Minusta on epäreilua että hoikilla ystävilläni ei ole yhtä paljoa makean himoa kuin minulla..ja he pysyvät hoikkina ja minä vain lihon ja lihon.
Tänäänkin minun piti olla dieetillä mutta sitten muistin että pakastimeen oli jäänyt tyttären jäätelöitä ja söin ne. Minua ärsyttää että paras ystäväni on selkeästi etuoikeutetumpi koska hän pysyy hoikkana eikä edes himoitse herkkuja. Kuinka voisin pysyä pois herkuista vai onko ainoa keino mennä vatsa laukun pienennykseen joka veisi ruokahalut?? En yksinkertaisesti pysty olla syömättä jos sitä tuodaan eteeni. Olen käynyt myös terapiassa asiasta ja sekään ei auta
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista ahmimista kyllä. Voisiko teillä ahmijoilla olla jokin puutostila, joka sitä aiheuttaa? Sinkkiä jotkut suosittelevat, en tiedä.
Googlaa Tiede-lehden artikkeli ”Kilot kertyvät aivoissa”!
Kiitos vinkistä mutta aihe ei kiinnosta minua tässä kohtaa riittävästi. Ehkä jos joku päivä huomaan itse ahmivani aloittajan tavoin. Nyt tyydyn ihmettelemään.
Kyllä se on väärin.Ei suomen kieltä nyt voi mulkata mten tahtoo.Lihota lihosin p.o. lihoa lihoin.
Miksi heti puolustellaan että näin voi sanoa kun ei osata sanoa suomen kieliopin mukaan.
Tuon sanamuodon ymmärrän turun murteessa.Siellä on hassu tapa,yhtä lailla kuin savon tai pohjanmaan tai karjalan murteiden erikoisuudet,eli:minä leivoin tänään,minä leiposin tänään.Toinen esimerkki:minä huomasin sen,minä huomasisin sen.
Mutta jos ei puhu mitään erilaista murretta,miksi pitää väännellä sanoja miten tahtoo.Jos ei ole sitten tarkoitus luoda oma murre,palstamammojen murre.
Vierailija kirjoitti:
Asiaahan on paljon tutkittu ja tuloksena on se, että lihavien ihmisten suolistobakteerit ovat luonnollisestikin sokerin ja rasvan syömisen takia muovautuneet niin, että sokeria ja rasvaa hinkuvia bakteereita on paljon. Nämä sitten möyrivät nälkäisinä mahassa jos sokeria ja rasvaa ei tule. :) Hoikat taas syövät paljon kasviksia ja kuituja, ja heidän mahassaan möyrivät näitä aineita haluavat bakteerit. Suoliston bakteerikanta vaikuttaa ihmisen mielihaluihin. Eli jos haluat oikeasti laihtua, ala syödä terveellisesti, jolloin suolistosi sokeri- ja rasvabakteerit ennen pitkää kuolevat ja kasvis- ja kuitubakteerit vahvistuvat, ja nämä sitten viestivät elimistöllesi, että lisää porkkanaa, selleria ja kokojyvää! Silloin terveellisesti syöminen on helppoa.
Täyttä puppua. Kaikki hoikat eivät tosiaan syö terveellisesti!! Kyse on ainoastaan siitä, että aineenvaihdunta kuluttaa tarpeeksi energiaa syötyyn ruokamäärään nähden. Normaalipainoinen voi syödä päivässä vaikkapa yhden mättöaterian eikä paljon muuta lisäksi tai juoda kaljaa ja polttaa tupakkaa. Ainernvaihdunta ja energian kulutus ovat yksilöllisiä joten yleispäteviä laihdutusohjeita on vaikea antaa. Hormonitoiminta, lihasmassa, yleissairaudet jne, vaikuttavat.
Mä taas olen hoikka ja mulla on siltikin makeanhimo. Jatkuvasti. Syön päivittäin karkkia suklaata sipsejä tai jäätelöä. Ja juomana kokista. Oon tullu siihen tulokseen että omistan varmaan jonkinlaisen imeytymishäiriön.
Vierailija kirjoitti:
Sinulta puuttuu itsekuri. Sen takia olet lihava.
Sinulta puuttuu itsekuri. Sen takia sylet suustasi ilkeyksiä tuntemattomille. Missä ero?
