Seura: TE-toimiston virkailija paljastaa Seuralle, kuinka härskisti työnantajat hyväksikäyttävät ilmaista työvoimaa

Ei kai kukaan itse sitä palkkatuettua työtä arvostele, vaan sitä, miten palkkatukea käytetään. Mm. Hgin kaupunki palkkaa työntekijän palkkatuella normaaliin työsuhteeseen normaalilla palkalla 6 kk:n ajaksi ja sitten vaihtaa työntekijän uuteen palkkatukeen oikeutettuun työntekijään ja tätä on jatkunut jo vuosia. Eli tarvetta on kokoaikaisille, ammattitaitoisille työntekijöille mutta palkanmaksuhalua ei ole.

Hgin kaupunki myös viis veisaa työntekijöittensä työhyvinvoinnista, koska työyhteisöillekin on rankkaa, että osa työntekijöistä vaihtuu puolen vuoden välein. Palkkatuettu työntekijä ei ole myöskään oikeutettu mm. työterveyshuollon palveluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta: miksi täällä on joitain negatiivisia kommentteja palkkatukityöstä? Palkkatukityöhän on työntekijälle ihan tavallinen työsuhde, palkankin oltava TES:n mukainen.

"Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-toimisto voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin." (TE-toimistojen sivuilta)

Miksi sinä luulet, että tätä systeemiä ei voi väärinkäyttää niin, että aina vaan palkataan uusi työntekijä, jolle firman ei itse tarvitse maksaa täyttä palkkaa.

Miksi sinä luulet, että systeemi sallisi sen ettei firma maksa täyttä palkkaa työntekijälle? Palkkatuen saamisen ehto ON TES:n mukainen palkka. Työntekijä saa sen palkan joka hänelle kuuluukin. Se on sitten eri asia jos palkkatukityön jälkeen tilalle tulee toinen joka saa palkkatukea. Määräaikainen työsuhde on määräaikainen, vakinaistaminen ei ole palkkatuen saamisen ehto.

Aah, anteeksi. Jätin lukematta sanan "itse", joten ymmärsin vastauksesi väärin.

Edelleen olen sitä mieltä, että systeemin väärinkäyttämistä ei ole se, että palkkatukityöntekijä on määräaikaisessa työsuhteessa joka ei ehkä jatku määräaikaisuuden jälkeen. Palkkatukea ei kuitenkaan voi saada mm. yritys joka ei ole tarjonnut osa-aikaisille täysiä tunteja tai joka on irtisanonut työntekijöitä.

Palkkatuella voi korvata vakituisen työntekijän; ei tarvitse palkata vakkarittöntekijää kun palkataan aina palkkatuella henkilö töihin 6 kk-10 kk välein (vai kauanko palkkatuella saa olla töissä, yhdessä vaiheessa oli 6 kk, nostettiin sitten 10 kk). Työnantaja saa suuren osan työntekijän palkasta palkkatukena, vaikeimmin työllistyvillä melken koko palkka voi olla palkkatukea.

Lisäksi yrityksiä tuetaan ihan tarpeettomasti verovaroista. Esim. eräs alankomaalaisessa omistuksessa oleva, Suomessakin toimiva yritys on hakenut määräaikaisiin työsuhteisiin palkkatuettua työvoimaa. Yrityksen vuotuiset liikevoitot ovat n. 4 miljardia euroa.

Korjaan mokani: liikevoitto yli 400 miljoonaa euroa. Ihan riittävästi kuitenkin, että yritys voisi maksaa palkat itse.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi alkaa vyyhti purkautumaan ja tuodaan hallituksen koplailut päivänvaloon. Kiitokset kyseiselle virkailijalle ja Seura-lehdelle. Odotan mielenkiinnolla entisen työttömän, laborantiksi kouluttautuneen, nykyisen "työministerin", Lindströmin kommenttia aiheeseen.

Mahtaako olla tämän hallituksen alulle panema??? Taitaa olla kauempaa perua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

Usein se työ on kehitysvammaiselle vaativampaa kuin ns normaalille. Sitäkin voi miettiä onko oikein teettää jollakulla vaativaa työtä ja maksaa siitä huonosti.

Ymmärrän kauppiaan näkökulman mutta turha kieltää etteikö tuossa käytettäisi vammaisia hyväksi.

Miten siinä käytetään vammaisia hyväksi? Jos teet töitä puolella teholla ja saat siitä puolikasta palkkaa, missä kohtaa se työnantaja hyötyy?

Tekeekö se vammainen puolella teholla? Vai täydellä omallansa? Siinäpä se.

Ei sillä ole mitään merkitystä. 

Kauppiaan kannalta ei. Mutta vammaisen kannalta on. 

