yh isä pulassa parisuhteessa. jeesiä?

Se lumppu varmaan kyllästy suhun jo ja jyystää jotain Sali-Henkkaa päivät pitkät. Yrittää nyt sut saamaan pistämään suhteen poikki. N*iset on just sellasia.

Voisiko olla niin että hän kaipaisi enemmän kahdenkeskistä aikaa? Sitäkin on oltava, ja lapsilla on oltava hoitaja silloin. Tuntuuko sinusta siltä ettet haluaisi laittaa lapsia hoitoon vaan koet velvollisuudeksesi olla aina heidän kanssaan ja vaadit samaa myös kumppanilta? Kaikki aikuiset tarvitsevat myös kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia, etenkin sellaiset jotka seurustelevat, eivätkä asu yhdessä. Yli 12-vuotiaat eivät edes ole enää kovin pieniä vaan yleensä tykkäävät olla jo keskenäänkin jonkin aikaa.

Vierailija kirjoitti:

matti ap kirjoitti:

Ja vielä tarkennukseksi, että asiaa on puitu moneen otteeseen ja olen yrittänyt pyytää häntä kertomaan mitä hän tarkoittaa silä, että "pyydän aina kun minä haluan jotakin ja kun minulle sopii,enkä silloin kun hän haluaa". Enhän minä voi ajatuksia lukea. Olen yrittänytkin skarpata moneen otteeseen ja pyytää näkemään useammmin, mutta sitten harmittaa kun sekään ei mene oikein.

Itselläni on myös avain hänen luoksensa, ja siinä varmasti teen väärin, että harvoin tulee sinne lähdettyä kyläilemään. Hän asuu pienessä yksiössä koiravanhuksensa kanssa ja tyttäreni on kovasti koiralle allerginen ja saa joka kerta oireita siellä käydessämme. Enkä hyvin pitkäksi aikaa voi tietenkään lapsia kotiinkaan jättää ja lähteä "naisystävälle kahville"..kuulostaa hassulle mielestäni.

Ja kun en koe että enää tässä vaiheessa kun ollaan yli 3vuotta yhdessä oltu niin se yhdessä olo olisi enää "kyläilyä" tai että olisi niinsanotusti vierana toisen luona, vaikka ei nyt yhdessä asutakkaan. 

t:ap

Luulen, että hän toivoo ja odottaa sitä, että pyydät hänet asumaan kanssanne. Ei vain itse ”uskalla” sanoa sitä.

Tuskin hän haluaa koirastaan luopua. Ehkä hän on turhautunut tilanteeseen? Haluaa enemmän mutta se ei ole mahdollista?

Lasten kanssa hän tulee hyvin toimeen ja pitävät toisistaan kaikki. Mustasukkaisuudesta ollaan avoimesti keskusteltu, kun sitä on varmasti vähän molemminpuolin hänen ja lastenkin. 

Varmasti naisytävääni hiertää myös se, että tuppaan olemaan iltaisin aivan rättiväsynyt ja nukun istualteen viimeistään kymmeneltä. Herään joka aamu ennen neljää töihin ja päivät on raskaita. Iltaisin aina pitää sitä laatuaikaa yrittää, mutta onhan tuo hieman venkslauksen takana niinkun varmasti kaikissa suhteissa missä lapsia on.  Varmasti parantamisen varaa huomioinnissa on minunkin tholtani, en siä toki väitäkkään. 

Ja tuo mitä jotkut ehdottivat, että sopia tietyt päivät milloin nähdään, niin sitäkin joskus ehdotin, mutta ei käynyt. Siinä on kuulema sitten taas se "pakko", että hän kokee että silloin taas hypätään minun käskyjeni mukaan kun minä näin haluan toimia.. :/

Jos nuo ovat lastesi iät ja he ovat normaaleja terveitä lapsia, niin aivan hyvin voisit joskus piipahtaa naisen luona kahveilla ilman lapsiasi ja vaikka rakastella romanttisesti sitä tyttöystävääsi siinä samalla. Ehkä naista vaivaa se,e ttä koko yhdessäolo menee sinun perheesi ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla niin että hän kaipaisi enemmän kahdenkeskistä aikaa? Sitäkin on oltava, ja lapsilla on oltava hoitaja silloin. Tuntuuko sinusta siltä ettet haluaisi laittaa lapsia hoitoon vaan koet velvollisuudeksesi olla aina heidän kanssaan ja vaadit samaa myös kumppanilta? Kaikki aikuiset tarvitsevat myös kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia, etenkin sellaiset jotka seurustelevat, eivätkä asu yhdessä. Yli 12-vuotiaat eivät edes ole enää kovin pieniä vaan yleensä tykkäävät olla jo keskenäänkin jonkin aikaa.

