En enää jaksa raskaanaolevaa vaimoa

Älkää ruokkiko provoa, tämä ap on trolli, jonka joku keksi tehdä tuosta "mies lähti isyyslomalla pohjoiseen kalaretkelle" -ketjusta hermostuneena.

Vierailija kirjoitti:

Viestini tulee poikimaan varmaan miljoonaa vihaista viestiä mutta ihan sama. Jonnekin on avauduttava.

Olen yrittäjä ja pitänyt viimeksi vapaata maaliskuussa. Viikonloput menee töissä. Vähäisen vapaa-aikani yritän jakaa ystävien, harrastusten ja vaimon kesken.

Olemme olleet yhdessä muutaman vuoden ja vaimoni on ollut myös työelämässä. Kiitokset on pakko antaa siitä hänelle että silloin kun hän ei ollut raskaana, hän jaksoi hoitaa yksin kodin jne oman työnsä lisäksi. VALITTAMATTA. VALITTAMATTA siitä että olen jatkuvasti töissä. Ehkä tilanne ei ollut aiemmin ihan näin paha kuin nyt mutta kuitenkin.

Mitä pidemmälle vaimon raskaus on edennyt, sitä h*lvetin rasittavampi hänestä on tullut. Vaatii saada tietää koska tulen töistä kotiin -koska haluaa muka että syömme ruoan yhdessä. Vaatimuksia satelee lisääntyvässä määrin kotona: pitäisi tehdä sitä ja tätä, kuskata ostamaan se ja tuo tuote. Nyt vaimo jäi äitiyslomalle eikä voi selkäkivun takia imuroida tai kantaa ruokakasseja. Tästä on saatu aikaiseksi aivan helvetillisiä riitoja. Hän vaatii että olen kotona tiettyyn aikaan jotta voimme käydä yhdessä kaupassa tai että siivouspäivästä pitää sopia etukäteen. Vihaan noita vaatimuksia.

Viikonlopun tapahtumat saivat minut nyt sitten jättämään vaimoni.

Lauantaina eräs kaveripariskuntamme oli pyytänyt meidät kylään. Pariskunnan rouva ja vaimoni sanoivat että ruoka olisi klo 16, että jos siihen mennessä tulisin töistä. Tämä vaatimus ajoi minut melkein hulluuden partaalle: jouduin kaahaamaan kuin hullu että ehdin klo 16 kun rouvat näin vaativat.

Sunnuntaina lähdin aamulla salille aamulla ja jätin vaimolle viestin asiasta hänen nukkuessaan. Päätin mennä salin jälkeen töihin. Vaimo alkoi muutaman tunnin kuluttua laittaa viestiä missä olen, että ei kenelläkään voi mennä salilla montaa tuntia. Sanoin että olen töissä.

Siitä se riemu repesi. Vaimo vollotti kotona että elämässämme ei ole mitään muuta kuin minun firmani. Että hän on ollut yksin raskauden ajan (ööö kertokaa miten terve aikuinen nainen ei muka pärjää yksin raskausaikana?) Ja hän on tulee olemaan yksin vauvan synnyttyä (laskettuun aikaan on 2 vkoa). Olen sanonut että kun vauva syntyy, pidän sitten kesälomaa ja pyrin vähentämään töitä.

Vaimo vaan itkee. Minulta meni hermo. Hajotin keittiössä kaikki näkösällä olevat tavarat, tuntui että vaimon vaatimukset kaikista v*tun aikatauluista yms kävi liian raskaaksi.

Huusin vaimolle että hän on pilannut elämäni (osittain totta, tällä että vaatii minulta kokoajan jotain). Huusin että hän on vienyt ilon elämästäni kaikessa ja pilannut kiinnostuksen työhöni. Että koko nainen on oikeasti pelkkä h*lvetinmoinen rasite elämässäni.

Vaimo käski pakata tavarat ja lähteä. Kuulemma ei aio kasvattaa lasta ihmisen kanssa joka hajottaa raivopäissään tavaroita eikä ihmisen kanssa joka kokee puolisonsa rasitteena.

Lähdin mielelläni. Tottakai harmittaa että tilanne meni tähän mutta ei kukaan täyspäinen mies kestä tällaisia jatkuvia aikataulu vaatimuksia. Olen yhtä aikaa helpottunut että pääsin vaimosta eroon ja samalla mietin että näenköhän lasta ikinä, vai alkaako -varmaan alkaa- vaimo kiristää sillä.

Itsehän nussit. Vai oliko Mehmet tai HIFK?