Nyt ei kai puhuttu tuloksista ja kannattavuudesta vaan siitä mikä on hyväksikäyttöä ja mikä ei. Jos ihminen tekee parhaansa ja antaa kaikkensa niin siitä tulee maksaa kunnon palkka jos töihin on otettu.

Tottakai puhutaan tuloksista ja kannattavuudesta, koska se työnantaja päättää, kenet ottaa töihin ja on myös vastuussa siitä, että tulosta syntyy. Ei yritys ole mikään lastentarha, jossa viihdytetään työntekijöitä ja avustetaan ihmisiä taloudellisesti pelkästä solidaarisuudesta. Edelleenkään yrittäjä ei hyödy mitään siitä, että kehitysvammainen ponnistelee ihan täydellä omalla tehollaan, jos tulos on kuitenkin vain puolet normitehosta. Eli edelleen kysyn, missä se hyväksikäyttö on. Jotta jotakuta voitaisiin käyttää hyväkseen, siitä pitäisi tulla jokin hyöty. 

Ajattelet ainoastaan kauppiaan näkökulmasta. Jos vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta hän on hyväksikäytetty.

Ole ymmärtämättä jos et tahdo tai kykene.

Tottakai ajattelen ainoastaan kauppiaan näkökulmasta, jos väität, että kauppias käyttää vammaista hyväkseen. Tottakai se vammainen voi olla asenteeltaan tosi hyvä ja tehdä niin hyvää työtä kuin pystyy, mutta jos se ei riitä tuloksen tekemiseen, niin ei se ole kauppiaankaan syy. 

Se, että vammainen tekee omalla tasollaan hyvää työtä, ei tarkoita sitä, että työnantaja pääsisi siitä jotenkin kohtuuttomasti hyötymään, koska työnantaja saa sen täsmälleen saman hyödyn muiltakin työntekijöiltä samalla hinnalla. Ei yhtään enempää. Eli kauppiaan kannalta +/- 0. Näin ollen ei voida sanoa, että ketään käytetään hyväksi. Se edellyttäisi, että joku hyötyy jotain. 

Miksi et laajenna näkökulmaa? Hyväksikäytössä voi olla kyse myös siitä että joku menettää jotain/jää tappiolle.

Niin minkä suhteen vammainen jää tappiolle tai menettä jotain? Kenelle hän menettää? Maksaako joku jossain muussa paikassa hänelle sitten paremmin, vai missä se menetys on? Jos hänelle työpanoksen antaminen markkinahintaan on tappiollista, hänen ei kannata mennä töihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi alkaa vyyhti purkautumaan ja tuodaan hallituksen koplailut päivänvaloon. Kiitokset kyseiselle virkailijalle ja Seura-lehdelle. Odotan mielenkiinnolla entisen työttömän, laborantiksi kouluttautuneen, nykyisen "työministerin", Lindströmin kommenttia aiheeseen.

Mahtaako olla tämän hallituksen alulle panema??? Taitaa olla kauempaa perua!

On kauempaa perua. Kannattaa googlettaa esim. TYP ja Toimi-hanke. Toimi-hanketta puuhastellaan siten, että ilmeisesti seuraavan hallituksen on tarkoitus toteuttaa se.

Nykyinen hallitus on pahentanut tilannetta. Ajatusmaailmasta kertoo mm. tämä vuoden takainen uutinen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005216103.html Silmiini osui ent. työministeri Ihalaisen TYP-toimintaa puolustava kirjoitelma, hän oli huolissaan sen tulevaisuudesta. Onkohan millään puolueella halua puuttua palkattomiin töihin.

Vierailija kirjoitti:

Taas menossa  joku sinisten lokakampanja. Jari ja Pirkko on tehnyt hyvää yötä.

Tämä on kuule ollut ainakin 10-15v tiedossa ollut ongelma.

Yritykset härskisti käyttää järjestelmää hyväksi ja palkkaa aina uuden työllistetyn vanhan tilalle. Osa yrityksistä on tehnyt tätä jo pitkää. Ilmaista työvoimaa! Ketään ei palkata kovalla rahalla, työllistettyä työllistetyn, harjoittalijan, kokeiöijan perään.

Osa firmoista vielä käyttää ilmaisia työntekijöitä korvaamaan työtekijöitä eikä lisänä.

Ja ministeriössä ei MUKA tiedetä mitään?? Härskisti vaan kielletään tietäminen. Eihän tuossa nyt ruudinkeksijä tarvitse olla!

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että jos teitä painostetaan näihin 9€/päivä orjatöihin, ette suostu kuin 4 tuntia/viikko, kuukaudeksi. Virkailijat yrittävät suostutella vaikka mihin, koska kunta joutuu maksamaan sakkoa pitkään työttöminä olleista. Mutta ei tarvitse suostua enempään. Sitten haette sairauslomaa,se siitä orjatyöstä. Jos kaikki toimisivat näin, orjatyöt loppuisivat alkuunsa. Tai laittakaa työeläkehakemus vireille, olette turvassa aktiivimallilta. Se käy nopeasti netissä. Älkää alistuko, niin saadaan nämä orjatyöt kuriin!

