Lue keskustelun säännöt.
Tasoteoriasta asiallista keskustelua tähän ketjuun kiitos
27.07.2018 |
Te jotka tällä palstalla väitätte ettei tasoteoriaa ole olemassa, kuulutte selvästi siihen tasoluokkaan että olette niin kauniita/komeita ettei teidän tarvitse ajatella omaa kelpaavuuttanne. Halusittepa tai ette, tasoteoria on kuitenkin olemassa. Kaikki ihmiset eivät ole samannäköisiä. On rumia, taviksia ja kauniita/komeita. Itse olen ruma nainen ja tiedostan kyllä paikkani. Tiedän että kelpaan komeille miehille seksiin, mutta suhteeseen en komeaa miestä saisi ikinä. Haluaisin perusteluita siihen, miten voitte väittää ettei tasoteoria ole todellinen?
Kommentit (1170)
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä tarve pelimiesten haukkumiseen toisaalta kumpuaa?
Kysy mieluummin, mistä tämä tarve pelimiesten ihannointiin kumpuaa? Miksi palstamiehet haluaisivat olla epärehellisiä ketkuja, jotka lipevillä valheillaan huijaavat naisia ihastumaan itseensä?
Varmaan ne ovat nämä huijatut naiset jotka heitä haukkuvat - ja ne, jotka eivät todellakaan heihin koskisi pitkällä tikullakaan. Ne, jotka haluavat heidän kanssaan irtoseksiä ihan irtoseksin vuoksi (kyllä kai niitäkin on), tuskin haukkuvat.
Unohdit taas, että täällä kirjoittelevat the palstamamman asemesta useat eri naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuitenkin ihan perus tavikset löytää rakkautta, siinä se teoria kusee.
Miten niin? Tavikset tavisten kaa, niin menee "teoria".
Paitsi eihän se ole mikään teoria, vaan itsestäänselvyys, kaikille joilla on silmät eikä silmälappuja tai ruusunvärisiä laseja.
No mutta kun näiden tasoteoreetikkojen mukaan se ei mene niin. Viisi prosenttia miehistä pyorittelee 95 prosenttia naisista, ja tavikset jäävät ilman. Etkö nyt tuota vertaa tiedä, vaikka täällä palstalla päätoimisesti roikut!
Pareton jakauma tunnetaan muuten myös 80/20 sääntönä, pätee vapaassa markkinassa niin rahaan kuin seksiinkin.
Onko tälle väittämälle todisteita?
Siis nimenomaan mitä seksiin tulee.
Pareton jakaumassa on se ongelma, että sitä yritetään saada sopimaan ilmiöihin joihin sse ei sovi. Sitten papukaijalauma toistelee asiaa totuutena ymmärtämättä mitään sekä jakauman oikeasta käytöstä, että siitä miten suhteet muodostuvat. Säälittävää älyn köyhyyttä.
Miksi on niin mahdotonta ajatella seksin jakautuvan samalla tavalla kuin varallisuuden?
Eri
Vaikka siksi, että seksiä ei ole mikään tietty määrä tiettynä ajanhetkenä. Se, joka ei saanut nuorena seksiä, voi saada sitä myöhemmin ja toisinpäin. Tällöin on hankala määritellä, lasketaanko se pareto-jakauma koko elinhistorian aikana vai esim nuoruusvuosilta vai miten. Ja lasketaanko ainoastaan seksikumppaneiden määrää vai seksikertojen määrää, jolloin pakkaa sekottaa parisuhteessa harrastetut seksikerrat. Ja miten otetaan vertailussa huomioon henkilön sinkkunaoloaika. Eli näitä ei saada kovin helposti vertailukelpoisiksi suureiksi, toisin kuin varallisuus, jolle on olemassa tietyt laskentakaavat ja voidaan laskea kultakin tietyllä hetkellä.
Kamoon nyt.
On hemmetin harvinaista että asetelmat kääntyisivät toisin päin. Ja jos kääntyvät, johtuu se muista tekijöistä kuten siitä että nörtti X onkin ison forman CEO ja entinen pelimies räkälässä pyörivä rapajuoppo. Mutta yhtä lailla voi mennä niin että pelimies on CEO ja naisettomuudesta masentunut mies se rapajuoppo.Kyllä mekanismi menee niin päin että seksin harrastaminen eri naisten kanssa on kuin sijoitus joka kasvaa korkoa itsevarmuuden, määrätietoisuuden, rentouden ja naisenlukutaidon muodossa.
Ja seksin saaminen parikymppisenä on eri asia kuin kolmekymppisenä. Parikymppisenä seksihalut ovat kovimmillaan ja naiset kukkeimmillaan.
