Poikaystävä heitti kaulakoruni pois kun sai kuulla että se oli lahja exältä
Järjestelin vanhoja valokuvia ja poikaystävä kysyi yhdestä kuvasta että oliko toi koru sulla jo tuolloin (vuosi x) ja sanoin että oli, sain sen *Mikolta silloin vuosipäivälahjaksi. Poikaystävä oli vähän nuiva muttei sanonut mitään. Seuraavan kerran kun etsin korua rasiasta niin poikaystävä tuli siihen viereen vinoilemaan että onko joku hukassa, jos sitä kultapupusi korua kaipaat niin mene kaivelemaan jätelaitokselta. Oli siis heittänyt sen roskikseen. Ei se kovin kallis ollut mutta tärkeä minulle. Heitänkö kostoksi jotain hänelle tärkeää roskiin?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Järjestelin vanhoja valokuvia ja poikaystävä kysyi yhdestä kuvasta että oliko toi koru sulla jo tuolloin (vuosi x) ja sanoin että oli, sain sen *Mikolta silloin vuosipäivälahjaksi. Poikaystävä oli vähän nuiva muttei sanonut mitään. Seuraavan kerran kun etsin korua rasiasta niin poikaystävä tuli siihen viereen vinoilemaan että onko joku hukassa, jos sitä kultapupusi korua kaipaat niin mene kaivelemaan jätelaitokselta. Oli siis heittänyt sen roskikseen. Ei se kovin kallis ollut mutta tärkeä minulle. Heitänkö kostoksi jotain hänelle tärkeää roskiin?
Ei vaan dumppaat sen koska sun korut eivät sille kuulu.
Tuollainen käytös kielii aina siitä että hlö on häiriintynyt ja hänellä on huono itsetunto.
Siihen aikaan vielä uudehko ex-miesystäväni oli saanut exältään rannekellon, joka oli aika ruman ja juntin mallinen, ja siellä takana oli vielä naurettavat omistuskirjoitukset. Kysyin hänen kavereilta että mitä teen sille kellolle, kun oli jättänyt sen joen rantaan kun meni uimaan ennen meitä muita, kaverinsa sanoivat että heitä p-ska menemään, ja heitin sinne jokeen.
Ex-miesystävä nauroi asiasta kuultuaan että ihan hyvä että heitit, koska hän olisi todennäköisesti heittänyt sen itsekin, mutta että se oli ainoa kellonsa jossa ei ollut patteri loppu juuri silloin niin siksi se oli ollut hänellä ranteessa viime aikoina. Tosiaan näin ne hänen muut kellot myöhemmin ja niissä oli patterit loppu. Ne oli kaikki siistejä kelloja. Vei ne patterinvaihtoon hänen puolestaan.
Minulla on pari exän ostamaa merkkilaukkua, mutta kun nykyinen näki ne niin meni ostamaan minulle samaa merkkiä olevat mutta paremmat, isommat ja kalliimmat ja ajatteli varmaan että tulen käyttämään niitä enemmän :D
Tuommoiset vanhat exien lahjat ovat usein hyviä kilpailutuskeinoja nykyiselle ;D
Seurustelin joskus toista kertaa saman miehen kanssa. Oltiin oltu samalla luokalla peruskoulussa. Nainen jonka kanssa hän oli seurustellut siinä välissä oli heittänyt miehen luokkakuvat pois, koska niissä olin minä. Minua esittävät kuvat olisin vielä jotenkin tajunnut, mutta toisen ihmisen luokkakuvat, joihin liittyy muistoja ihan jo siksi että niiden ihmisten kanssa on kasvettu vuosia yhdessä. Emme pitäneet mitään yhteyttä kun mies oli tuon naisen kanssa että en mitenkään mennyt heidän väliinsä tms. joka olisi voinut tekoon vaikuttaa. Mutta kaikkeen meitä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on exän ostama sormus sormessa, Kalevalakorua. Tunnearvoa sillä ei ole, mutta se on kaunis ja kalliitakin nämä ovat. Nykyistä miestä asia ei haittaa tipan tippaa.
