Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, mies on minulle vihainen siitä
Miten joku voi suuttua siitä, että oma rakas sairastuu? Tai ehkä sitten en ole mikään rakas hänelle, joku vaimo vain (kun vaimo pitää olla?)? Saimme molempien toivoman ja odottaman esikoisvauvan, mutta sitten vauva-arki iski, mies pakeni töihin ja kaikki vauvanhoito jäi minulle. Hän on yhtenä iltana viikossa ollut vauvan kanssa, jotta minä saan käydä tunnin verran joogassa, mutta siinä se hänen osuus. Sain varmaan uupumuksen ja yksinäisyyden (kavereita on, mutta on yksinäinen olo tässä parisuhteessa ja vauvan kanssa) takia synnytyksen jälkeisen masennuksen, ja mies on minulle siitä nyt vihainen. Huutaa että miten voin muka masentua ja miksi vain "itken ja makaan". Ja tietenkin itken yhä enemmän, koska mies on vihainen. Syön tähän masennuslääkkeitä ja käyn vauvan kanssa terapiakäynneillä, mutta tuntuu että en pysty yksin paranemaan kun mies ei yhtään tue. Millä saan miehen vihan loppumaan?
Kommentit (23)
Kuuleppas. Ihmislaji on kehittynyt sellaiseksi, että vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistä. Ei mies voi vauvaa mitenkään ruokkia, joka on se tärkein asia tuossa vaiheessa. Tästä syystä kun miehille antaa pienen vauvan käteen, ensimmäinen sisäinen vaisto (joka on tuhansien vuosien evoluution tulos) on etsiä käsiinsä nainen, joka pystyisi vauvasta huolehtimaan. Koska sinä nyt masentelet, etkä tätä äitiroolia pysty ottamaan, mies syystäkin panikoi. Koittakaa hankkia kotihoitaja apuun tai isovanhemmat. Jos ajassa mentäisiin taaksepäin, olisi ympärillä helposti löydettävissä oma suku ja muita synnyttäneitä naisia, jotka pystyisivät taakkaa keventämään. Eli huom! ei sitä lasta koskaan yksin miehen hoidettavaksi jätetty!
Vierailija kirjoitti:
Kuuleppas. Ihmislaji on kehittynyt sellaiseksi, että vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistä. Ei mies voi vauvaa mitenkään ruokkia, joka on se tärkein asia tuossa vaiheessa. Tästä syystä kun miehille antaa pienen vauvan käteen, ensimmäinen sisäinen vaisto (joka on tuhansien vuosien evoluution tulos) on etsiä käsiinsä nainen, joka pystyisi vauvasta huolehtimaan. Koska sinä nyt masentelet, etkä tätä äitiroolia pysty ottamaan, mies syystäkin panikoi. Koittakaa hankkia kotihoitaja apuun tai isovanhemmat. Jos ajassa mentäisiin taaksepäin, olisi ympärillä helposti löydettävissä oma suku ja muita synnyttäneitä naisia, jotka pystyisivät taakkaa keventämään. Eli huom! ei sitä lasta koskaan yksin miehen hoidettavaksi jätetty!
Herranjestas, meinaatko ettei miehet voi edes käyttää vauvaa vaunulenkillä? Tunnen muuten perheitä, joissa äiti ei voinut imettää ja isä osallistui silloin tällöin tuttipullolla ruokkimiseen öisin.
Vierailija kirjoitti:
Kuuleppas. Ihmislaji on kehittynyt sellaiseksi, että vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistä. Ei mies voi vauvaa mitenkään ruokkia, joka on se tärkein asia tuossa vaiheessa. Tästä syystä kun miehille antaa pienen vauvan käteen, ensimmäinen sisäinen vaisto (joka on tuhansien vuosien evoluution tulos) on etsiä käsiinsä nainen, joka pystyisi vauvasta huolehtimaan. Koska sinä nyt masentelet, etkä tätä äitiroolia pysty ottamaan, mies syystäkin panikoi. Koittakaa hankkia kotihoitaja apuun tai isovanhemmat. Jos ajassa mentäisiin taaksepäin, olisi ympärillä helposti löydettävissä oma suku ja muita synnyttäneitä naisia, jotka pystyisivät taakkaa keventämään. Eli huom! ei sitä lasta koskaan yksin miehen hoidettavaksi jätetty!
Kyllä oli typerä tuo viimeinen lauseesi! Se, että mies hoitaisi OMAA lastaan edes joskus, EI tarkoita sitä, että mies sen sitten yksin hoitaisi.
