Lue keskustelun säännöt.
Miksi uskoni Jumalaan häiritsee muita?
07.08.2018 |
Uskosta saan elämäniloa, mielenrauhaa, innostusta, turvaa, merkitystä elämään ja jaksan olla positiivisella mielellä, käydä töissä, harrastaa liikuntaa, olla parempi äiti, puoliso ja ystävä.
Paranin (Jumala paransi) minut syvästä masennuksesta ja elämän merkityksettömyydestä noin 10 vuotta sitten. Tiedän, että jos jostain syystä menettäisin uskoni, vaipuisin takaisin masennukseeni ja pelkoihini.
Miksi jotkut ihmiset eivät siedä, että olen uskossa? Täälläkin palstalla juuri avaus, jossa joku "kertoo" uskon olevan satua ja että Jumalaa ei ole olemassa ja haluaa uskovaisten luopuvan uskostaan.
Miksi toisen ihmisen usko häiritsee uskosta osatonta? Miksi yrittää viedä toiselta ilo? ..ei sillä, että uskoni noin heppoisesti olisi mihinkään häviämässä, kukaan ei sitä minulta vie. Ihmetyttää vain, miten joku toiselle tärkeä asia voi häiritä toista, varsinkin kun EN edes uskostani pidä meteliä. Saati että yrittäisin käännyttää ketään.
Vaikken itsekään jaa kaikkien kanssa samoja intressejä, en todellakaan ole kieltämässä tai latistamassa toiselta sellaista asiaa, jonka näen olevan tälle tärkeää, ja tekevän hänelle hyvää...
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopunaikoina pilkka kasvaa, tämä on kirjoitettu.
Uskovaisten homoviha ei laannu. Tämä on kirjoitttu tälle palstalle nyt. Voit tarkistaa profetian paikkansapitävyyden vuosittain.
Olet hakoteilla.
Ensinnäkin evlut kirkkohan on täysin rähmällään homoseksuaalisuuden edessä. On gaypappeja, vihitään gayavioliittoja, naispiispa jakaa palkintoja gaylapsille.
Toisekseen uskovainen ei vihaa homoja. Se mitä koet homovihana on sitä että uskovainen pitää homoutta syntinä. Kaikki ovat syntisiä, tekevät syntejä koska kukaan ei ole täydellinen.
Ateisti on taas aidosti hämillään että joku pitää oikeastaan mitään kiellettynä.
Epäilen vahvasti että aikanaan tiede osaa selittää miksi homoseksuaalisuutta kannattaa karttaa yhteiskunnassa, koska ultraliberaalit yhteiskunnat tuhoutuvat väistämättä.
Harvoin saa lukea tämän luokan skeidaa. Ei ihme, että kirjoittelet anonyyminä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se nyt ihan noinkaan mene, ellet tarkoita ettei edes kysymyksiin saisi vastata rehellisesti vaan usko täytyisi salata täysin muilta. Kuuluin nuorempana sellaiseen porukkaan, jossa mm. homosuhteet ja avoliitto on tiukasti kielletty, ja sain sen takia osakseni melkoista törkyä, vaikka mua ei oikeesti kiinnostanut yhtään miten oman porukkani ulkopuoliset ihmiset elämäänsä eli. En ikinä koittanut käännyttää ketään tai edes ottanut mitään uskonnollista omasta aloitteestani puheeksi ulkopuolisten kanssa (paitsi niiden harvojen, jotka oli tehnyt selväksi että aihe on niille täysin ok). Joillekin oli vaan liikaa, että arvomaailmani ja elämäni poikkesi uskonnon takia totutusta.
Juurihan tuossa edellisellä sivulla perusteltiin tämä, että uskonnollisuus vaikuttaa muihin ihmisiin, koska nämä uskonnot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin, vaikka sinä itse et niin tekisikään. Siis pyrkivät rajoittamaan muiden ihmisten oikeuksia, ajavat erityisesti naisten ja vähemmistöjen syrijntää.
Olen pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti kaikkiin uskovaisiin, mutta olen monta kertaa huomannut, että uskovainen saattaa olla päällisin puolin oikein mukava, mutta sitten jossain vaiheessa kuitenkin paljastuu hänen taipumuksensa pyrkiä rajoittamaan muiden ihmisoikeuksia tai muita järjettömyyksiä. Siksi pysyn jatkossa erossa uskovaisista noin ystävämielessä. Uskonto on sillä tavalla aivopesua, että mikään keskustelu ei auta, jos joku uskoo raamattuun ylimmäisenä ohjeena, ei tieteeseen tai sellaisiin länsimaisiin arvoihin, joita itse kannatan.
