Miehen raivokohtaukset

Jos reppuni heitetään ovesta ulos ja pyydetään lähtemään, niin en epäröi hetkeäkään. Älä jää kyselemään, vaan lähde, kun käsketään.

Kuulostaa narsistilta ja empaattisen houvaajan traumasiteeltä. Irrottautuminen vastaa lähes huumevieroitusta, mutta se on pakko tehdä. Mies ei kehity enää tuosta aikuisemmaksi, pahemmaksi kyllä.

Ja jos et usko tuota niin mieti haluatko miehen, jota vit**taa vähän väliä mistä tahansa ja tuuppaa sinut pihalle kuin kolmivuotias, joka on päässyt kotona valtaan.

Ei kaikki ole narsismia vaikka naistenlehdet asiaa tuputtaaki  nykyään.

Miehellä masennusta varmaan.

Raha-ongelmia, raivokohtauksia ja käsiksikäymistä. Kuulostaa aivan mahtavalta.

Näin vanhempana ja enemmän elämää nähneenä annan hyvän neuvon: mene nyt sinne mihin reppusi viet ja pysy siellä. Älä jää odottamaan sitä, että hän heittää omin käsin sinutkin pihalle.

Älä enää väkisin tunge tuon miehen luo, kun hän ei halua sinun tulevan. Mene mieluummin sellaisten ihmisten seuraan , jotka eivät heitä sinua ja tavaroitasi ulos.

Kun  mies käyttäytyy noin jo parikymppisenä, älä edes kuvittele, millainen hän on aikuisempana. Äläkä missään tapauksessa jää sitä näkemään ja kokemaan.

Jos jatkatte yhdessä niin seuraa milloin ärtyisyys ilmenee, voi johtua voimakkaasta verensokerin laskusta. Jos näin on niin opetelkaa syömään säännöllisesti ja kun kiukkukohtaus pukkaa niin sillon pitäisi ottaa jotain syötävää mikä nostaa verensokeria. Sillä vältytään monilta riidoilta.

Mutta, kannattaa opetella myös kunnioittamaan toisen tahtotilaa, vaikka hän sen todella törkeällä taballa sinulle esittikin.

Jätä se tasapainoton ja itsekuriton pelle 

meit on ihan järkeviiki täällä 

Vaikuttaa ihan kelpo jännämieheltä!

Eikö tuo ole jo todella selkeä teko siitä että ei halua sinua luokseen. Hän ei ehkä ole puhujatyyppiä ja hänen on vaikea sanoa päin naamaa sitä että suhde on loppu nyt vaan näyttää sen tuolla tavalla ikävästi toimimalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertomasi perusteella mies vaikuttaa olevan aika sekaisin. Huomioni kiinnittyi kuitenkin myös tähän:

"Kun menin hänen luokseen juttelemaan huomasin hänen olevan vihainen. Tiedustelin syytä mutta en saanut irti muutakuin että ”vituttaa.” Hän suuttui kyselemisestäni mikä vaivaa entistä enemmin ja käski minun lähteä. En totellut joten hän alkoi huuta miksi en usko häntä vaan haastan riitaa"

Eli kun hän selvästi haluaisi olla rauhassa, niin sinä väkisin ripustaudut hänen seuraansa ja intät, että mikä vituttaa. Vaikka hän sanoo, että haluaisi olla yksin. Miksi teet näin? Etkö lainkaan kunnioita hänen rajojaan ja itsemääräämisoikeuttaan?

Minusta vaikuttaa, että että kumpikaan ole hyvää seuraa toisillenne, ellette opi kuuntelemaan ja kommunikoimaan paljon paremmin, molemmin puolin.

Tiedostan kyllä itsessäni tämän, että jos hän haluaa yksin ja rauhassa olla niin jankutan liikaa ja haluan heti tietää missä vika. Koitan tätä asiaa itsessäni työstää.

Kun hän on vihainen eikä puhu minulle, niin saan levottoman ja ahdistuneen olon koska haluisin että kaikki olisi hyvin. En taida oikein kestää sitä että minulle ollaan vihaisia, vaikka mitään en olekkaan tehnyt.

Ja kyllä, tämäkin kuulostaa juuri siltä että olen onneton surkimus vailla omaa tahtoa ja itsetuntoa. Mutta näitä asioita koitan itseni suhteen parantaa.

Älä ota miehen suuttumista henkilökohtaisesti. Ei myöskään ole sinun tehtäväsi hillitä sitä suuttumusta. Hän on vastuussa omista tunteistaan ja käytöksestään, sinä omistasi.

Minä kyllä lähtisin kälppimään nopeasti, jos dynamiikka ei muutu.

Onko sinulla hyvä olo tuossa suhteessa? Minulla ei olisi ja lähtisin.