Lue keskustelun säännöt.
Ei kelvannut köyhälle terveelliset ILMAISET ruuat
30.07.2018 |
Miehen sisko tuli kahden lapsensa kanssa meille pk-seudulle kesäloman viettoon. Äitinsä oli hänelle ja lapsille menopaluuliput ostaneet. Heillä on ollut kosolti taloudellista epäonnea kuluneena vuonna ja halusimme tarjota heille pitkän viikonlopun. Järkkäsimme esim lapset lintsille jne.
Viikonlopun ruokailut olivatkin epäonnistunut farssi. Olimme varmistaneet allergiat jne. Perjantaina olimme hakeneet koko porukalle (meillä myös 2 lasta) sushia-jäivät syömättä. Sisko halusi hakea sämpylöitä ja meetvurstia kaupasta, meillä oli vain tummaa leipää ja siemennäkkäriä-mieheni lähti kauppaan hakemaan. Aamulla teimme smoothiet, jotka jäivät lasiin. Myöskään uunipuuro ja turkkilainen juhurtti ei kelvannut. He söivät sämpylöitä ja meetvurstia ja sisko kertoi jo aamupalapöydässä hakevansa muroja seuraavaksi aamuksi. Grillatessamme kasviksia, sieniä, kalaa ja kanaa ei löytynyt siitäkään heille sopivaa. Myös salaatti jäi koskematta, koska siinä oli granaattiomenaa ja he eivät pidä salaateista jossa on makeaa. Lähdettiin ostamaan makkaraa ja italiansalaattia. Koko viikonloppu tätä järjetöntä valikoimista ja valitusta. Ensin tulin surulliseksi, nyt lähinnä kiukuttaa. Kirjoitin tämän, joska tosi usein täällä on avauksia vähemmän varakkaiden ruokatottumuksista. Voin tosiaan kokemuksella kertoa, että kyse on jostakin muustakin kuin rahasta. Eniten säälitti lapset, jotka molemmat ”pullukoita”
Ja jos joku epäilee trolliksi-valitettavasti tämä on ihan tosielämästä
Kommentit (419)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Mitä ihmeen vaikeaa esimerkiksi kalakeitossa on? Toki hommaa hieman, jos itse pilkkoo vihannekset, mutta periaatteessa yksinkertainen homma. Toisaalta niihin uusiin makuihin voi totutella myös siellä ravintolassa tai vaikka kokeillen jotain uutta hedelmää. Opeta ja tutustuta ainakin lapsesi uusiin makuihin ja opettele itse pikkuhiljaa.
Kuinka lukutaitoisia ihmiset on? Tässä ketjussa on vaikka kuinka moni kertonut, että vaikka itse syö vaikka mitä, ei ne lapset välttämättä syö. Ylemmyydentuntoista porukkaa. Jos on sattunut itselle maisteleva lapsi, moititaan toisia, etteivät tutustuta lapsia uusiin ruokiin. Olen keskituloinen. Itkettää ihan, kun mietin, miten ihania ja laadukkaita ja terveellisiä ruokia lapset ei ole syöneet. Siinä on turha haukkua äitiä juntiksi. Ja esim meillä aikuiset ei syö oekobia, mutta 12v lapsi rakastaa sitä. Epäterveellistä roskaa, mutta minkäs teet. Enkä edes laita sitä itse, nutta lapsi tilaa ravintolassa pizzaan tai ottaa subwayn leipiin. Että tiedoksi gourmet aikuinen ei välttämättä saa gourmet lapsia.
Kuinka lukutaitoinen itse olet? Ed.kirjoittaja kertoi ettei osaa tai jaksa tehdä ruokaa.
Aikaisemmat kirjoittajat. Lue koko ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Mitä ihmeen vaikeaa esimerkiksi kalakeitossa on? Toki hommaa hieman, jos itse pilkkoo vihannekset, mutta periaatteessa yksinkertainen homma. Toisaalta niihin uusiin makuihin voi totutella myös siellä ravintolassa tai vaikka kokeillen jotain uutta hedelmää. Opeta ja tutustuta ainakin lapsesi uusiin makuihin ja opettele itse pikkuhiljaa.