Mikäli saatte toimeentulotukea voitte myös pyyhkiä persettä tuolla aktiivimallilla. Toimeentulotuki kuittaa sen mitä aktiivimalli työttömyyskorvauksetsa vähentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään aikasemmin kommentoin toiseen alotukseen.... meillä on duunissa vakkarikierrossa 5 tyyppiä 9e rahoilla ja nyt on 12 tyyppiä lomatuuraajina 9eurolla. Pomo ei palkannut edes kesäduunareita. Sipilä hurraa kun on luonut työpaikkoja. Tossa se totuus on. Suht raakaa ettei pääse edes kesäduunariksi ketään oikealla rahalla. Miks pomo palkkais kun pääsee ilmaseksi.

Mutta miten tässä koko Suomelle käy, kun Sipilän & co:n luoma "työllisyyskupla" puhkeaa?

Lainojen korot saatiin näillä hallituksen luomilla epärehellisillä vippaskonsteilla alas, ja koko Suomi mukamas nousuun, mutta jos julkisuuteen pian tuodaan maan todellinen tilanne, jossa kohta joka kolmas tai neljäs työikäinen on Suomen valtion yrityksille kustantama orja, niin eiköhän korot paukahda sillä seisomalta ihan tappiin, koska näin laajamittaisen orjatyön varaan ei yhdenkään valtion luottoluokitusta voida uskoa, koska mitään kestävää kehitystä ei ole luvassa. Ja kun Suomen luottoluokitus laskee, nousevat ne valtion lainojen korot. Meille on lisäksi tulossa eläkepommi, jota valtion on piakkoin pakko rahoittaa lainarahalla, koska nuoremmat ikäluokat ovat entistä enemmän kiinni näissä Sipilän luomisssa ilmaistöissä, joista ei veronkertymää jää juuri muutamia kymppejä enempää.

Hallituksemme on näemmä täysin tarkoituksella huijannut tilanteen paremmaksi kuin se on, jotta a) suomalainen rahaeliitti saisi ilmaista työvoimaa, b) enemmän fyffeä verottajalta piiloon pääministerin itsensäkin suosimiin vakuutuskuoriin tai että kokoomuksen kovasti vaatiman hallintarekisterin avulla rikkaiden veronkierrosta tulisi normaalipuuhaa, c) seuraava hallitus, jota mahdollisesti kiinnostaisi muutkin asiat kuin "take the money and run", perisi tämän kusetuk*een perustuvan porvarihallituksen jäljiltä kaikki nämä katastrofin ainekset ja epäonnistuisi luomaan parempaa mallia, koska edeltävän maanpetturiksi ryhtyneen porvarihallituksen sotkujen selvittely kestäisi kaummin kuin yhden vaalikauden.

Joka viides suomalainen on jo onnistunut keinottelemaan itsensä rikkaaksi asumistuilla ym. valtiolta suoraan kupatuilta rahoilla ja samalla vaatii luokkayhteiskuntaa takaisin sillä perusteella, että toisilla (=röyhkeämmillä) on enemmän oikeuksia kuin toisilla: heidän tyttärelleen kuuluu jatkossa se haluttu opiskelupaikka, eikä heidän subhuman vuokralaisilleen. Ku*i kihonnut joiltakin sinne hattuun, vaikka samaa yhteistä lehmää lypsävätkin. He juuri tappavat koko lehmän ennemmin kuin tasaavat omaa osuuttaan muiden lehmästä riippuvaisten kanssa. Only in Finland...

Eihän tänne ees oo tarkoitus enää luoda mitään uutta, vaan aika lailla kokkarien korppikotkameno täällä rulettaa - haaskan raatelu siis - ja täähän on liki jo nyt normi näille suomalaisille Vuitton-kerholaisille. Sielt suunnalta kyllä revitään kuolleesta saalista mitä vaan irti saadaan (ja valitetaan lehtiin asti, jollei ei enempää irronnut) , mutta samaa ei suoda heidän menojensa maksajille eli niille, joiden kautta ja niillä valtion maksamilla tuilla heidän öky elämäntyylinsä rahoitetaan. 