Tai sitten se menee niin, että monien naisten pyörittely nuorena - kenties jopa siinä paljon parjatussa rakkaudessa pettyminenkin - tekee miehestä kyynisen, ilkeän ja naisia esineellistävän katkeron, joka ei enää kiinnosta naisia tai kiinnostu naisista. Ja kenties joku toinen mies tapaa vasta aikuisena naisen, jonka kanssa voi harjoittaa taitojaan ja kasvattaa itsevarmuuttaan, joten hänen haluttavuutensa kasvaa vasta varttuneemmalla iällä. Et voi tietää. Koko elämän kirjo ja kaikkien miesten elämänkulku ei paljastu niistä pelimiesoppaista, joita rahanahneet markkinamiehet tahkoavat p*llunkipeille taulapäille.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
Miten voi olla vaikea ymmärtää, että se kaatokokemus ainoastaan heikentää tasoasi naisten silmissä? Kyllä, olen torjunut kaikki nämä panoalfat ja hyväksynnän anna vain tasokkaille miehille. Miksi kusetat itseäsi tuolla tavoin? Mikä kylmässä todellosuudessa ärsyttää? Miksi olet retardi?
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
Miten voi olla vaikea ymmärtää, että se kaatokokemus ainoastaan heikentää tasoasi naisten silmissä? Kyllä, olen torjunut kaikki nämä panoalfat ja hyväksynnän anna vain tasokkaille miehille. Miksi kusetat itseäsi tuolla tavoin? Mikä kylmässä todellosuudessa ärsyttää? Miksi olet retardi?
Listaa sinun silmissäsi tasokkaan ja kiinnostavan miehen ominaisuudet.
Rehellisesti, jättämättä pois mitään LMS-akselilla (looks, money, status).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
Sinun luetteloosi puolestaan liittyy se dilemma, että suljet silmäsi siltä tosiasialta että elämä ei ole sellaista kuin huolellisesti rakennellussa ajatushimmelissäsi olet sommitellut.
- eri naisista erilaiset miehet ovat komeita (aivan totta, kaikki eivät pidä tummista laatikkopäistä vaikka kuinka tätä jankkaisit)
- älykkyys ja koulutetus ovat pitkälti kehitettävissä olevia ominaisuuksia, ja näiden kehittämisestä voi seurata menestys josta taas voi poikia kunnianhimoa ja määrätietoisuutta - syntymässä perityllä älykkyydellä ei pitkälle pötkitä, jos itseään ei kehitä, olkoonkin alkuaan geneettinen piirre (ja aivan totta on myös se, että nämä piirteet eivät välttämättä edes ole kaikista naisista puoleensavetäviä)
- Suomessa on aika vähän ns. hyviä sukuja, ja jostainhan ne hyvätkin suvut ovat joskus alkunsa saaneet, joku on ollut niissäkin ensimmäinen
- mikään edellä luetelluista ei takaa miehelle sitä kaunista ja fiksua tyttöystävää (muistellaanpa vaikka erästäkin joukkosurmaajaa...)
- miksi se on jokin maailmanluokan ongelma, jos jokainen mies ei saa haluamaansa naista - eihän jokainen nainenkaan saa haluamaansa miestä (eivätkä naiset silti vingu miesten pahuutta ja uhkaile yhteiskuntarauhan menetyksellä)
Aina ei saa kaikkea mitä haluaa. Aikuiset ihmiset yleensä ymmärtävät tämän. Vain pienet lapset kuvittelevat, että heille kuuluu tuoda tarjottimella kaikki mitä he haluavat, ja se lapsille suotakoon. Jossain vaiheessa on kuitenkin syytä kasvaa aikuiseksi.
Ei mutta kun jokaiselle vellihousullekin pitäisi yhteiskunnan taata paljon irtoseksiä kauniilta 16-25-vuotiailta naisilta, jotta maailmanrauha pelastuisi.
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
Miten voi olla vaikea ymmärtää, että se kaatokokemus ainoastaan heikentää tasoasi naisten silmissä? Kyllä, olen torjunut kaikki nämä panoalfat ja hyväksynnän anna vain tasokkaille miehille. Miksi kusetat itseäsi tuolla tavoin? Mikä kylmässä todellosuudessa ärsyttää? Miksi olet retardi?
Olen joskus miettinyt näitä pelkän p*llun perässä ryntäileviä, ulkonäkökeskeisiä miehiä, että onko tuo taipumus tunteettomaan jyystämiseen jokin myötäsyntyinen vamma päässä vai kehittyykö moinen kyvyttömyys syvempiin tunteisiin jossain kohtaa lapsuuden tai nuoruuden aikana. Jokin suunnaton pettymys tunnepuolella, perusturvallisuuden järkkyminen tai onneton rakkaus...
Kuitenkin kun iso osa miehistä on ihan normaalilla tunne-elämällä varustettuja, välittämään ja rakastamaan kykeneviä ihmisiä, jotka pariutuvat toisen ihmisen, eivät pelkän naaman-t*ssien-p*rseen-p*llun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
Sinun luetteloosi puolestaan liittyy se dilemma, että suljet silmäsi siltä tosiasialta että elämä ei ole sellaista kuin huolellisesti rakennellussa ajatushimmelissäsi olet sommitellut.
