Miksi uskoni Jumalaan häiritsee muita?
Uskosta saan elämäniloa, mielenrauhaa, innostusta, turvaa, merkitystä elämään ja jaksan olla positiivisella mielellä, käydä töissä, harrastaa liikuntaa, olla parempi äiti, puoliso ja ystävä.
Paranin (Jumala paransi) minut syvästä masennuksesta ja elämän merkityksettömyydestä noin 10 vuotta sitten. Tiedän, että jos jostain syystä menettäisin uskoni, vaipuisin takaisin masennukseeni ja pelkoihini.
Miksi jotkut ihmiset eivät siedä, että olen uskossa? Täälläkin palstalla juuri avaus, jossa joku "kertoo" uskon olevan satua ja että Jumalaa ei ole olemassa ja haluaa uskovaisten luopuvan uskostaan.
Miksi toisen ihmisen usko häiritsee uskosta osatonta? Miksi yrittää viedä toiselta ilo? ..ei sillä, että uskoni noin heppoisesti olisi mihinkään häviämässä, kukaan ei sitä minulta vie. Ihmetyttää vain, miten joku toiselle tärkeä asia voi häiritä toista, varsinkin kun EN edes uskostani pidä meteliä. Saati että yrittäisin käännyttää ketään.
Vaikken itsekään jaa kaikkien kanssa samoja intressejä, en todellakaan ole kieltämässä tai latistamassa toiselta sellaista asiaa, jonka näen olevan tälle tärkeää, ja tekevän hänelle hyvää...
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella aggressiivisia vastauksia ateisteilta. Miksi ette pysty puhumaan uskosta kiihkottomasti ja asiallisesti? Miksi alatte aina solvata uskovia?
Koska ateisteja sisimmässään pelottaa, ja paljon, fiksuimmat heistä epäilevät omaa vakaumustaan.
Pelottaa mikä? Se, että ei kuolekaan taistelussa ja pääse Valhallan pitoihin, vaan kuolee sänkyynsä ja päätyy Helheimin ahdistukseen?
Minä uskon. Kaikista elämän tuomista vastoinkäymisistä huolimatta. Koska en tahdo että kaikki "olisi tässä", vaan tahdon päästä kerran oikeaan elämään, ikuisesti taivaan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella aggressiivisia vastauksia ateisteilta. Miksi ette pysty puhumaan uskosta kiihkottomasti ja asiallisesti? Miksi alatte aina solvata uskovia?
Koska ateisteja sisimmässään pelottaa, ja paljon, fiksuimmat heistä epäilevät omaa vakaumustaan.
Tämä on oikeasti yksi niistä syistä miksi uskonto tekee kuolemaa. Kun uskovaiset käyttäytyvät huonosti tai vaativat oikeutta päättää muiden ihmisten elämänratkaisuista, ja tämä ärsyttää ihmisiä, tilanne kuitataan sillä että muut ihmiset PELKÄÄVÄT. Sen sijaan että katsottaisiin peiliin. Olette varmasti uskovat huomanneet ettei aatteenne kiinnosta käytännössä enää ketään. Aivan varmasti osaksi siitä syystä että nämä ikivanhat keskustelukliseenne ovat niin tympeitä ja alentuvia. Mut ei siinä mitään. Jatkakaa vaan yksinäistä marssianne kohti auringonlaskua. Hokien muut pelkää, siitä se johtuu. Kukaan ei jää kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
...eli saa uskoa, kunhan uskoo kaapissa?
Miksipä ei laajenneta tätä kaikkeen muuhunkin, esim. homoseksuaalisuuteen. On paljon ihmisiä joita "häiritsee" myös homoseksuaalisuus.
Paljonko täällä on homoja tuputtamassa elämäntapaansa? Nolla. Sen sijaan on jatkuvasti uskovia yrittämässä jatkaa homon sortamista.
Homoja on nykyisin jokapaikassa kertomassa homoudestaan ja ylistämässä sitä. Patterinvälissäkö elät?