Luitko viestini kunnolla? Sanoin mielestäni selvästi, että mulle oli ihan sama miten oman porukkani ulkopuoliset elämäänsä eli. Sama linja oli koko porukalla. Ei se meitä olisi haitannut, vaikka koko muu Suomi olisi ollut täynnä irtosuhteita harrastavia moniavioisia homoja, vaan me keskityttiin siihen että elettiin itse oikein. Ja jos joku omasta porukasta lipesi linjasta, sitä ei koitettu pitää väkisin ruodussa vaan porukasta sai lähteä pois jos sitä ei kokenut omakseen. Tietysti eksyneen lampaan kanssa haluttiin keskustella ja varmistaa, onko se miettinyt asiat loppuun asti vai pelkästään harhautunut hetkeksi polulta valmiina palaamaan takaisin kunhan joku näyttää suunnan, mutta muutamaa yksittäistä ylilyöntiä lukuunottamatta keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Lähtijöitä ei peloteltu helvetillä tms. vaan todettiin, että muuallakin voi pelastua.
Lahkolaisuushan perustuu siihen, että suljetaan muut ulkopuolelle, erilaiset ja eri tavalla ajattelevat ovat huonoja ihmisiä. Yhteiskunta taas perustuu siihen, että kaikki ovat samanarvoisia ja omaavat yhtäläiset oikeudet. Tuo hoitokokous kuulostaa pahalta. Siinä vaiheessa, kun suksesi menevät ristiin jossain asiassa lahkosi kanssa jossain asiassa, voit olla iloinen, että sinulla on moniarvoinen yhteiskunta, johon palata.
Totta kai jokainen voi elää niin kuin haluaa, mutta kriittisen ajattelun kieltäminen ja yhteen ideologiaan uskominen on vahingollista. Jotkut kokevat sen turvallisena, mutta unohtavat samalla ne, joita oma oikeassa oleminen voisi vahingoittaa, kuten homot ja äidit, joiden laiton abortti vaarantaa hengen. Jos lahkosi pysyttelee täysin yhteiskunnan ulkopuolella, ei äänestä, ei käännytä, niin silloin kyseessä on harmitön ilmiö siihen asti, kun sen oma jäsen joutuu sen kanssa hankaluuksiin. Mieti miten suhtautuisit, jos vaikka joku hyvässä hengessä polulta takaisin käännytetty saa pitkäaikaisen traumaperäisen mielenterveyshäiriön toimintanne seurauksena.
Miksi uskovainen jankuttaa vauvapalstalla, eikä ole tekemässä hyviä tekoja. Mee vaikka vanhuksia auttamaan. Vai onko se mukavampi jeesustella netissä, kuin tuoda valoa lähimmäiselle livenä? Äääh taitaa mummo haista pierulle ja olis muutenkin vaivaa. Mieluusti latte käteen ja läppäri auki hallelujaaaa - voi päästä uskisveljien ja siskojen kanssa johonkin lämpimään maahan lähetystyöhön, kun verkostoituu (vai onko Siperiaan ollut saarnamiehiä sankoin joukoin menossa ;) )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
...eli saa uskoa, kunhan uskoo kaapissa?
Miksipä ei laajenneta tätä kaikkeen muuhunkin, esim. homoseksuaalisuuteen. On paljon ihmisiä joita "häiritsee" myös homoseksuaalisuus.
On vaan se pieni ero, että homoseksuaalisuus on fakta ja ihmisen ominaisuus. Ei mielikuvitusta kuten usko.
Vierailija kirjoitti:
Todella aggressiivisia vastauksia ateisteilta. Miksi ette pysty puhumaan uskosta kiihkottomasti ja asiallisesti? Miksi alatte aina solvata uskovia?
Kuinka suhtaudut henkilöön joka tulee selittämään sinulle yksisarvisista? Ja itkee kun katsot vähän säälien.