- eri naisista erilaiset miehet ovat komeita (aivan totta, kaikki eivät pidä tummista laatikkopäistä vaikka kuinka tätä jankkaisit)
- älykkyys ja koulutetus ovat pitkälti kehitettävissä olevia ominaisuuksia, ja näiden kehittämisestä voi seurata menestys josta taas voi poikia kunnianhimoa ja määrätietoisuutta - syntymässä perityllä älykkyydellä ei pitkälle pötkitä, jos itseään ei kehitä, olkoonkin alkuaan geneettinen piirre (ja aivan totta on myös se, että nämä piirteet eivät välttämättä edes ole kaikista naisista puoleensavetäviä)
- Suomessa on aika vähän ns. hyviä sukuja, ja jostainhan ne hyvätkin suvut ovat joskus alkunsa saaneet, joku on ollut niissäkin ensimmäinen
- mikään edellä luetelluista ei takaa miehelle sitä kaunista ja fiksua tyttöystävää (muistellaanpa vaikka erästäkin joukkosurmaajaa...)
- miksi se on jokin maailmanluokan ongelma, jos jokainen mies ei saa haluamaansa naista - eihän jokainen nainenkaan saa haluamaansa miestä (eivätkä naiset silti vingu miesten pahuutta ja uhkaile yhteiskuntarauhan menetyksellä)
Aina ei saa kaikkea mitä haluaa. Aikuiset ihmiset yleensä ymmärtävät tämän. Vain pienet lapset kuvittelevat, että heille kuuluu tuoda tarjottimella kaikki mitä he haluavat, ja se lapsille suotakoon. Jossain vaiheessa on kuitenkin syytä kasvaa aikuiseksi.
Ei mutta kun jokaiselle vellihousullekin pitäisi yhteiskunnan taata paljon irtoseksiä kauniilta 16-25-vuotiailta naisilta, jotta maailmanrauha pelastuisi.
Tämä. Minä esim. olin naimisissa 18-vuotiaasta 35-vuotiaaksi asti, en ole sittemmin tavannut ketään jonka kanssa olisi ollut pidempää suhdetta. Tuolla ao. logiikalla minun pitäisi uhkailla kaikkia miehiä jollain totaalisekoamisella ja väkivallalla.
Olen keskittynyt niihin asioihin jotka ovat hyvin ja elän ihan hyvää elämää, vaikka yksinolo välillä surettaakin. Ja niin, mainitaan nyt, että entinen aviomies ei ollut komea laatikkopää vaan lyhyt ja hieman pyöreä duunari. Kelpasi oikein hyvin ja kelpaisi edelleen hänen kaltaisensa. Siitä huolimatta, että minulta monesti kyseltiin, miksi en "ota parempaa kun kerran saisin" (olin näiden ihmisten mielestä ns. liian hyvän näköinen miehelleni O_o).
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
Miten voi olla vaikea ymmärtää, että se kaatokokemus ainoastaan heikentää tasoasi naisten silmissä? Kyllä, olen torjunut kaikki nämä panoalfat ja hyväksynnän anna vain tasokkaille miehille. Miksi kusetat itseäsi tuolla tavoin? Mikä kylmässä todellosuudessa ärsyttää? Miksi olet retardi?
Listaa sinun silmissäsi tasokkaan ja kiinnostavan miehen ominaisuudet.
Rehellisesti, jättämättä pois mitään LMS-akselilla (looks, money, status).
Voin toki listata ominaisuuksia, joihin olen miehissä elämäni aikana ihastunut. Esim. entiset poikaystävät, saavuttamattomat ihastukset jne. Tämä on kyllä aika henkilökohtainen lista, mutta kun nyt kysyit.
Ensimmäinen rakkaus: ihastuin teini-ikäisenä. Mies oli pitkään, vuosia siis, työttömänä aikuisiässään. Ihastuin tapan, jolla hän huomioi mut ja empaattisuuteen. Olen ihan heikkona empaattisten miesten edessä. Persoonallisella tavalla hyvännäköinen, mutta ensiatapaamisella pidin miestä ihan tavallisen näköisenä, ei erottunut porukasta mitenkään. Ihastuin vasta kun tutustuttiin yhteisten kavereiden kautta.
Toinen: Yksinäinen ja erakoitunut tietokonenörtti ja alan opiskelija. Tutustuttiin IRC:ssä eikä mulla ollut hajuakaan minkä näköinen oli kun ihastuin. Alettiin sitten tutustumaan paremmin hitaan webcamin välityksellä ja mies oli aika tyypillisen nörtin näköinen, laiha ja pitkä ja eli hampurilaisilla ja kokiksilla. Omasta mielestäni aivan jumalattoman söpö ja hyvännäköinen. Tunsin olevani onnekas kun nappasin tällaisen helmen, jota muut naiset eivät olleet löytäneet (ei ollut seurustellut koskaan). Ihastuin herkkyyteen ja syvällisyyteen. Hän kuitenkin lopulta valitsi toisen.