Oikeasti, eikö kukaan muu pidä kalakeiton tekemistä työläänä? Ihan vaan jo perunoiden kuoriminen vie aikansa. Sitten kaikki kasvikset. Lanttukin on ihan pirullista saada palasiksi, ainakin meidän veitsillä.. Ja kala ei kauaa säily kaapissa, pitää varata aika ruaan tekemiseen etukäteen. En väitäkään, että ruuan tekeminen olisi välttämättä vaikeaa, mutta se on työlästä ja hankalaa. Yleensä ravintolassa jos syö niin sitä tuppaa ottamaan sellaisen annoksen mistä varmastyi pitää, koska ruoka on sitten se minkä on tilannut. Siksi mun ei tuu ravintolassa kokeiltua eri ruokia kovin avoimesti. En nyt sentään niin rikas ole että uuden ruuan viitsisin siksi tilata. Ja toki syön erikoisemmatkin jos niitäannokseen sisältyy. Mutta lapsi en ekana veis ravintolaan uusia maistelemaan.
Hei, tässä on kyse vain ruoasta. Ihmiset syö erilailla ja joillekin se on näemmä syy alkaa haukkua toisia. Ala-asteellakin on suvaitsevampia Ihmisiä.
Niin ja uuden maun maistattaminen lapseell vaatii monta kertaa, sitä erikoista ruokaa pitäisi olla säännöllisestijo tta lapsi siihen tottuu. Ei se riitä että kerran kuussa ostaa esim granaattiomenan josta lapsi sylkee ulos osan. Seuraavalla kerralla kuussa ei edes maistaisi kun tietää että on pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällä täytyy väittää, että kyllä kaikki tietävät mitä on sushi ja kyllä kaikki ovat syöneet sushia.
No kunnei ole.Minä tunnen paljonkin sellaisia ihmisiä.
Eivät ole sen huonompia kuin muutkaan.
Samoin eivät ole syöneet wasabia, guagamolea, kuinka sitten tämä kirjoitetaankin, granaattiomenaa, soijarouhetta, nyhtökauraa, härkistä, linssejä, jotain ihme erikoispapumössöjä, jne.Suurin osa suomalaisista syö hyvin tavallista ruokaa, oli sitten vaikka varakkaampikin.
Ei kaikilla ole tarve hifistellä, jos jokin ruoka ei vaan maistu.
Syödään sitä joka on hyvää oli se muotia taikka ei.Ja kyllä se on niin, että emäntä tarkistaa etukäteen, mistä vieraat pitävät, varsinkin lasten ollessa mukana.
Pitäähän etukäteen tarkistaa allergiat kin?
Miksei samalla muu mieltymys?Jos taas niin tuttuja, että allergiat tiedossa niin silloin on varmaan myös tiedossa muut ruokamieltymykset?
Tuskin kukaan toistuvasti laittaa suuritöistä ruokaa jonka vieraat sitten jättävät toistuvasti syömättä?
Apua, ei tuollaisia ihmisiä voi olla muissa kuin vanhoissa ihmisissä. Missä ihmeen kuplassa te oikein elätte? Luulisi nyt linssien ainakin olevan ihan normiruokaa ja granaattiomenaa joskus maistaneen. Samoin kai avokadokin on ollut aika pitkään ruokakaupoissa.
Sama ihmisarvo toki kaikilla on, mutta aika rajoittuneena pidän tuollaista ihmistä. Toki, jos koskaan ei käydä oman kylän ulkopuolella, ainoa lukemisto on seiska -lehti, perussuomalaiset on ainoa puolue ja töissä käydään lähihoitajana vanhainkodissa ja metallipajalla, niin kai sen sitten ymmärtää. Itse en kyllä tunne ketään, mutta toisaalta tuttavapiiriini kuuluu sivistyneitä ihmisiä, jotka kiinnostus kohdentuu muuhunkin kuin julkkisjuoruihin.
