Miehen raivokohtaukset
Mistähän voisi olla kyse kun mieheni saattaa yhtäkkiä, siis ilman mitään syytä raivostua? Olimme sopineet minun tulevan hänen luokseen nyt viikoksi. Olin tiskaamassa ja pyysi häntä laittamaan pyykit kuivumaan. Kun menin hänen luokseen juttelemaan huomasin hänen olevan vihainen. Tiedustelin syytä mutta en saanut irti muutakuin että ”vituttaa.” Hän suuttui kyselemisestäni mikä vaivaa entistä enemmin ja käski minun lähteä. En totellut joten hän alkoi huuta miksi en usko häntä vaan haastan riitaa, otti reppuni heitti sen ulos ovesta ja työnsi minut perässä. Istun nyt hämmentyneenä ulkona ja mietin mikä häntä vaivaa. Menettää hermot useesti ja ihan pienistä asioista ja yleensä syytä ei edes ole. Todella inhottavaa minusta enkä keksi mikä ihme tähån olisi syynä. Kokemuksia?
Ja olemme molemmat parikymppisiä, emme asu yhdessä miehen rahaongelmien takia eikä ole lapsia.
Kommentit (71)
Miksi ihmeessä seurustelet noin sairaan ihmisen kanssa? Mä en kyllä kattelis yhtään pidempään. Löydät sata parempaa!
Laatumies, älä missään nimessä hukkaa. Kannustan ehdottomasti jäämään parisuhteeseen ja raportoimaan tänne aina ajoittain.
Vierailija kirjoitti:
Laatumies, älä missään nimessä hukkaa. Kannustan ehdottomasti jäämään parisuhteeseen ja raportoimaan tänne aina ajoittain.
Ei nimittäin voi tietää mitä jännää se seuraavaks keksii
Vierailija kirjoitti:
Hain juuri eron kiukuttelevasta miehestä pitkän avioliiton jälkeen. Joudutaan vielä olemaan tekemisissä yhteisen omaisuuden, töiden ja lasten vuoksi, joten todella pahaan solmuun olen tässä itseni sitonut. Pikkuhiljaa yritän vapautua kaikesta mahdollisimman vähin vahingoin.
Mutta siis tuollaisia miehiä on. Se on vähän kuin kaksivuotias kiukuttelisi äidillensä valittaen yhdestä sun toisesta, odottaen että kaikkivaltias äiti (eli puoliso) jotenkin hoitaisi itselle kuivat vaipat tilalle. Valitusta, kaikki nähdään negatiivisena, mitään ei arvosteta eikä mistään oteta vastuuta. Ja tietenkin kaikki ikävä mitä elämässä on, on sen toisen syytä, oma kilpi kiiltää. Raivareita voidaan vetää ihan mistä tahansa ja meininki on ihme sekoilua. Tyyppi vaan hakee draamaa, ei edes halua mitään sopia. Puolisoa ei tietenkään mitenkään huomioida, kuvio muistuttaa enemmänkin hyväksikäyttöä kuin mitään normaalia ihmissuhdetta.
Ilmeisesti taustalla tuossa on laiminlyöty kotikasvatus ja epäonnistunut vanhemmuus. Ei olla opetettu lapselle käytöstapoja eikä normaalia vastuunottoa. Poika ei ole päässyt kasvamaan mieheksi. Epävakaa persoonallisuus ja rajatila voivat myös selittää käytöstä.
Myös tuollaisia naisia on. Et hoksannut tätä asiaa, joka sitten ikävä kyllä hiukan vesittää sanomisesi painoarvoa.
Lainaus: "Ja kyllä, tämäkin kuulostaa juuri siltä että olen onneton surkimus vailla omaa tahtoa ja itsetuntoa. Mutta näitä asioita koitan itseni suhteen parantaa."
Älä nyt vaan ap ala miettimään mitä sinä teit väärin ja miten sinun pitäisi muuttua. Hanki itssellesi sitä omaa tahtoa ja itsetuntoa, mutta sen miehen mieliksi älä ala muuttumaan. Ts. älä ala pohtimaan missä teit väärin ja miksi mies suuttui, jos sille tielle lähdet joudut aina muuttamaan omaa käytöstäsi ja tekemään niinkuin toiset haluaa. Loputon suo.