Vierailija kirjoitti:
Asiaahan on paljon tutkittu ja tuloksena on se, että lihavien ihmisten suolistobakteerit ovat luonnollisestikin sokerin ja rasvan syömisen takia muovautuneet niin, että sokeria ja rasvaa hinkuvia bakteereita on paljon. Nämä sitten möyrivät nälkäisinä mahassa jos sokeria ja rasvaa ei tule. :) Hoikat taas syövät paljon kasviksia ja kuituja, ja heidän mahassaan möyrivät näitä aineita haluavat bakteerit. Suoliston bakteerikanta vaikuttaa ihmisen mielihaluihin. Eli jos haluat oikeasti laihtua, ala syödä terveellisesti, jolloin suolistosi sokeri- ja rasvabakteerit ennen pitkää kuolevat ja kasvis- ja kuitubakteerit vahvistuvat, ja nämä sitten viestivät elimistöllesi, että lisää porkkanaa, selleria ja kokojyvää! Silloin terveellisesti syöminen on helppoa.
Suolisto ja sen bakteerit kyllä nykytiedon mukaan vahvastikin vaikuttavat ruokahaluun ja ravinnon imeytymiseen, mutta tuossa viestissä oli kyllä asiavirheitä.
Ei ne "sokeri- ja rasvabakteerit" kuole. Ihmisen elimistöön muodostuu perus bakteerikanta 3 ikävuoteen mennessä, eikä sen lajikoostumus oikeastaan muutu ikinä. Jos olet syntynyt länsimaiseen sekaruokavalioon, niin vaikka olisit vegaani tuosta eteenpäin, bakteerifloora on aina länsimaisen sekasyöjän floora. Mutta, ruokavalio vaikuttaa näiden bakteerien geenien ilmenemiseen, eli bakteerit voivat toimia eri tavalla sen mukaan mitä ruoka on.
Lisäksi niinkään ei ole kyse siitä, että tietyt bakteerit hinkuisivat ruokaa, mutta on tunnistettu kyllä suoliston mekanismeja jotka aiheuttavat aivojen nälkäkeskuksen kautta nälän tunteen. Esim. runsas eläinrasva, emulgointiaineet ja keinomakeutusaineet on sellaisia, että ne voivat aiheuttaa suolen läpäisevyyden lisääntymista, bakteerien toiminnan muutoksia, metabolista toksemiaa niin että aivojen nälkäkeskukseen menee liian usein viesti että on nälkä.
Kansantajuista kuvausta näistä asioista haluavat, lukekaa eturivin suolistoflooratutkijan Emeran Mayerin "Viisas vatsa".
Elämä nyt vain on erittäin epäreilua. Omalta kohdaltani voisin kirjoittaa siitä kokonaisen romaanisarjan, mutta ei taitaisi kiinnostaa ketään. Täälläkin pienet avautumiseni tyrmätään oitis ulinana.
Kyllä geenit vaikuttavat, mutta iso syy painoeroille on myös siinä, että hoikat tekevät terveellisiä valintoja, mihin vaikuttaa esim. juuri tuo edellä kuvattu suoliston bakteerikanta. Voi esim. olla, että heidän suolistonsa himoitsee salaattia, ja joku täytekakku on aivan yhdentekevä. Kannattaa siis syödä terveellisesti, niin elimistö himoitsee terveellistä ruokaa. Ihminenhän on, mitä hän syö, eli jos syö kultaa, niin kroppakin on kultaa, mutta jos syö p*skaa, niin kyllä kroppakin on sitä itseään pitkässä juoksussa.
Vierailija kirjoitti:
Asiaahan on paljon tutkittu ja tuloksena on se, että lihavien ihmisten suolistobakteerit ovat luonnollisestikin sokerin ja rasvan syömisen takia muovautuneet niin, että sokeria ja rasvaa hinkuvia bakteereita on paljon. Nämä sitten möyrivät nälkäisinä mahassa jos sokeria ja rasvaa ei tule. :) Hoikat taas syövät paljon kasviksia ja kuituja, ja heidän mahassaan möyrivät näitä aineita haluavat bakteerit. Suoliston bakteerikanta vaikuttaa ihmisen mielihaluihin. Eli jos haluat oikeasti laihtua, ala syödä terveellisesti, jolloin suolistosi sokeri- ja rasvabakteerit ennen pitkää kuolevat ja kasvis- ja kuitubakteerit vahvistuvat, ja nämä sitten viestivät elimistöllesi, että lisää porkkanaa, selleria ja kokojyvää! Silloin terveellisesti syöminen on helppoa.
Olipa hyvin selitetty.