Tämä av-palsta on kyllä jännä - täällä oikeasti kuulee ihmisistä, joihin ei omassa elämässä koskaan tule törmättyä.
Riippuu myös siitä, onko lähikauppana Sale 15 km päässä vaiko hehtaarihalli Prisma/Cittari 70-100 km päässä. Sitä ostetaan ja syödään mitä läheltä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Mitä ihmeen vaikeaa esimerkiksi kalakeitossa on? Toki hommaa hieman, jos itse pilkkoo vihannekset, mutta periaatteessa yksinkertainen homma. Toisaalta niihin uusiin makuihin voi totutella myös siellä ravintolassa tai vaikka kokeillen jotain uutta hedelmää. Opeta ja tutustuta ainakin lapsesi uusiin makuihin ja opettele itse pikkuhiljaa.
Oikeasti, eikö kukaan muu pidä kalakeiton tekemistä työläänä? Ihan vaan jo perunoiden kuoriminen vie aikansa. Sitten kaikki kasvikset. Lanttukin on ihan pirullista saada palasiksi, ainakin meidän veitsillä.. Ja kala ei kauaa säily kaapissa, pitää varata aika ruaan tekemiseen etukäteen. En väitäkään, että ruuan tekeminen olisi välttämättä vaikeaa, mutta se on työlästä ja hankalaa. Yleensä ravintolassa jos syö niin sitä tuppaa ottamaan sellaisen annoksen mistä varmastyi pitää, koska ruoka on sitten se minkä on tilannut. Siksi mun ei tuu ravintolassa kokeiltua eri ruokia kovin avoimesti. En nyt sentään niin rikas ole että uuden ruuan viitsisin siksi tilata. Ja toki syön erikoisemmatkin jos niitäannokseen sisältyy. Mutta lapsi en ekana veis ravintolaan uusia maistelemaan.
Luitko tekstin? "toki homaa hieman" tarkoittaa sitä, että se parikytä minsaa menee perunoiden ja vihannesten pilkkomiseen, mutta homma aika yksinkertainen; vihannekset, perunat kiehumaan ja kun ovat kypsät, niin lohi muutamaksi minuutiksi sekaan ja kattila pöytään. Kala säilyy kyllä seuraavaan päivään ja toki yhdestä kalasta saa samalal kuutiot pakkaseen. Veitset toki kannattaa teroittaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällä täytyy väittää, että kyllä kaikki tietävät mitä on sushi ja kyllä kaikki ovat syöneet sushia.
No kunnei ole.Minä tunnen paljonkin sellaisia ihmisiä.
Eivät ole sen huonompia kuin muutkaan.
Samoin eivät ole syöneet wasabia, guagamolea, kuinka sitten tämä kirjoitetaankin, granaattiomenaa, soijarouhetta, nyhtökauraa, härkistä, linssejä, jotain ihme erikoispapumössöjä, jne.Suurin osa suomalaisista syö hyvin tavallista ruokaa, oli sitten vaikka varakkaampikin.
Ei kaikilla ole tarve hifistellä, jos jokin ruoka ei vaan maistu.
Syödään sitä joka on hyvää oli se muotia taikka ei.Ja kyllä se on niin, että emäntä tarkistaa etukäteen, mistä vieraat pitävät, varsinkin lasten ollessa mukana.
Pitäähän etukäteen tarkistaa allergiat kin?
Miksei samalla muu mieltymys?Jos taas niin tuttuja, että allergiat tiedossa niin silloin on varmaan myös tiedossa muut ruokamieltymykset?
Tuskin kukaan toistuvasti laittaa suuritöistä ruokaa jonka vieraat sitten jättävät toistuvasti syömättä?
