Sosionomi-työn & alan huonot puolet!

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitaja hoitaa fyysistä puolta, sosionomi henkistä.

Tottakai sh ottaa myös henkisen puolen huomioon, mutta kuitenkin ihan eri tavalla.. kyllä lääkärit ja sairaanhoitajat keskittyy tosi paljon sen fyysisen puolen tutkimiseen ja hoitamiseen.. henkinen puoli jätetään muille, sellaiseen ei ole aikaa. Ainoastaan psykiatrinen puoli on poikkeus, mutta psyk. Sh:t ja somaattisen puolen sh:t tekeekin ihan eri työtä. Ei somaattisella puolella ole aikaa keskittyä hoitamaan henkistä puolta. Ainoastaan fyysiset jutut hoidetaan ja sitten pois ja seuraava potilas tilalle. Näin se menee.

Muuten kanssasi samaa mieltä, mutta sosionomi ja sana "hoitaa" ei sovi samaan lauseeseen. Sosionomit eivät hoida.

Vierailija kirjoitti:

En tiiä kuka ne sosionomin työt tekis jos ei sosionomi? Sairaanhoitajat eivät varmasti ole halukkaita kyseisiä töitä tekemään.

Eikä olis aikaakaan.

Lol mikä keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiiä kuka ne sosionomin työt tekis jos ei sosionomi? Sairaanhoitajat eivät varmasti ole halukkaita kyseisiä töitä tekemään.

Eikä olis aikaakaan.

Kaikki tässä ketjussa kerrotut työt ovat sellaisia joihin palkataan myös sairaanhoitajia, lähereitä ja terveydenoitajia. Kyse onkin siitä että tulevaisuudessa ammatteja tullaan yhdistämään toisella tavalla ja toki toivottavasti henkilökuntakin lisääntyy. Vaikka kuinka vängätään, sosionomeilla ei ole mitään sellaista erityisosaamista jota ei voitaisi lyhellä kurssilla sisällyttää sh opintoihin. Vain Suomessa taitaa olla tälläinen sosionomin tutkinto, muualla Euroopassa on sos. työtenkijä ja sairaanhoitaja ja lastentrahanope jotka tekevät sosionomin työt. Sos. työntekijä kandi tai maisteri riippuen käytännön ohjaustyön, lto päiväkotityön ja sh psyk. ja somaattisen työn niin vanhus, vammais, psyk- ja päihdepuolellakin. 

Ei se että nyt ajatellaan ettei sairaanhoitajalla olisi aikaa tehdä sosionomin työtä poista sitä tosiasaa että sosionimin työ on sellainen jonka voisi sisälltyttää sh työhön, kohtaamisen, tukemisen ja vuorovaikutuksen. Olen aivan varma että sosionomin koulutusta ei kauan enää jatketa vaan se sulautetaan muihin tutkintoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Lol mikä keskustelu.

Tuosta "Lol" aloitksesta päättelen sinun olevan sosionomiopiskelija? 

Tuontyyppinen porukka on hyvinkin tuttua sosionomiopiskelijoiden keskuudessa, hampaita saa kiristellä että jaksaa kuunnella niitä juttuja ryhmätöiden yhteydessä. 

Terveisin se sosionomi- monimuoto- opiskelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiiä kuka ne sosionomin työt tekis jos ei sosionomi? Sairaanhoitajat eivät varmasti ole halukkaita kyseisiä töitä tekemään.

Eikä olis aikaakaan.

Kaikki tässä ketjussa kerrotut työt ovat sellaisia joihin palkataan myös sairaanhoitajia, lähereitä ja terveydenoitajia. Kyse onkin siitä että tulevaisuudessa ammatteja tullaan yhdistämään toisella tavalla ja toki toivottavasti henkilökuntakin lisääntyy. Vaikka kuinka vängätään, sosionomeilla ei ole mitään sellaista erityisosaamista jota ei voitaisi lyhellä kurssilla sisällyttää sh opintoihin. Vain Suomessa taitaa olla tälläinen sosionomin tutkinto, muualla Euroopassa on sos. työtenkijä ja sairaanhoitaja ja lastentrahanope jotka tekevät sosionomin työt. Sos. työntekijä kandi tai maisteri riippuen käytännön ohjaustyön, lto päiväkotityön ja sh psyk. ja somaattisen työn niin vanhus, vammais, psyk- ja päihdepuolellakin. 