Mikä saisi sinut luopumaan uskosta? Ateistille ei tarvitsisi kuin todistaa asia (jumala, jumalat, muinaiset jumalat, joku muista n.5000 jumalasta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumala on harha. Et koskaan ratkaissut mitään masennustasi vaan sekosit syvemnmin. Nyt huijaat jo itseäsi etkä ole enää luotettava vaan sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se nyt ihan noinkaan mene, ellet tarkoita ettei edes kysymyksiin saisi vastata rehellisesti vaan usko täytyisi salata täysin muilta. Kuuluin nuorempana sellaiseen porukkaan, jossa mm. homosuhteet ja avoliitto on tiukasti kielletty, ja sain sen takia osakseni melkoista törkyä, vaikka mua ei oikeesti kiinnostanut yhtään miten oman porukkani ulkopuoliset ihmiset elämäänsä eli. En ikinä koittanut käännyttää ketään tai edes ottanut mitään uskonnollista omasta aloitteestani puheeksi ulkopuolisten kanssa (paitsi niiden harvojen, jotka oli tehnyt selväksi että aihe on niille täysin ok). Joillekin oli vaan liikaa, että arvomaailmani ja elämäni poikkesi uskonnon takia totutusta.
Juurihan tuossa edellisellä sivulla perusteltiin tämä, että uskonnollisuus vaikuttaa muihin ihmisiin, koska nämä uskonnot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin, vaikka sinä itse et niin tekisikään. Siis pyrkivät rajoittamaan muiden ihmisten oikeuksia, ajavat erityisesti naisten ja vähemmistöjen syrijntää.
Olen pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti kaikkiin uskovaisiin, mutta olen monta kertaa huomannut, että uskovainen saattaa olla päällisin puolin oikein mukava, mutta sitten jossain vaiheessa kuitenkin paljastuu hänen taipumuksensa pyrkiä rajoittamaan muiden ihmisoikeuksia tai muita järjettömyyksiä. Siksi pysyn jatkossa erossa uskovaisista noin ystävämielessä. Uskonto on sillä tavalla aivopesua, että mikään keskustelu ei auta, jos joku uskoo raamattuun ylimmäisenä ohjeena, ei tieteeseen tai sellaisiin länsimaisiin arvoihin, joita itse kannatan.
Luitko viestini kunnolla? Sanoin mielestäni selvästi, että mulle oli ihan sama miten oman porukkani ulkopuoliset elämäänsä eli. Sama linja oli koko porukalla. Ei se meitä olisi haitannut, vaikka koko muu Suomi olisi ollut täynnä irtosuhteita harrastavia moniavioisia homoja, vaan me keskityttiin siihen että elettiin itse oikein. Ja jos joku omasta porukasta lipesi linjasta, sitä ei koitettu pitää väkisin ruodussa vaan porukasta sai lähteä pois jos sitä ei kokenut omakseen. Tietysti eksyneen lampaan kanssa haluttiin keskustella ja varmistaa, onko se miettinyt asiat loppuun asti vai pelkästään harhautunut hetkeksi polulta valmiina palaamaan takaisin kunhan joku näyttää suunnan, mutta muutamaa yksittäistä ylilyöntiä lukuunottamatta keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Lähtijöitä ei peloteltu helvetillä tms. vaan todettiin, että muuallakin voi pelastua.
:D. Minua ahdistaa ajatus että pitäisi kytätä muiden oikein elämistä tai ylipäänsä et olisi vastakkainasettelu oikein elävä minä ja väärin elävät muut. - eri
No ei meillä ketään kytätty, mutta jotkut asiat tuli ilmi muutenkin. Joskus joku kertoi itse toimivansa kielletyllä tavalla eikä nähnyt siinä mitään väärää, joskus joku jäi sattumalta kiinni, kun joku toinen porukkaan kuuluva olikin samaan aikaan samassa paikassa. Olisiko silloin pitänyt ummistaa silmät totuudelta, kun kuitenkin vilpittömästi uskottiin että se mitä toinen teki on väärin ja sen pitäisi tietää paremmin?
Porukkaan kuuluminen tarkoitti myös sitä, että halusi edes yrittää elää sillä tavalla jota pidettiin oikeana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskovaiset yrittävät jatkuvasti puuttua muiden ihmisten elämään, homot yrittävät saada elää omaa elämäänsä rauhassa ilman uskovaisten vainoa.
Kukin uskokoon mihin lystää, hieman varauksella uskovaisiin kyllä suhtaudun. Ei ole kovin terveiltä vaikuttanut uskovaiset joihin olen törmännyt. Puhumattakaan islamin uskosta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikaan uskosi ei häiritse muita, ellet sinä häiritse sillä muita. Enhän edes tiedä uskostasi, ellet ala siitä esitelmöidä - kuten tässä aloituksessa...
