Lue keskustelun säännöt.
Ei kelvannut köyhälle terveelliset ILMAISET ruuat
30.07.2018 |
Miehen sisko tuli kahden lapsensa kanssa meille pk-seudulle kesäloman viettoon. Äitinsä oli hänelle ja lapsille menopaluuliput ostaneet. Heillä on ollut kosolti taloudellista epäonnea kuluneena vuonna ja halusimme tarjota heille pitkän viikonlopun. Järkkäsimme esim lapset lintsille jne.
Viikonlopun ruokailut olivatkin epäonnistunut farssi. Olimme varmistaneet allergiat jne. Perjantaina olimme hakeneet koko porukalle (meillä myös 2 lasta) sushia-jäivät syömättä. Sisko halusi hakea sämpylöitä ja meetvurstia kaupasta, meillä oli vain tummaa leipää ja siemennäkkäriä-mieheni lähti kauppaan hakemaan. Aamulla teimme smoothiet, jotka jäivät lasiin. Myöskään uunipuuro ja turkkilainen juhurtti ei kelvannut. He söivät sämpylöitä ja meetvurstia ja sisko kertoi jo aamupalapöydässä hakevansa muroja seuraavaksi aamuksi. Grillatessamme kasviksia, sieniä, kalaa ja kanaa ei löytynyt siitäkään heille sopivaa. Myös salaatti jäi koskematta, koska siinä oli granaattiomenaa ja he eivät pidä salaateista jossa on makeaa. Lähdettiin ostamaan makkaraa ja italiansalaattia. Koko viikonloppu tätä järjetöntä valikoimista ja valitusta. Ensin tulin surulliseksi, nyt lähinnä kiukuttaa. Kirjoitin tämän, joska tosi usein täällä on avauksia vähemmän varakkaiden ruokatottumuksista. Voin tosiaan kokemuksella kertoa, että kyse on jostakin muustakin kuin rahasta. Eniten säälitti lapset, jotka molemmat ”pullukoita”
Ja jos joku epäilee trolliksi-valitettavasti tämä on ihan tosielämästä
Kommentit (419)
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Hmmm.
Mieti, jos jonkin MUUN kotitaloustaidon hankkimisen suhteen joku juttelisi noin. Että voi voi ei voi millään opetella siivoamista ja pyykinpesua, siitä on niin kauhea häsä ja joutuu perehtymään pesulämpötiloihin ja herranenaikasentään, joutuu ostamaan siivousaineita.
Joten en siivoa, korkeintaan järjestelen tavaroita vähän paikoilleen. Enkä sen takia kutsu vieraita koskaan. Ostaisin siivoojapalveluita, jos vain voisin.
----------------
Miltä kuulostaa? Tulisiko yläpeukkua?
Minkä helvetin takia aikuinen ihminen voi leikkiä noin avutonta ja saa kannustusta siitä? Sinuakin on koulussa opetettu perusruuan tekoon ja netti on täynnä simppeleiden perusruokien ohjeita. Etkö osaa lukea?
Vai - anna kun arvaan - olet vähän laiska, ja arka kokeilemaan?
Ei kukaan geeneissä ole ruuanlaittotaitoa saanut. Ihan jokaisen on se opeteltava.
Ei, ei tarvitse olla taitava kokki tai suhtautua ruokaan intohimoisesti. Mutta on se nyt yhtä saa..naa, jos et opi peruskastiketta tekemään!
Ota itseäsi niskasta kiinni ja lakkaa selittelemästä. Kastikkeisiin on kaupasta saatavissa suurustetta, joka ei paakkuunnu. Opettele vaikka nyt ihan ekana tekemään siitä kastike.
Ruuanlaitto palkitsee välittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Mitä ihmeen vaikeaa esimerkiksi kalakeitossa on? Toki hommaa hieman, jos itse pilkkoo vihannekset, mutta periaatteessa yksinkertainen homma. Toisaalta niihin uusiin makuihin voi totutella myös siellä ravintolassa tai vaikka kokeillen jotain uutta hedelmää. Opeta ja tutustuta ainakin lapsesi uusiin makuihin ja opettele itse pikkuhiljaa.