Ei se että nyt ajatellaan ettei sairaanhoitajalla olisi aikaa tehdä sosionomin työtä poista sitä tosiasaa että sosionimin työ on sellainen jonka voisi sisälltyttää sh työhön, kohtaamisen, tukemisen ja vuorovaikutuksen. Olen aivan varma että sosionomin koulutusta ei kauan enää jatketa vaan se sulautetaan muihin tutkintoihin. 

Niin no, onkin sitten oma asiansa palkkaisitko esim. lastensuojelun ohjaajaksi lastensuojelutyöhön suuntautuneen sosionomin, vai sairaanhoitajan jolla ei ainuttakaan opintopistettä lastensuojeluopinnoista.

Kumman halukkaasti sairaanhoitajat olisivat sosionomien töitä tekemässä, vaikka sen oman työkentän pitäisi juttujen mukaan olla paljon mielenkiintoisempi 👍

Eli ei kannata hakea alalle...

Ihan kivaa on opiskelu mutta työelämässä on paljon ilmapiiriongelmia. Kohta valmistun siis enkä enää viitsi lopettaa. Tosiaan tykkään kyllä sosiaalialan töistä mutta nytkin jouduin taas kesätöissä kiusatuksi. Olen nuori vielä ja mietin hakevani myöhemmin yliopistoon. Kyllä saa töitä mutta se millaista työtä, on vähän niin ja näin. Itse joudun aina syrjityksi työyhteisöissä. Kyllä sosiaalialalla joku mättää.

Vierailija kirjoitti:

Eli ei kannata hakea alalle...

Sanoisin ettei ei kannata, jos haluaa työllistyä alalle jota opiskelee. Se lto pätevyys on auttanut tähän asti paljon kun päiväkodit työllistäneet 40% sosionomeista, kun se poistuu, tulee markkinoille suuri määrä porukkaa hakemaan töitä jos koulutetaan yhtä paljon kuin nyt. 

Opiskelen itse sosionomiksi tällä hetkellä mutta ainakin täällä Helsingissä on kova kilpailu työpaikoista joten näyttää siltä että lopetan opinnot tältä erää tähän. Täällä mainostetaan lastensuojelutyötä mtta niitä hommia ei ole kaikille. Lastensuojelulaitoksen ohjaajan työ on hyvin puuduttavaa eikä kovinkaan haastavaa, sitä hommaa on tullut tehtyä aika paljon mutten kerro taustastani sen enempää tunnistamisen vuoksi. Sitä ei jaksa tehdä eläkeikään asti.

Vertaan sh työhön sitä sen vuoksi että ovat samanarvoiset koulutukset, sh tulee koko ajan paljon uutta tietoa, lääktiede kehittyy ja on voimaakkaasti professionaalinen ammatti. Ohjaaja on sellainen hengailija vrt sh, esim osastoilla joissa molempia töissä tuntuu että ohjaaja hoitaa vaikkapa lasten iltatoimet ja sht keskittyvät suunnitteluun ja ovat professionaalisen ammattinsa suojassa kun sosionomiohjaaja voi tehdä sitä sun tätä.

Suosittelen sh opintoja ja suuntautua psyk. sairaanhoitajaksi. Voit tehdä ihan samoja töitä kuin sosionomi lastensuojelussa mutta sinua arvostetaan enemmän asiantuntijana, tai mennä töihin psyk. osastolle jne.Tämä on kokemukseni alan töistä pk- seudulla.

Vierailija kirjoitti:

Kumman halukkaasti sairaanhoitajat olisivat sosionomien töitä tekemässä, vaikka sen oman työkentän pitäisi juttujen mukaan olla paljon mielenkiintoisempi 👍

Itse olen sosionomiopiskelija ja vastasin tähän ketjuun. Ei ole kyse siitä että sh:t tekisivät halukkaasti sosionomin työt, vaan työllisyysnäkymistä jne. Sosionomin osaaminen on todella ohut jos vertaa sairaanhoitajaan, ja mielestäni sh suuntautumiseksi voisi ottaa sosiaalisen ohjaamisen joka korvaisi sosionomin työt. On paljon ihmisiä sh opinnoissa, jotka eivät halua somaattiselle puolelle ja heitä kiinnostaa ihmisen tukeminen ja vuorovaikutus sairauden hoidon sijaan. Kuitenkaan he eivät hakeudu sosionomiksi opisekelemaan huonon imagon ja työllisyystilanteen vuoksi, Suomessa sosiaalialan työhön liittyy voimakas kontrollin ajatus ja moni kokee olevansa sen vuoksi enemmän hoitaja.