...eli saa uskoa, kunhan uskoo kaapissa?
Miksipä ei laajenneta tätä kaikkeen muuhunkin, esim. homoseksuaalisuuteen. On paljon ihmisiä joita "häiritsee" myös homoseksuaalisuus.
No siinähän se taas tuli esille, että uskovaiset eivät kertakaikkiaan osaa jättää rauhaan muiden ihmisten ihmisoikeuksia. Uskovaista häiritsevät muiden yhdenvertaiset ihmisoikeudet, enemmin tai myöhemmin se tulee esille puheissa.
Uskovaiset häiritsevät moninkertaisesti muiden ihmisten rauhaa, sillä uskonnolla häiritään ei-uskovia jopa valtiopäivien avajaisissa. On siis aivan naurettavaa väittää, että asia olisi toisin päin. Jos näet televisiossa homon, niin voit vaikka paeta autiomaahan mietiskelemään järkytystäsi ja katsoa seuraavan kerran ohjelmatiedot paremmin, mutta uskontoa on ei-uskovan mahdoton paeta, koska se on osa valtiokoneistoa.
Voithan sinäkin paeta autiomaahan mietiskelemään järkytystäsi jos joku viittaa valtiopäivän avajaisissa Jumalaan.
Ei se järkytä, mutta se järkyttää, että homoja aktiivisesti syrjivä uskonto saa tuollaisen jalansijan yhteiskunnassa edelleen. Useammalla uskonnolla on oikeus vihkiä, antaa lapselle nimi jne. Ne ovat valtion tehtäviä ja uskonnolliset voivat järjestää omat juhlansa erikseen. Myöskään kouluissa ei tarvita kirkkojen vierailuja, mutta eri uskonnoista kyllä kannattaa opiskella. Suurimmassa osassa maailmaa uskonnot vaikuttavat paljon enemmän kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Jos varovaisestikaan puhun enkeleistä, saan mulkoilua ja psykoosipuhetta kuulla, vaikkken itse hauku ja vähättele heidän maailman katsomustaan. Kyllä siitä tulee surullinen olo. Ja siis en todellakaan tyrkytä ajatuksiani yhtään kenellekkään vaan olen lähinnä hiljaa kun reaktio on lähes poikkeuksetta "mee uskis hullu muualle saarnaamaan" :D
Todellisuudessa säälin näitä pahimpia huutelijoita, on kiva tietää kuitenkin itse olevansa oikeassa :)
Ensin kerrot puhuvasi enkeleistä ja seuraavaksi kerrot ettet puhu.
Päätä jo.
Tuosta sen näkee miten uskovaiset väittävät etteivät tuo julki uskomuksiaan ja ihmettelevät toisten rajuja reaktioita, vaikka todellisuudessa usein tunnustelevat olisiko keskustelukumppani otollinen käännytykselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se valitettavasti mene näin. En tuputa enkä saarnaa. Vastaan kyllä totuudenmukaisesti, jos minulta asiasta kysytään. Ja tällöin olen törmännyt siihen, että minuun hermostutaan ja aletaan inttämäänja suoranaisesti haukkumaan, kun olen vain vastannut kysymykseen, joka minulle on esitetty, yrittämättä käännyttää ketään.
Ap
Millaisissa piireissä liikut? En muista että minulta olisi koskaan lähes 50v ikäni aikana kysytty uskosta normaalin keskustelun yhteydessä. Tai että minä olisin kysynyt keltään. Usko on jokaisen oma asia eikä kuulu muille.
Jehovan todistajat ja muut uskoaan esiin tuovat tietysti kyselee kierrellessään ovelta ovelle tai kadulla kävellessä mutta ei koskaan kukaan ole kysynyt esim. töissä tai harrastuksissa uskosta mitään
En ole se jolta kysyit, mutta mulla uskonto rajoitti mm. ruokailua ja vapaa-ajan viettoa niin, että multa kysyttiin usein mistä valintani johtuu. Luonnollista uteliaisuutta, jolta perusluterilaiset tietysti välttyy, kun uskonto ei näy arjessa juuri mitenkään.
Millä tavalla tänä päivänä täytyy perustella ruokavalintojaan tai harrastuksia? Itse en ole uskossa, mutta en käytä alkoholia lainkaan. Ei minun ole tarvinnut selitellä juomattomuuttani millään tavalla missään seurueessa. Pyydän vaan alkoholittoman vaihtoehdon.