Kuinka lukutaitoisia ihmiset on? Tässä ketjussa on vaikka kuinka moni kertonut, että vaikka itse syö vaikka mitä, ei ne lapset välttämättä syö. Ylemmyydentuntoista porukkaa. Jos on sattunut itselle maisteleva lapsi, moititaan toisia, etteivät tutustuta lapsia uusiin ruokiin. Olen keskituloinen. Itkettää ihan, kun mietin, miten ihania ja laadukkaita ja terveellisiä ruokia lapset ei ole syöneet. Siinä on turha haukkua äitiä juntiksi. Ja esim meillä aikuiset ei syö oekobia, mutta 12v lapsi rakastaa sitä. Epäterveellistä roskaa, mutta minkäs teet. Enkä edes laita sitä itse, nutta lapsi tilaa ravintolassa pizzaan tai ottaa subwayn leipiin. Että tiedoksi gourmet aikuinen ei välttämättä saa gourmet lapsia.
Kuinkas lukutaitoinen SINÄ olet? Luitko ollenkaan, mihin se kommentti kohdistui, jota tuossa moitit lukutaidottoman kirjoittamaksi.
Ei siinä ollut kyse siitä, että osa lapsista ei helposti totu uusiin makuihin.
Siinä oli puhe äidistä, joka ei uskalla tai VIITSI lainkaan opetella ruuanlaittoa. Joka ikäänkuin pitää jonain absoluuttisena totuutena sitä, että "tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan."
Gourmetista ei tuossa ollut alkuunkaan kyse, sinä lukutaidoton imbesilli.
ohis
Mitä ap. otsikko mahtaa tarkoittaa?
Peritkö oikeasti hyvätuloisilta ja varakkailta maksun vierastarjoilusta, kun he tulevat kylään? Tulee mieleen eräs keskustelu hääluomujauhelihamakaronilaatikosta, jossa mietittiin annoksen kokoa, jotta rahaa jäisi ylimääräistä häämatkaa varten.
Onko maksu kuitin mukaan, vai lisääkö siihen tuntipalkan ja myös käyttämäsi ajan.
Siitäkö nyt kenkä puristaa, kun vieraat jätti maksamatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Hei. Kokeile tehdä perusjauhelikastike niin, että paistat ensin jauhelihan (esim. sika-nauta 400g). Siinä vaiheessa kun jauhelihasta alkaa irrota nestettä, lisää sipuli, kuullota sipulia vähän aikaan jauhelihan joukossa ja sitten lisäät kaksi kukkurallista ruokalusikallista vehnäjauhoja sinne jauhelihan joukkoon. Ruskista näitä, kunnes jauhot on ottanut vähän väriä ja jauhelihakin on kypsän väristä, mutta ei palanutta. Lisää vesi, käytä vispilää sekoittamiseen. Kastike on tässä vaiheessa harmaata, älä säikähdä siitä! Lisää paprikajauhetta noin reilu teelusikallinen, tämä antaa kastikkeeseen kauniin värin. Ja sitten muut mausteet oman maun mukaan. Ihan perus tulee mustapippurijauheella ja suolalla (sen paprikajauheen lisäksi). Itse lisään myös kuivattua persiljaa ja valkosipulijauhetta, välillä jotain tulisempaa pippurisekoitusta.
Ja tomaattikastikeversion saat tästä niin, että jätät jauhot pois ja lisäät tomaattimurskan tai paseerattua tomaattia. Monet tuttavani suurustavat tomaattikastikkeen jauhoilla, mutta itse tykkään ilman. Paseeratulla tomaatilla tulee vahvemman makuista. Ja mausteeksi käy esim. tuore valkosipuli, kuivattu oregano ja basilika, mustapippuri- ja paprikajauhe.
Myllyn Paras makaronipussin takaa löyty hyvä makaronilaatikon ohje. Kannattaa kokeilla ensin sillä ja sitten lisätä mausteiden määriä, jos siltä tuntuu.
Ja gourmet-kokit voi jättää tämän lukematta tai ainakin kommentoimatta. ;)
Sipuli kannattaa kyllä kuullottaa ensin, se jää muuten ällön rapsakaksi. Ja itse lisäisin vesiversiossa siihen purkillisen kermaa, niin tulee maukkaampaa ja täyteläisempää.
Muuten ihan ok perusohje.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä helvetti siinä on että köyhän pitäisi ottaa kaikki mitä tarjotaan ilmaiseksi?
Oli kyse sitten vaatteista, huonekaluista tai nyt vaikkapa ruuasta!Kai nyt köyhilläkin on oikeus kieltäytyä kaiken maailman paskasta mitä ilmaseksi tyrkytetään!
Kerropa mikä noista ap:n tarjottavista on sun mielestä paskaa ja mikä olisi ollut köyhälle sopivampaa?