Miten tiedän tämän? Olen myös sh opiskelija :) Ajattelin suorittaa molemmat tutkinnot mutta nyt tuntuu että tuo sh vie voiton. Sosionomiopinnot ovat sitä sun tätä, sh opinnoissa oikeasti keskitytään asioihin ja täytyy oikeasti osata jotain. Opintoja ei voi vaativuudeltaan verrata toisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan ole saanut töitä (paitsi muutaman surkean pätkän) juuri siihen mihin olen kouluttautunut eli sosionomi-diakoniksi. Tosin tiedän olevani liian nirso, perheellisenä en halua tehdä vuorotöitä ja diakoniatöitä en halua myöskään tehdä, jos pitää osallistua jumalanpalveluksiin. Lisäksi vieroksuttaa työpaikkailmoitukset joissa vaaditaan osaamista jota minulla ei ole tai siinä kerrotaan että tehdään haastavien asiakkaiden kanssa töitä. Olen kriisissä (työ)elämäni suhteen että mitä tässä pitäisi oikein ruveta tekemään. Olen miettinyt tässä että hakeutuisin sos.tt. -koulutukseen... Haluaisin enemmän asiantuntijatyötä tehdä ja vähemmän asiakaspalvelutyötä.

Niin, ja lto-sijaisuuksia riittäisi, mutta en haluaisi mennä tekemään niitäkään hommia, kun olen joskus tehnyt yhden pätkän ja koen tosi vaativaksi työksi (ja palkka tietty vaativuuteen nähden surkea). Mutta saa nähdä että pystyykö tässä nyt enää muuta tekemään ennen kuin jään äippälomalle... Luultavasti ei. Ja olen myös lähihoitaja mutta niitäkin hommia kartan kuin ruttoa (paitsi ehkä lastenhoitajan hommat menee pitkin hampain).

-miten kukaan voi kokea lastenhoitajan työt RASKAIKS?! :D Mun mielestä ne on kevyimpiä ja mukavimpia töitä mitä oon sos ja terv allalla kokenut. Raskaita on ollut vanhustyö ja vammaistyöki aikalailla ja kaikki mis on sairaita ihmisiä, verrattuna terveisiin.

Ei sitten vissiin tullut odottelijoille niitä viimeisiä peruutuspaikkoja opiskelemaan sosionomiksi :P Katkeran oloista viestittelyä. Meitä sosionomiopiskelijoita on erilaisilla työkokemuksilla sekä koulutuksilla. Joillekin sosionomin koulutus voi olla se puuttuva lenkki, jolla työelämässä voi olla paljonkin merkitystä. Ja pitää muistaa, että  työnantajat palkkaavat tyyppejä, eivät titteleitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman halukkaasti sairaanhoitajat olisivat sosionomien töitä tekemässä, vaikka sen oman työkentän pitäisi juttujen mukaan olla paljon mielenkiintoisempi 👍

Itse olen sosionomiopiskelija ja vastasin tähän ketjuun. Ei ole kyse siitä että sh:t tekisivät halukkaasti sosionomin työt, vaan työllisyysnäkymistä jne. Sosionomin osaaminen on todella ohut jos vertaa sairaanhoitajaan, ja mielestäni sh suuntautumiseksi voisi ottaa sosiaalisen ohjaamisen joka korvaisi sosionomin työt. On paljon ihmisiä sh opinnoissa, jotka eivät halua somaattiselle puolelle ja heitä kiinnostaa ihmisen tukeminen ja vuorovaikutus sairauden hoidon sijaan. Kuitenkaan he eivät hakeudu sosionomiksi opisekelemaan huonon imagon ja työllisyystilanteen vuoksi, Suomessa sosiaalialan työhön liittyy voimakas kontrollin ajatus ja moni kokee olevansa sen vuoksi enemmän hoitaja.

Miten tiedän tämän? Olen myös sh opiskelija :) Ajattelin suorittaa molemmat tutkinnot mutta nyt tuntuu että tuo sh vie voiton. Sosionomiopinnot ovat sitä sun tätä, sh opinnoissa oikeasti keskitytään asioihin ja täytyy oikeasti osata jotain. Opintoja ei voi vaativuudeltaan verrata toisiinsa.