Tarkoitin isompia asioita kuin sitä, että kieltäytyy alkoholista. Ja kyllähän absolutisteiltakin joskus kysytään, miksei ne juo edes vähän.
Miksi sinua häiritsee se, että joku täällä tekee aloituksen siitä, että usko on hömppää tai muuta? Aihehan on vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se nyt ihan noinkaan mene, ellet tarkoita ettei edes kysymyksiin saisi vastata rehellisesti vaan usko täytyisi salata täysin muilta. Kuuluin nuorempana sellaiseen porukkaan, jossa mm. homosuhteet ja avoliitto on tiukasti kielletty, ja sain sen takia osakseni melkoista törkyä, vaikka mua ei oikeesti kiinnostanut yhtään miten oman porukkani ulkopuoliset ihmiset elämäänsä eli. En ikinä koittanut käännyttää ketään tai edes ottanut mitään uskonnollista omasta aloitteestani puheeksi ulkopuolisten kanssa (paitsi niiden harvojen, jotka oli tehnyt selväksi että aihe on niille täysin ok). Joillekin oli vaan liikaa, että arvomaailmani ja elämäni poikkesi uskonnon takia totutusta.
Juurihan tuossa edellisellä sivulla perusteltiin tämä, että uskonnollisuus vaikuttaa muihin ihmisiin, koska nämä uskonnot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin, vaikka sinä itse et niin tekisikään. Siis pyrkivät rajoittamaan muiden ihmisten oikeuksia, ajavat erityisesti naisten ja vähemmistöjen syrijntää.
Olen pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti kaikkiin uskovaisiin, mutta olen monta kertaa huomannut, että uskovainen saattaa olla päällisin puolin oikein mukava, mutta sitten jossain vaiheessa kuitenkin paljastuu hänen taipumuksensa pyrkiä rajoittamaan muiden ihmisoikeuksia tai muita järjettömyyksiä. Siksi pysyn jatkossa erossa uskovaisista noin ystävämielessä. Uskonto on sillä tavalla aivopesua, että mikään keskustelu ei auta, jos joku uskoo raamattuun ylimmäisenä ohjeena, ei tieteeseen tai sellaisiin länsimaisiin arvoihin, joita itse kannatan.
Luitko viestini kunnolla? Sanoin mielestäni selvästi, että mulle oli ihan sama miten oman porukkani ulkopuoliset elämäänsä eli. Sama linja oli koko porukalla. Ei se meitä olisi haitannut, vaikka koko muu Suomi olisi ollut täynnä irtosuhteita harrastavia moniavioisia homoja, vaan me keskityttiin siihen että elettiin itse oikein. Ja jos joku omasta porukasta lipesi linjasta, sitä ei koitettu pitää väkisin ruodussa vaan porukasta sai lähteä pois jos sitä ei kokenut omakseen. Tietysti eksyneen lampaan kanssa haluttiin keskustella ja varmistaa, onko se miettinyt asiat loppuun asti vai pelkästään harhautunut hetkeksi polulta valmiina palaamaan takaisin kunhan joku näyttää suunnan, mutta muutamaa yksittäistä ylilyöntiä lukuunottamatta keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Lähtijöitä ei peloteltu helvetillä tms. vaan todettiin, että muuallakin voi pelastua.
:D. Minua ahdistaa ajatus että pitäisi kytätä muiden oikein elämistä tai ylipäänsä et olisi vastakkainasettelu oikein elävä minä ja väärin elävät muut. - eri
No ei meillä ketään kytätty, mutta jotkut asiat tuli ilmi muutenkin. Joskus joku kertoi itse toimivansa kielletyllä tavalla eikä nähnyt siinä mitään väärää, joskus joku jäi sattumalta kiinni, kun joku toinen porukkaan kuuluva olikin samaan aikaan samassa paikassa. Olisiko silloin pitänyt ummistaa silmät totuudelta, kun kuitenkin vilpittömästi uskottiin että se mitä toinen teki on väärin ja sen pitäisi tietää paremmin?
Porukkaan kuuluminen tarkoitti myös sitä, että halusi edes yrittää elää sillä tavalla jota pidettiin oikeana.