Ap:n vaimo on ollut käytännössä ap:n äiti, koska on parempituloisena elättänyt ap:n ja tehnyt kaikki kotityöt (tehnyt ap:lle ruokaa, pessyt ap:lle pyykkiä ja siivonnut ap:lle kotia ja käynyt ap:lle kaupasta ruokaa jne). Nyt he saavat vauvan, ja ap tajusi, että ei tule enää koskaan olemaan vaimonsa ainoa lapsi. Siitäkös rai*vo repesi! Niin hirveä rai*vo, että ap päätti panna keittiön rikkipas*kak*si. Äitivaimoon kohdistettu viha ja rai*vo ei näköjään tunne rajoja vaan ap kos*taa vielä häipymällä ulkomaille ja hylkää*mällä oman lapsensa ja oman lapsensa äidin.

Jatkuva kontrollointi käy hermoille..

Vierailija kirjoitti:

Yrittäjä ei voi elinkeinostaan lapsen takia luopua. Vaimosi on kohtuuton. Raskaus ei ole sairaus.

Minäkin kiinnittäisin palstalaisten huomiota siihen, että ap on yrittäjä. Se ei tosiaan ole sama asia kuin 99% palstanaisten miehillä, jotka ovat turvallisessa palkkatyössä, josta voi huoletta ottaa pekkasia ja isyyslomia ja virkavapaita jne jne. Yrittäjän on taottava rautaa, kun se on kuumaa. Paineet voi olla kuulkaa KOVAT. Pahimmassa tapauksessa iisimmin vähänkään aikaa ottaessa loppuu työt ja tilaukset, maksut ja kulut juoksee entiseen tapaan, ja kohta lähteekin alta niin talot kuin autot.

Sittenhän sen vaimon rakkaus varmasti kestääkin, kun rahat on loppu ja mies on pysyvästi kotona, right?...joohan?...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittäjä ei voi elinkeinostaan lapsen takia luopua. Vaimosi on kohtuuton. Raskaus ei ole sairaus.

Minäkin kiinnittäisin palstalaisten huomiota siihen, että ap on yrittäjä. Se ei tosiaan ole sama asia kuin 99% palstanaisten miehillä, jotka ovat turvallisessa palkkatyössä, josta voi huoletta ottaa pekkasia ja isyyslomia ja virkavapaita jne jne. Yrittäjän on taottava rautaa, kun se on kuumaa. Paineet voi olla kuulkaa KOVAT. Pahimmassa tapauksessa iisimmin vähänkään aikaa ottaessa loppuu työt ja tilaukset, maksut ja kulut juoksee entiseen tapaan, ja kohta lähteekin alta niin talot kuin autot.

Sittenhän sen vaimon rakkaus varmasti kestääkin, kun rahat on loppu ja mies on pysyvästi kotona, right?...joohan?...

Mitkä rahat? Ap:n vaimo on heidät elättänyt, ap:lla ei ole firmastaan juuri tuloja.

Minua pelottaisi ihan törkeästi ottaa synnytykseen mukaan mies, joka heittelee aggressiivisesti tavaroita ja käyttäytyy muutenkin arvaamattomasti ja itsekkäästi.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n vaimo on ollut käytännössä ap:n äiti, koska on parempituloisena elättänyt ap:n ja tehnyt kaikki kotityöt (tehnyt ap:lle ruokaa, pessyt ap:lle pyykkiä ja siivonnut ap:lle kotia ja käynyt ap:lle kaupasta ruokaa jne). Nyt he saavat vauvan, ja ap tajusi, että ei tule enää koskaan olemaan vaimonsa ainoa lapsi. Siitäkös rai*vo repesi! Niin hirveä rai*vo, että ap päätti panna keittiön rikkipas*kak*si. Äitivaimoon kohdistettu viha ja rai*vo ei näköjään tunne rajoja vaan ap kos*taa vielä häipymällä ulkomaille ja hylkää*mällä oman lapsensa ja oman lapsensa äidin.

Huomatkaa keittiön symbolinen merkitys tässä provossa. Ap ei suinkaan rikkonut olohuonetta vaan keittiön, joka edustaa äitivaimon höyryäviä patoja ja kodin lämpöä ja oraalivaiheeseen fiksoituneelle ap:lle äidin hoivaa (ruoan muodossa).

Ap on surkea luonnevikainen luuseri, jonka ei olisi koskaan edes päästä lisäntyymään.

Mistä tullaankin siihen, että mitä nämä naiset oikein ajattelevat joiden mies ei kotitöitä tee? Luulevatko tosissaan että ne muka lapsen tullessa alkavat kodinhoitoon osallistumaan jos kaikki on aina passattu eteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittäjä ei voi elinkeinostaan lapsen takia luopua. Vaimosi on kohtuuton. Raskaus ei ole sairaus.