Mutta ihan vastaisuuden varalle voisi olla hyvä että puhuisit jonkun kanssa että saisit sitä omaa tahtoa ja itsetuntoa etkä pidä itseäsi onnettomana surkimuksena, sen takia että et aina toistaisi samaa mallia ja retkahtele samantyyppisiin vihaisiin miehiin ja ala kiertämään kehää.
Miksi katselette tuollaisia miehiä? Tiedän kokemuksesta että tuo käytös vain pahenee ja lisääntyy ja lopulta saat hiipiä jatkuvasti pitkin seinänvieriä ja olla kynnysmattona.
Pelkästään toisen heittäminen ulos tuolla tavalla on minusta henkistä väkivaltaa.
Varmaan ne rahaongelmat vituttaa.
Onko ahkera salilla kävijä? Steroidit ja muut laittomat salimömmöt aiheuttaa raivareita... Olen vierestä seurannut miten niitten käyttö muuttaa persoonallisuutta (yksi miehen salituttu, laitettiin välit kerrasta poikki).
Vierailija kirjoitti:
Milenterveysongelmaiset on hirviöitä joita kehoitan välttämään. Älkää pilatko elämäänne.
Sellaiset on eri mieltä kanssani jotka eivät ole asuneet tämmöisten kanssa.
Saanen huomauttaa että mielenterveysongelmaiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä. Saattavat olla myös maailman ihanimpia ihmisiä.
Jos se on tuollaista heti alussa, niin oikeasti!! Anna olla, ei kannata sekaantua.
Ihan tälleen vertailun vuoksi, olen ollut naimisissa 20 vuotta, ja tähän aikaan mahtuu ties mitä erimielisyyttä, mutta kertaakaan ei mies ole minua kohtaa käyttäytynyt kuvailemallasi tavalla!!
Joten pistä kiertoon, ja etsi hyvä mies, ei tuollaiseen kannata aikaansa käyttää. Joku päivä saat vielä syyttä suotta pataas
Olet nuori, vasta harjoittelet elämää. Älä sitoudu suhteeseen, jossa sinua ei kunnioiteta. Varo, ettet tule raskaaksi, tai mies on jollain tavalla elämässäsi lopun ikääsi. Vaadi itsellesi enemmän. Kunnioita itse itseäsi enemmän. Viestistäsi näkee, että olet jo tottunut miehen halveksivaan käytökseen (ulos heittäminen reppu perässä ei kuulu aikuisten ihmisten käyttäytymiseen). Tuo kaikki voi johtaa myös fyysiseen väkivaltaan ajan oloon.
Hyvä kuitenkin, että tunnistat läheisriippuvuutesi. Jatka itsesi selvittelyä ja ota etäisyyttä mieheesi. Ja saattaahan olla, että hän ei enää halua olla kanssasi, siltä hänen viestintänsä ainakin vaikuttaa.
Jotkut ihmiset nauttivat toisen kiusaamisesta. Älä rupea uhriksi vaan jatka matkaa.
"olemme molemmat parikymppisiä"
"miehen rahaongelmien"
juuh elicks
Äkkiä vaihtoon. Noin ne pahoinpitelytkin saa alkunsa, vaikka mies olisi kuinka ihana niin terve järki ja itsesuojeluvaisto peliin ennen kuin oot sellasessa kierteessä et :(
Mies on paha NARSISTI. Tilanneet pahenevat päivä päivältä. Ensin on tämä henkinen väkivalta, sitten tulevat lyönnit, mustat silmät. Pakene heti, lähde pois turvakotiin, sulla on vain yksi elämä.
Eip45ei kirjoitti:
Mies on paha NARSISTI. Tilanneet pahenevat päivä päivältä. Ensin on tämä henkinen väkivalta, sitten tulevat lyönnit, mustat silmät. Pakene heti, lähde pois turvakotiin, sulla on vain yksi elämä.
Ei hän välttämättä narsisti ole. Ite olen asunut 16v narsistin kanssa. Mutta mahdollista että narsisti, ehkä persoonallisuus/epävakaa muuten, ei kestä elämän paineita. Kannattaa miettiä, onko hän se oikea? Koska tuo voi pahentua jatkossa. Tiedän kokemuksesta, ja jos kommunikointi ei pelaa, kuten tuosta päättelin, sitä suuremmalla syyllä, juokse pois. Itse tein niin yli vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Hain juuri eron kiukuttelevasta miehestä pitkän avioliiton jälkeen. Joudutaan vielä olemaan tekemisissä yhteisen omaisuuden, töiden ja lasten vuoksi, joten todella pahaan solmuun olen tässä itseni sitonut. Pikkuhiljaa yritän vapautua kaikesta mahdollisimman vähin vahingoin.
