Lue keskustelun säännöt.
Miksi et matkustele?
30.07.2018 |
Maailmassa on upeita paikkoja ja paljon nähtävää sekä koettavaa. Jotkut pysyttelevät Suomessa koko ikänsä, ankeaa.
Miksi sinä et matkustele?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on upeita paikkoja ja paljon nähtävää sekä koettavaa. Jotkut pysyttelevät Suomessa koko ikänsä, ankeaa.
Miksi sinä et matkustele?
Onhan Suomessakin upeita paikkoja ja paljon nähtävää sekä koettavaa. Samat maisemat jaksavat ilahduttaa minua kerta toisensa jälkeen. Kohta menen omalle pihalleni ihailemaan kesän kukkaloistoa, nauttimaan isojen puiden tarjoamasta varjosta.
Kotikaupungissanikin on paljon kohteita joissa en ole käynyt, tai ainakaan pitkään aikaan en ole. Sitä paitsi tykkään tekemisestä. Esim. nikkarointi on helpompaa kun ei ole matkalla, ja kalastankin mieluummin omaan tahtiini ja vesillä jotka suunnilleen tunnen. Tuntuisi tyhmältä mennä jonkun oppaan perässä kalapaikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en pidä matkustamisesta. En kaipaa sitä yhtään mitenkään, en saa siitä mitään. Ei kiinnosta nähdä livenä muita paikkoja, ei kiinnosta eksoottiset ruoat, kulttuurit, mikään sellainen. Sen sijaan saan stressiä kaikesta ennakoimattomasta eli matkat on mulle stressiä, ilman mitään iloa. Miksi siis tuhlaisin rahaa ja ympäristöä sellaiseen mistä en edes saa mitään. Olen ollut ulkomaanmatkalla viimeksi 1980-luvulla enkä usko että eläissäni sellaiselle enää menen.
Kuulutko johonkin uskonlahkoon? Vai oletko asperger tai muuten autistinen?
En kuulu mihinkään lahkoon, olen agnostikko. Asperger tai autistikaan en ole. Mutta erittäin introvertti erakkoluonteinen koti-ihminen kyllä. Minua kiinnostaa enemmän pääni sisällä kuvittelemani fantasiamaailmat kuin jotkut tosimaailman paikat. Jotka loppujen lopuksi on aika samanlaisia keskenään, verrattuna siis siihen mitä kaikkea voi itse luoda päässään.
😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa päästä johonkin kauemmas, pitää lentää, ja se saastuttaa.
Niinhän ne väittävät. Hiilijalanjälkeä voi sitten pienentää muilla keinoin. Pari kolme lentoa vuodessa ei kai ole niinpaha.
Yhden kaukolennon hiilijalanjäljen korjaat, kun olet vuoden autoilematta.
Ei muuten korjaa. Luin hiljattain jostain että jos nelihenkinen perhe tekee Thaimaan matkan, sen hiilijalanjälki vastaa 170 000 kilometrin autoilua. Yhtä henkeä kohden siis 42 500 km. Korjataksesi yhden Thaimaan matkan hiilijalanjäljen, sinun täytyy olla neljä vuotta autoilematta.
Ei huvita, ei oo rahaa eikä ketään kenen kanssa matkustella.
Ehkä myöhemmin..
Mitä on täällä, sitä on kaikkialla muuallakin; ja mitä ei ole täällä, sitä ei ole missään muuallakaan.
Näin sanotaan jo Mahabharatassa, joka on maailmanhistorian mahtiteoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 90 maata takana. En vaan enää viitsi. Isä oli aikoinaan lentäjä ja itsekin olin muutaman vuoden Finnairilla töissä.
Kaikki, missä haluan käydä olen jo käynyt. Mm New Yorkissa n 20 krt.
Kesäloma meni appivanhempien mökillä.
Lapset viihtyivät todella hyvin. Meillä on aitassa omat makuusopit.
Tehtiin ruokaa vuoronperään, syötiin koko 3 viikkoa joka pv uusia perunoita ja kasvimaalta vihanneksia. Kalaa, jos vaan tuli, yleensä tuli.