Eiköhän pointti ollutkin, että ap:n vieraat eivät niistä tarjottavista tykänneet. Ei ole olemassa jotakin "kaikille sopivaa Hyvää Ruokaa", tiedätkös!
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea ap pääset iltalehteen tällä jutulla eli jos totta, niin saa kyseinen siskon lukea kuinka moukka hän on ollut.
Muut ruoat olisi minulle kyllä hyvin kelvanneet, mutta susia en pysty syömään,Ei vaan maistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ärtymyksesi. Nirsot ihmiset on niin ärsyttäviä valkoroskaisia juntteja. Kamala piirre ihmisessä, kun aina pitää veivata sitä samaa usein epäterveellistä paskaa, mitään uutta ei voi edes maistaa ja kaikkein iljettävintä on sitten se kun jälkikasvukin opetetaan tuollaiseksi.
Ite oon yleensä kaapannut noi nirsot ja laittanut kellariin syömään pinaattikeittoa!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on provo, koska jokainen tajuaa että tähän aikaan suurin osa reagoivista on näitä eineksillä turvonneita hiilarisokerihirviöitä. Eihän voi olettaa saavansa ymmärrystä laadukkaille raaka-aineille täältä.
Eineksillä ei turpoa jos ei syö jotain ranskalaisia koko ajan. Ihan perusruokaa einekset: kanaa, kalaa, lihaa. Hiilareita tarvitaan. Spkeria vain vähän.
Tykkään raakasta kalasta myös. En syö makkaraa enkä x-tra salaattia.
Raakasta???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sushi oli tarkoitus olla herkku. Ja sushi on minun kirjassani herkullisempaa kuin esim ranskalaiset perunat. Työpäivän jälkeen päätimme, että take away -meiningillä mennään ilta. Sushi on meillä yleensä iltapala, jolla herkutellaan
Menee vähän ohi mut pakko kysyä onko toi minun kirjassani jokin uusi sanonta, toivon totisesti että ei.
Taas on vaannetty finglishia englannin "in my book" sanonnasta jonka voisi kaantaa "mielestani" suomeksi. Mina kylla kysyisin mika on kirjasi nimi ja mista saa ostaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei gourmet-kokki, mutta kokenut kotikokki kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Hei. Kokeile tehdä perusjauhelikastike niin, että paistat ensin jauhelihan (esim. sika-nauta 400g). Siinä vaiheessa kun jauhelihasta alkaa irrota nestettä, lisää sipuli, kuullota sipulia vähän aikaan jauhelihan joukossa ja sitten lisäät kaksi kukkurallista ruokalusikallista vehnäjauhoja sinne jauhelihan joukkoon. Ruskista näitä, kunnes jauhot on ottanut vähän väriä ja jauhelihakin on kypsän väristä, mutta ei palanutta. Lisää vesi, käytä vispilää sekoittamiseen. Kastike on tässä vaiheessa harmaata, älä säikähdä siitä! Lisää paprikajauhetta noin reilu teelusikallinen, tämä antaa kastikkeeseen kauniin värin. Ja sitten muut mausteet oman maun mukaan. Ihan perus tulee mustapippurijauheella ja suolalla (sen paprikajauheen lisäksi). Itse lisään myös kuivattua persiljaa ja valkosipulijauhetta, välillä jotain tulisempaa pippurisekoitusta.
Ja tomaattikastikeversion saat tästä niin, että jätät jauhot pois ja lisäät tomaattimurskan tai paseerattua tomaattia. Monet tuttavani suurustavat tomaattikastikkeen jauhoilla, mutta itse tykkään ilman. Paseeratulla tomaatilla tulee vahvemman makuista. Ja mausteeksi käy esim. tuore valkosipuli, kuivattu oregano ja basilika, mustapippuri- ja paprikajauhe.
Myllyn Paras makaronipussin takaa löyty hyvä makaronilaatikon ohje. Kannattaa kokeilla ensin sillä ja sitten lisätä mausteiden määriä, jos siltä tuntuu.
Ja gourmet-kokit voi jättää tämän lukematta tai ainakin kommentoimatta. ;)
Sipuli kannattaa kyllä kuullottaa ensin, se jää muuten ällön rapsakaksi. Ja itse lisäisin vesiversiossa siihen purkillisen kermaa, niin tulee maukkaampaa ja täyteläisempää.
Muuten ihan ok perusohje.