Ja mitä järkeä on siis kouluttautua sairaanhoitajaksi, jos haluaa sosiaaliohjaajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten vissiin tullut odottelijoille niitä viimeisiä peruutuspaikkoja opiskelemaan sosionomiksi :P Katkeran oloista viestittelyä. Meitä sosionomiopiskelijoita on erilaisilla työkokemuksilla sekä koulutuksilla. Joillekin sosionomin koulutus voi olla se puuttuva lenkki, jolla työelämässä voi olla paljonkin merkitystä. Ja pitää muistaa, että  työnantajat palkkaavat tyyppejä, eivät titteleitä. 

Ihmeellinen asenne ettei koulutusta/alaa saisi arvostella. Tuo tyyppijuttu on tuttu media-alalta jossa tyypillisesti sanotaan noin niille jotka eivät työllisty. Voimakkaasti professionaalisen ammatin opinnot suorittaneille, esim sh, ei se ole niin tärkeää vaikka tietenkin henkilökemiat vaan riittää että on suorittanut tietyt opintokokonaisuudet. Juuri tuo on se ydinasia tässä koko jutussa, haluaako alalle jossa riittää että on hyvä tyyppi, ja sen on tärkeämpää kuin opinnot vai suorittaa oikean tutkinnon ja työllistyä asiantuntijaksi?

Ikävä kyllä tuo vastauksesi korostaa sitä sosionomin työnkuvan hengailu- ja pilipali mielikuvaa asiantuntijuuden sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman halukkaasti sairaanhoitajat olisivat sosionomien töitä tekemässä, vaikka sen oman työkentän pitäisi juttujen mukaan olla paljon mielenkiintoisempi 👍

Itse olen sosionomiopiskelija ja vastasin tähän ketjuun. Ei ole kyse siitä että sh:t tekisivät halukkaasti sosionomin työt, vaan työllisyysnäkymistä jne. Sosionomin osaaminen on todella ohut jos vertaa sairaanhoitajaan, ja mielestäni sh suuntautumiseksi voisi ottaa sosiaalisen ohjaamisen joka korvaisi sosionomin työt. On paljon ihmisiä sh opinnoissa, jotka eivät halua somaattiselle puolelle ja heitä kiinnostaa ihmisen tukeminen ja vuorovaikutus sairauden hoidon sijaan. Kuitenkaan he eivät hakeudu sosionomiksi opisekelemaan huonon imagon ja työllisyystilanteen vuoksi, Suomessa sosiaalialan työhön liittyy voimakas kontrollin ajatus ja moni kokee olevansa sen vuoksi enemmän hoitaja.

Miten tiedän tämän? Olen myös sh opiskelija :) Ajattelin suorittaa molemmat tutkinnot mutta nyt tuntuu että tuo sh vie voiton. Sosionomiopinnot ovat sitä sun tätä, sh opinnoissa oikeasti keskitytään asioihin ja täytyy oikeasti osata jotain. Opintoja ei voi vaativuudeltaan verrata toisiinsa.

Ja mitä järkeä on siis kouluttautua sairaanhoitajaksi, jos haluaa sosiaaliohjaajaksi?[/quote

Minua kiinnostaa ihminen kokonaisuutena. Sosiaalinen puoli, fyysinen - ja psykkinen terveys. Sh opinnot antaisivat sosiaaliohjaajan työhön hyvät lähtökohdat jos opintoihin sisällytettäsiin jokin kurssi sosiaalialasta. Ajanhukkaa opiskella pelkästään sosiaalialaa sosionomiksi 3,5 v. Enkä haluaisi tehdä pelkkiä sosiaaliohjaajan töitä, vaan monipuolisesti liittyen ihmiseen kokonaisuutena. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki tuntemani sosionomit ovat joko työttömiä tai tekevät töitä, joita voisivat tehdä lähihoitajan tutkinnolla. Mitä hyötyä siis 3,5 korkeakoulutuksesta?

Jokainen aloittaa jostakin. Sosionomilla kuitenkin on ihan erilaisen etenemismahdollisuudet kuin lähihoitajalla.