Ihanaa että voin antaa ihmisten ihan itse valita miten elävät ilman että minun täytyy määritellä se tapa oikeaksi tai vääräksi. Niin kauan tietenkin kun ketään ei vahingoiteta. Ja mieluusti soisin myös sinulle saman oikeuden, jos säännöllisesti en todistaisi esim teikäläisten homoja vahingoittavaa toimintaa.
Käsittömän aggressiivista ateistiporukkaa täällä vastailemassa. No, muutama ihminen vain, mutta sitäkin kiihkeämpi. Itsekin olen ateisti mutta suhtautumiseni uskontoihin on hyväksyvää. En vain itse kykene uskomaan, ateismin olen sisäistänyt kasvatuksessani jo. Liekkö nämä kiihkoilijat sitä kuuluisaa ”suvaitsevaistoa”?
Usein he itse vaalivat tiukkoja elämäntapasääntöjä jotka perustuvat terveellisyyteen, eettisyyteen, ekologisuuteen, hiilijalanjälkeen, syöpävaarallisten tuotteiden välttämiseen ja ties mihin ”tutkittuun” ”tieteellisesti todistettuun”.
Monet juovat litratolkulla turhaan vettä koska uskovat sen puhdistavan elimistöään. Mikään tutkimus ei tue tällaista, no, ehkä niiden vesikauppiaiden omat tutkimukset.
Raivotaan ja solvataan, osoitetaan mieltä, uhriudutaan, häpäistään surutta kaikki toisin ajattelevat. Vain HE ovat oikeassa, siksi heillä on mielestään oikeus vaatia muita sulkemaan suunsa.
Näyttää siltä että uskovan rauhallinen ja hyväksyvä elämäntapa jo sinänsä osoittaa että oikeilla jäljillä ollaan. Rauhaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman. Jos varovaisestikaan puhun enkeleistä, saan mulkoilua ja psykoosipuhetta kuulla, vaikkken itse hauku ja vähättele heidän maailman katsomustaan. Kyllä siitä tulee surullinen olo. Ja siis en todellakaan tyrkytä ajatuksiani yhtään kenellekkään vaan olen lähinnä hiljaa kun reaktio on lähes poikkeuksetta "mee uskis hullu muualle saarnaamaan" :D
Todellisuudessa säälin näitä pahimpia huutelijoita, on kiva tietää kuitenkin itse olevansa oikeassa :)Ensin kerrot puhuvasi enkeleistä ja seuraavaksi kerrot ettet puhu.
Päätä jo.
Tuosta sen näkee miten uskovaiset väittävät etteivät tuo julki uskomuksiaan ja ihmettelevät toisten rajuja reaktioita, vaikka todellisuudessa usein tunnustelevat olisiko keskustelukumppani otollinen käännytykselle.
Tää olikii iha väärä paikka tulla mun, taasvaihteeksi, sanomaan yhtään mitään.
Elikkäs, vääntäen: minun saattaa tehdä mieli puhua OMASTA KOKEMUKSESTANI enkeleistä, kunnes usein huomaanetteikannattanutkaan. En koskaan yritä syöttää ajatuksiani muille, mutta sellaisena se heti otetaan. Kutennytkin päättelit näin :)
Vain siinä olin oikeassa ettei ois pitäny sanoo mitää, ette te tajuu ni ette tajuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se nyt ihan noinkaan mene, ellet tarkoita ettei edes kysymyksiin saisi vastata rehellisesti vaan usko täytyisi salata täysin muilta. Kuuluin nuorempana sellaiseen porukkaan, jossa mm. homosuhteet ja avoliitto on tiukasti kielletty, ja sain sen takia osakseni melkoista törkyä, vaikka mua ei oikeesti kiinnostanut yhtään miten oman porukkani ulkopuoliset ihmiset elämäänsä eli. En ikinä koittanut käännyttää ketään tai edes ottanut mitään uskonnollista omasta aloitteestani puheeksi ulkopuolisten kanssa (paitsi niiden harvojen, jotka oli tehnyt selväksi että aihe on niille täysin ok). Joillekin oli vaan liikaa, että arvomaailmani ja elämäni poikkesi uskonnon takia totutusta.
Juurihan tuossa edellisellä sivulla perusteltiin tämä, että uskonnollisuus vaikuttaa muihin ihmisiin, koska nämä uskonnot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin, vaikka sinä itse et niin tekisikään. Siis pyrkivät rajoittamaan muiden ihmisten oikeuksia, ajavat erityisesti naisten ja vähemmistöjen syrijntää.
