Arjen fyysiset epämukavuudet, jotka koettelevat sietokykyäsi
Aloitan: hellehiki, krooninen kusihätä, närästys, runsaat ja kivuliaat kuukautiset sekä ruikulivatsa. Silmätulehdus, takapuolen suonenveto ja toispuoleinen nuha. Nämä erikseen ja varsinkin yhdessä. (Keskitytään ihan lillukanvarsinillitykseen; kroonisiin sairauksiin kuuluvat kivut ja kärsimykset eivät välttämättä kuulu tähän keskusteluun.)
Kommentit (1723)
Mulla on eriparileuat, josta seurauksena purenta p**seellään, toispuoleista lukkoa aamuisin ja korvien suhinaa. Jari Sarasvuo kävi jossain leukaleikkauksessa, köyhällä ei mitään jakoa vastaavaan :(
Joskus käy mielessä, että kaipa sitä voisi aamun tunnit käyttää vaikka meditoimiseen, joogaan tai reippaaseen luonnossa käyskentelyyn.
Vaan kun ei. Ravaan p**kalla ainakin kolme kertaa "rise and shine" - puolitoistatuntisen aikana ennen ihmisten ilmoille etsiytymistä. Paperi-pyyhkimis-pöntönvetämis -härdelli on - no, arvaatte varmaan, mistä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt fyysistä epämukavuutta eikä edes varsinaista kosmeettista haittaa, mutta ihmettelen, mistä hitosta olen saanut kaksi känsää oikeaan kämmeneeni?? Eivät ole syyliä (tietäisin, koska kokemusta vuosien takaa niistä pirulaisista on). En keksi mitään muuta kuin ahdistuneen takertuva ote auton ratista tai konjakkipullon korkin voimallinen kiertämisliike - muuten ihan vain kynänpyörittelyä tämä elämä :)
Känsät voivat tarttua, ajoin joskus toisen autoa, kannattaa käydä polttamassa lääkärillä, koska voivat levitä.
Känsät eivät tartu, syylät tarttuvat.
Kyllä tarttui, uskokaa jo. Tiedän mikä on syylä.
Varasin juuri tänään ajan lääkärille, joka saa taas kerran tutkia iki-ihanat peräpukamani. Todellinen riesa ja ainoastaan kirurginen leikkaushoito voisi poistaa. Kerran olen ajan perunut kirurgiseen.
Mua pelottaa se niin hemmetisti. Jos ne jättää avohaavat, eivätkä tikkaa. Sekin on kai mahdollista. Pitäis olla kuulemma jotain jääpusseja valmiina kun pääsee hoidosta kotiin. Ihan kauheeta.
Jatkuva pikkudarra. Aamu alkaa sillä, että vattassa kiertää. Sitten hengästyttää ja väsyttää. Iltapäivään mennessä se on jo ohi, mutta sinkkumiehenä mitä sitä tekis töiden jälkeen? Kaverit on Harlekiinissa imemässä parit märät ja heittämässä dartsia. Töistä kotiin, voikkari naamariin ja Harlekiiniin. Siellä sitten tulee imuteltua se 8-10 tuoppia illan aikana. Kympiltä kotiin ja nukkumaan. Aamulla taas vattassa kiertää ja hengästyttää.
Silmien kyynelkanavat ja nenäröörit on kai jotenkin yhteydessä toisiinsa?
(Sori, en näiden anatomiaa/fysiologiaa sen enempää tunne)
Onko näillä jokin ristiinkytkentä? Meinaan, että miksi oikea silmä vuotaa ja vasen sierain on tukossa aina samaan aikaan. Ja sama vasemman silmän ja oikean sieraimen kanssa. Pieni, mutta jäytävä vaiva. En mene lääkäriin, ettette edes ala ehdotteleen! Mutta jos joku tietää, otan valaisua vastaan, kiitos <3
Se kun tulen töistä väsyneenä ja nälkäisenä ja pitäisi työvaatteet vielä huoltaa eli laittaa pyykit koneeseen sekä pestä ja desinfioida saappaat. Kaikki pienessä kylppärikopperossa. Sitten pitää vielä sinnitellä hereillä, että saa pyykit koneesta kuivumaan, että ne saa aamulla töihin mukaan kuivana. Ja lehmänpaska haisee, kun haju tulee viemäristä ja niistä saappaista ja kuivumaan laitetuista pyykeistä.
Joo, tiedän että on ammatinvalintakysymys tämä, mutta onko nykyaikana ihan hirveästi valinnanvaraa, ainakaan täällä maalla. Ja tätä lystiä hyvässä lykyssä edessä vielä yli 30 vuotta ennen kuin eläkkeelle pääsee. Tuki- ja liikuntaelimet lienevät toista mieltä siitä eläkeiän saavutettavuudesta.