Mutta siis tuollaisia miehiä on. Se on vähän kuin kaksivuotias kiukuttelisi äidillensä valittaen yhdestä sun toisesta, odottaen että kaikkivaltias äiti (eli puoliso) jotenkin hoitaisi itselle kuivat vaipat tilalle. Valitusta, kaikki nähdään negatiivisena, mitään ei arvosteta eikä mistään oteta vastuuta. Ja tietenkin kaikki ikävä mitä elämässä on, on sen toisen syytä, oma kilpi kiiltää. Raivareita voidaan vetää ihan mistä tahansa ja meininki on ihme sekoilua. Tyyppi vaan hakee draamaa, ei edes halua mitään sopia. Puolisoa ei tietenkään mitenkään huomioida, kuvio muistuttaa enemmänkin hyväksikäyttöä kuin mitään normaalia ihmissuhdetta.
Ilmeisesti taustalla tuossa on laiminlyöty kotikasvatus ja epäonnistunut vanhemmuus. Ei olla opetettu lapselle käytöstapoja eikä normaalia vastuunottoa. Poika ei ole päässyt kasvamaan mieheksi. Epävakaa persoonallisuus ja rajatila voivat myös selittää käytöstä.
Hyvin kuvattu raivoilijan taustat!
Mieheni kasvatus on myös ollut epäonnistunut. Ja siksi jäänyt pojaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kertomasi perusteella mies vaikuttaa olevan aika sekaisin. Huomioni kiinnittyi kuitenkin myös tähän:
"Kun menin hänen luokseen juttelemaan huomasin hänen olevan vihainen. Tiedustelin syytä mutta en saanut irti muutakuin että ”vituttaa.” Hän suuttui kyselemisestäni mikä vaivaa entistä enemmin ja käski minun lähteä. En totellut joten hän alkoi huuta miksi en usko häntä vaan haastan riitaa"
Eli kun hän selvästi haluaisi olla rauhassa, niin sinä väkisin ripustaudut hänen seuraansa ja intät, että mikä vituttaa. Vaikka hän sanoo, että haluaisi olla yksin. Miksi teet näin? Etkö lainkaan kunnioita hänen rajojaan ja itsemääräämisoikeuttaan?
Minusta vaikuttaa, että että kumpikaan ole hyvää seuraa toisillenne, ellette opi kuuntelemaan ja kommunikoimaan paljon paremmin, molemmin puolin.
Normaali aikuinen ihminen ei kiukuttele, kun toinen tulee nätisti kysymään.
Hain juuri eron kiukuttelevasta miehestä pitkän avioliiton jälkeen. Joudutaan vielä olemaan tekemisissä yhteisen omaisuuden, töiden ja lasten vuoksi, joten todella pahaan solmuun olen tässä itseni sitonut. Pikkuhiljaa yritän vapautua kaikesta mahdollisimman vähin vahingoin.
Mutta siis tuollaisia miehiä on. Se on vähän kuin kaksivuotias kiukuttelisi äidillensä valittaen yhdestä sun toisesta, odottaen että kaikkivaltias äiti (eli puoliso) jotenkin hoitaisi itselle kuivat vaipat tilalle. Valitusta, kaikki nähdään negatiivisena, mitään ei arvosteta eikä mistään oteta vastuuta. Ja tietenkin kaikki ikävä mitä elämässä on, on sen toisen syytä, oma kilpi kiiltää. Raivareita voidaan vetää ihan mistä tahansa ja meininki on ihme sekoilua. Tyyppi vaan hakee draamaa, ei edes halua mitään sopia. Puolisoa ei tietenkään mitenkään huomioida, kuvio muistuttaa enemmänkin hyväksikäyttöä kuin mitään normaalia ihmissuhdetta.
Ilmeisesti taustalla tuossa on laiminlyöty kotikasvatus ja epäonnistunut vanhemmuus. Ei olla opetettu lapselle käytöstapoja eikä normaalia vastuunottoa. Poika ei ole päässyt kasvamaan mieheksi. Epävakaa persoonallisuus ja rajatila voivat myös selittää käytöstä.