Näytäpä tästä ilmiöstä joku konkreettinen esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella aggressiivisia vastauksia ateisteilta. Miksi ette pysty puhumaan uskosta kiihkottomasti ja asiallisesti? Miksi alatte aina solvata uskovia?
Koska ateisteja sisimmässään pelottaa, ja paljon, fiksuimmat heistä epäilevät omaa vakaumustaan.
Pelottaa mikä? Se, että ei kuolekaan taistelussa ja pääse Valhallan pitoihin, vaan kuolee sänkyynsä ja päätyy Helheimin ahdistukseen?
No eikun meitä tietysti pelottaa että spagettihirviö suuttuu ja rankaisee, jos emme suostu myöntämään että spagettihirviö on tie ja totuus.
Vierailija kirjoitti:
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
Tämä. Eli paitsi ettet julista uskoasia ja yritä muita käännyttää et aja muiden elämää rajoittavia säädöksiä uskonnollisin perustein. Eli kiellä esimerkiksi tasa-arvoa esim. avioliiton osalta koska uskonnossasi sanotaan sitä tai tätä. Siis sellaista jotka rajoittavat myös muiden elämää.
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon. Kaikista elämän tuomista vastoinkäymisistä huolimatta. Koska en tahdo että kaikki "olisi tässä", vaan tahdon päästä kerran oikeaan elämään, ikuisesti taivaan kotiin.
Kovin synkeä maailmankuva sinulla. Itse koen elämäni ainutkertaisena, upeana kokemuksena ja pyrin ottamaan siitä kaiken irti.
Olisikohan ainoa asia uskossasi, joka muita häiritsee tarpeesi julistaa sitä?
Yksi asia joka minua on pitkään mietityttänyt. Jos raamattu kieltää ns. kaiken ”kivan” elämässä vaatimuksena sille että kuoleman jälkeen pääsee paratiisiin, niin miksi kukaan silloin edes haluaisi sinne? Mikä paratiisi se silloin on? Vai eikö siellä sitten enää päde raamatussa lukeneet vaatimukset ja säännöt? Miksi elää elämä tietyllä tapaa nyt vain päästäkseen paikkaan jossa kuolemankaan jälkeen ei voi elää miten haluaa? Mikä siitä silloin muka tekee paratiisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
...eli saa uskoa, kunhan uskoo kaapissa?
Miksipä ei laajenneta tätä kaikkeen muuhunkin, esim. homoseksuaalisuuteen. On paljon ihmisiä joita "häiritsee" myös homoseksuaalisuus.
Paljonko täällä on homoja tuputtamassa elämäntapaansa? Nolla. Sen sijaan on jatkuvasti uskovia yrittämässä jatkaa homon sortamista.
Homoja on nykyisin jokapaikassa kertomassa homoudestaan ja ylistämässä sitä. Patterinvälissäkö elät?
Näytäpä tästä ilmiöstä joku konkreettinen esimerkki.
Nokun Salkkarit ja Pride ja Antti Tuisku.
Minua alkoi häiritsemään yhden kaverin uskovaisuus siinä vaiheessa kun hän alkoi ääneen ihmettelemään, että "miten sellaiset ihmiset jaksavat elää jotka eivät ole uskossa". Piti oikein pitkän monologin kuinka heidän elämässään ei ole mitään hyvää eikä arvokasta ja kuolemansa jälkeen joutuvat kaiken lisäksi helvettiin.
Ennen tätä purkausta olin pitänyt häntä mukavana ihmisenä.
Mutta purkauksen jälkeen hänen uskovaisuutensa on todellakin alkanut häiritsemään, eikä hän enää vaikuta kovinkaan kivalta ihmiseltä.
Työpaikalla olen törmännyt uskovaisiin kollegoihin, jotka paheksuvat ei-uskovaisia kollegoita ja yrittävät manipuloida heitä käyttäytymään uskovaisia miellyttävällä tavalla. He eivät esimerkiksi hyväksy työpaikan kesäjuhliin tai pikkujouluihin osallistumista. Näihin tapahtumiin osallistuminen on heidän mielestään merkki alkoholismista.