Kolmas ihastus: Tutustuttiin yhteisten työprojektien aikana. Ihastuin jälleen kerran herkkyyteen ja empaattisuuteen, mutta ennenkaikkea huumorintajuun. Erittäin tasokas mies. Älykäs, huumorintajuinen, altruistinen, uskollinen ja sitoutuvainen. Kaikilla mittapuillani siis äärimmäisen tasokas mies.
Kaikki nämä ihastukseni ovat olleet ihan huipputasoa. Mulla on todella hyvä miesmaku. En pidä huonoista miehistä, ihastun vain parhaisiin. Kuulostaa omakehulta, mutta näin se vaan on. Mulla on jokin sisäinen tutka, joka aina bongaa porukan parhaimman luonteen omaavan miehen. Olen myös ihmetellyt mitä nämä ovat minussa nähneet, koska en pidä itseäni millään tavalla näiden tasoisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässähän nyt monessakin viestissä on pohjavireenä, että "kauneus on katsojan silmässä" ja että komeana pidetty mies ei välttämättä ola "minun mielestä" komea.
Tämä on mielestäni väärin ja näin asia ei ole. Uskonkin, että näiden väitteiden esittämisen taustalla on muut motiivit.
Tarjoan yhdeksi hypoteettiseksi selitykseksi sitä, että osalle kirjoittajista tulee paha mieli tai heitä vaan ärsyttää puhe tasoteoriasta. Monet eivät pidä sen ihmisiä ulkonäön ja fyysisen olemuksen mukaan arvottavasta perusideasta koska tämän idean voi nähdä olevan ristiriidassa esim. feministisen tai tasa-arvoisen ajattelun kanssa. Parisuhdemarkkinoilla ei vallitse tasa-arvo kuten esim. työsuhdemarkkinoilla vallitsee (tai tulisi vallita!). Komeat ja kauniit kahmivat joko monia tai ottavat parhaan oman halunsa mukaan. Feministinen ja jo ihan arkinen tasa-arvo ajattelukin on mielestäni jossain määrin ristiriidassa tässä ja koska tasa-arvo on arvokas arvo halutaan tukea tätä ajatusmallia silloinkin, kun se on todellisuuden kanssa ristiriidassa. Tästä syystä parisuhdemarkkinoilla saatetaan näytellä, että kuka tahansa on ikäänkuin kenelle tahansa saavutettavissa vaikka kauniille naiselle ei ikinä kelpaisi ruma ja tavallinen mies. Luonnollisesti kaikki ymmärtävät pelin hengen ja haluavat olla tahdikkaita mikä onkin parasta kaikille.
Toinen hypoteettinen selitys jota tarjoan on se, että teoria on ristiriidassa perinteisen romanttisen rakkausideaalin ja ihmisen vapaan tietoisen valinnan kanssa ja uskoisin tämän olevan yksi suurimmista antipatian selittäjistä. Meille on opetettu, että meillä on järki mikä meitä ohjaa. Kun joku keretoo meille, että järki mene sivuun kun himot ja tunteet astuvat peliin on kieltoreaktio luonnollinen.
Kolmantena hypoteettisen selityksenä tarjoan sitä, että naisilla on palkitsemisvalta ja huikea etulyöntiasema pariutumismarkkinoilla. Teoria kirjoittaa tämän auki. Naiset eivät pidä tästä koska heille on tärkeää vaalia uhristatusta eli asemaa jossa heidät nähdään miehiin verrttuna heikompina ja hyväksykäytetympinä. Näin voi olal tai voi olla olematta, mutta tässä elämän osa-alueessa, eli kumppanin etsinnässä naisella on parempi asema ja tätä ei toivota toitotettavaksi. Tätä syytä pidän kuitenkin vähäisempänä kuin kahta edellistä.
Koska on useita syitä miksi tasoteoriasta ei pidetä, lähes mikä tahansa sopiva vasta-argumentti kelpaa teorian yleisvastustamiseen. Kyse ei ole siis pohjimmiltaan siitä (minun mielestäni), että onko teorian väitteet ja perusideat totta vai tarua vaan koko konseptin yleisvastustamisesta. Koska siitä ei vaan pidetä monestakin syystä. Yleisvastustaminen ilmenee esim. myös niin, että tasosteoriaa tukevat mielipidekirjoitukset saavat keskimäärin enemmän miinuksia ja sitä vastustavat kirjoitukset saavat tykkäyksiä. Tasoteoria on sosiaalisesti epäsuosittu ja tabu aihe, joten omalla nimellä ja naamalla siitä puhuminen olisi sosiaalisesti tuhoisaa. Paras vasta-argumentti onkin sanoa, että "yleisesti komeana pidetty mies ei ole juuri minun silmissä minkään näköinen". Parhaan siitä tekee se, koska sen todenpitävyyttä ei voida todistaa ja kysymyksessä on yksilötasolla subjektiivinen mielipide joka voi ihan hyvin olla myös totta. Joukkotasolla asia ei ole edes tuohon suuntaan.