Apua, ei tuollaisia ihmisiä voi olla muissa kuin vanhoissa ihmisissä. Missä ihmeen kuplassa te oikein elätte? Luulisi nyt linssien ainakin olevan ihan normiruokaa ja granaattiomenaa joskus maistaneen. Samoin kai avokadokin on ollut aika pitkään ruokakaupoissa.
Sama ihmisarvo toki kaikilla on, mutta aika rajoittuneena pidän tuollaista ihmistä. Toki, jos koskaan ei käydä oman kylän ulkopuolella, ainoa lukemisto on seiska -lehti, perussuomalaiset on ainoa puolue ja töissä käydään lähihoitajana vanhainkodissa ja metallipajalla, niin kai sen sitten ymmärtää. Itse en kyllä tunne ketään, mutta toisaalta tuttavapiiriini kuuluu sivistyneitä ihmisiä, jotka kiinnostus kohdentuu muuhunkin kuin julkkisjuoruihin.
Tämä av-palsta on kyllä jännä - täällä oikeasti kuulee ihmisistä, joihin ei omassa elämässä koskaan tule törmättyä.
Riippuu myös siitä, onko lähikauppana Sale 15 km päässä vaiko hehtaarihalli Prisma/Cittari 70-100 km päässä. Sitä ostetaan ja syödään mitä läheltä saa.
Eiköhän ihmiset muuallakin liiku, kun siinä 15 km:n säteellä kodistaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Mitä ihmeen vaikeaa esimerkiksi kalakeitossa on? Toki hommaa hieman, jos itse pilkkoo vihannekset, mutta periaatteessa yksinkertainen homma. Toisaalta niihin uusiin makuihin voi totutella myös siellä ravintolassa tai vaikka kokeillen jotain uutta hedelmää. Opeta ja tutustuta ainakin lapsesi uusiin makuihin ja opettele itse pikkuhiljaa.
Kuinka lukutaitoisia ihmiset on? Tässä ketjussa on vaikka kuinka moni kertonut, että vaikka itse syö vaikka mitä, ei ne lapset välttämättä syö. Ylemmyydentuntoista porukkaa. Jos on sattunut itselle maisteleva lapsi, moititaan toisia, etteivät tutustuta lapsia uusiin ruokiin. Olen keskituloinen. Itkettää ihan, kun mietin, miten ihania ja laadukkaita ja terveellisiä ruokia lapset ei ole syöneet. Siinä on turha haukkua äitiä juntiksi. Ja esim meillä aikuiset ei syö oekobia, mutta 12v lapsi rakastaa sitä. Epäterveellistä roskaa, mutta minkäs teet. Enkä edes laita sitä itse, nutta lapsi tilaa ravintolassa pizzaan tai ottaa subwayn leipiin. Että tiedoksi gourmet aikuinen ei välttämättä saa gourmet lapsia.
Mä luin tuon oekobin monta kertaa ja mietin että tää on jotain epäsuoraa brassailua, joku eksoottinen mutta epäterveellinen ruoka-aine josta en oo koskaan kuullutkaan (tyyliin joku tosi suolainen sushin lisuke). Mutta kirjoittaja on niin valistunut että paitsi tuntee oekobin, pitää sitä jopa epäterveellisenä roskana :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, kumpi siis on epäkohteliaampi, emäntä joka ei ole varannut sellaista aamupalaa, jota lapset yleensä syövät (sämpylää, leikkeleitä, muroja, maitoa, ei sen vaikeampaa) vai äiti, joka joutui lähtemään ostamaan lapsille aamupalatarpeita.
Öööö.... Yleensä lapset syö puuroa ja ruisleipää. Ja hyvällä halulla.
Ruisleipä on ainoastaan suomalainen ilmiö, muualla syödään vaaleaa leipää ja näin suomalaiset lapset tekevät myös koulussa, kun saavat itse päättää, eikä äiti ole määräämässä.
Ruisleipä sopii vain harvoille ja useimmille se aiheuttaa ilmavaivoja ja vatsakipuja. Mutta suomalaiset syövät sitä jääräpäisesti kun se on niin "terveellistä" ja mieluimmin kärsitään.