Toki jokainen voi lisätä mitä vain makunsa mukaan. :)
Meillä ei käytetä ruuanlaitossa maitotuotteita lapsen allergian takia ja on todettu, että monet ruuat maistuu jokaisen suussa paremmalta ilman kuin kaura- tai soijapohjaisilla "kermoilla". Tosin ei kyllä koskaan laitettu kermaa jauhelihakastikkeeseen silloinkaan kun tätä allergista lasta ei vielä ollut. Jokainen siis mieltymystensä mukaan.
Sipulikaan ei jää meidän makuun ällön rapsakaksi, ihan hyvin pehmenee kun kastike hautuu. Jauhelihakastiketta kannattaa haudutella parikymmentä minuuttia vähintään, että jauhojen maku häviää.
Vierailija kirjoitti:
Niin, sushi oli tarkoitus olla herkku. Ja sushi on minun kirjassani herkullisempaa kuin esim ranskalaiset perunat. Työpäivän jälkeen päätimme, että take away -meiningillä mennään ilta. Sushi on meillä yleensä iltapala, jolla herkutellaan
Olisiko kannattanut kysyä, että haluavatko sushia? Hyi, kaikkien pitää nyt vetää sitä sushia, kun se on niiiiiin trendikästä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa ahdistava keskustelu... Itse olen ihan hyvätuloinen tai ainakin ennen lapsia oltiin kun molemmat kävi töissä, mutta ei sillä mitään tekemistä ollut ruoka-asioiden kanssa. Ennen lapsia olin tottunut lämpimät ateriani syömään ulkona työpäivän aikana ja viikonloppusin käytiin ravintolassa. Kotona syötiin vaan leipää yms. , ehkä kerran viikossa ja viikonloppuna tehtiin miehen kanssa jotain helppoa ruokaa, kanaa, jauhelihaa yms. Ruoan laittaminen ei oo koskaan ollut mulle mitenkään kiinnostavaa ja koen sen tosi uuvuttavana. Olen aina ollut aika nirso ja perusmauista tykkäävä , koska lapsuuden kodissani ei tehty juurikaan eri ruokia. Ja omat vanhempani olivat kovin kaupunkilaisia. Mieheni vanhemmat ovat maalta ja tekevät hyvin monipuolisesti itse ruokaa , niin tuoreita kasviksia kuin ihan makkaraakin. Miestäni ei kiinnosta yhtään ruuan laitto, hän söisi mielellään vain ranskalaisia eikä koskaan innostunut jos jotain erikoisempaa koitin tehdä.
Sitten sain lapsen. Ensimmäinen vuosi meni kivasti, lapsi söi purkkiruokaa ja sormiruokaa silloin kun meillä syötiin. Sitten neuvolasta sanottiin, että nythän SAA SYÖDÄ sitä ruokaa kuin mitä muutenkin syötte, 2 lämmintä ateriaa päivässä, välipalat jne. Ei tarvitse purkkiruokaa syöttää. Olin hiljaa ja kauhuissani!!! En osaa tehdä ruokaa, inhoan ruuan laittamista, miten ihmeessä saan tehtyä ruuat lapselle?? Noh, aloin sitten tekemään ruokaa ja se ruoka sellaista mitä helpolla saa tehtyä ja mitä osaan laittaa ilamn kummoisempaa opettelua. Jauhelihaa ketsupilla, kanaa, keittoja valmis perunakasviksilla. Salaatin tilata on kurkkua ja tomaattia. Kaikki muu ylimääräinen jää pois, ei siksi että ei olisi varaa ostaa, vaan ei ole innostusta ja kiinnostusta: tulee hirveästi sotkua ja tiskiä ja roskia ym ja aikaa menee kun alat jokaista raaka-ainetta erikseen ostamaan ja laittamaan.
Pahinta tässä kaikessa on se että kaveriperheeni haluaisivat kovasti vuorotella kenen luona millonkin aamupäivät ollaan ja siihen sisältyy tietysti se että syödään porukalla (yleensä se laittaa ruuat kene luona ollaan). Tosi mielelläni olisi näissä mukana, mutta ahdistun aina kun ovat tulossa meille. Voisin maksaa vaikka mitä jos joku tekisi ne rruat puolestani koska itse en osaa enkä enää keksi mitä tekisinkään heille. Jatkan jauhelihakastikkeenkin vain vedellä ja ketsupilla koska jauhosta tulee klönttejä vaikka kuinka yrittäisin nauhana sekoitella. Yski kaveri kerran toivoi lapsiaan varten jotain spagetti ruokaa kun ajatteli varmaan sen olevan mulle helppo mutta enhän voi sellaista vesijauhelihakastiketta kaverille tarjota. Päädyin tekemään makaronilaatikon joka sekin oli ihan mauton. Olin todella nolona ja surullinen.