Komeus- ja kauneusihanne on todella universaali ja maailmanlaajuinen, sitä on tutkittu ja voisipa jopa sanoa, että useimpien omakohtaiset anekdoottiset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljäntenä selitysmallina esitän lopuksi vielä sitä, että tässä on kyse heteroiden parisuhdemarkkinoista eli miehen ja naisen välisestä vetovoimasta. Elämme aikoja jolloin homot, lesbot ja muu quuer-väki on saanut tai saamassa oikeuksiaan. Panseksuaalisuus on muodissa ja tasoteoria on tulokulmaltaan heteronormatiivinen. Vaikka queer edustaa ilmiönä väestöstä marginaalisen pientä osaa, suurin osa haluaa olla queer-väen oikeuksien puolella, myös minä ja osittaa tätä tukea esim. yleisvastustamalla sellaisia asioita joissa ajatellaan heteronormatiivisesti. Eli näitäjuttuja vastustetaan arvopohjalta riippumatta niiden totuusarvosta.
kekkuli kirjoitti:
Tässähän nyt monessakin viestissä on pohjavireenä, että "kauneus on katsojan silmässä" ja että komeana pidetty mies ei välttämättä ola "minun mielestä" komea.
Tämä on mielestäni väärin ja näin asia ei ole. Uskonkin, että näiden väitteiden esittämisen taustalla on muut motiivit.
Tarjoan yhdeksi hypoteettiseksi selitykseksi sitä, että osalle kirjoittajista tulee paha mieli tai heitä vaan ärsyttää puhe tasoteoriasta. Monet eivät pidä sen ihmisiä ulkonäön ja fyysisen olemuksen mukaan arvottavasta perusideasta koska tämän idean voi nähdä olevan ristiriidassa esim. feministisen tai tasa-arvoisen ajattelun kanssa. Parisuhdemarkkinoilla ei vallitse tasa-arvo kuten esim. työsuhdemarkkinoilla vallitsee (tai tulisi vallita!). Komeat ja kauniit kahmivat joko monia tai ottavat parhaan oman halunsa mukaan. Feministinen ja jo ihan arkinen tasa-arvo ajattelukin on mielestäni jossain määrin ristiriidassa tässä ja koska tasa-arvo on arvokas arvo halutaan tukea tätä ajatusmallia silloinkin, kun se on todellisuuden kanssa ristiriidassa. Tästä syystä parisuhdemarkkinoilla saatetaan näytellä, että kuka tahansa on ikäänkuin kenelle tahansa saavutettavissa vaikka kauniille naiselle ei ikinä kelpaisi ruma ja tavallinen mies. Luonnollisesti kaikki ymmärtävät pelin hengen ja haluavat olla tahdikkaita mikä onkin parasta kaikille.
Toinen hypoteettinen selitys jota tarjoan on se, että teoria on ristiriidassa perinteisen romanttisen rakkausideaalin ja ihmisen vapaan tietoisen valinnan kanssa ja uskoisin tämän olevan yksi suurimmista antipatian selittäjistä. Meille on opetettu, että meillä on järki mikä meitä ohjaa. Kun joku keretoo meille, että järki mene sivuun kun himot ja tunteet astuvat peliin on kieltoreaktio luonnollinen.
Markkinat, markkina-arvo, taso, tasokas=kaunis, ottavat parhaan=kauneimman, vieläpä kahmivat monia...
Kyllähän se tältä voi näyttää, jos jostain kammiostaan tuijottelee tilastoja, tindereitä ja pelimiesoppaita.
Se oikea elämä on tuolla ulkona. Jos et pärjää siellä, vika ei ole naisten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kekkuli. Kertoisitko nyt vielä mitä on parisuhde?
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vastaansinulle kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tttttttttt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
therealpanomikko kirjoitti:
Sama mielipide kuin yllä.
Jos mä mietin mitä yhteisiä piirteitä mun tuntemissani panomikoissa on, niin kappas vaan kaikki ovat miehiä joilta löytyy reippaasti yleisesti naisten arvostamia ominaisuuksia.
Alkaa tulemaan semmoinen fiilis että kun naiset sanoo "mä en koska pelimiehiin" niin sillä ei tarkoiteta oikeita panomikkoja vaan niitä limaisia pikkutakkispedejä jotka ei saa muiltakaan.
Oikeat panomikot on niitä tavallisia miehiä joiden kanssa asiat vain tapahtui...Taidampa kertoa minäkin tosielämän tarinan panomikosta. En kerro liikaa yksityiskohtia, ettei kukaan tunnista.
Olen tuntenut tämän panomikon jo 10 vuotta. Hänellä on satoja panoja taustalla, en siis ole yksi näistä. Nykyään panomikko on pitkässä parisuhteessa, tekee töitä ja kasvattaa lapsiaan. Panomikon ja hänen vaimonsa tuntien heidän suhteensa on todella hirveä, se ei ole onnellista päivää nähnytkään. Panomikko sitäpaitsi yhä edelleen panee kaikkea mikä liikkuu. Mitään rakkautta ja sitoutumista tuossa suhteessa ei ole. Vaimo pysyttelee suhteessa lasten vuoksi, itkee ja kärsii. Suhde alkoi alunperinkin vaimon perhehaaveiden vuoksi ja koska panomikko suostui tähän sekä perheen elättämiseen. Suhde, perhe-elämä, kaikki pelkkää kulissia. Kulissien takana rakkaudeton perhehelvetti.