Minäkin kiinnittäisin palstalaisten huomiota siihen, että ap on yrittäjä. Se ei tosiaan ole sama asia kuin 99% palstanaisten miehillä, jotka ovat turvallisessa palkkatyössä, josta voi huoletta ottaa pekkasia ja isyyslomia ja virkavapaita jne jne. Yrittäjän on taottava rautaa, kun se on kuumaa. Paineet voi olla kuulkaa KOVAT. Pahimmassa tapauksessa iisimmin vähänkään aikaa ottaessa loppuu työt ja tilaukset, maksut ja kulut juoksee entiseen tapaan, ja kohta lähteekin alta niin talot kuin autot.

Sittenhän sen vaimon rakkaus varmasti kestääkin, kun rahat on loppu ja mies on pysyvästi kotona, right?...joohan?...

Aloittajalla riittää aikaa ystäville ja harrastuksille, sen sijaan perheen kanssa vietetystä ajasta voi tinkiä. Ap:n vaimo tienaa miestä enemmän ja hän on tehnyt kaiken kotona, joten miksi hänen pitäisi roikkua miehessä? Mieshän on tehnyt selväksi, että vaimo rajoittaa hänen elämäänsä, vaatii jopa viettämään aikaa yhdessä.

On luksusta elää niin, että käy vain töissä ja muuten elää täysihoidossa. Uskon sen kelpaavan ap:n vaimolle, mutta en oikein usko, että ap kykenee tekemään osansa, jos hänen yritys loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Minua pelottaisi ihan törkeästi ottaa synnytykseen mukaan mies, joka heittelee aggressiivisesti tavaroita ja käyttäytyy muutenkin arvaamattomasti ja itsekkäästi.

Sairaaloissa on vartijat. Kyllä kätilöt soittavat vartijan paikalle, jos mies alkaa siellä riehua. Jos riehuu pahasti, tulee poliisit.

Miksi teet niin paljon töitä ettei aikaa jää perheelle.

Oikea kiukkusi syy on siellä töissä, huonossa ajanhallinnassa, ei kotona eikä vaimossa.

Hoida ajanhallintasi kuntoon ja sen jälkeen ala harjoittelemaan aikuisen ihmisen elämää.

En yhtään ihmettele että vaimollasi on käämi palanut kanssasi.

Elät kuin poikamies vaikka teille on vauva tulossa. Millaista elämää sellainen on?

Vaimo siellä kotona yrittää yksin pärjätä vaikka tarvitsee apua kodinhoitoon ja myöhemmin vauvan hoitoon. Ja mies käy harrastuksissa ja tapaa ystäviä, tai on vaan siellä töissä. Ja raivoaa kun vaimo ei pärjää yksin.

Palkkaisit edes siivoojan.

Vaimosi on todennäköisesti menettänyt luottamuksensa sinuun. Miten hän enää voisi edes kuvitella että olet hänen tukenaan silloin kun hän sitä tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n vaimo on ollut käytännössä ap:n äiti, koska on parempituloisena elättänyt ap:n ja tehnyt kaikki kotityöt (tehnyt ap:lle ruokaa, pessyt ap:lle pyykkiä ja siivonnut ap:lle kotia ja käynyt ap:lle kaupasta ruokaa jne). Nyt he saavat vauvan, ja ap tajusi, että ei tule enää koskaan olemaan vaimonsa ainoa lapsi. Siitäkös rai*vo repesi! Niin hirveä rai*vo, että ap päätti panna keittiön rikkipas*kak*si. Äitivaimoon kohdistettu viha ja rai*vo ei näköjään tunne rajoja vaan ap kos*taa vielä häipymällä ulkomaille ja hylkää*mällä oman lapsensa ja oman lapsensa äidin.

Huomatkaa keittiön symbolinen merkitys tässä provossa. Ap ei suinkaan rikkonut olohuonetta vaan keittiön, joka edustaa äitivaimon höyryäviä patoja ja kodin lämpöä ja oraalivaiheeseen fiksoituneelle ap:lle äidin hoivaa (ruoan muodossa).

Ap rikkoi ruoanlaittohuoneen eli keittön.

Ap suuttui kun vaimo ei raskauden vuoksi enää voi kantaa ruoka-kasseja.

Ap osoitti mieltään, kun kyläpaikassa oli ruoka laitettu tiettyyn kellonaikaan.

Ap osoitti mieltään kun vaimo halusi ap:n tulevan kotiin syömään päivällis-ruokaa tiettyyn kellonaikaan.

Ap suuttui kun vaimo halusi päästä helpommalla ruoan laitosta saamalla tiskikoneen.

Ruoka = äidin tissi.

Ruoka = äitivaimon tissi.

Siis ap jätti vaimonsa, vaikka vaimo käski ap:n häipyä? Noniin :D

Ap kuulostaa todella lapselliselta. Eihän tuollaista kukaan jaksa.

