Lue keskustelun säännöt.
Miksi et matkustele?
30.07.2018 |
Maailmassa on upeita paikkoja ja paljon nähtävää sekä koettavaa. Jotkut pysyttelevät Suomessa koko ikänsä, ankeaa.
Miksi sinä et matkustele?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
En halua sekoittaa suolistoani ulkomaan erilaisella bakteerikannalla. Lähiruoka ja lähibakteerit niin maha (ja sitä kautta ihminen) voi hyvin.
Olen katsonut varmaan liian monta jaksoa sarjasta Monsters inside me, ei oikein kiehdo lähteä hakemaan ulkomailta jotain loista, ameebaa tai muuta alkueläintä. Yhden ruokamyrkytyksen lomakohteessa ulkomailla kokeneena voinen todeta, että kiitti mulle riitti sen sortin eksotiikka.
Kuulostaa jo jonkin sortin luulosairaudelta. Oma puolisoni on todella bakteerikammoinen, ja matkustelee silti mielellään. Esim. Etelä-Euroopan bakteerikanta ei niin erilainen ole, että siitä vatsan saisi sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinua ap vaivaa niin kovasti etten pidä matkustelusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotteko päästöttömänä lentämiseen sadan vuoden säteellä?
Ei kai täysin päästötön liikkuminen ole mahdollista. Uskon kyllä, että "nojatuolimatkailu" syrjäyttää perinteisen paikasta toiseen ramppaamisen, kun virtuaalitodellisuus lyö oikeasti läpi.
No virtuaalikokemus ei ikinä ole sama kuin paikan päällä oleminen. Olen minäkin nähnyt kuvia Moskovasta, mutta ei minulla ole mitään hajua millaista siellä olisi olla, miten liikenne toimii, paikallinen ruoka jne.
Vierailija kirjoitti:
Uskotteko päästöttömänä lentämiseen sadan vuoden säteellä?
Kyllä uskon että siihenkin saadaan muutos, ihan kuten autoiluunkin.
On muutama paikka joissa vielä joskus haluaisin käydä, mutta muuten olen kyllä huomannut, että matkustelu ei ole minun mielestäni kivaa. Viihdyn Suomessa ja lomat olen mieluiten kotona.
Lähden kyllä tilaisuuden tullen aina innoissani reissuun, mutta muutamassa päivässä muistan, miksi olisin mieluummin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua sekoittaa suolistoani ulkomaan erilaisella bakteerikannalla. Lähiruoka ja lähibakteerit niin maha (ja sitä kautta ihminen) voi hyvin.
Olen katsonut varmaan liian monta jaksoa sarjasta Monsters inside me, ei oikein kiehdo lähteä hakemaan ulkomailta jotain loista, ameebaa tai muuta alkueläintä. Yhden ruokamyrkytyksen lomakohteessa ulkomailla kokeneena voinen todeta, että kiitti mulle riitti sen sortin eksotiikka.Kuulostaa jo jonkin sortin luulosairaudelta. Oma puolisoni on todella bakteerikammoinen, ja matkustelee silti mielellään. Esim. Etelä-Euroopan bakteerikanta ei niin erilainen ole, että siitä vatsan saisi sekaisin.
Espanjassa minä sen myrkytyksen sain. En ole bakteerikammoinen enkä luulosairaskaan. Lähibakteerit omasta puutarhasta, multaa vähän väliä tiskipöydillä yms. Ei liian hygieenistä ja desinfioitua. Kädet kirjaimellisesti paskassa päivittäin.
Turismi tuhoaa maapalloa muutenkin kuin lentokoneiden päästöjen verran.