Meillä mies on kyllä auttanut kiitettävästi vauvan kanssa.
Mikä on ehkä melko yllättävääkin, koska ei muuten ole mikään erityisen empaattinen tms. Ja ikäääkin meillä on lähemmäs 40 eli ei olla erityisen nuoria vanhempia vaan pikemminkin päinvastoin.
Nuorempana pitää tehdä uraa ja olla aktiivinen harrastuksissa ja kaveripiirissä. Ei välttämättä ymmärrä, äiti on vauvan kanssa 24/7 ja kenenkään pää ei kestä sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Kuuleppas. Ihmislaji on kehittynyt sellaiseksi, että vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistä. Ei mies voi vauvaa mitenkään ruokkia, joka on se tärkein asia tuossa vaiheessa. Tästä syystä kun miehille antaa pienen vauvan käteen, ensimmäinen sisäinen vaisto (joka on tuhansien vuosien evoluution tulos) on etsiä käsiinsä nainen, joka pystyisi vauvasta huolehtimaan. Koska sinä nyt masentelet, etkä tätä äitiroolia pysty ottamaan, mies syystäkin panikoi. Koittakaa hankkia kotihoitaja apuun tai isovanhemmat. Jos ajassa mentäisiin taaksepäin, olisi ympärillä helposti löydettävissä oma suku ja muita synnyttäneitä naisia, jotka pystyisivät taakkaa keventämään. Eli huom! ei sitä lasta koskaan yksin miehen hoidettavaksi jätetty!
Onpa harvinaisen kapeakatseinen ja kylmä vastaus.
Jätä tuollainen ukko välittömästi.
Voi olla sekin että tilanne on sellainen että mies ei tiedä miten toimia ja turhautuu.
Vierailija kirjoitti:
Kuuleppas. Ihmislaji on kehittynyt sellaiseksi, että vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistä. Ei mies voi vauvaa mitenkään ruokkia, joka on se tärkein asia tuossa vaiheessa. Tästä syystä kun miehille antaa pienen vauvan käteen, ensimmäinen sisäinen vaisto (joka on tuhansien vuosien evoluution tulos) on etsiä käsiinsä nainen, joka pystyisi vauvasta huolehtimaan. Koska sinä nyt masentelet, etkä tätä äitiroolia pysty ottamaan, mies syystäkin panikoi. Koittakaa hankkia kotihoitaja apuun tai isovanhemmat. Jos ajassa mentäisiin taaksepäin, olisi ympärillä helposti löydettävissä oma suku ja muita synnyttäneitä naisia, jotka pystyisivät taakkaa keventämään. Eli huom! ei sitä lasta koskaan yksin miehen hoidettavaksi jätetty!
Maitoa voi pumpata varastoon eikä sen juottaminen vauvalle ole mitään rakettitiedettä mihin mies ei sukupuolensa takia pysty. Miehelle mahdotonta ei ole myöskään vauvan nukuttaminen, ulkoiluttaminen, vaipan vaihto, kylvettäminen yms. Tai kai sinä näistäkin keksit jonkin "biologiaan" perustuvan tekosyyn luistaa.
Meillä minä en lääkitykseni takia edes pystynyt imettämään, joten vauva sai pulloa alusta asti. Ja ihan yhtä hyvin sen antamisesta suoriutui mieskin.
Vierailija kirjoitti:
Kuuleppas. Ihmislaji on kehittynyt sellaiseksi, että vastasyntynyt on 100 % riippuvainen äidistä. Ei mies voi vauvaa mitenkään ruokkia, joka on se tärkein asia tuossa vaiheessa. Tästä syystä kun miehille antaa pienen vauvan käteen, ensimmäinen sisäinen vaisto (joka on tuhansien vuosien evoluution tulos) on etsiä käsiinsä nainen, joka pystyisi vauvasta huolehtimaan. Koska sinä nyt masentelet, etkä tätä äitiroolia pysty ottamaan, mies syystäkin panikoi. Koittakaa hankkia kotihoitaja apuun tai isovanhemmat. Jos ajassa mentäisiin taaksepäin, olisi ympärillä helposti löydettävissä oma suku ja muita synnyttäneitä naisia, jotka pystyisivät taakkaa keventämään. Eli huom! ei sitä lasta koskaan yksin miehen hoidettavaksi jätetty!