Sillä lailla. Kaksi aikuista selvittämässä kiistatilanteita aikuismaisesti 👍

Sikäli ero taitaa olla järkevää, jos useinkin reagoit stressiin riehumalla ja pistämällä kaikki tuhannen p*skaksi. Ei ihan putkeen ole mennyt vaimollakaan, mutta ei sinunkaabän touhuissasi kehumista.

Työnarkomaanilla menee hermot, kun pitäisi olla yksi päivä poissa töistä. Olet ilmeisesti ollut siellä töissäsi niin intensiivisesti, ettet ole huomannut, kuinka paljon vaimosi maha on kasvanut. Et ainakaan ole huomannut, kuinka paljon se maha painaa, ja rasittaa vaimoasi. Kerroit, että vaimollasi on selkäkipuja eikä hän voi kantaa painavia eikä imuroida, mutta sitten ihmettelet, miten on mahdollista, ettei hän pärjää 24/7 yksin. Miksi hän tarvitsee jonkun kaverikseen kauppareissuille? Hei, ne ostokset painaa, eikä hän voi itse kantaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

En usko tätä. Olisin melkein voinut kuvitella jonkun olevan noin ääliö, mutta tuo keittiön tavaroiden hajottaminen meni jo liian pitkälle. Ensi kerralla kannataa olla hienovaraisempi ja tuoda tarinaan enemmän sävyjä. Yksiulotteinen pahis ei ole uskottava eikä siten onnistu myöskään provosoimaan.

Uskon hyvinkin ap:ta. Paljon pahempaakin tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yrittäjä ei voi elinkeinostaan lapsen takia luopua. Vaimosi on kohtuuton. Raskaus ei ole sairaus.

Minäkin kiinnittäisin palstalaisten huomiota siihen, että ap on yrittäjä. Se ei tosiaan ole sama asia kuin 99% palstanaisten miehillä, jotka ovat turvallisessa palkkatyössä, josta voi huoletta ottaa pekkasia ja isyyslomia ja virkavapaita jne jne. Yrittäjän on taottava rautaa, kun se on kuumaa. Paineet voi olla kuulkaa KOVAT. Pahimmassa tapauksessa iisimmin vähänkään aikaa ottaessa loppuu työt ja tilaukset, maksut ja kulut juoksee entiseen tapaan, ja kohta lähteekin alta niin talot kuin autot.

Sittenhän sen vaimon rakkaus varmasti kestääkin, kun rahat on loppu ja mies on pysyvästi kotona, right?...joohan?...

Mitkä rahat? Ap:n vaimo on heidät elättänyt, ap:lla ei ole firmastaan juuri tuloja.

Vaimo pystyy maksamaan yksin asunto- ja autolainat äitiysrahallaan ja myöhemmin kotihoidon tuella, kun miehen firma on konkurssissa? Ok tämä selvensi asian.

Vierailija kirjoitti:

Vain hullu tai masokisti hankkii tänä päivänä lapsia suomalaisen naisen kanssa. Uusfeminismi ja kaikki voimaantumisshitti on romahduttaneet suomalaisten naisten markkina-arvon parisuhdemarkkinoilla nollaan.

Voimia. Teit hyvän päätöksen.

Jaa, no minä, feministi, neuvoin ap:ta hommaamaan lakimiehen ja pitämään kiinni lapsen tapaamisista. Mikä siinä feminismissä on muka niin kauheaa ja mikä muka olis paremmin ilman sitä? Miksi oletat että ap:n vaino feministi?

Vierailija kirjoitti:

En usko tätä. Olisin melkein voinut kuvitella jonkun olevan noin ääliö, mutta tuo keittiön tavaroiden hajottaminen meni jo liian pitkälle. Ensi kerralla kannataa olla hienovaraisempi ja tuoda tarinaan enemmän sävyjä. Yksiulotteinen pahis ei ole uskottava eikä siten onnistu myöskään provosoimaan.

Ymmärrän ap:tä että kiukuttaa. Työ on kuitenkin aina työ. Ei sitä aleta joidenkin rouvien sanelun tahdissa tekemään.

En ikimaailmassa itse suostuisi moiseen, tuo on jo toisen kontrollointia. Ilmeisesti ystävätär on samanlainen. Mutta aloittakoot rouvat päivällisen minuutilleen klo 16 reikä reikä, ap tulee töistään sitten kun ehtii.

Ja jos niin paljon korpeaa että laittaa keittiöirtaimistoa päreiksi, niin hyvä, jos ne paineet on purettu siihen eikä puolisoon. Esineiden särkeminen on aina parempi kuin väkivalta. Meilläkin on kiukuspäissään joskus jotain rikottu, mm. itse potkaisin erääseen oveen reiän, mutta aviossa ollaan oltu 16 vuotta, lapsia kolme. (Se reikä ovessa kitattiin yhdessä umpeen ennen pois muuttoa ja läpi meni tarkastuksessa, oli kaupungin vuokra-asunto).