Monen 100 % sossupummin tuetkin kalpenevat täysin yritysten ja vuokranantajien nauttiimiin tukiin verrattuna. Ainakin Helsingissä leijonanosa osa valtion maksamista tukiaisista menee suoraan sille vuokranantajalle. Sitten nää samat proletaustaiset ties mitkä yrittää häivyttää sitä omaa stigmaansa syyttelemällä niitä omia vuokralaisiaan.  Lyhytnäköinen typeryys lienee paras sana näille suurpummeille, joiden romuksi lasketusta mutta Hgi:n Kalliossa sijaitsevasta yksiöstä he saavat 600 euroa kuukaudessa puhdasta voittoa, josta valtio kustantaa about 500 suoraan heidän taskuunsa. Typerykset ajavat vaan sitä omaa loppuaan hurskasteluissaan.

https://www.google.fi/search?q=nur+die+d%C3%BCmmsten+k%C3%A4lber+w%C3%A4hlen+ihre+schl%C3%A4chter+selber&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj9i6GR-7rcAhURSJoKHW5nCosQ_AUICigB&biw=1280&bih=607#imgrc=OdodytPmV8ihPM:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

Usein se työ on kehitysvammaiselle vaativampaa kuin ns normaalille. Sitäkin voi miettiä onko oikein teettää jollakulla vaativaa työtä ja maksaa siitä huonosti.

Ymmärrän kauppiaan näkökulman mutta turha kieltää etteikö tuossa käytettäisi vammaisia hyväksi.

Miten siinä käytetään vammaisia hyväksi? Jos teet töitä puolella teholla ja saat siitä puolikasta palkkaa, missä kohtaa se työnantaja hyötyy?

Tekeekö se vammainen puolella teholla? Vai täydellä omallansa? Siinäpä se.

Ei sillä ole mitään merkitystä. 

Kauppiaan kannalta ei. Mutta vammaisen kannalta on. 

Nyt ei kai puhuttu tuloksista ja kannattavuudesta vaan siitä mikä on hyväksikäyttöä ja mikä ei. Jos ihminen tekee parhaansa ja antaa kaikkensa niin siitä tulee maksaa kunnon palkka jos töihin on otettu.

Tottakai puhutaan tuloksista ja kannattavuudesta, koska se työnantaja päättää, kenet ottaa töihin ja on myös vastuussa siitä, että tulosta syntyy. Ei yritys ole mikään lastentarha, jossa viihdytetään työntekijöitä ja avustetaan ihmisiä taloudellisesti pelkästä solidaarisuudesta. Edelleenkään yrittäjä ei hyödy mitään siitä, että kehitysvammainen ponnistelee ihan täydellä omalla tehollaan, jos tulos on kuitenkin vain puolet normitehosta. Eli edelleen kysyn, missä se hyväksikäyttö on. Jotta jotakuta voitaisiin käyttää hyväkseen, siitä pitäisi tulla jokin hyöty. 

Ajattelet ainoastaan kauppiaan näkökulmasta. Jos vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta hän on hyväksikäytetty.

Ole ymmärtämättä jos et tahdo tai kykene.

Tottakai ajattelen ainoastaan kauppiaan näkökulmasta, jos väität, että kauppias käyttää vammaista hyväkseen. Tottakai se vammainen voi olla asenteeltaan tosi hyvä ja tehdä niin hyvää työtä kuin pystyy, mutta jos se ei riitä tuloksen tekemiseen, niin ei se ole kauppiaankaan syy. 

Se, että vammainen tekee omalla tasollaan hyvää työtä, ei tarkoita sitä, että työnantaja pääsisi siitä jotenkin kohtuuttomasti hyötymään, koska työnantaja saa sen täsmälleen saman hyödyn muiltakin työntekijöiltä samalla hinnalla. Ei yhtään enempää. Eli kauppiaan kannalta +/- 0. Näin ollen ei voida sanoa, että ketään käytetään hyväksi. Se edellyttäisi, että joku hyötyy jotain. 

Vammaisen (itsensä tai läheisen) näkökulmasta puolikas palkka saattaa vaikuttaa hyväksikäytöltä, mutta totuus on, että vaikka vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta, hän on kykyihinsä nähden liian vaativassa työssä.

Esimerkkinä voidaan ajatella, että 1500€ on pohjapalkka ja toiset 1500€ voi ansaita bonuksena lisää suoriutumalla tehtävistä työnantajan määrittelemällä tavoitteella tehokkuudessa, laadussa ja/tai suoritusten määrässä. Vammaisen suoritus riittää tässä tapauksessa vain pohjapalkkaan.

Niinpä. Meilläkin kaikki työntekijät esimerkiksi ovat kassalla kuorman purun lisäksi. Tätä kehitysvammaista ei olisi missään nimessä voinut laittaa kassalle, kun edes se kuorman purku ei onnistunut. Miksi ihmeessä hänelle pitäisi sympatian vuoksi maksaa samaa palkkaa kuin kaikille muillekin? 

Vierailija kirjoitti:

Olin yhdessä it-alan firmassa harjoittelussa viime vuonna. Minua kehuttiin jo alkuvaiheessa todella lahjakkaaksi tyypiksi joka tullaan varmasti palkkaamaan. Harjoittelun päätyttyä menin käsiä hieroen pomojen tykö ja kyselin, että milloin työ alkaa. Selvisi, että minun, graafikon ja koodarin, panosta ei siinä firmassa tarvitakaan vaikka harjoittelun alussa sille oli muka huutava tarve. No, saivatpahan ilmaista orjatyövoimaa, koska uudistin ko. lafkan nettisivut. 