Eihän tuossakaan ole mitään järkeä että roikutaan jossain exän lahjassa ja pidetään sitä sormessa. Toisaalta se osoittaa myös sitä ettet kunnoita hänen nykyistä tyttöystäväänsä tai puolisoaan.
Myös mun piti heittää exältä saatu koru roskiin ennen kihlautumista. Olin nuori ja typerä kun tottelin. Muutaman päiystysreissun ja mustan silmän jälkeen vasta osasin lähteä.
Ex-mieheni muutti luokseni, penkoi poissaollessani kaikki kaappini ja heitti roskiin kaikki edellisistä miehistä muistuttavat tavarat sekä kaiken minkä tiesi olevan exiltä saatu. Katselin aikani jatkuvasti pahenevaa mustasukkaisuutta ja kontrollointia kunnes kävi kurkkuuni kiinni. Sen jälkeen hänestä tulikin nopeasti ex. Jatkaa samaa rallia uuden kanssa.
Heh... minulla on omakohtaista kokemusta tuona "sairaan mustasukkaisena nyxänä" olemisesta.
Avovaimoni oli löytänyt joskus kuvan exästään pöytälaatikosta ja heitti sen pois sanoen: "Enpä toivoisi enää tälläisiin törmääväni." Muutama kuukausi tästä (meidän muuton jälkeen) satuin löytämään myös pari kuvaa exästään. Aluksi ajattelin, että annan ne avokille, mutta sitten muistin hänen sanansa, en halunnut juuri silloin herättää häntä ja päädyin heittämään ne pois. Melkein unohdin asian, kunnes muutaman päivän päästä mainitsin asiasta avovaimolle ohimennen. Hän oli oudon vaitonainen, enkä ajatellut asiaa sen kummemmin. Parissa päivässä asiasta kehkeytyi kuitenkin sellainen soppa, jossa olin sairaalloisen mustasukkainen, ja epäilin vaimollani ja exällään olevan tyyliin suhde. (Kun satuin kysymään, kuka soitti tai muuta sellaista) Olin aivan äimänä, vaimo oli raskaana kotona päivät ja exä todellakin vuosia vanha tapaus ja siis minkälaisen tahansa suhteen epäileminen siinä tilanteessa olisi ollut todella sairasta.
"Kun sinä silloin revit ne kuvat..."
"Revin mitkä kuvat!?!?"
"No, Oskusta... Pitäähän sinun tietää että minulla on menneisyyteni ja sinulla myös. Eikä asiat muutu sillä, että..."
"Whoa.. mä en repinyt niitä, laitoin vain roskiin, koska muistin sinun joskus sanoneen, ettet haluaisi löytää sellaisia kuvia enää."
"..."
"Okei, tietysti jos halusit säilyttää ne, niin silloin toimin väärin."
"Niin, et saisi heittää minun muistojani pois."
"Juu, olen pahoillani, mutta luulin tekeväni palveluksen."
"Etkä siis usko, että meillä on suhde?"
"No EN!!... miten ihmeessä..?!"
Kyllähän asia sitten lopulta selvisi ja laitoin moiset epäilyt nyt sitten raskaushormonien piikkiin, mutta lupasin pyhästi olla heittämättä mitään hänen tavaroitaan pois.
Just kuuntelin yhen naisen tilitystä siitä, että heitti pois kaikki miehen eksän ostaman, kun muuttivat yhteen. Konttiin lähtivät monet paidat, pussilakanasetit ym. Kysyin, et mitä mies tuosta mietti...no kuulemma ei uskaltanut sanoa mitään. Kivalla pohjalla suhde. Nainen mustasukkainen, epävarma ja kontrolloiva.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pari exän ostamaa merkkilaukkua, mutta kun nykyinen näki ne niin meni ostamaan minulle samaa merkkiä olevat mutta paremmat, isommat ja kalliimmat ja ajatteli varmaan että tulen käyttämään niitä enemmän :D
Tuommoiset vanhat exien lahjat ovat usein hyviä kilpailutuskeinoja nykyiselle ;D
Oletko 14-vuotias? Henkinen taso nimittäin ainakin on pissisteinin.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän mustasukkasuuden, että kumppani käyttää jotain minkä sai entiseltään. Mutta olihan tuo vähän hölmöä toimintaa. Jutellakin voi.