Tuo ei paljon lohduta 40 vuotiaana yh:na, olen tehnyt vuosia lastenhoitajan työtä enkä halua aloittaa taas nollasta. Nyt on huonot työnäkymät kun lto pätevyys poistuu ensi keväänä aloittavilta. Veikkaan että hakijamäärät romahtavat, mutta tätähän ei sanota ääneen. Miten lie käy koko koulutuksen?

Päihde- ja mielenterveyspuolelle palkataan lähäreitä tai sairaanhoitajia (palkkaero n 150 e kk nettona), päiväkotiin lto hommiin kandeja, vammaispuolelle lähihoitajia, lastensuojeluun sos. alan maistereita tai lapset hoidetaan perheissä sijaisuhuollossa jolloin ohjaajien tehtävät vähenevät, vanhustyötön lähäreitä ja sairaanhoitajia, neuvolaan terkkoja, jne. Eli, mihin sosinomit työllistyvät tulevaisuudessa?

Jaa, no enpä valitettavasti ole vielä törmännyt lapsikatoon lastensuojelulaitoksissa. Töitä kyllä riittää.

T. Lastensuojelulaitos-sosionomi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten vissiin tullut odottelijoille niitä viimeisiä peruutuspaikkoja opiskelemaan sosionomiksi :P Katkeran oloista viestittelyä. Meitä sosionomiopiskelijoita on erilaisilla työkokemuksilla sekä koulutuksilla. Joillekin sosionomin koulutus voi olla se puuttuva lenkki, jolla työelämässä voi olla paljonkin merkitystä. Ja pitää muistaa, että  työnantajat palkkaavat tyyppejä, eivät titteleitä. 

Ihmeellinen asenne ettei koulutusta/alaa saisi arvostella. Tuo tyyppijuttu on tuttu media-alalta jossa tyypillisesti sanotaan noin niille jotka eivät työllisty. Voimakkaasti professionaalisen ammatin opinnot suorittaneille, esim sh, ei se ole niin tärkeää vaikka tietenkin henkilökemiat vaan riittää että on suorittanut tietyt opintokokonaisuudet. Juuri tuo on se ydinasia tässä koko jutussa, haluaako alalle jossa riittää että on hyvä tyyppi, ja sen on tärkeämpää kuin opinnot vai suorittaa oikean tutkinnon ja työllistyä asiantuntijaksi?

Ikävä kyllä tuo vastauksesi korostaa sitä sosionomin työnkuvan hengailu- ja pilipali mielikuvaa asiantuntijuuden sijaan.

Ai sosionomit mielestäsi hengailevat ja pilipalijoivat työpaikoilla? Vai mitä tarkoitat? Kyllä sosionomi voi olla asiantuntija siinä missä sairaanhoitajakin. Se on jokaisesta opiskelijasta kiinni, mihin haluaa keskittyä ja miten voi työelämässä osoittaa olevansa asiantuntija ja tarpeellinen juuri siinä työpaikassa. Kyllä niitä työpaikkoja löytyy, joissa ei tarvitse kilvoitella samoista hommista äshoon kanssa. Esimerkiksi juuri päiväkodit, kela tai työvoimatoimisto taikka järjestöt. Mitäpä sinä sairaanhoitajana osaisit tehdä noissa tehtävissä? Hengailet ja odottelet, pitäsikö joltain mitata kuume? 

Tämä tässä keskustelussa jurppii, että tässä tehdään yksi ammattiryhmä joidenkin toimesta täysin tarpeettomaksi. Totuushan on se, että meitä kaikkia tarvitaan! Vaikka kuin arvostaisi omaa sh:n koulutusta, kyllä se vain niin on, että ei silläkään ihan kaikkea voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman halukkaasti sairaanhoitajat olisivat sosionomien töitä tekemässä, vaikka sen oman työkentän pitäisi juttujen mukaan olla paljon mielenkiintoisempi 👍

Itse olen sosionomiopiskelija ja vastasin tähän ketjuun. Ei ole kyse siitä että sh:t tekisivät halukkaasti sosionomin työt, vaan työllisyysnäkymistä jne. Sosionomin osaaminen on todella ohut jos vertaa sairaanhoitajaan, ja mielestäni sh suuntautumiseksi voisi ottaa sosiaalisen ohjaamisen joka korvaisi sosionomin työt. On paljon ihmisiä sh opinnoissa, jotka eivät halua somaattiselle puolelle ja heitä kiinnostaa ihmisen tukeminen ja vuorovaikutus sairauden hoidon sijaan. Kuitenkaan he eivät hakeudu sosionomiksi opisekelemaan huonon imagon ja työllisyystilanteen vuoksi, Suomessa sosiaalialan työhön liittyy voimakas kontrollin ajatus ja moni kokee olevansa sen vuoksi enemmän hoitaja.