Mun lisäksi siellä oli 4 muuta tyyppiä, joille oli myös lupailtu työpaikkaa mutta eivät saaneet. Me harjoittelijat käytännössä pyöritettiin koko puljua pomojen reissatessa ympäri maailmaa ja kaikenmaailman TEDx- ja Slush-tapahtumissa. 

Näinhän se menee. Kun heti alkun vähän lupaillaan vakipaikkaa, jos herjoittelu menee putkeen, niin tottahan harjoittelihja tsemppaa satalasissa, vaikka firmalla ei ole pienitäkään aikomusta palkata häntä vakituiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi alkaa vyyhti purkautumaan ja tuodaan hallituksen koplailut päivänvaloon. Kiitokset kyseiselle virkailijalle ja Seura-lehdelle. Odotan mielenkiinnolla entisen työttömän, laborantiksi kouluttautuneen, nykyisen "työministerin", Lindströmin kommenttia aiheeseen.

Mahtaako olla tämän hallituksen alulle panema??? Taitaa olla kauempaa perua!

On kauempaa perua. Kannattaa googlettaa esim. TYP ja Toimi-hanke. Toimi-hanketta puuhastellaan siten, että ilmeisesti seuraavan hallituksen on tarkoitus toteuttaa se.

Nykyinen hallitus on pahentanut tilannetta. Ajatusmaailmasta kertoo mm. tämä vuoden takainen uutinen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005216103.html Silmiini osui ent. työministeri Ihalaisen TYP-toimintaa puolustava kirjoitelma, hän oli huolissaan sen tulevaisuudesta. Onkohan millään puolueella halua puuttua palkattomiin töihin.

Ei ole. Poliitikoilta kostuu housut palkattomasta työstä tai kansalaispalkasta puhuttaessa. Sosiaalidemokraateille se on marxilaisen ideologian täyttymys ja oikeistolaiselle omistavalle luokalle työntekijäkustannusten optimi. Työntekijälle se tarkoittaa itsemaksetun turvaverkon katoamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

Usein se työ on kehitysvammaiselle vaativampaa kuin ns normaalille. Sitäkin voi miettiä onko oikein teettää jollakulla vaativaa työtä ja maksaa siitä huonosti.

Ymmärrän kauppiaan näkökulman mutta turha kieltää etteikö tuossa käytettäisi vammaisia hyväksi.

Miten siinä käytetään vammaisia hyväksi? Jos teet töitä puolella teholla ja saat siitä puolikasta palkkaa, missä kohtaa se työnantaja hyötyy?

Tekeekö se vammainen puolella teholla? Vai täydellä omallansa? Siinäpä se.

Ei sillä ole mitään merkitystä. 

Kauppiaan kannalta ei. Mutta vammaisen kannalta on. 

Nyt ei kai puhuttu tuloksista ja kannattavuudesta vaan siitä mikä on hyväksikäyttöä ja mikä ei. Jos ihminen tekee parhaansa ja antaa kaikkensa niin siitä tulee maksaa kunnon palkka jos töihin on otettu.

Tottakai puhutaan tuloksista ja kannattavuudesta, koska se työnantaja päättää, kenet ottaa töihin ja on myös vastuussa siitä, että tulosta syntyy. Ei yritys ole mikään lastentarha, jossa viihdytetään työntekijöitä ja avustetaan ihmisiä taloudellisesti pelkästä solidaarisuudesta. Edelleenkään yrittäjä ei hyödy mitään siitä, että kehitysvammainen ponnistelee ihan täydellä omalla tehollaan, jos tulos on kuitenkin vain puolet normitehosta. Eli edelleen kysyn, missä se hyväksikäyttö on. Jotta jotakuta voitaisiin käyttää hyväkseen, siitä pitäisi tulla jokin hyöty. 

Ajattelet ainoastaan kauppiaan näkökulmasta. Jos vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta hän on hyväksikäytetty.

Ole ymmärtämättä jos et tahdo tai kykene.

Tottakai ajattelen ainoastaan kauppiaan näkökulmasta, jos väität, että kauppias käyttää vammaista hyväkseen. Tottakai se vammainen voi olla asenteeltaan tosi hyvä ja tehdä niin hyvää työtä kuin pystyy, mutta jos se ei riitä tuloksen tekemiseen, niin ei se ole kauppiaankaan syy. 