Muualla maailmassa ei edes syödä ruisleipää ja silti sielläkin ovat ihmiset terveitä ja saavat elää pitkän elämän.
Vaalean ja sekaleivän rajana pidetään Reiniä. Tummaan siirrytään Oderilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ap tässä kommentoi. Muutama kohta joka sitkeästi toistuu tässä ketjussa:
- kyseessä ei ollut maalaiset, mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Päinvastoin, Suomen mittakaavassa isosta kaupungista
- ruuasta kysyttiin etukäteen, vastaus oli että ovat kaikkiruokaisia, ei allergioita
- en tosiaan tiedä perheiden ruokatottumuksia. Tapaamme harvoin ja tällöin anoppilassa, syömme silloin anopin tarjoamia ruokia. Myös anoppi syö sushia, jos se nyt jotakin kiinnostaa
- meillä 2 lasta; 10 ja 11 -vuotiaat
- siskon lapset; 13 ja 14 - vuotiaat
- kysyttiin missä siskon mies on? En ymmärrä mihin se liittyy, totean kuitenkin ettei missään
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Hei. Kokeile tehdä perusjauhelikastike niin, että paistat ensin jauhelihan (esim. sika-nauta 400g). Siinä vaiheessa kun jauhelihasta alkaa irrota nestettä, lisää sipuli, kuullota sipulia vähän aikaan jauhelihan joukossa ja sitten lisäät kaksi kukkurallista ruokalusikallista vehnäjauhoja sinne jauhelihan joukkoon. Ruskista näitä, kunnes jauhot on ottanut vähän väriä ja jauhelihakin on kypsän väristä, mutta ei palanutta. Lisää vesi, käytä vispilää sekoittamiseen. Kastike on tässä vaiheessa harmaata, älä säikähdä siitä! Lisää paprikajauhetta noin reilu teelusikallinen, tämä antaa kastikkeeseen kauniin värin. Ja sitten muut mausteet oman maun mukaan. Ihan perus tulee mustapippurijauheella ja suolalla (sen paprikajauheen lisäksi). Itse lisään myös kuivattua persiljaa ja valkosipulijauhetta, välillä jotain tulisempaa pippurisekoitusta.
Ja tomaattikastikeversion saat tästä niin, että jätät jauhot pois ja lisäät tomaattimurskan tai paseerattua tomaattia. Monet tuttavani suurustavat tomaattikastikkeen jauhoilla, mutta itse tykkään ilman. Paseeratulla tomaatilla tulee vahvemman makuista. Ja mausteeksi käy esim. tuore valkosipuli, kuivattu oregano ja basilika, mustapippuri- ja paprikajauhe.
Myllyn Paras makaronipussin takaa löyty hyvä makaronilaatikon ohje. Kannattaa kokeilla ensin sillä ja sitten lisätä mausteiden määriä, jos siltä tuntuu.
Ja gourmet-kokit voi jättää tämän lukematta tai ainakin kommentoimatta. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini-ikäisten makumieltymyksiin ei se äityli voi vaikuttaa. Jos ovat vähävaraisia niin kapeasti ovat syöneet. Minkäs tekee? Yksi viikonloppu ei ihmeitä tee makumieltymyksiin. Ja teini-ikäiset on muutenkin vaikeasti miellytettäviä ja tyytymättömiä ihan kotonakin. Ihan turhaan tätä siskoa parjaat. Meiltä löytyy kaksi teiniä.. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella ikävää, ettette tunne noinkin läheisiä sukulaisianne tuon paremmin. Rohkea arvaukseni on, että lintsi-ikäisistä suomalaislapsista max 20 % pitää tai ylipäänsä syö tai on edes maistanut sushia. Punavuoressa ehkä 32 %. Olisitte siis hakeneet illaksi vaikka pitsat.