Näin minäkin ajattelen. Sinä voit ja saat ja sun pitääkin mennä käymään siellä naisen tykönä ihan yksin, ilman lapsia. He ovat jo tarpeeksi isoja ollakseen keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Nainen taitaa olla nyt epävarma kiinnostuksestasi. Se että koko päivä hurahtaa ettet ajattele häntä etkä muista kutsua, tarkoittaa hänen epävarmassa mielessään, että hän ei ole mielessäsi.  Siihen ajatukseen hän on nyt jumiutunut. Tuskin suhteen alussa olisit unohtunut viestitellä pitkin päivää.  Oma käytöksesi on ymmärrettävää, mutta kannattaisi hieman enemmän huomioida tyttöystävää. Omat lapset tulevat ykkösinä mutta ei ole vaikeaa laittaa vaikka paria viestiä pitkin päivää.

On tapana toivotella hyvät huomenet puhelimitse kun pääsen ensimäiselle kahvitauolle, ja ruokatunnillakin laitan viestiä jos ehdin. Mutta ne päivät kun en ehdi,niin ne sitten aiheuttaa ongelmia.

Onko yhteisen tekemisen ja ajan ehdottaminen siis aina sinun tehtäväsi? Jos on, niin oletteko niin erikseen sopineet (ja miksi ihmeessä)? Tilanne kuulostaa siltä, että nainen on jostain syystä täysin epävarma olemisestaan ja sen vuoksi tarvitsee koko ajan vahvistusta sille, että sinä haluat hänet mukaan.

Oletteko yhdessä pohtineet myös sitä, miten nainen voisi käytöstään muuttaa ja onko hän valmis niin tekemään? Koska ilmeisesti sinä olet hyvinkin valmis tekemään asioita, mutta ei se niinkään toimi, että pelkästään sinä pompit naisen vaatimusten mukaan.

Voittehan myös yrittää sellaista, että aina erotessanne sovitte seuraavan tapaamisen. Jos nainen lähtee kotiin yöksi, niin lähtiessä pyydät seuraavana päivänä jo kauppaan mukaan ja sovitte että hän tulee teille klo X.

matti ap kirjoitti:

Lasten kanssa hän tulee hyvin toimeen ja pitävät toisistaan kaikki. Mustasukkaisuudesta ollaan avoimesti keskusteltu, kun sitä on varmasti vähän molemminpuolin hänen ja lastenkin. 

Varmasti naisytävääni hiertää myös se, että tuppaan olemaan iltaisin aivan rättiväsynyt ja nukun istualteen viimeistään kymmeneltä. Herään joka aamu ennen neljää töihin ja päivät on raskaita. Iltaisin aina pitää sitä laatuaikaa yrittää, mutta onhan tuo hieman venkslauksen takana niinkun varmasti kaikissa suhteissa missä lapsia on.  Varmasti parantamisen varaa huomioinnissa on minunkin tholtani, en siä toki väitäkkään. 

Ja tuo mitä jotkut ehdottivat, että sopia tietyt päivät milloin nähdään, niin sitäkin joskus ehdotin, mutta ei käynyt. Siinä on kuulema sitten taas se "pakko", että hän kokee että silloin taas hypätään minun käskyjeni mukaan kun minä näin haluan toimia.. :/

Entä hänen päivärytminsä? Olisiko tuo ehdotus että hän vain laittaa viestin kun tulee kylään tai muualle mukaan? Hänellä varmaan on myös avain teille?

Yleisesti se on kyllä naisen velvollisuus ehdottaa näkemistä ja tekemistä silloin kun hänellä sellainen olo on, eikä vaatia että mies tajuaisi sillä hetkellä jotain ehdottaa. Kyllä naisellakin vastuunsa suhteesta ja omista tunteistaan on.

matti ap kirjoitti:

Lasten kanssa hän tulee hyvin toimeen ja pitävät toisistaan kaikki. Mustasukkaisuudesta ollaan avoimesti keskusteltu, kun sitä on varmasti vähän molemminpuolin hänen ja lastenkin. 

Varmasti naisytävääni hiertää myös se, että tuppaan olemaan iltaisin aivan rättiväsynyt ja nukun istualteen viimeistään kymmeneltä. Herään joka aamu ennen neljää töihin ja päivät on raskaita. Iltaisin aina pitää sitä laatuaikaa yrittää, mutta onhan tuo hieman venkslauksen takana niinkun varmasti kaikissa suhteissa missä lapsia on.  Varmasti parantamisen varaa huomioinnissa on minunkin tholtani, en siä toki väitäkkään. 