Eihän se kotihoitaja tai isovanhemmatkaan sille vauvalle tissistä ruokaa antaisi joten isä kyllä pystyy vauvan ruokkimaan ihan samalla tavalla kuin nekin. Oletko huomannut ettemme enää elä noissa ajoissa mistä puhut? Elämä ja ihmiset on muuttuneet aika paljon ja nykyään isät ovat täysin kykeneväisiä huolehtimaan vauvasta osaltaan (ja olisivat olleet ennenkin mutta tavat olivat erilaiset).
Isä ei voi täysimettää. Se on kuitenkin 99% tapauksista paras vaihtoehto ensimmäisen vuoden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Isä ei voi täysimettää. Se on kuitenkin 99% tapauksista paras vaihtoehto ensimmäisen vuoden ajan.
Miten se liittyy miehen vihaisuuteen? Eikä ketään saa täysimettää vuotta, viimeistään 6 kk iässä pitää aloittaa jo kiinteät.
Mulla kun diagnosoitiin baby blues, lapsen isä, aviomies kommentoi: No ei susta ole edes äidiksi!
Eihän musta sitten ollutkaan. Erosimme.
Akkojen hommaa on hoitaa kakarat. Jos olet kakaran tehnyt niin hoida se äläkä valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä ei voi täysimettää. Se on kuitenkin 99% tapauksista paras vaihtoehto ensimmäisen vuoden ajan.
Miten se liittyy miehen vihaisuuteen? Eikä ketään saa täysimettää vuotta, viimeistään 6 kk iässä pitää aloittaa jo kiinteät.
Isällä ei ole syytä olla vihainen, vaikka äiti ei imettäisi ollenkaan. Piste.
Ota ero. Siskoni oli onnellisempi heti kun pääsi miehestä eroon.
Olen tosi pahoillani puolestasi. Olen itse kokenut jotain samantyyppistä.
En tiedä onko se oikein, mutta oma selvitymisstrategiani oli koittaa olla puhumatta miehelle niistä kielteisistä tunteista, koska hän ahdistui niistä joka taas ahdisti itseäni entistä enemmän. Voisitko terapeutin lisäksi avautua olostasi ystäville tai äidille tai anopille? Helpottaisi oloa, kun lähipiirissä tiedettäisiin, että voit huonosti. Tämä ei ole kivaa kuultavaa, mutta miehesi ei kuitenkaan voi sinua parantaa.
Miehen kanssa tietty pitää asiaa työstää, mutta hän ei varmaan siihen pysty niin täysipainoisesti nyt, kuin sinä toivoisit, vaan ehkä pikkuhiljaa? Saisitko raahattua häntä terapeutin luo? Oma puolisoni kyllä kiukkusi minulle siitäkin jälkeenpäin, joten en tiedä auttaako se teitäkään. Mutta netistä olen lukenut, että voisi auttaa :D
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi pahoillani puolestasi. Olen itse kokenut jotain samantyyppistä.
En tiedä onko se oikein, mutta oma selvitymisstrategiani oli koittaa olla puhumatta miehelle niistä kielteisistä tunteista, koska hän ahdistui niistä joka taas ahdisti itseäni entistä enemmän. Voisitko terapeutin lisäksi avautua olostasi ystäville tai äidille tai anopille? Helpottaisi oloa, kun lähipiirissä tiedettäisiin, että voit huonosti. Tämä ei ole kivaa kuultavaa, mutta miehesi ei kuitenkaan voi sinua parantaa.
Miehen kanssa tietty pitää asiaa työstää, mutta hän ei varmaan siihen pysty niin täysipainoisesti nyt, kuin sinä toivoisit, vaan ehkä pikkuhiljaa? Saisitko raahattua häntä terapeutin luo? Oma puolisoni kyllä kiukkusi minulle siitäkin jälkeenpäin, joten en tiedä auttaako se teitäkään. Mutta netistä olen lukenut, että voisi auttaa :D
On minulla ystäviä, joille puhua. Enkä odota, että mies minua parantaisi, mutta odotan, että hän ei olisi vihainen ja suuttunut tästä. Pitäisi edes suunsa kiinni jos ei osaa mitään myötätuntoista sanoa :( . Mies sanoo, että hän ei ehdi terapeutille mukaan, ja että hänen mielestä olen itse tämän sotkun aiheuttanut niin saan selvittääkin sen itse (tämä jälkimmäinen vihaisesti sanottuna). Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ota ero. Siskoni oli onnellisempi heti kun pääsi miehestä eroon.
Mutta mies joutui maksamaan siskollesi pitkän pennin.
"Se ei ole halua, vaan se on TARVETTA"
Voimia ❤ Selvästi teet kaikkesi oman ja lapsesi hyvinvoinnin eteen.