Sämpylät ja murot on ihan normaalia lapsiperheiden aamiaisruokaa. Yleensäkin on ihan kohteliasta varata sekä tummaa- että vaaleaa leipää vieraille.
Grillitarjoiluista en löydä moitittavaa. Kokoliha voi olla haastavaa, jos kotona syödään vain nakkeja ja jauhelihaa. Jos tuntee sukulaislapsensa, voi sitten heille grillattavaksi varata vaikka niitä nakkeja.
Kiitos arvauksesta. Jännä sinänsä, että meillä on lähes joka viikonloppu lasten yökylävieraita, eikä keneltäkään ole jäänyt sushit syömättä. Melkoinen sattuma.. -ap
Olisi hauskaa nähdä sinut ap livenä. Näkisin kerrankin umpityperän ihmisen. Ei nuo ruoat sinänsä, mutta tyylisi kirjoittaa. Huh, huh. Ja se, että aikuinen ihminen viitsii käyttää aikaansa näin paskan provon vääntämiseen. No ei voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu. Säälin sinua!
Miten voi joku kirjoittaa näin ilkeään sävyyn? Taito se on sekin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teitä ärsyttäisi, että olette varanneet hienot sämpylät ja metvurstit, grillimakkarat (oikein Camping) ja valmis italiansalaatit ja sitten vieraat lähtisivät nenä nyrpistelleen hakemaan Stockan herkusta kylmäsavusiikaa ja äyriäissalaattia?
Minusta taas ap. tapauksessa äidin kauppaan meno oli ihan ymmärrettävää, muuten lapset olisivat olleet nälissään viikonlopun.
Ap. kertoo vieraiden tulleen jo perjantaina ja olivat viikonlopun ja kertoi tarjoilun olleen sushia, uuniohrapuuroa, granaattiomenoita, salaattia ja ruisleipää.
Kyllä tarjoilu on ollut kovin niukkaa ja vähäkalorista kasvaville lapsille. Ei ihme, jos vieras kävi ostamassa ruokaa lisää.
No tuota.. en tosiaan luetellut tähän koko viikonlopun ruokalistaa, tässä oli muutamia esimerkkejä siitä. Uunipuuro on meillä niinikään viikonloppuherkku, joka valmistuu itsessään yöllä uunissa. Tarjosin toki vaihtoehtona myös kaurapuuroa, ruisleipää, turkkilaista jugurttia, hedelmiä ja itsetehtyä granolaa. Muroja meillä ei tosiaan ollut. Leivän päälle oli parman kinkkua, juustoa ja kasviksia. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teitä ärsyttäisi, että olette varanneet hienot sämpylät ja metvurstit, grillimakkarat (oikein Camping) ja valmis italiansalaatit ja sitten vieraat lähtisivät nenä nyrpistelleen hakemaan Stockan herkusta kylmäsavusiikaa ja äyriäissalaattia?
Minusta taas ap. tapauksessa äidin kauppaan meno oli ihan ymmärrettävää, muuten lapset olisivat olleet nälissään viikonlopun.
Ap. kertoo vieraiden tulleen jo perjantaina ja olivat viikonlopun ja kertoi tarjoilun olleen sushia, uuniohrapuuroa, granaattiomenoita, salaattia ja ruisleipää.