Jos tietokone ilmoittaa, että nyt on 5G-yhteys päällä, miksi kerkeän ilman kiirettä noin suurinpiirtein loihtimaan gourmet-aterian, väkertämään villasukat suvulle ja vielä piipahtamaan hermosavuilla sivujen latautumista odotellessa?? Se olen kyllä minä, joka halutessaan hyggeilee eikä tämä härpäke..
Vierailija kirjoitti:
Se kun tulen töistä väsyneenä ja nälkäisenä ja pitäisi työvaatteet vielä huoltaa eli laittaa pyykit koneeseen sekä pestä ja desinfioida saappaat. Kaikki pienessä kylppärikopperossa. Sitten pitää vielä sinnitellä hereillä, että saa pyykit koneesta kuivumaan, että ne saa aamulla töihin mukaan kuivana. Ja lehmänpaska haisee, kun haju tulee viemäristä ja niistä saappaista ja kuivumaan laitetuista pyykeistä.
Joo, tiedän että on ammatinvalintakysymys tämä, mutta onko nykyaikana ihan hirveästi valinnanvaraa, ainakaan täällä maalla. Ja tätä lystiä hyvässä lykyssä edessä vielä yli 30 vuotta ennen kuin eläkkeelle pääsee. Tuki- ja liikuntaelimet lienevät toista mieltä siitä eläkeiän saavutettavuudesta.
Eihän tämä tuskaasi ehkä helpota, mutta syvä kumarrus ja hatunnosto sinulle, kun ainakin toistaiseksi jaksat alkutuotantoa (?) ylläpitää maassa, joka alunperinkin on sille luonnonoloiltaan haastava. Jos muutama kymmenen työvuotta on vielä edessä, ei kai ole liian myöhäistä hakeutua vähemmän terveyttä kuormittavaan hommaan? Toivon, ettet katkeroidu tai puske terveyttäsi tärviölle <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kun tulen töistä väsyneenä ja nälkäisenä ja pitäisi työvaatteet vielä huoltaa eli laittaa pyykit koneeseen sekä pestä ja desinfioida saappaat. Kaikki pienessä kylppärikopperossa. Sitten pitää vielä sinnitellä hereillä, että saa pyykit koneesta kuivumaan, että ne saa aamulla töihin mukaan kuivana. Ja lehmänpaska haisee, kun haju tulee viemäristä ja niistä saappaista ja kuivumaan laitetuista pyykeistä.
Joo, tiedän että on ammatinvalintakysymys tämä, mutta onko nykyaikana ihan hirveästi valinnanvaraa, ainakaan täällä maalla. Ja tätä lystiä hyvässä lykyssä edessä vielä yli 30 vuotta ennen kuin eläkkeelle pääsee. Tuki- ja liikuntaelimet lienevät toista mieltä siitä eläkeiän saavutettavuudesta.
Eihän tämä tuskaasi ehkä helpota, mutta syvä kumarrus ja hatunnosto sinulle, kun ainakin toistaiseksi jaksat alkutuotantoa (?) ylläpitää maassa, joka alunperinkin on sille luonnonoloiltaan haastava. Jos muutama kymmenen työvuotta on vielä edessä, ei kai ole liian myöhäistä hakeutua vähemmän terveyttä kuormittavaan hommaan? Toivon, ettet katkeroidu tai puske terveyttäsi tärviölle <3
Onneksi ihan vaan työntekijä ja palkansaaja olen tässä ammatissa, ei ole ns. penniäkään firmassa kiinni. Parempaa etsin koko ajan ja opiskelujakin vielä keski-ikäisenä mietin, mutta toistaiseksi on tyydyttävä siihen mitä on.
Näin vasenkätisenä tympii kirjoituspöydät ym työpöydät, joissa se kirjoitustila on suunniteltu oikean käden puolelle. Pari kertaa olen ollut luokassa, joka on ollut täynnä niitää tuoleja joiden toinen käsinoja on levennetty kirjoitustasoksi. Ei ollut yhtään tuolia vasenkätiselle. Toinen juttu on julkisissa paikoissa kynätelineet jotka on aina asennettu oikeakätiselle sopivaksi. Joudun siirtämään kynätelineen vasemmalle kirjoittaakseni. Joskus telinettä ei saa siirrettyä ja kynään liitetty ketju on koko ajan tiellä tai jopa liian lyhyt.
Vierailija kirjoitti:
Jos tietokone ilmoittaa, että nyt on 5G-yhteys päällä, miksi kerkeän ilman kiirettä noin suurinpiirtein loihtimaan gourmet-aterian, väkertämään villasukat suvulle ja vielä piipahtamaan hermosavuilla sivujen latautumista odotellessa?? Se olen kyllä minä, joka halutessaan hyggeilee eikä tämä härpäke..
No tää on aika no-brainer. Joko olet lännen nopein kokki ja kutoja, tai sitten olet surkea tietotekniikan kanssa.