Miten voi tavarastakin tuntea mustasukkaisuutta. Hankkikaa itsetunto ennen kuin menette parisuhteeseen, ihan oikeasti...
Voi Jeesus miten spede py sulla on. :(
Mistä näitä (sairaalloisen) mustasukkasia ja kontrolloivia ihmisiä sikiää? Kannattaa juosta ja lujaa jos sellaiseen törmää, muuten yhtä helvettiä tiedossa.
Tasapainoinen mies. Pistä se ostaa sulle uus koru, jonka valitset ja hinnallaha ei saa olla sit väliä myös. Oppiipaha mies, ettei toisen koruja heitetä pois. :) On mullakin tavaroita, jotka ollaan exän kans ostettu. Esim sohva, eikä mies oo sitä kämpästä ulos kantanu. Mä pidän tätä sohvaa, koska tää on mun mielestä hyvä sohva.
No mä varmaan olen myös sairaan mustasukkainen. Kyllä mua vtuttaa kun nyksä laittaa eksän ostamia kaulakoruja aamuisin, ja korvajutut myös. Ollaan puhuttu kyllä, ja sovittiin että heti lähtee roskiin noi kun hommaan uudet, ja niin se varmaan on reiluinta. Eli mä lähden kaupoille ja hommaan uudet, tai siis me lähdetään koska enhän mä osaa ostaa oikeita.
Vierailija kirjoitti:
Just kuuntelin yhen naisen tilitystä siitä, että heitti pois kaikki miehen eksän ostaman, kun muuttivat yhteen. Konttiin lähtivät monet paidat, pussilakanasetit ym. Kysyin, et mitä mies tuosta mietti...no kuulemma ei uskaltanut sanoa mitään. Kivalla pohjalla suhde. Nainen mustasukkainen, epävarma ja kontrolloiva.
En minäkään haluaisi nukkua lakanoissa, joissa mies on eksänsä kanssa pyörinyt ja yleensä omatkin petivaatteet on mennyt vaihtoon siinä kun kumppanikin. Tajuan toki, että jotkut ajattelevat (eli eivät ajattele) vähän käytännöllisemmin, mutta uusi alku ja uudet petivaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just kuuntelin yhen naisen tilitystä siitä, että heitti pois kaikki miehen eksän ostaman, kun muuttivat yhteen. Konttiin lähtivät monet paidat, pussilakanasetit ym. Kysyin, et mitä mies tuosta mietti...no kuulemma ei uskaltanut sanoa mitään. Kivalla pohjalla suhde. Nainen mustasukkainen, epävarma ja kontrolloiva.
En minäkään haluaisi nukkua lakanoissa, joissa mies on eksänsä kanssa pyörinyt ja yleensä omatkin petivaatteet on mennyt vaihtoon siinä kun kumppanikin. Tajuan toki, että jotkut ajattelevat (eli eivät ajattele) vähän käytännöllisemmin, mutta uusi alku ja uudet petivaatteet.
Sama. Mies onneksi oli sen verran fiksu, että osti useamman setin uusia petivaatteita...vanhat lähti roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on exän ostama sormus sormessa, Kalevalakorua. Tunnearvoa sillä ei ole, mutta se on kaunis ja kalliitakin nämä ovat. Nykyistä miestä asia ei haittaa tipan tippaa.
Eihän tuossakaan ole mitään järkeä että roikutaan jossain exän lahjassa ja pidetään sitä sormessa. Toisaalta se osoittaa myös sitä ettet kunnoita hänen nykyistä tyttöystäväänsä tai puolisoaan.
Voi hyvää päivää mitä mustasukkaisuutta - se on TAVARA.
Juuri tuon takia minä olen "ostanut" kaikki ihan itse ;D
No ei ole tervettä toimintaa. Mulla on paljon eksän ostamia koruja ja laukkuja.
Kauniita tavaroita, joita edelleen pidän, koska pidän niistä. En kuitenkaan ajattele eksää niitä käyttäessäni.