Kyllä tarjoilu on ollut kovin niukkaa ja vähäkalorista kasvaville lapsille. Ei ihme, jos vieras kävi ostamassa ruokaa lisää.No tuota.. en tosiaan luetellut tähän koko viikonlopun ruokalistaa, tässä oli muutamia esimerkkejä siitä. Uunipuuro on meillä niinikään viikonloppuherkku, joka valmistuu itsessään yöllä uunissa. Tarjosin toki vaihtoehtona myös kaurapuuroa, ruisleipää, turkkilaista jugurttia, hedelmiä ja itsetehtyä granolaa. Muroja meillä ei tosiaan ollut. Leivän päälle oli parman kinkkua, juustoa ja kasviksia. -ap
Hyvät ruuat olet tarjonnut, ei nyt vaan mennyt maku yksiin vieraiden kanssa. Minustakin kylässä syödään sitä, mitä tarjotaan. Turhaan muuten puolustat täällä enää ruokiasi. Palstan henki on se, että kun jonkun todetaan olevan väärässä, haukkuminen alkaa, eikä viestien sävy enää muutu. Mitäs tarjosit "kaikin puolin huonoa ruokaa".... 🙄 (mun mielestä ihan hyvää ja normaalia, terveellistäkin)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teitä ärsyttäisi, että olette varanneet hienot sämpylät ja metvurstit, grillimakkarat (oikein Camping) ja valmis italiansalaatit ja sitten vieraat lähtisivät nenä nyrpistelleen hakemaan Stockan herkusta kylmäsavusiikaa ja äyriäissalaattia?
Minusta taas ap. tapauksessa äidin kauppaan meno oli ihan ymmärrettävää, muuten lapset olisivat olleet nälissään viikonlopun.
Ap. kertoo vieraiden tulleen jo perjantaina ja olivat viikonlopun ja kertoi tarjoilun olleen sushia, uuniohrapuuroa, granaattiomenoita, salaattia ja ruisleipää.
Kyllä tarjoilu on ollut kovin niukkaa ja vähäkalorista kasvaville lapsille. Ei ihme, jos vieras kävi ostamassa ruokaa lisää.No tuota.. en tosiaan luetellut tähän koko viikonlopun ruokalistaa, tässä oli muutamia esimerkkejä siitä. Uunipuuro on meillä niinikään viikonloppuherkku, joka valmistuu itsessään yöllä uunissa. Tarjosin toki vaihtoehtona myös kaurapuuroa, ruisleipää, turkkilaista jugurttia, hedelmiä ja itsetehtyä granolaa. Muroja meillä ei tosiaan ollut. Leivän päälle oli parman kinkkua, juustoa ja kasviksia. -ap
Ja jos lapset olivat jo noin isoja, teinejä, minä olisin kyllä äitinä sanonut, että nyt syötte tasan sitä mitä on tarjolla tai sitten omilla rahoilla hakemaan jotain muuta tai sitten olette nälissänne. Jos lapset olisivat olleet vielä pieniä, niin sen olisi ymmärtänyt, että haetaan jotain erikseen, ettei kukaan itke ja kiukkua nälkäisenä.
Sushia ja parmankinkkua lukuunottamatta kaikki muut tarjottavat kuulostavat ihan tavalliselta syömiseltä. Tai siis ovat sitä. Granolassakaan hienosta nimestä huolimatta ei ole mitään ihmeellistä!
Ap:n ruoat olivat hyviä ja oli kilttiä kutsua porukkaa syömään. Mutta miksi ihmeessä haukut heitä täällä? Ehkä heidän makumieltymykset olivat erilaisia ja käytöstavat hieman huonoja, mutta he eivät kai olleet työhaastattelussa? Osa minunkin sukulaisissa on hieman juntteja, osa tyhmiä, osa sitä sun tätä. Entä sitten. En hauku heitä palstalla. Varsinkaan heidän huono taloudellinen tilanne ei ole lainkaan oleellista.
Mikä helvetti siinä on että köyhän pitäisi ottaa kaikki mitä tarjotaan ilmaiseksi?
Oli kyse sitten vaatteista, huonekaluista tai nyt vaikkapa ruuasta!
Kai nyt köyhilläkin on oikeus kieltäytyä kaiken maailman paskasta mitä ilmaseksi tyrkytetään!
Minusta suku vastaa toisiaan. Toinen nirsoilee ja valittaa ruoasta ja toinen valittaa vieraista. Samaa sakkia ja ansaitsevat toisensa. Yhtä huonosti käyttäytyvät.
Kuinka lukutaitoinen itse olet? Ed.kirjoittaja kertoi ettei osaa tai jaksa tehdä ruokaa.