Vierailija kirjoitti:
Elämä nyt vain on erittäin epäreilua. Omalta kohdaltani voisin kirjoittaa siitä kokonaisen romaanisarjan, mutta ei taitaisi kiinnostaa ketään. Täälläkin pienet avautumiseni tyrmätään oitis ulinana.
Älä silti syö, vaikka tuntuu, ettei sinua ymmärretä. Lihominen on paljon sitä, että syödään itseinhon ja sosiaalisen häpeän vuoksi liikaa. Vihan tunteita voi purkaa monella tapaa, esim. lenkkeilemällä, harrastuksissa jne.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä geenit vaikuttavat, mutta iso syy painoeroille on myös siinä, että hoikat tekevät terveellisiä valintoja, mihin vaikuttaa esim. juuri tuo edellä kuvattu suoliston bakteerikanta. Voi esim. olla, että heidän suolistonsa himoitsee salaattia, ja joku täytekakku on aivan yhdentekevä. Kannattaa siis syödä terveellisesti, niin elimistö himoitsee terveellistä ruokaa. Ihminenhän on, mitä hän syö, eli jos syö kultaa, niin kroppakin on kultaa, mutta jos syö p*skaa, niin kyllä kroppakin on sitä itseään pitkässä juoksussa.
Tämä on kyllä niin höpöhöpöä että hoikat eivät edes HALUA syödä herkkuja vaan salaatti on heille sitä herkkua :,D ihan joka ikinen päivä teen päätöksen etten osta sitä sipsipussia jota tekee kaupassa mieli. Jos ostaisin, olisin lihava.
Vierailija kirjoitti:
Sinulta puuttuu itsekuri. Sen takia olet lihava.
Melko ikävää syyllistämistä.
Hoikkana pysyminen ei ainakaan minulta vaadi itsekuria. Minulla ei ole makeanhimoa lähes koskaan, en pidä myöskään rasvaista ruuasta. Olen aina syönyt mitä ja milloin haluan. Usein syön hieman väkisinkin, sillä esim. väsymys, stressi, kuukautiset, helle jne. vievät ruokahalun, jolloin joudun jopa miettimään, mitä saan alas ja missä olisi tarpeeksi energiaa polttoaineeksi. Meitä on erilaisia. Jotkut syövät vaikkapa suruunsa, toiset laihtuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, että käytit sanamuotoa lihon etkä virheellistä lihoan (*puistatus*), jota näkee tuon tuosta.
AINAKO tuosta asiasta pitää jankuttaa! Lihoa ja lihota ovat samaa tarkoittavia rinnakkaismuotoja, eikä kumpikaan ole väärin.
'Lihota' on väärin tuossa yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulta puuttuu itsekuri. Sen takia olet lihava.
Melko ikävää syyllistämistä.
Hoikkana pysyminen ei ainakaan minulta vaadi itsekuria. Minulla ei ole makeanhimoa lähes koskaan, en pidä myöskään rasvaista ruuasta. Olen aina syönyt mitä ja milloin haluan. Usein syön hieman väkisinkin, sillä esim. väsymys, stressi, kuukautiset, helle jne. vievät ruokahalun, jolloin joudun jopa miettimään, mitä saan alas ja missä olisi tarpeeksi energiaa polttoaineeksi. Meitä on erilaisia. Jotkut syövät vaikkapa suruunsa, toiset laihtuvat.
Jep samaa mietin, että olen 43 v, ollut ikini hoikka (nyt 165 cm, 52 kg) enkä ole ikinä tarvinnut mitään itsekuria tällaisena pysymiseen. Syön mitä haluan, milloin haluan. Mutta minun ruokahalu on sellainen että jos syön joskus tavallista enemmän, sitten nälkä ei tule vähään aikaan tai tekee mieli vaan jotain ihan kevyttä, eli vaikka juhlissa mässäämisen kalorit luonnostaan, ilman tietoista päätöstä syödä kevyemmin, tasapainottuvat seuraavien päivien aikana. Lisäksi en koskaan tunne mitään kohtuuttomia himoja makeaan tai muuhunkaan. Syön useamman kerran viikossa esim. suklaata tai karkkia, mutta määrä jonka haluan syödä kerralla on pieni, esim. ei tee suklaalevystä enempää mieli kuin 1 rivi paloja.
Se on ainakin tervettä, että myönnät ihan suoraan että lihavuutesi johtuu herkkujen ahmimisesta eikä mistään lihavuusgeenistä tai poikkeuksellisen heikosta aineenvaihdunnasta. Hatunnosto sille.