Olen pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti kaikkiin uskovaisiin, mutta olen monta kertaa huomannut, että uskovainen saattaa olla päällisin puolin oikein mukava, mutta sitten jossain vaiheessa kuitenkin paljastuu hänen taipumuksensa pyrkiä rajoittamaan muiden ihmisoikeuksia tai muita järjettömyyksiä. Siksi pysyn jatkossa erossa uskovaisista noin ystävämielessä. Uskonto on sillä tavalla aivopesua, että mikään keskustelu ei auta, jos joku uskoo raamattuun ylimmäisenä ohjeena, ei tieteeseen tai sellaisiin länsimaisiin arvoihin, joita itse kannatan.
Luitko viestini kunnolla? Sanoin mielestäni selvästi, että mulle oli ihan sama miten oman porukkani ulkopuoliset elämäänsä eli. Sama linja oli koko porukalla. Ei se meitä olisi haitannut, vaikka koko muu Suomi olisi ollut täynnä irtosuhteita harrastavia moniavioisia homoja, vaan me keskityttiin siihen että elettiin itse oikein. Ja jos joku omasta porukasta lipesi linjasta, sitä ei koitettu pitää väkisin ruodussa vaan porukasta sai lähteä pois jos sitä ei kokenut omakseen. Tietysti eksyneen lampaan kanssa haluttiin keskustella ja varmistaa, onko se miettinyt asiat loppuun asti vai pelkästään harhautunut hetkeksi polulta valmiina palaamaan takaisin kunhan joku näyttää suunnan, mutta muutamaa yksittäistä ylilyöntiä lukuunottamatta keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Lähtijöitä ei peloteltu helvetillä tms. vaan todettiin, että muuallakin voi pelastua.
:D. Minua ahdistaa ajatus että pitäisi kytätä muiden oikein elämistä tai ylipäänsä et olisi vastakkainasettelu oikein elävä minä ja väärin elävät muut. - eri
No ei meillä ketään kytätty, mutta jotkut asiat tuli ilmi muutenkin. Joskus joku kertoi itse toimivansa kielletyllä tavalla eikä nähnyt siinä mitään väärää, joskus joku jäi sattumalta kiinni, kun joku toinen porukkaan kuuluva olikin samaan aikaan samassa paikassa. Olisiko silloin pitänyt ummistaa silmät totuudelta, kun kuitenkin vilpittömästi uskottiin että se mitä toinen teki on väärin ja sen pitäisi tietää paremmin?
Porukkaan kuuluminen tarkoitti myös sitä, että halusi edes yrittää elää sillä tavalla jota pidettiin oikeana.
Häh, mitä muuta tuo muka on kuin kyttäämistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei varmasti haittaa uskosi jos pidät sen omana tietonasi. En ymmärrä miksi pitää saarnata omasta elämäntavastaan muille ja jankuttaa sen olevan ainoa oikea tapa elää. Sama pätee erikoisruokavaliota noudattaviin ihmisiin. Joka paikassa pitää tuoda oma tapa kovaäänisesti esiin
Muut antavat varmasti sinun uskoa rauhassa jos sinä annat muiden olla uskomatta rauhassa
Ei se nyt ihan noinkaan mene, ellet tarkoita ettei edes kysymyksiin saisi vastata rehellisesti vaan usko täytyisi salata täysin muilta. Kuuluin nuorempana sellaiseen porukkaan, jossa mm. homosuhteet ja avoliitto on tiukasti kielletty, ja sain sen takia osakseni melkoista törkyä, vaikka mua ei oikeesti kiinnostanut yhtään miten oman porukkani ulkopuoliset ihmiset elämäänsä eli. En ikinä koittanut käännyttää ketään tai edes ottanut mitään uskonnollista omasta aloitteestani puheeksi ulkopuolisten kanssa (paitsi niiden harvojen, jotka oli tehnyt selväksi että aihe on niille täysin ok). Joillekin oli vaan liikaa, että arvomaailmani ja elämäni poikkesi uskonnon takia totutusta.
Juurihan tuossa edellisellä sivulla perusteltiin tämä, että uskonnollisuus vaikuttaa muihin ihmisiin, koska nämä uskonnot pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin, vaikka sinä itse et niin tekisikään. Siis pyrkivät rajoittamaan muiden ihmisten oikeuksia, ajavat erityisesti naisten ja vähemmistöjen syrijntää.