Joudun työn puolesta matkustamaan paljon. Olen asunut useammassa eri maassa. Lasten ollessa pienempiä kävimme lomilla ulkomaan matkoilla pari kertaa vuodessa. Nyt kun lapset pois kotoa ja kulkevat omilla reissuillaan en enää useinkaan jaksa matkustella lomilla. Niitä irti arjessa kokemuksia ja uusia asioita voi saada läheltäkin. Mökki on pidetty erilaisena kuin kaupunkikoti, siellä rutiinitkin kuten saunan lämmittäminen, tiskien tiskaaminen tai ruuan laitto erilaista kuin kotona. Luonnon seuraaminen luonnon keskellä tuntuu tässä keski-iässä paljon antoisammalta kuin turistikohteen nähtävyydet. Eikö lomalla kuitenkin kannata tehdä itselle antoisia juttuja, kokea ja nähdä ajatuksia herättäviä asioita. Matkoilla näkee hyvin pienen siivun jostakin maasta, lähinnä muita turisteja, ehkä tuo vaan ei enää anna itselle paljoakaan. Tosin joitakin paikkoja oja kulttuureja on joihin haluaisi vielä tutustua, mutta mieluiten asumalla siellä jonkin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaanmatkailu on viimeisten vuosikymmenien aikaansaama villitys ja osa länsimaisista ihmisistä suhtautuu siihen ihan kuin se olisi normaalia ja miltei velvollisuus vaikkei näin todellakaan ole.
Minusta on harmittavaa ja kuvaa hyvin tyypillisesti nykypäivän ihmisen lyhytnäköisyyttä tämä huoleton matkustelu. Ihmiset ovat tottuneet hyvälle mutta mitä luultavimmin tulevina vuosina tai vuosikymmeninä vielä kauhistellaan että kuinka ajattelemattomia silloin oltiinkaan ja lentomatkustelua tullaan rajoittamaan paljon. Nämä viikonlopun käväisyt siellä ja täällä eivät saa ymmärrystäni. Millä oikeudella maapalloamme saa kuormittaa vain sillä perusteella että tavallinen tallaaja Lissu Riihimäeltä haluaa nyt nähdä Kolosseumin? Minkä tahansa asian helppo ja halpa saatavilla olo vähentää sen arvokkuutta ja arvostusta. Joku tokaisee matkan jälkeen että "njoo oli se ihan ookoo mesta tulipa nähtyä" palaten kotiinsa Netflixin ääreen edesauttaen epäsuorasti uhanalaisten eläinten elintilan kaventumisen.
Ei. Tämä on ongelma juuri nyt. Ei tulevien sukupolvien, vaan meidän. Ahdingossa olevat eläinlajit ja ekosysteemit eivät voi valita, niillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa elämäänsä ja olla meidän hyväntahtoisuuden varassa.
Toivon todella että ulkomaille matkustelemattomuudesta ainakin lentokoneella tulee uusi kansanliike kuten muoviroskien vähentämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lentoliikenne saastuttaa pahasti. Minä sen sijaan veneilen kotimaassa. Tänä vuonna kulunut jo 7700 litraa bensaa veneessä.
Töissä pitää säntäillä paikasta toiseen kaiket päivät, vapaa- aikoinani vietän laatuaikaa lemmikkieni kanssa ja teen erinäisiä kotiaskareita. Ei jonotuksia, aikatauluja eikä mitään muutakaan, vain omaa rauhaa, ajan kanssa valmistettua ruokaa ja otuksien hoitoa. Hermo lepää:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asuis stadissa niin varmaan tuliskin matkusteltua enemmän mut ei täältä lapista jaksa mihinkään lähteä. Ihan hirvee vaiva
Matkustaminen ei ole kallista. Me matkustamme todella paljon, noin 20 lentoa vuodessa ja lisäksi muut juna- ja laivamatkat. Pitää vain osata etsiä halvat lennot ja majoitukset itse netistä ja suosia halvan hintatason maita.
Olen siis pienituloinen yhden lapsen yh-äiti ja jopa minulla on varaa matkustaa näin paljon.
Tosin elämme muuten vaatimattomasti, asuntona pieni kaksio, ei autoa, ruoka- ja vaateostokset tehdään tarjousten mukaan jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viihdyn tosi hyvin Suomessa. Olen saanut nuorempana jo matkustaa, ja tiedän etten jää mistään paitsi. Tärkeintä on kuitenkin se oma henkilökohtainen mielenmaisema ja oma olotila ja hyvinvointi. Voin kokea suurta onnea ihan omassa kämpässäni, hyvän lenkin jälkeen televisiota katsellen.
Tällä hetkellä haluan käyttää rahani mielummin sisustamiseen ja lemmikkeihin. Ne tuntuvat merkittävimmiltä juuri nyt.