Se, että vammainen tekee omalla tasollaan hyvää työtä, ei tarkoita sitä, että työnantaja pääsisi siitä jotenkin kohtuuttomasti hyötymään, koska työnantaja saa sen täsmälleen saman hyödyn muiltakin työntekijöiltä samalla hinnalla. Ei yhtään enempää. Eli kauppiaan kannalta +/- 0. Näin ollen ei voida sanoa, että ketään käytetään hyväksi. Se edellyttäisi, että joku hyötyy jotain. 

Miksi et laajenna näkökulmaa? Hyväksikäytössä voi olla kyse myös siitä että joku menettää jotain/jää tappiolle.

Niin minkä suhteen vammainen jää tappiolle tai menettä jotain? Kenelle hän menettää? Maksaako joku jossain muussa paikassa hänelle sitten paremmin, vai missä se menetys on? Jos hänelle työpanoksen antaminen markkinahintaan on tappiollista, hänen ei kannata mennä töihin. 

Työt voi mitoittaa/antaa sellaisia töitä niin että vammainen pystyy ne kelvollisesti suorittamaan. Silloin kaikki "voittaisivat".

Jos vammainen rehkii ja uurastaa saamatta omasta panoksestaan sitä vastaavaa korvausta (kun katsotaan suoritetta) on se hänen kohdallaan hyväksikäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

Usein se työ on kehitysvammaiselle vaativampaa kuin ns normaalille. Sitäkin voi miettiä onko oikein teettää jollakulla vaativaa työtä ja maksaa siitä huonosti.

Ymmärrän kauppiaan näkökulman mutta turha kieltää etteikö tuossa käytettäisi vammaisia hyväksi.

Miten siinä käytetään vammaisia hyväksi? Jos teet töitä puolella teholla ja saat siitä puolikasta palkkaa, missä kohtaa se työnantaja hyötyy?

Tekeekö se vammainen puolella teholla? Vai täydellä omallansa? Siinäpä se.

Ei sillä ole mitään merkitystä. 

Kauppiaan kannalta ei. Mutta vammaisen kannalta on. 

Nyt ei kai puhuttu tuloksista ja kannattavuudesta vaan siitä mikä on hyväksikäyttöä ja mikä ei. Jos ihminen tekee parhaansa ja antaa kaikkensa niin siitä tulee maksaa kunnon palkka jos töihin on otettu.

Tottakai puhutaan tuloksista ja kannattavuudesta, koska se työnantaja päättää, kenet ottaa töihin ja on myös vastuussa siitä, että tulosta syntyy. Ei yritys ole mikään lastentarha, jossa viihdytetään työntekijöitä ja avustetaan ihmisiä taloudellisesti pelkästä solidaarisuudesta. Edelleenkään yrittäjä ei hyödy mitään siitä, että kehitysvammainen ponnistelee ihan täydellä omalla tehollaan, jos tulos on kuitenkin vain puolet normitehosta. Eli edelleen kysyn, missä se hyväksikäyttö on. Jotta jotakuta voitaisiin käyttää hyväkseen, siitä pitäisi tulla jokin hyöty. 

Ajattelet ainoastaan kauppiaan näkökulmasta. Jos vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta hän on hyväksikäytetty.

Ole ymmärtämättä jos et tahdo tai kykene.

Tottakai ajattelen ainoastaan kauppiaan näkökulmasta, jos väität, että kauppias käyttää vammaista hyväkseen. Tottakai se vammainen voi olla asenteeltaan tosi hyvä ja tehdä niin hyvää työtä kuin pystyy, mutta jos se ei riitä tuloksen tekemiseen, niin ei se ole kauppiaankaan syy. 

Se, että vammainen tekee omalla tasollaan hyvää työtä, ei tarkoita sitä, että työnantaja pääsisi siitä jotenkin kohtuuttomasti hyötymään, koska työnantaja saa sen täsmälleen saman hyödyn muiltakin työntekijöiltä samalla hinnalla. Ei yhtään enempää. Eli kauppiaan kannalta +/- 0. Näin ollen ei voida sanoa, että ketään käytetään hyväksi. Se edellyttäisi, että joku hyötyy jotain. 

Vammaisen (itsensä tai läheisen) näkökulmasta puolikas palkka saattaa vaikuttaa hyväksikäytöltä, mutta totuus on, että vaikka vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta, hän on kykyihinsä nähden liian vaativassa työssä.

Esimerkkinä voidaan ajatella, että 1500€ on pohjapalkka ja toiset 1500€ voi ansaita bonuksena lisää suoriutumalla tehtävistä työnantajan määrittelemällä tavoitteella tehokkuudessa, laadussa ja/tai suoritusten määrässä. Vammaisen suoritus riittää tässä tapauksessa vain pohjapalkkaan.

Niinpä. Meilläkin kaikki työntekijät esimerkiksi ovat kassalla kuorman purun lisäksi. Tätä kehitysvammaista ei olisi missään nimessä voinut laittaa kassalle, kun edes se kuorman purku ei onnistunut. Miksi ihmeessä hänelle pitäisi sympatian vuoksi maksaa samaa palkkaa kuin kaikille muillekin? 