Ja tuo mitä jotkut ehdottivat, että sopia tietyt päivät milloin nähdään, niin sitäkin joskus ehdotin, mutta ei käynyt. Siinä on kuulema sitten taas se "pakko", että hän kokee että silloin taas hypätään minun käskyjeni mukaan kun minä näin haluan toimia.. :/

Ymmärrän väsymyksesi, koska tuota samaa se on itsellä. Kysyn nyt varovasti, että onko sinulla oikeasti aikaa parisuhteelle? Antaako se enemmän kuin verottaa.

Ei tunnu toimivan, en laittaisi enempää panostusta tuohon suhteen, varsinkin kun niitä lapsia jo on et tarvitse yhtä lisää, etsi nainen joka on edes vähän oma-alotteisempi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla niin että hän kaipaisi enemmän kahdenkeskistä aikaa? Sitäkin on oltava, ja lapsilla on oltava hoitaja silloin. Tuntuuko sinusta siltä ettet haluaisi laittaa lapsia hoitoon vaan koet velvollisuudeksesi olla aina heidän kanssaan ja vaadit samaa myös kumppanilta? Kaikki aikuiset tarvitsevat myös kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia, etenkin sellaiset jotka seurustelevat, eivätkä asu yhdessä. Yli 12-vuotiaat eivät edes ole enää kovin pieniä vaan yleensä tykkäävät olla jo keskenäänkin jonkin aikaa.

Näin minäkin ajattelen. Sinä voit ja saat ja sun pitääkin mennä käymään siellä naisen tykönä ihan yksin, ilman lapsia. He ovat jo tarpeeksi isoja ollakseen keskenään.

Niin kyllä minä siellä aina käyn, mutta en ilmeisesti tarpeeksi usein. Ja hoitajan saan lapsille kerran kahdessa kuukaudessa päiväksi tai pariksi, kun entinen anoppi ottaa lapset. Muutoin eipä minulla tukiverkkoa ole.

Mutta että ollaanhan me leffassa naisytävän kanssa käyty muulloinkin ja syömässä yms päiväsaikaan.

matti ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen taitaa olla nyt epävarma kiinnostuksestasi. Se että koko päivä hurahtaa ettet ajattele häntä etkä muista kutsua, tarkoittaa hänen epävarmassa mielessään, että hän ei ole mielessäsi.  Siihen ajatukseen hän on nyt jumiutunut. Tuskin suhteen alussa olisit unohtunut viestitellä pitkin päivää.  Oma käytöksesi on ymmärrettävää, mutta kannattaisi hieman enemmän huomioida tyttöystävää. Omat lapset tulevat ykkösinä mutta ei ole vaikeaa laittaa vaikka paria viestiä pitkin päivää.

On tapana toivotella hyvät huomenet puhelimitse kun pääsen ensimäiselle kahvitauolle, ja ruokatunnillakin laitan viestiä jos ehdin. Mutta ne päivät kun en ehdi,niin ne sitten aiheuttaa ongelmia.

Kun olette puhuneet yhteen muuttamisesta onko naiselle selvää ettei sitä huomiota välttämättä heru silloinkaan?

Totta kai huomiota yhdessä asuessa on vaikka pieni kosketus ohi mennen tai nopea halaus mutta tietääkö hän ettei mitään suuria osoituksia tule silloinkaan joka päivä?

Jos hän ymmärtää tämän niin en näe mitään syitä miksi katkaista hyvä suhde. Kyllä se toisesta erossa oleminen edes viestejä voi sattua ja helposti tulla olo välittääkö toinen.

Jos koira on jo vanha (niin ikävää kun se onkin sanoa) niin sillon teidän tilanne on vain tilapäinen ja voitte muuttaa lopulta yhteen.

matti ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla niin että hän kaipaisi enemmän kahdenkeskistä aikaa? Sitäkin on oltava, ja lapsilla on oltava hoitaja silloin. Tuntuuko sinusta siltä ettet haluaisi laittaa lapsia hoitoon vaan koet velvollisuudeksesi olla aina heidän kanssaan ja vaadit samaa myös kumppanilta? Kaikki aikuiset tarvitsevat myös kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia, etenkin sellaiset jotka seurustelevat, eivätkä asu yhdessä. Yli 12-vuotiaat eivät edes ole enää kovin pieniä vaan yleensä tykkäävät olla jo keskenäänkin jonkin aikaa.

Näin minäkin ajattelen. Sinä voit ja saat ja sun pitääkin mennä käymään siellä naisen tykönä ihan yksin, ilman lapsia. He ovat jo tarpeeksi isoja ollakseen keskenään.

Niin kyllä minä siellä aina käyn, mutta en ilmeisesti tarpeeksi usein. Ja hoitajan saan lapsille kerran kahdessa kuukaudessa päiväksi tai pariksi, kun entinen anoppi ottaa lapset. Muutoin eipä minulla tukiverkkoa ole.