Veikkaan jälkimmäistä.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva pikkudarra. Aamu alkaa sillä, että vattassa kiertää. Sitten hengästyttää ja väsyttää. Iltapäivään mennessä se on jo ohi, mutta sinkkumiehenä mitä sitä tekis töiden jälkeen? Kaverit on Harlekiinissa imemässä parit märät ja heittämässä dartsia. Töistä kotiin, voikkari naamariin ja Harlekiiniin. Siellä sitten tulee imuteltua se 8-10 tuoppia illan aikana. Kympiltä kotiin ja nukkumaan. Aamulla taas vattassa kiertää ja hengästyttää.
Ei nyt samassa paikassa olla, mut en oikeestaan edes muista millaista ois herätä ilman pikku darraa. Maanantaina ehkä hieman isompikin. Mutta onhan tuota selvitty. Ja tuon selvitty voi käsittää monin tavoin.. Vielä töissä kuitenkin.
*väsymys, ja se että on liian vähän aikaa palautua työn rasituksista
*Kusella käyminen (liian usein)
*Pms-oireet ja menkat
*Julkisilla matkustaminen ja typerien kanssamatkustajien sietäminen (huutavat vauvat, lässyttävät pikkulapset, typeriä juttelevat/kiroilevat teinit, pahallehaisevat, humaltuneet, ruokiaan syövät yms yms
*Keskellä katua kävelevät ihmiset joille ei tunnu tulevan edes pieneen mieleen että kadulla on muitakin kuin he
*Ruokaostoksien teko
*Herätyskelloon herääminen
Ilmavaivat on mainittu monesti, mutta mua monesti on jäytänyt se, miten voi pierettää esim. koko koulupäivän, mutta vessassa käydessä pierut ei tulekaan pihalle. Sitten istutaan luennolla vatsa turvoksissa ja kipeänä. Koulupäivä päättyy ja ajattelet, että "jes nyt matkalla juna-asemalle päästän kaiken ulos", ni ei! Mitään ei tuu, ja puolentoista tunnin junamatka edessä...
Julkisessa vessassa jonkun toisen menkkaveri istuimella, hyi hele. Ikinä en kehtaisi jättää omaa vertani pöntölle!
Kurkusta kun saa nostettua jonkun kunnon limapaakun suuhun, joka on häirinny siellä pitkään, mutta sitä ei kehtaa sylkäistä ulos julkisella paikalla, niin onhan se ällö möykky pakko niellä. Parhaassa tapauksessa se jää taas kiinni kurkkuun.
Musta sohvapöytä, jota saisi joka päivä olla pyyhkimässä pölyistä.
Mun hiukset, joita löytyy mm. omien, lapsen ja miehen pakaroiden välistä
Herätyskello. Vihollisia ollaan oltu jo yli kaksi vuosikymmentä.
Mun krooninen leikkauspäänsärky ja huonovointisuus jotka ovat suuria haasteita koulunkäynnin kannalta.
Ja siihen vielä se et osa koulun opettajista ja ees oma perhe ei aina meinaa ymmärtää et en jaksa ihan täysillä niiden kanssa.
Arjen fyysisistä epämukavuuksista tuli muistutus alkuviikolla kun kannoin juna-asemalta koulun kampukselle raskaat kantamukset. Ne olivat juuri sellaiset, ettei niiden kanssa pystynyt kävelemään kunnolla saati kantamaan, vaan aina ne valuivat hihnoiltaan hartioilta alas tai painoivat niin paljon että pakko pysähdellä viiden metrin välein. Kampukselle ei sitä paitsi kulkenut mitään fiksua bussia ja luulin eka että olisi työläämpää odottaa sellaista kuin kävellä, mutta ei antanut sisu periksi vaan kannoin ne silti. Hiki valuen kiroilin ja kävelin kuin unohteleva hevonen pitkin teitä. Toinen ongelma oli se epäergonominen asento: kameralaukkuja ei vain ole suunniteltu 150- senttiselle tytöntyllerölle kanniskeltavaksi, vaan keskimittaiselle miehelle. Kiukkuisena sanoin varaston tyypille, että oli hankala kantaa ja hän ihmetteli kovin mikä hiertää.
Tätä se sitten on jatkossa. Tunnistajat tunnistaa.
Se kun laitat olkaimettomat rintsikat ja jossain julkisella paikalla tunnet kuinka ne alkaa valua... Yritä siinä huomaamattomasti kiskoa niitä takaisin ylös.
Yleensä näihin rintaliiveihin yhdistettynä sellainen hieno, muodikas, olkapäät paljaiksi jättävä paita. Joka tosin pompsahtaa niille olkapäille jos yhtää nostaa käsiä ylöspäin. Joten kuljen kuin robotti kädet alhaalla ja koitan olkapäitä nostamalla hilata rintsikat takaisin paikoilleen ilman että koko paita nousee.
En enää ikinä osta enkä käytä vaatteita joissa on etusijalla ulkonäkö käyttömukavuuden sijaan.
Ajoittain vuotava peräpukama.
Tästä syystä jemmailen edelleen terveyssiteitä, vaikka kuukautishelvetistä pääsin jo aikapäiviä sitten.