Tuo panomikko oli jo ennen parisuhdettaan todella sosiaalinen bilehile ja supliikki mies. Tämä ei tarkoita, että hän olisi suosittu. Häntä pidettiin ja pidetään yhä todella inhottavana ja persoonallisuushäiriöisenä tapauksena. Ihan miesten ja naisten keskuudessa. Kukaan ei arvosta häntä ihmisenä, vaan hänen selän takanaan hänelle naureskellaan ja häntä säälitään.
Ja silti mies sai heittämällä naisen parisuhteeseen, ja vaimo pysyy suhteessa vaikka mies pettää.
Kukaan ei ole väittänytkään että panomikot päätyisivät onnellisiin parisuhteisiin. Pointti on että parisuhteet eivät ole onnellisia siksi koska panomikot eivät osaa sitoutua. Se on eri asia kuin väite että panomikot olisivat helppoja hoitoja jotka jäävät ilman parisuhdetta, vaikka jossain vaiheessa sellaisen haluavaisivatkin.
Yhäkin, on kannattavampaa olla panomikko kuin yksi niistä miehistä jotka katselevat hupia sivusta 28-vuotiaiksi asti.Eli sun mielestä olisi kannattavaa olla onnettomassa suhteessa ihmisen kanssa jota et rakasta ja joka ei rakasta sua ja joka pysyy kanssasi ainoastaan rahan ja yhteisten lasten kanssa? Jos toi on sun elämäntavoite, niin onnee hei sulle!
Missaat pointin.
Kannattaa pyrkiä panomikoksi, koska panomikolla on mahdollisuudet parisuhteeseen ja seksin saantiin sinkkuna.
Ei tarkoita sitä että kannattaa pyrkiä persoonallisuushäiriöiseksi.
Juu, ymmärrän: seksiä ja parisuhde pitäs saada. Pitää saada syödä kakku ja pitää se. Mutta kysymys onkin: minkälaisen naisen kanssa saat panojen jälkeen parisuhteeseen? Min-kä-lai-sen?
Esim. minun kaltaistani et saisi. Kävelisin surutta "onneni" ohi.Mä en ymmärrä mikä siinä on niin vaikea ymmärtää. Mä olen elänyt koko elämäni niin, että pyrin olemaan paras mahdollinen versio itsestäni. En ole täydellinen, mutta mua kuvaillaan sanoilla kaunis, mukava ja fiksu. Sekä miehet että naiset. Mä haluan olla miehelleni paras mahdollinen nainen. Olen aina panostanut siihen, että jos haluan tasoa, mun pitää itsekin olla tasokas. Kun halusin löytää rakkauden, tiesin ettei mun kannata jaella yhdelle sun toiselle. Tiesin, että jos haluan jotain hyvää ja onnistunuta elämääni ihmissuhteen muodossa, mun pitää panostaa. En halunnut sekundaa, joten viitsinyt itse olla sekundaa. En koskaan halunnut suhdetta, johon pitäisi tyytyä. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, että jos haluat tasokkaan naisen ja onnellisen parisuhteen, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, tuollaisella panomikkotaustalla saada?
Joo, voit kyllä saada parisuhteen. Jos parisuhde on itseisarvo, eli tärkeintä on että on parisuhde jonkun kanssa, ei se minkälainen parisuhde tai minkälaisen naisen kanssa.
Parisuhde on yleensä ihmisen elämän tärkein suhde. Sen vaikutus sun perusonnellisuuteen on suurempi kuin minkään muun tekijän sun elämässä: raha, menestys, valta, seksi... mikään ei vaikuta sun hyvinvointiin niin paljon kuin se, minkälasen kumppanin onnistut saamaan verkkoosi ja pysymään siinä. Elämä on ihmissuhteita, kaikki muu on pelkkiä yksityiskohtia.
Tämän vuoksi en mitenkään voi ymmärtää tuota logiikkaa, ettei millään ole mitään väliä, paneskellaan ja sit kun on paneskeltu tarpeeksi, otetaan vaan joku jolle kelpaa. Miksi pissiä omaan nilkkaan tuollaisella asenteella?
Ehkä sen vuoksi myös alfamiehet menestyvät niin hyvin sekä elämässään että parisuhteessaan: eivät kulje ympäriinsä matelija-aivojensa käskyttäminä, vaan omaavat itsehillintää ja suunnitelmallisuutta. Puhumattakaan pitkäjänteisyydestä ja yhteen ihmiseen panostamisesta.
Kirjoitukseesi liittyy dilemma, jonka jätät mainitsematta. Vertaat nimittäin omenoita ja päärynöitä.