Miten tiedän tämän? Olen myös sh opiskelija :) Ajattelin suorittaa molemmat tutkinnot mutta nyt tuntuu että tuo sh vie voiton. Sosionomiopinnot ovat sitä sun tätä, sh opinnoissa oikeasti keskitytään asioihin ja täytyy oikeasti osata jotain. Opintoja ei voi vaativuudeltaan verrata toisiinsa.

Ja mitä järkeä on siis kouluttautua sairaanhoitajaksi, jos haluaa sosiaaliohjaajaksi?[/quote

Minua kiinnostaa ihminen kokonaisuutena. Sosiaalinen puoli, fyysinen - ja psykkinen terveys. Sh opinnot antaisivat sosiaaliohjaajan työhön hyvät lähtökohdat jos opintoihin sisällytettäsiin jokin kurssi sosiaalialasta. Ajanhukkaa opiskella pelkästään sosiaalialaa sosionomiksi 3,5 v. Enkä haluaisi tehdä pelkkiä sosiaaliohjaajan töitä, vaan monipuolisesti liittyen ihmiseen kokonaisuutena. 

Ja esimerkiksi lastensuojelutyön opiskelisit muutaman pisteen pikakurssina? Verraten vaikka minuun, jolla valinnaisista suurin osa lastensuojelutyön opintoja, sekä tietty harjoittelu päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumman halukkaasti sairaanhoitajat olisivat sosionomien töitä tekemässä, vaikka sen oman työkentän pitäisi juttujen mukaan olla paljon mielenkiintoisempi 👍

Itse olen sosionomiopiskelija ja vastasin tähän ketjuun. Ei ole kyse siitä että sh:t tekisivät halukkaasti sosionomin työt, vaan työllisyysnäkymistä jne. Sosionomin osaaminen on todella ohut jos vertaa sairaanhoitajaan, ja mielestäni sh suuntautumiseksi voisi ottaa sosiaalisen ohjaamisen joka korvaisi sosionomin työt. On paljon ihmisiä sh opinnoissa, jotka eivät halua somaattiselle puolelle ja heitä kiinnostaa ihmisen tukeminen ja vuorovaikutus sairauden hoidon sijaan. Kuitenkaan he eivät hakeudu sosionomiksi opisekelemaan huonon imagon ja työllisyystilanteen vuoksi, Suomessa sosiaalialan työhön liittyy voimakas kontrollin ajatus ja moni kokee olevansa sen vuoksi enemmän hoitaja.

Miten tiedän tämän? Olen myös sh opiskelija :) Ajattelin suorittaa molemmat tutkinnot mutta nyt tuntuu että tuo sh vie voiton. Sosionomiopinnot ovat sitä sun tätä, sh opinnoissa oikeasti keskitytään asioihin ja täytyy oikeasti osata jotain. Opintoja ei voi vaativuudeltaan verrata toisiinsa.

Ja mitä järkeä on siis kouluttautua sairaanhoitajaksi, jos haluaa sosiaaliohjaajaksi?[/quote

Minua kiinnostaa ihminen kokonaisuutena. Sosiaalinen puoli, fyysinen - ja psykkinen terveys. Sh opinnot antaisivat sosiaaliohjaajan työhön hyvät lähtökohdat jos opintoihin sisällytettäsiin jokin kurssi sosiaalialasta. Ajanhukkaa opiskella pelkästään sosiaalialaa sosionomiksi 3,5 v. Enkä haluaisi tehdä pelkkiä sosiaaliohjaajan töitä, vaan monipuolisesti liittyen ihmiseen kokonaisuutena. 

Ja esimerkiksi lastensuojelutyön opiskelisit muutaman pisteen pikakurssina? Verraten vaikka minuun, jolla valinnaisista suurin osa lastensuojelutyön opintoja, sekä tietty harjoittelu päälle.

Haluaisin kyllä nähdä henkilön, joka opiskelee laaja-alaisesti lastensuojelun ja perhetyön lainsäädännöllisen kentän sekä menetelmäosaamisen yhdellä pikkukurssilla 😂.