Luin joka pv kirjan ja vaan olin. Aivan ihanaa.
Minä en matkusta turhan takia. Se on aina joko työmatka tai sitten minulla on muuta asiaa. Typerä lentää huvikseen maapallon toiselle puolelle. Onko elämä niin tyhjää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen AS ja kotikulmat tuntuu turvallisilta.
Raha.
En takuulla olisi tässä juuri nyt, jos olisi sitä saakelin fyrkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei kiinnosta matkustelu mutta mieheni pakottaa minutmatkustamaan. Nytkin ollaan ulkomaille, huomenna kotiin onneksi, mutta mies suunnittelee jo ensi vuoden matkaa :( taalla missa ollaan nyt on liian kuuma minulle, koko ajan pitaisi olla meressa ettei kuivu.
Vierailija kirjoitti:
En halua sekoittaa suolistoani ulkomaan erilaisella bakteerikannalla. Lähiruoka ja lähibakteerit niin maha (ja sitä kautta ihminen) voi hyvin.
Olen katsonut varmaan liian monta jaksoa sarjasta Monsters inside me, ei oikein kiehdo lähteä hakemaan ulkomailta jotain loista, ameebaa tai muuta alkueläintä. Yhden ruokamyrkytyksen lomakohteessa ulkomailla kokeneena voinen todeta, että kiitti mulle riitti sen sortin eksotiikka.
Mä olen matkustanut yli 80 matkaa ja mulla on ollut ruokamyrkytys 3x.
Sain ne kotikaupungissani Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei huvita. Matkustelu kyllä voisi olla kivaa jos olisi loputtomasti rahaa, mutta kun ei ole niin kaikki se stressi siitä että miten minnekin pääsee ja mitä kaikki maksaa ja huijareiden varominen ja kaikki häslinki. Työstä käy.
Millä rahalla? Minäkin haluaisin olla trendikäs, joten voisitko sinä ap lahjoittaa minulle niin paljon rahaa, että voisin matkustella?
t:ankea köyhä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ittsetunto ja elämisenilo puuttuuu. Sitä ei ole suootu. Ehkä se tuliisi ansaita, muttta en jaksa uskoaa siihen.
Mulla taas 1970-1980-luvulla vanhemmat hävittivät minusta matkailuhalun loppuiäksi. Kun piti vähän väliä rampata jossain. Eka ja toinen kerta, muistaakseni Kypros ja Kanarian saaret, se tuntui jännältä, lapsi kun vielä olin. Mutta sielläkin alkoi heti varjopuolet iskeä: Kyproksella sain kamalan ripulin ja oli tukalan kuumaa. Kanarian saarilla meressä minuun osui myrkyllinen meduusa (portugalinsotalaiva), vietin vuorokauden sairaalassa ja sen jälkeenkin olin kipeä, pahoinvoiva ja turvonnut. Veljeni sinä aikana sai ripulin ja vietti lomaa ilmastoimattomassa, tulikuumassa hotellihuoneessa heikkona ja kuumissaan. Ja äiti oli vihainen kuin ampiainen kun kallis loma on pilalla eikä voi mennä nähtävyyksiä katsomaan.
Tuosta vanhempien matkainto kasvoi, kun vielä vaurastuivat perinnöstä niin että oli rahaa. Entistä oudompia ja tukalampia paikkoja kuten safarit Afrikassa, Jamaika, Bali. Ja kaikilla matkoilla äiti kapellimestarina pakottamassa koko jengni klo 7 aamulla ylös sängystä, ja sitten pakkokiertelyä nähtävyyksissä minuuttiaikataulun mukaan, kunnes jalkoja särki ja taju meinasi mennä helteestä. Matkoista on mulla muistikuva, että siellä on aina kiire, pakko mennä, pakko ehtiä - stressaavaa.
Ja sitten toki ne yllärit kuten vatsataudit tai giardia-loinen jonka kerran sain Egyptistä, tai ryöstetyksi tuleminen (Roomassa ja Barcelonassa), neljän tähden hotellihuone joka oli täynnä torakoita yms horrorit. Ei kiitos matkoja mulle.