Kun nainen puhuu tuohon sävyyn tasokkaasta miehestä, tarkoittaa hän miestä joka on:
- geneettisesti komea (huom, geneettinen komeus ei ole hankittu piirre)
- älykäs, koulutettu, menestynyt, kunnianhimoinen ja määrätietoinen (esim. älykkyys on myös geneettinen piirre)
- useissa tapauksissa hyvästä suvusta
ts. syntynyt voittajaksi. Tämä mies saa kauniin ja fiksun tyttöystävän nuorenakin.
Mutta jokainen mies ei ole luontainen alfamies. Useimmat miehet eivät ole syntyneet täydellisiksi, joten kysymys kuuluukin millä he saavat haluamansa naisen joutumatta odottamaan kunnes naisten biologinen kello tikittää? Monet tavismiehet joutuvat valitsemaan kolmesta vaihtoehdosta:
- odota kunnes olet 25+
- kosi seinäruusua ja toivo parasta
- ala pelimieheksi, jolloin kaatokokemus edes osittain kompensoi puutteita geneettisissä ominaisuuksissa
Ja tämähän ei poissulje pyrkimystä hankkia rahaa ja statusta, tai kehittyä muilla osa-alueilla.
Miten voi olla vaikea ymmärtää, että se kaatokokemus ainoastaan heikentää tasoasi naisten silmissä? Kyllä, olen torjunut kaikki nämä panoalfat ja hyväksynnän anna vain tasokkaille miehille. Miksi kusetat itseäsi tuolla tavoin? Mikä kylmässä todellosuudessa ärsyttää? Miksi olet retardi?
Listaa sinun silmissäsi tasokkaan ja kiinnostavan miehen ominaisuudet.
Rehellisesti, jättämättä pois mitään LMS-akselilla (looks, money, status).
Nämä ovat hyvin yksilöllisiä, mutta miehiä, joihin minä olen ihastunut/rakastunut yhdistää muutama asia.
1. Ujous ja kiltteys. Sellainen hymy joka on silmissä, ja jota ei kaikille anneta. Naistennaurattajat kierrän kaukaa.
2. Älykkyys, sellaisella hyvin nörttimäisellä tavalla, mutta johon yhdistyy kyky pohtia ja keskustella mistä elämänalasta tahansa (poislukien joku urheilu) ja kyky nähdä asiat eri ihmisten näkökulmista.
3. Kunnollisuus. En voisi ihastua vähänkään rasistiseen, ahdasmieliseen, valehtelevaan (kenellekään, missään tilanteessa) mieheen. Ihmisellä pitää olla oikeasti hyvä moraali.
Vierailija kirjoitti:
Voi kekkuli. Kertoisitko nyt vielä mitä on parisuhde?
Ei se tiedä, ja toivotaan ettei saakaan tietää.
Mikä olikaan koodi tuollaiselle persoonallisuushäiriölle, tunnekylmyydelle?
Mun tasokas mies:
- hyvä isä lapsellemme
- rehellinen ja rakastava
- uskollinen
- elämäniloinen, pitää ylipäätään ihmisistä
- luotettava
- taloudellisesti tulee toimeen omillaan, ei elätä minua mutta ei myöskään ole elätti
- normaali ulkonäkö (eli kasvoissa ei mitään erityistä poikkeamaa tai anomaliaa), vaaleat hiukset, keskimittainen, vähän vatsaa
En vaihtaisi kehenkään. Mutta sitähän ei ulì tajua tai myönnä. Koska silloinhan joutuisi myös myöntämään, että syy hänen yksinoloonsa ei olekaan ulkonäkölotto, vaan ihan se vastenmielinen, itsekäs ja kaunainen luonne.
Vierailija kirjoitti:
Mun tasokas mies:
- hyvä isä lapsellemme
- rehellinen ja rakastava
- uskollinen
- elämäniloinen, pitää ylipäätään ihmisistä
- luotettava
- taloudellisesti tulee toimeen omillaan, ei elätä minua mutta ei myöskään ole elätti
- normaali ulkonäkö (eli kasvoissa ei mitään erityistä poikkeamaa tai anomaliaa), vaaleat hiukset, keskimittainen, vähän vatsaa
En vaihtaisi kehenkään. Mutta sitähän ei ulì tajua tai myönnä. Koska silloinhan joutuisi myös myöntämään, että syy hänen yksinoloonsa ei olekaan ulkonäkölotto, vaan ihan se vastenmielinen, itsekäs ja kaunainen luonne.
Unohtui koulutus: hän amk, minä akateeminen. Tavattiin harrastuksessa, harrastetaan yhä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
fghgfdfgh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bile-Dani on hyvä esimerkki siitä mitä paskaa tasoteoria on ja miten surkeasti sovellettavissa todellisuuteen. Pitkään Dani oli täällä kaikkien miesasiamiesten jumala ja suuren kateuden kohde. Päivästä toiseen länkytettiin naisille biledanin haluamisesta. Sitten tuli TIS ja yhtäkkiä Dani olikin luuseri beta-aisuri. Että näin.