Mutta että ollaanhan me leffassa naisytävän kanssa käyty muulloinkin ja syömässä yms päiväsaikaan.

Mutta milloin olet viimeksi rakastellut naistasi? Ehdottanut sieltä kotoasi, että nyt mä tuun ja otan sut. Heti. Mua ainakin kiihottaisi tuollainen;)

Jos mies on koko ajan lasten ehdoilla, niin eihän siinä nainen voi muuta kuin tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja ymmärrettävästi ajattelee että hänen ehdottelunsa vain sotkisivat  perheen kuvioita. Tässä tilanteessa miehen nyt kannattaisi miettiä että miten hän voi pitää kaikki pallot ilmaissa. Onni näyttää onneksi olevan yhden tekstarin päässä, joten suosittelenpa että laita se tekstari sitten säännöllisesti. Pistä vaikka hälytys kännykkään että muistat sen laittaa. On aika hiton kiireinen ruokatunti jos ei yhtä tekstaria ehdi laittaa, siihen menee 2 sekuntia.

No mites on, mies: oletko esim. sivulauseessa arvostellut hänen painoaan tai mahamakkaraansa? Tiedätkös, siitä voi tulla naiselle ylitsepääsemätön este näyttäytyä edessäsi. Hän on myös ihminen, ei pelkkä mallinukke. Et voi vaatia häneltä täydellistä kroppaa, koska tuskinpa itsekkään olet täydellinen fitness-mies. Kuvauksesi perusteella tuskin ehdit treenaamaan salilla 4-5 kertaa viikossa, joten epäilen kovasti. Silti vaadit naiseltasi täydellistä rasvattomuutta. En ihmettele, ettei häntä enää kiinnosta!

Minulle naisena tuli tuollaista epämääräsitä "kiukuttelua", kun roolini uusioperheessä oli epäselvä, enkä kuitenkaan halunnut pelkäksi lasten-ja kodinhoitajaksi, kuten oli monesti havaittavissa.

Ero tuli lopulta minun taholtani. Kuvio on oikeasti hiukan haastava. Miehen ei ainakaan missään vaiheessa saa olettaa, että nainen alkaisi ottaa lapset 99% vastuulleen, kuten se normi ydinperheissä on.

matti ap kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla niin että hän kaipaisi enemmän kahdenkeskistä aikaa? Sitäkin on oltava, ja lapsilla on oltava hoitaja silloin. Tuntuuko sinusta siltä ettet haluaisi laittaa lapsia hoitoon vaan koet velvollisuudeksesi olla aina heidän kanssaan ja vaadit samaa myös kumppanilta? Kaikki aikuiset tarvitsevat myös kahdenkeskistä aikaa ilman lapsia, etenkin sellaiset jotka seurustelevat, eivätkä asu yhdessä. Yli 12-vuotiaat eivät edes ole enää kovin pieniä vaan yleensä tykkäävät olla jo keskenäänkin jonkin aikaa.

Näin minäkin ajattelen. Sinä voit ja saat ja sun pitääkin mennä käymään siellä naisen tykönä ihan yksin, ilman lapsia. He ovat jo tarpeeksi isoja ollakseen keskenään.

Niin kyllä minä siellä aina käyn, mutta en ilmeisesti tarpeeksi usein. Ja hoitajan saan lapsille kerran kahdessa kuukaudessa päiväksi tai pariksi, kun entinen anoppi ottaa lapset. Muutoin eipä minulla tukiverkkoa ole.

Mutta että ollaanhan me leffassa naisytävän kanssa käyty muulloinkin ja syömässä yms päiväsaikaan.

Teillä siis on hyvää parisuhde aikaa keskenään. Miten nämä naisen purkaukset että otat vain yhteyttä kun haluat jotain? Onko niitä usein ja missä tilanteissa?

Onpa hyvä ja asiallinen ketju. Ja hienoa ap, että haluat ymmärtää naisystävääsi ja parantaa tilannetta.

Tuli mieleen, että olisiko noin pitkän yhdessäolon jälkeen arki rantautunut suhteeseen ja naisellasi selittämättömällä tavalla hankala olla sen vuoksi? Suhteen pitäisi siirtyä jotenkin seuraavaan vaiheeseen, mutta se ei ole nyt mahdollista? Ja siksi kokee tulleensa syrjäytetyksi elämästäsi.

Noin se menee joka suhteessa, ei sitä alun rakastumista jatku ikuisesti mutta sitä nainen kenties kaipaa. Spontaanimpaa olemista ja tunnetta siitä, että kaipaat ja haluat häntä. Sama vaihe tulee suhteeseen, oli siinä lapsia tai ei, asuttiin yhdessä tai ei.