Ei minkään sympatian. Mutta tehtävien pitää olla sellaisia että hän niistä suoriutuu. Seuraava kysymys on onko kauppa oikea työpaikka tällaiselle vammaiselle? Osa heistä kykenee yhtä hyvään panokseen kuin muutkin (ei kassalla mutta muualla), juuri keväällä oli juttua down-syndroomaisesta nuoresta miehestä joka valmistui kokiksi tredusta ja aloittaa elokuussa oman alan työt. Oli ollut Tampereen Saludissakin työharjoittelussa.

Hei oikeasti, jossain toimintakeskuksessa vammaiset lajittelee ja pussittaa ruuveja yms koko päivän ja saavat tyyliin 2 euroa palkkaa, päivässä. Onko oikein?

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa, että jos teitä painostetaan näihin 9€/päivä orjatöihin, ette suostu kuin 4 tuntia/viikko, kuukaudeksi. Virkailijat yrittävät suostutella vaikka mihin, koska kunta joutuu maksamaan sakkoa pitkään työttöminä olleista. Mutta ei tarvitse suostua enempään. Sitten haette sairauslomaa,se siitä orjatyöstä. Jos kaikki toimisivat näin, orjatyöt loppuisivat alkuunsa. Tai laittakaa työeläkehakemus vireille, olette turvassa aktiivimallilta. Se käy nopeasti netissä. Älkää alistuko, niin saadaan nämä orjatyöt kuriin!

Tämä on jotenkin kaksipiippuinen juttu. Olen itse raahannut ilman lisäansiota työkokeilussa olevaa mukanani kahdeksan kuukautta. Tätä ihmistä neuvoin työhön tuon ajan ja oikeasti tarvitsimme uuden työntekijän. Kyllä, käytimme tätä mahdollisuutta hyväksemme otimme yhteiskunnan rahallisentuen ns. koeajalle.

Työkokeilussa oleva henkilö ei ole suinkaan vakkareille helppo juttu, ihminen joka on tuossa yhteiskunnan lokerossa, jossa pärjää ihan hyvin menemättä töihin, ei ole useinkaan kovin motivoitunut oppimaan uusia asioita, ottamaan vastuuta tekemisestään, jättää tekemättä jos ei osaa tai tajua, mutta ei sano, että en tehnyt sitä hommaa, Vaan oikeasti jättää tekemättä ja vakkarit joutuu venymään ja paikkaamaan jatkuvasti jne. puuttuu ihan perusasiat työnteon kannalta... niin olennaiset asiat. Tätä ei ao. ihminen edes itse huomaa tai tunnísta itsessään.

Anteeksi... mutta useasta on jo kokemus. Joskus on hyvä pysähtyä katsomaan peiliin, kysy itseltäsi viisi kertaa miksi? Ei kaikki ongelmat voi olla Sipilän vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

Usein se työ on kehitysvammaiselle vaativampaa kuin ns normaalille. Sitäkin voi miettiä onko oikein teettää jollakulla vaativaa työtä ja maksaa siitä huonosti.

Ymmärrän kauppiaan näkökulman mutta turha kieltää etteikö tuossa käytettäisi vammaisia hyväksi.

Miten siinä käytetään vammaisia hyväksi? Jos teet töitä puolella teholla ja saat siitä puolikasta palkkaa, missä kohtaa se työnantaja hyötyy?

Tekeekö se vammainen puolella teholla? Vai täydellä omallansa? Siinäpä se.

Ei sillä ole mitään merkitystä. 

Kauppiaan kannalta ei. Mutta vammaisen kannalta on. 

Nyt ei kai puhuttu tuloksista ja kannattavuudesta vaan siitä mikä on hyväksikäyttöä ja mikä ei. Jos ihminen tekee parhaansa ja antaa kaikkensa niin siitä tulee maksaa kunnon palkka jos töihin on otettu.

Tottakai puhutaan tuloksista ja kannattavuudesta, koska se työnantaja päättää, kenet ottaa töihin ja on myös vastuussa siitä, että tulosta syntyy. Ei yritys ole mikään lastentarha, jossa viihdytetään työntekijöitä ja avustetaan ihmisiä taloudellisesti pelkästä solidaarisuudesta. Edelleenkään yrittäjä ei hyödy mitään siitä, että kehitysvammainen ponnistelee ihan täydellä omalla tehollaan, jos tulos on kuitenkin vain puolet normitehosta. Eli edelleen kysyn, missä se hyväksikäyttö on. Jotta jotakuta voitaisiin käyttää hyväkseen, siitä pitäisi tulla jokin hyöty. 

Ajattelet ainoastaan kauppiaan näkökulmasta. Jos vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta hän on hyväksikäytetty.