Lapsena minulla oli uskovainen kaveri, joka huolissaan siitä, että minä joudun helvettiin. Perusteena tälle helvettiin joutumiselle oli sellainen paha synti, että kodissani oli televisio.
Muistan hänen rukoilleen puolestani, sillä hän oli oikeasti huolissaan kohtalostani. Se oli minulle hyvin hämmentävää, mutta pysyttiin tämän tytön kanssa kavereina kaikesta huolimatta.
Yleensä ottaen uskovaiset ovat ihan ok, kunhan antavat minun olla rauhassa oman elämänkatsomukseni kanssa, eivätkä tunkeudu kotiini puhumaan jeesuksesta, tai muuten yritä manipuloida minua vaan hyväksyvät elämänkatsomukseni.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia joka minua on pitkään mietityttänyt. Jos raamattu kieltää ns. kaiken ”kivan” elämässä vaatimuksena sille että kuoleman jälkeen pääsee paratiisiin, niin miksi kukaan silloin edes haluaisi sinne? Mikä paratiisi se silloin on? Vai eikö siellä sitten enää päde raamatussa lukeneet vaatimukset ja säännöt? Miksi elää elämä tietyllä tapaa nyt vain päästäkseen paikkaan jossa kuolemankaan jälkeen ei voi elää miten haluaa? Mikä siitä silloin muka tekee paratiisin?
Lue vaikka Raamattu äläkä luule. Ei teoilla taivaaaeen mennä.
Koska sinä ja uskonveljesi ylläpidätte järjestelmää joka sortaa minun ja lasteni oikeuksia tämän päivän Suomessa. Sitten kun valtio ja kirkko on kunnolla erillään, eikä muiden hihhuloinnit ratkaise siihen järjestetäänkö minun lapsilleni avoimia varhaiskasvatuspalveluja, saanko mummolleni hänen toivomansa uskonnottomat hautajaiset tai pakotetaanko lapseni jonkun toisen "oman uskonnon" mukaiseen opetukseen, sitten jaksan suhtautua avoimemmin kunkin yksilölliseen uskoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia joka minua on pitkään mietityttänyt. Jos raamattu kieltää ns. kaiken ”kivan” elämässä vaatimuksena sille että kuoleman jälkeen pääsee paratiisiin, niin miksi kukaan silloin edes haluaisi sinne? Mikä paratiisi se silloin on? Vai eikö siellä sitten enää päde raamatussa lukeneet vaatimukset ja säännöt? Miksi elää elämä tietyllä tapaa nyt vain päästäkseen paikkaan jossa kuolemankaan jälkeen ei voi elää miten haluaa? Mikä siitä silloin muka tekee paratiisin?
Lue vaikka Raamattu äläkä luule. Ei teoilla taivaaaeen mennä.
Mutta usko ilman tekoja on kuollut, joten tekojakin tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia joka minua on pitkään mietityttänyt. Jos raamattu kieltää ns. kaiken ”kivan” elämässä vaatimuksena sille että kuoleman jälkeen pääsee paratiisiin, niin miksi kukaan silloin edes haluaisi sinne? Mikä paratiisi se silloin on? Vai eikö siellä sitten enää päde raamatussa lukeneet vaatimukset ja säännöt? Miksi elää elämä tietyllä tapaa nyt vain päästäkseen paikkaan jossa kuolemankaan jälkeen ei voi elää miten haluaa? Mikä siitä silloin muka tekee paratiisin?
Lue vaikka Raamattu äläkä luule. Ei teoilla taivaaaeen mennä.
Pointtini olikin että miksi tämän jälkeen edes haluaisin sinne? Jos edes sen jälkeen kun olen elänyt elämäni hyvin, en ole murhannut tai pettänyt ketään, olen ollut ystävällinen ja yleisesti hyvä ihminen, ja minulta silti kielletään pääsy taivaaseen, niin sori nyt vaan. Se teidän ”taivas” ja jumala muuttuvat silloin ennemmin itse saatanaksi ja helvetiksi.