Hmmm.
Mieti, jos jonkin MUUN kotitaloustaidon hankkimisen suhteen joku juttelisi noin. Että voi voi ei voi millään opetella siivoamista ja pyykinpesua, siitä on niin kauhea häsä ja joutuu perehtymään pesulämpötiloihin ja herranenaikasentään, joutuu ostamaan siivousaineita.
Joten en siivoa, korkeintaan järjestelen tavaroita vähän paikoilleen. Enkä sen takia kutsu vieraita koskaan. Ostaisin siivoojapalveluita, jos vain voisin.
----------------
Miltä kuulostaa? Tulisiko yläpeukkua?
Minkä helvetin takia aikuinen ihminen voi leikkiä noin avutonta ja saa kannustusta siitä? Sinuakin on koulussa opetettu perusruuan tekoon ja netti on täynnä simppeleiden perusruokien ohjeita. Etkö osaa lukea?
Vai - anna kun arvaan - olet vähän laiska, ja arka kokeilemaan?
Ei kukaan geeneissä ole ruuanlaittotaitoa saanut. Ihan jokaisen on se opeteltava.
Ei, ei tarvitse olla taitava kokki tai suhtautua ruokaan intohimoisesti. Mutta on se nyt yhtä saa..naa, jos et opi peruskastiketta tekemään!
Ota itseäsi niskasta kiinni ja lakkaa selittelemästä. Kastikkeisiin on kaupasta saatavissa suurustetta, joka ei paakkuunnu. Opettele vaikka nyt ihan ekana tekemään siitä kastike.
Ruuanlaitto palkitsee välittömästi.
Mielenkiintoinen kommentti.
Minä en siivoa, järjestelen vain ennen ennenkuin siivooja tulee käymään.
Pyykkiä pesen kuitenkin ihan mielelläni.
Kotona kokkailen nykyään lähinnä lapsen vehnäallergian takia. Se on niin paha ettei hän pysty syömään esim mitään missä on glukoososiirappia (tai muita vehnäpohjaisia ainesosia), ja siitähän on lähes kaikissa valmisruoissa ja myös valmiiksi marinoiduissa lihoissa. Myös leikkeleissä ja makkaroissa käytetään.
Ennen allergian puhkeamista söimme usein ulkona.
Pakko myöntää että varsinkin maustaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Sitä helvetin vehnää kun on monissa mausteseoksissa ja -tahnoissa. Lihaliemikuutiossakin on vehnää.
Mausteet ovat siis tyyliä suolaa-pippuria-yrttejä. Se tekee maukkaan ruoan valmistamisesta haastavaa.
En ole koskaan pitänyt elämän tarkoituksena kotitöiden tekemistä, enkä ymmärrä miksi naisia arvioidaan niin kovasti juuri kotitöiden tekemusen perusteella.
Siis mitä ihmettä nää kommentit on??
Onko näin moni vaan ottanut itseensä aloituksesta?
En tiennyt, että aloituksessa mainitut ruuat ovat hienostelua. Söisin itse noita aivan heti!! Hyvä ap, teet hyvää ruokaa.
Pakko lisätä, että en koreile omaisuudella.
Olen ollut 2010-luvulla opiskelija ja paljon työttömänä. Mielenterveys heitellyt, terveysongelmia ollut viime vuosina.
Silti tykkään syödä niin sushia ja granaattiomenasalaattia, kuin nakkeja ja ranskalaisiakin.
Mielestäni tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta vieraan on kohteliasta maistaa mitä isäntä tarjotaa, mutta samalla isännän on kohteliasta ottaa vieraiden mieltymykset huomioon. Näin vierailla on mahdollisuus maistella uusia herkkuja tuttujen ruokien lisäksi.
Ihan hyvät safkat olit vääntäny, mutta pisti vituttamaan toi ”me olemme rikkaita, nämä köyhiä”-asenteesi.
Sushia, joo. En ole eläissäni tuohon paskaan koskenut, ja ymmärrän, ettei koskeneet muutkaan. Smoothie, ou jee. Tarjoa ruokaa, älä pelleilyä.
Olisko vaikka kannattanut ihan kysyä että mikä maistuu ja mitä voisitte vaikka yhdessä kokkailla?