Joo. Mitään tasoja ei ole. Pitkä ja komea astronautti ja työtön ruma hitsari Kainuusta ovat samalla viivalla.
eihän tuossa niin sanottu. Pointtihan on se, että se taso on lopulta niin häilyvä, eikä tosiaankaan määräydy minkään geeniloton tuloksena, joten on ihan turha ulista väärän mallisista päistä ja leuoista.
No ei tuota pointtia kyllä millään Bile-Danilla todisteta. Millä tavalla taso on häilyvä? 185 cm ja 165 cm mies ovat yhtä haluttuja?
Molemman mittaiset miehet pääsevät parisuhteeseen, jos on muuten palikat kunnossa. Lyhemmällä on ehkä vähemmän valinnanvaraa, mutta sillä ei normaaleille ihmisille ole niin suurta merkitystä, sillä yksikin sopivasti ihana riittää.
Eri asia sitten, jos tavoitteena on saada piparia mahdollisimman monilta eri naisilta, kuten näillä tasoteoreetikoilla tuntuu olevan.
Kyllä sillä oikeasti on paljonkin merkitystä, kun lyhyempi miehistä ei pääse edes tutustumaan yhtä moneen naiseen kuin pidempi. Ja täysin geeneistä johtuvista syistä. Ja tällä on toki paljon pmerkitystä myös itsetunnon suhteen, mikä laskee hänen markkina-arvoaan entisestään. Jos sinulle tärkeintä on vain "päästä parisuhteeseen" kumppanista sen enempiä välittämättä, niin se on sitten sinun käsityksesi asiasta.
Etkö sinä tutustu kehenkään naiseen kuin seksi/parisuhdemielessä vai miksi oletat, että naisilla on jokin pituusraja, kenen kanssa esimerkiksi töissä tai harrastuksissa juttelevat?
Sen lihavoimasi kohdan sijaan lue koko virke äläkä irrota sanoja kontekstista. Siinä vastaukseni.
Kyllä minä luin koko viestin, mutta tuo oli ainoa kohta, jota en ymmärtänyt ja sitä ei kyllä mitenkään selitetty muualla kommentissa. Jotta muu kommenttisi olisi järkevä, tuo yksi kohta vaatisi hieman perusteluja.
Moni nainen ei halua edes tutustua mieheen, mikäli hän on liian lyhyt. Tinderissäkin swaipataan vasuriin nopeammin kuin ehtii kissaa sanoa. Ja vaikka naiseen pääsisikin jotain muuta kautta tutustumaan, nini moni nainen sanoo, ettei yksinkertaisesti voi olla lyhyen miehen kanssa, koska eivät tunne itseään naiselliseksi + klassinen läppä korkokengistä.
Minä en ole ainakaan koskaan tinderissä noteerannut mitenkään niitä pituuksia. Kauan ihmettelin, miksi miesten profiileissa niitä näkyy.
Ne ovat näkyvillä siksi, koska niin moni nainen yksinkertaisesti ohittaa kaikki profiilit, joissa ei pituutta mainita.
Keitähän nämä "monet naiset " taas mahtavat olla. Niitä instabeibejä?
Ihan tavallisia naisia ovat. Naisen sitä on varmaan vähän pihalla näistä realiteeteista, kun kasvotusten naisert tuppaavat vähän kaunistella asioita, joten ei varmaan monikaan tunnusta tutuilleen miten pinnallinen oikeasti on.
Tässähän tämä koko tasokeskustelu oikeastaan kiteytyy. Miehet ovat rehellisiä pinnalisuudestaan, kun taas naiset eivät voi sitä paljastaa ja siksi pitää selitellä kaikenmaailman satuja siitä miten rakkaus mahdollistaa kaiken ja asiat vain tapahtuvat maagisesti. Vai onko niin, että naiset eivät yksinkertaisesti kestä raakaa todellisuutta?
Mitä ihmeen raakaa todellisuutta? Mitä raakaa siinä on, että samantasoiset usein pariutuvat?
Se että sinun tasosi on nolla, ei ole raaka todellisuus naisille, se on raaka todellisuus vain sinulle itsellesi.
Joillekin se tuntuu olevan kovin vaikea myöntää, että pariutumista ohjaavat loppujen lopuksi aika pinnalliset asiat. Minulle se ei ole ongelma, seuraa on aina löytynyt.
Kamoon nyt.
On hemmetin harvinaista että asetelmat kääntyisivät toisin päin. Ja jos kääntyvät, johtuu se muista tekijöistä kuten siitä että nörtti X onkin ison forman CEO ja entinen pelimies räkälässä pyörivä rapajuoppo. Mutta yhtä lailla voi mennä niin että pelimies on CEO ja naisettomuudesta masentunut mies se rapajuoppo.
Kyllä mekanismi menee niin päin että seksin harrastaminen eri naisten kanssa on kuin sijoitus joka kasvaa korkoa itsevarmuuden, määrätietoisuuden, rentouden ja naisenlukutaidon muodossa.
Ja seksin saaminen parikymppisenä on eri asia kuin kolmekymppisenä. Parikymppisenä seksihalut ovat kovimmillaan ja naiset kukkeimmillaan.