Vierailija kirjoitti:
Usko Jumalaan ja Sana paljastaa ihmisen tilan ja itsekkyyden ja salaiset himot ja synnin. Siksi nykyihminen haluaa irtisanoutua uskosta Luojaan.. olla itse oma luojansa ja luoda omat sääntönsä kukin ahneutensa mukaan.
Tällaiset kommentit kuulostavat siltä kuin näillä uskovaisilla ei olisi moraalia lainkaan.
He tekisivät kaikenlaisia hirveyksiä muille ihmisille, ellei joku sitä heiltä erikseen kieltäisi.
He eläisivät himojensa ja syntiensä sokaisemina ellei joku erikseen kieltäisi.
Meillä muilla on kuitenkin ihan sisäsyntyinen moraali, emme tarvitse ketää vahtimaan tekojamme. Osaamme elää ihmisiksi ja elämää kunnioittaen ilman helvetillä uhkailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopunaikoina pilkka kasvaa, tämä on kirjoitettu.
Uskovaisten homoviha ei laannu. Tämä on kirjoitttu tälle palstalle nyt. Voit tarkistaa profetian paikkansapitävyyden vuosittain.
Olet hakoteilla.
Ensinnäkin evlut kirkkohan on täysin rähmällään homoseksuaalisuuden edessä. On gaypappeja, vihitään gayavioliittoja, naispiispa jakaa palkintoja gaylapsille.
Toisekseen uskovainen ei vihaa homoja. Se mitä koet homovihana on sitä että uskovainen pitää homoutta syntinä. Kaikki ovat syntisiä, tekevät syntejä koska kukaan ei ole täydellinen.
Ateisti on taas aidosti hämillään että joku pitää oikeastaan mitään kiellettynä.
Epäilen vahvasti että aikanaan tiede osaa selittää miksi homoseksuaalisuutta kannattaa karttaa yhteiskunnassa, koska ultraliberaalit yhteiskunnat tuhoutuvat väistämättä.
Voi luoja.
Niin, ja sitten vielä ihmettelet, miksi keskustelut sun kanssa ei suju. Olet tuomitseva, ylimielinen ja sitä paitsi toiminut täälläkin satoja kertoja tavalla, jota aito kristitty välttäisi. Homot sillanpää & aalto ovat olleet kuin kiirastulessa.
Ps. Uskoontullut, häiriintynyt palstapersu, sun tyyli on tosi helppo tunnistaa. Jeesuksesta et tiedä mitään, se uskon pilkkaamista kun sillä oikeutat tekojasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella aggressiivisia vastauksia ateisteilta. Miksi ette pysty puhumaan uskosta kiihkottomasti ja asiallisesti? Miksi alatte aina solvata uskovia?
Näinpä. Välillä oikein hävettää ateistien puolesta vaikka itsekin heihin lukeudun. Aloittaja kertoo olevansa uskonsa ansiosta parantunut masennuksesta ja on onnellinen ja elämäniloinen. Mikä tässä on väärin? Miksi te ette voi olla iloisia toisen puolesta ja keskittyä omaan, ilmeiseen pahaan, oloon?
Moni pieni ääripäänryhmä aiheuttaa typeryyksillään paljon pahaa mieltä, velat, vegaanit, rasmuslaiset, jne. Sen sijaan että yrittäisivät jakaa positiivista energiaa. Nythän nuo näyttävät vain vellovan viha-masennus-itsesääli-liemissään ja vetävän muita samaan soppaan. Ateistit nyt samassa ryhmässä.
Kannattaisi miettiä omaa sisintään, jos jonkun uskonto ja varsinkin siitä seuraava hyvä olo aiheuttaa ärsytystä.Älä suotta teeskentele ateistia. Ei noin typerä selitys mene läpi kenellekään. Vihan voimasta elävän konservatiivikristityn tuntee tekstistäsi jo kaukaa.
Tämä sama tyyppi oli mieltä, että instajulkkis huomiohuoraa syöpää sairastuessaan. Vihassa vellova, muita tuomitseva taitaa raamatun kielellä olla se fariseus kirkon edessä, jonka jeesus tuomitsi.
Ompas jumala taas saanut pitkän keskustelun aikaan. Herra paratkoon!
:'D