Samassa jamassa ollaan. Hoikat ystäväni syövät kolmasosan siitä kuin minä, eikä heidän tee enempää mieli. Koskee makeaa ja suolaista. Helppohan se on pysyä hemaisevana, kun ei edes tee mieli mättää. Itse en kykene lopettamaan syömistä, selvä syömishäiriö enkä usko terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulta puuttuu itsekuri. Sen takia olet lihava.
Melko ikävää syyllistämistä.
Hoikkana pysyminen ei ainakaan minulta vaadi itsekuria. Minulla ei ole makeanhimoa lähes koskaan, en pidä myöskään rasvaista ruuasta. Olen aina syönyt mitä ja milloin haluan. Usein syön hieman väkisinkin, sillä esim. väsymys, stressi, kuukautiset, helle jne. vievät ruokahalun, jolloin joudun jopa miettimään, mitä saan alas ja missä olisi tarpeeksi energiaa polttoaineeksi. Meitä on erilaisia. Jotkut syövät vaikkapa suruunsa, toiset laihtuvat.
Just näin!
Vierailija kirjoitti:
Eli olet kuin sinivalas, joka ui suu auki krilliparveen.
repesin:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä geenit vaikuttavat, mutta iso syy painoeroille on myös siinä, että hoikat tekevät terveellisiä valintoja, mihin vaikuttaa esim. juuri tuo edellä kuvattu suoliston bakteerikanta. Voi esim. olla, että heidän suolistonsa himoitsee salaattia, ja joku täytekakku on aivan yhdentekevä. Kannattaa siis syödä terveellisesti, niin elimistö himoitsee terveellistä ruokaa. Ihminenhän on, mitä hän syö, eli jos syö kultaa, niin kroppakin on kultaa, mutta jos syö p*skaa, niin kyllä kroppakin on sitä itseään pitkässä juoksussa.
Tämä on kyllä niin höpöhöpöä että hoikat eivät edes HALUA syödä herkkuja vaan salaatti on heille sitä herkkua :,D ihan joka ikinen päivä teen päätöksen etten osta sitä sipsipussia jota tekee kaupassa mieli. Jos ostaisin, olisin lihava.
Ei ole höpöhöpöä. Olen hoikka, nuorena jopa liian laiha. Jos saan valita esim. savulohisalaatin ja pitsan, tai sipsipussin ja vesimelonin väliltä, niin salaatti ja meloni, kiitos. Ne mielestäni ovat oikeasti herkullisempia, ilman mitään itsekuria.
Ihmisten mieltymyksistä on eroja, ehkä liittyen maku- tai hajuaistiin?
En ole koskaan syönyt esim, kermaa, sianlihaa tai friteerattuja ruokia, kuten ranskalaisia, mielelläni, en vain pidä mausta. Pidän kirpeistä ja raikkaista mauista, karkeista pidän vain salmiakista. Myöskään lapseni eivät koskaan pitäneet esim. kermasta tai suklaasta. Mieluummin kalaa ja kasviksia, kuin sipsejä ja kakkua.
Mummoikäinen olen.
1) huonot tottumukset
2) tunteisiin syönti
En ole koskaan syönyt makeisia yms., joten minulla ei ole mitään käytösmallia mennä kaupassa niille hyllyille. Kun menen kauppaan, ostan ruokatarvikkeet kunnon ruokaan ja siinä se. Lisäksi syön riittävästi normaalia ruokaa. Koskaan ei ole minkäänlaista himoa makeaan. Tälläkin hetkellä minulla on joku lahjaksi saatu kuukausia vanha konvehtirasia kaapin perällä ja olen syönyt siitä ehkä kaksi palaa. Minulla ei ole koskaan himoa makeaan. Kun vietämme leffailtaa vaimon kanssa, saatamme syödä kulhollisen hedelmiä herkkuina. Kannattaa kokeilla siirtymistä niihin. Ajaa aivan saman asian ja tekee hyvää kropalle.
2) kun olin nuorempi, olin hetken aikaa anorektinen ja sen jälkeen hiukan pidemmän aikaa ahmija. Molemmat tilat johtuivat minusta tunnepuolen häiriöistä. Kun sain sosiaalisen elämäni kuntoon, syöminen järkevöityi. Nykyisin ruoka ei ole millään lailla kiinnostava asia elämässäni. Nautin maukkaista ruoista, mutta 90 % ajasta se on polttoainetta, joka mahdollistaa muun mukavan elämän ja tavoitteiden saavuttamisen.