valtavan kuhmun kanssa takaisin töihin.

Hassuttelin istumalla taaperon Plastomopon päälle, sehän kippasi ja takaraivoni jysähti lattiaan ! Lapsi hihkui iloisena vieressä ,kun äiti on niin hauska ja minä kömmin pystyyn varmana siitä, että pyörtyisin jos nousisin ylös.

Keinuin. Halusin näyttää kaverille, että osaan keinua ilman käsiä (pitämättä kiinni niistä kettingeistä). Se meni hyvin, kunnes aloin ottaa vauhtia! Maa oli pehmeää hiekkaa, jossa törrötti yksi ainoa kivi. Siihen kiveen löin leukani. Ei mua sattunut paljon yhtään, mutta kun verta alkoi tulvia rinnuksilleni, parkaisin kauhusta ja juoksin mummin luo rimputtaen ovikelloa hengen hädässä.

Sitten parkaisi mummi.

Typeräähän se oli. Mutta olin vain 6-vuotias.

Mä harrastan ratsastusta ja moottoripyöräilyä, mutta telon itseäni kotona ja vain typerillä tavoilla. Sen verran olen telonut (esim. murtanut varpaita ja sormia), että olen nykyään paljon varovaisempi.

Olin siivoamassa ja yritin potkaista pallon lattialta vähän sivummalle. Tasapaino petti ja löin pääni betoniseinään. Tuloksena aivotärähdys ja puolen otsan kokoinen mustelma.

Olin ostamassa leipäveistä. Pyysin myyjää irrottamaan sen pahvista, koska halusin kokeilla miltä se tuntuu kädessä. Ok, myyjä pani veitsen takaisin kiinni pahviin, mutta huolimattomasti, niin että veitsen kärki jäi törröttämään pahvin ulkopuolelle. Sujautin veitsen reppuun ja työnsin käden reppuun ottaakseni lompakon esiin. Tökkäsin etusormeni veitsenkärkeen. Verta vuosi kuin härän kurkusta, lompakolleni, rahoihin, tiskille. Myyjä vain tuijotti apaattisena, ihmiset huokailivat takana että mikä siellä maksaa...

Sattui pirusti ja veri sotki kaiken. Sähähdin myyjälle että anna paperia tai jotain! "Ei mulla ole tässä..." "On teillä pakko olla ea-tarvikkeita, tee jotain. Se soitti ea-ryhmän paikalle. Alkoi tapahtua. Haava puhdistettiin ja sidottiin. Kysyttiin haluanko lääkäriin. En halunnut. Haava oli pieni mutta syvä.

Halusin kotiin. Lähdin iso tuppo käpälässä ja siihen loppui alkuunsa koko päiväksi suunniteltu ostoskierros.

Nostin uunista lautasannoksen.

Laskin sen pöydälle sanoen itselleni "älä koske paljain käsin, se on tulikuuma..."

Sitten näin, että lautanen on vaarallisen lähellä pöydän reunaa, välttääkseni saamasta sitä syliini tartuin lautaseen työntääkseni sitä loitomma. -Psstt!- kuului sihahdus sormista.

Peukalo, etusormi ja keskisormi turposivat punaisiksi palloiksi.

Huuhtelin manaillen sormia puoli tuntia. Väri muuttui punavalkokirjavaksi.

Polte oli melkoinen, mutta selvisin 1. asteen palovammalla.

Vierailija kirjoitti:

Kävin puskapissalla nokkosissa

Täydet pisteet lakonisesta tiiviistä ilmaisusta.

Nauroin ääneen. 😬😂