Olen pyrkinyt suhtautumaan neutraalisti kaikkiin uskovaisiin, mutta olen monta kertaa huomannut, että uskovainen saattaa olla päällisin puolin oikein mukava, mutta sitten jossain vaiheessa kuitenkin paljastuu hänen taipumuksensa pyrkiä rajoittamaan muiden ihmisoikeuksia tai muita järjettömyyksiä. Siksi pysyn jatkossa erossa uskovaisista noin ystävämielessä. Uskonto on sillä tavalla aivopesua, että mikään keskustelu ei auta, jos joku uskoo raamattuun ylimmäisenä ohjeena, ei tieteeseen tai sellaisiin länsimaisiin arvoihin, joita itse kannatan.
Luitko viestini kunnolla? Sanoin mielestäni selvästi, että mulle oli ihan sama miten oman porukkani ulkopuoliset elämäänsä eli. Sama linja oli koko porukalla. Ei se meitä olisi haitannut, vaikka koko muu Suomi olisi ollut täynnä irtosuhteita harrastavia moniavioisia homoja, vaan me keskityttiin siihen että elettiin itse oikein. Ja jos joku omasta porukasta lipesi linjasta, sitä ei koitettu pitää väkisin ruodussa vaan porukasta sai lähteä pois jos sitä ei kokenut omakseen. Tietysti eksyneen lampaan kanssa haluttiin keskustella ja varmistaa, onko se miettinyt asiat loppuun asti vai pelkästään harhautunut hetkeksi polulta valmiina palaamaan takaisin kunhan joku näyttää suunnan, mutta muutamaa yksittäistä ylilyöntiä lukuunottamatta keskustelut käytiin hyvässä hengessä. Lähtijöitä ei peloteltu helvetillä tms. vaan todettiin, että muuallakin voi pelastua.
Lahkolaisuushan perustuu siihen, että suljetaan muut ulkopuolelle, erilaiset ja eri tavalla ajattelevat ovat huonoja ihmisiä. Yhteiskunta taas perustuu siihen, että kaikki ovat samanarvoisia ja omaavat yhtäläiset oikeudet. Tuo hoitokokous kuulostaa pahalta. Siinä vaiheessa, kun suksesi menevät ristiin jossain asiassa lahkosi kanssa jossain asiassa, voit olla iloinen, että sinulla on moniarvoinen yhteiskunta, johon palata.
Totta kai jokainen voi elää niin kuin haluaa, mutta kriittisen ajattelun kieltäminen ja yhteen ideologiaan uskominen on vahingollista. Jotkut kokevat sen turvallisena, mutta unohtavat samalla ne, joita oma oikeassa oleminen voisi vahingoittaa, kuten homot ja äidit, joiden laiton abortti vaarantaa hengen. Jos lahkosi pysyttelee täysin yhteiskunnan ulkopuolella, ei äänestä, ei käännytä, niin silloin kyseessä on harmitön ilmiö siihen asti, kun sen oma jäsen joutuu sen kanssa hankaluuksiin. Mieti miten suhtautuisit, jos vaikka joku hyvässä hengessä polulta takaisin käännytetty saa pitkäaikaisen traumaperäisen mielenterveyshäiriön toimintanne seurauksena.
Luit tekstiini paljon sellaista josta en puhunut ja joka ei pidä paikkaansa.
Eikö se rajoita ihmisen vapautta päättää omasta elämästään, jos ei halutessaan saa alistua jonkun muun päätäntävallan alle? Tietysti aina on oltava mahdollisuus ottaa kontrolli omasta elämästään takaisin. Mutta kaikki ei ihan oikeasti halua päättää kaikista asioistaan itse, ja heillä on täysi oikeus jättää asiansa muiden haltuun. Tämä siis yleisellä tasolla, ei omaan entiseen porukkaani liittyen.
Ap, sen tyrkyttäminen muille on törkeääja loukkaa toisten oikeutta olla altistumatta asialle. ihan sama vaikka uskoisit spagettihirviöön kunhan tajuat ettei se asia kuulu muille.Eli usko vaikka kattilankanteen mutta ÄLÄ SAARNAA SIITÄ MUILLE.
Millä tavalla tänä päivänä täytyy perustella ruokavalintojaan tai harrastuksia? Itse en ole uskossa, mutta en käytä alkoholia lainkaan. Ei minun ole tarvinnut selitellä juomattomuuttani millään tavalla missään seurueessa. Pyydän vaan alkoholittoman vaihtoehdon.