Matkustan kyllä, aika paljonkin,mutta en enää mielelläni kovin kauas, ettei tarvitse lentää. Lentäminen on epämukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaanmatkailu on viimeisten vuosikymmenien aikaansaama villitys ja osa länsimaisista ihmisistä suhtautuu siihen ihan kuin se olisi normaalia ja miltei velvollisuus vaikkei näin todellakaan ole.
Höpö höpö.
Ympäri maailmaa ihmiset matkailevat jos vaan rahatilanne sen sallii.
Itse tajusin homman mahtavuuden jos 70-luvulla kun ekaa kertaa pääsin keskellä talvea Kanarian saarille.
Ei ole aikaa ja vielä suurempana syynä ettei ole rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en pidä matkustamisesta. En kaipaa sitä yhtään mitenkään, en saa siitä mitään. Ei kiinnosta nähdä livenä muita paikkoja, ei kiinnosta eksoottiset ruoat, kulttuurit, mikään sellainen. Sen sijaan saan stressiä kaikesta ennakoimattomasta eli matkat on mulle stressiä, ilman mitään iloa. Miksi siis tuhlaisin rahaa ja ympäristöä sellaiseen mistä en edes saa mitään. Olen ollut ulkomaanmatkalla viimeksi 1980-luvulla enkä usko että eläissäni sellaiselle enää menen.
Kuulutko johonkin uskonlahkoon? Vai oletko asperger tai muuten autistinen?
En kuulu mihinkään lahkoon, olen agnostikko. Asperger tai autistikaan en ole. Mutta erittäin introvertti erakkoluonteinen koti-ihminen kyllä. Minua kiinnostaa enemmän pääni sisällä kuvittelemani fantasiamaailmat kuin jotkut tosimaailman paikat. Jotka loppujen lopuksi on aika samanlaisia keskenään, verrattuna siis siihen mitä kaikkea voi itse luoda päässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaanmatkailu on viimeisten vuosikymmenien aikaansaama villitys ja osa länsimaisista ihmisistä suhtautuu siihen ihan kuin se olisi normaalia ja miltei velvollisuus vaikkei näin todellakaan ole.
Höpö höpö.
Ympäri maailmaa ihmiset matkailevat jos vaan rahatilanne sen sallii.
Itse tajusin homman mahtavuuden jos 70-luvulla kun ekaa kertaa pääsin keskellä talvea Kanarian saarille.
Mulla taas 1970-1980-luvulla vanhemmat tappoi minusta matkailuhalun loppuiäksi. Kun piti vähän väliä rampata jossain. Eka ja toinen kerta, muistaakseni Kypros ja Kanarian saaret, se tuntui jännältä, lapsi kun vielä olin. Mutta sielläkin alkoi heti varjopuolet iskeä: Kyproksella sain kamalan ripulin ja oli tukalan kuumaa. Kanarian saarilla meressä minuun osui myrkyllinen meduusa (portugalinsotalaiva), vietin vuorokauden sairaalassa ja sen jälkeenkin olin kipeä, pahoinvoiva ja turvonnut. Veljeni sinä aikana sai ripulin ja vietti lomaa ilmastoimattomassa, tulikuumassa hotellihuoneessa heikkona ja kuumissaan. Ja äiti oli vihainen kuin ampiainen kun kallis loma on pilalla eikä voi mennä nähtävyyksiä katsomaan.
Tuosta vanhempien matkainto kasvoi, kun vielä vaurastuivat perinnöstä niin että oli rahaa. Entistä oudompia ja tukalampia paikkoja kuten safarit Afrikassa, Jamaika, Bali. Ja kaikilla matkoilla äiti kapellimestarina pakottamassa koko jengni klo 7 aamulla ylös sängystä, ja sitten pakkokiertelyä nähtävyyksissä minuuttiaikataulun mukaan, kunnes jalkoja särki ja taju meinasi mennä helteestä. Matkoista on mulla muistikuva, että siellä on aina kiire, pakko mennä, pakko ehtiä - stressaavaa.
Ja sitten toki ne yllärit kuten vatsataudit tai giardia-loinen jonka kerran sain Egyptistä, tai ryöstetyksi tuleminen (Roomassa ja Barcelonassa), neljän tähden hotellihuone joka oli täynnä torakoita yms horrorit. Ei kiitos matkoja mulle.
LSD