Ole ymmärtämättä jos et tahdo tai kykene.

Tottakai ajattelen ainoastaan kauppiaan näkökulmasta, jos väität, että kauppias käyttää vammaista hyväkseen. Tottakai se vammainen voi olla asenteeltaan tosi hyvä ja tehdä niin hyvää työtä kuin pystyy, mutta jos se ei riitä tuloksen tekemiseen, niin ei se ole kauppiaankaan syy. 

Se, että vammainen tekee omalla tasollaan hyvää työtä, ei tarkoita sitä, että työnantaja pääsisi siitä jotenkin kohtuuttomasti hyötymään, koska työnantaja saa sen täsmälleen saman hyödyn muiltakin työntekijöiltä samalla hinnalla. Ei yhtään enempää. Eli kauppiaan kannalta +/- 0. Näin ollen ei voida sanoa, että ketään käytetään hyväksi. Se edellyttäisi, että joku hyötyy jotain. 

Vammaisen (itsensä tai läheisen) näkökulmasta puolikas palkka saattaa vaikuttaa hyväksikäytöltä, mutta totuus on, että vaikka vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta, hän on kykyihinsä nähden liian vaativassa työssä.

Esimerkkinä voidaan ajatella, että 1500€ on pohjapalkka ja toiset 1500€ voi ansaita bonuksena lisää suoriutumalla tehtävistä työnantajan määrittelemällä tavoitteella tehokkuudessa, laadussa ja/tai suoritusten määrässä. Vammaisen suoritus riittää tässä tapauksessa vain pohjapalkkaan.

Niinpä. Meilläkin kaikki työntekijät esimerkiksi ovat kassalla kuorman purun lisäksi. Tätä kehitysvammaista ei olisi missään nimessä voinut laittaa kassalle, kun edes se kuorman purku ei onnistunut. Miksi ihmeessä hänelle pitäisi sympatian vuoksi maksaa samaa palkkaa kuin kaikille muillekin? 

Ei minkään sympatian. Mutta tehtävien pitää olla sellaisia että hän niistä suoriutuu. Seuraava kysymys on onko kauppa oikea työpaikka tällaiselle vammaiselle? Osa heistä kykenee yhtä hyvään panokseen kuin muutkin (ei kassalla mutta muualla), juuri keväällä oli juttua down-syndroomaisesta nuoresta miehestä joka valmistui kokiksi tredusta ja aloittaa elokuussa oman alan työt. Oli ollut Tampereen Saludissakin työharjoittelussa.

Niin, tuollahan sanoinkin, että ei varmaan ollut hänen tasoisiaan tehtäviä. Mutta sekään ei ole kauppiaan syy eikä hänellä ole velvollisuutta keksiä vammaiselle räätälöityjä tehtäviä. Kaupan normaaleja tehtäviä on tarjolla ja palkka on se, mikä on, ottaa tai jättää. On naivia olettaa, että kaikki vammaiset pystyisivät normaaliin työelämään ja ansaitsisivat siksi normaalia palkkaa.

itse otan vastaisuuessa karenssin taas kuin että joku paska firma hyväksikäyttää minua, karenssissa oon saanut enempi rahaa kuin työttömänä!!! viimeksi nyt kesällä olin 2 kk karenssissa ja sain 500 e käteeen, normaalisti sain vain 430 e toimeentulokien jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

Usein se työ on kehitysvammaiselle vaativampaa kuin ns normaalille. Sitäkin voi miettiä onko oikein teettää jollakulla vaativaa työtä ja maksaa siitä huonosti.

Ymmärrän kauppiaan näkökulman mutta turha kieltää etteikö tuossa käytettäisi vammaisia hyväksi.

Miten siinä käytetään vammaisia hyväksi? Jos teet töitä puolella teholla ja saat siitä puolikasta palkkaa, missä kohtaa se työnantaja hyötyy?

Tekeekö se vammainen puolella teholla? Vai täydellä omallansa? Siinäpä se.

Ei sillä ole mitään merkitystä. 

Kauppiaan kannalta ei. Mutta vammaisen kannalta on. 

Nyt ei kai puhuttu tuloksista ja kannattavuudesta vaan siitä mikä on hyväksikäyttöä ja mikä ei. Jos ihminen tekee parhaansa ja antaa kaikkensa niin siitä tulee maksaa kunnon palkka jos töihin on otettu.

Tottakai puhutaan tuloksista ja kannattavuudesta, koska se työnantaja päättää, kenet ottaa töihin ja on myös vastuussa siitä, että tulosta syntyy. Ei yritys ole mikään lastentarha, jossa viihdytetään työntekijöitä ja avustetaan ihmisiä taloudellisesti pelkästä solidaarisuudesta. Edelleenkään yrittäjä ei hyödy mitään siitä, että kehitysvammainen ponnistelee ihan täydellä omalla tehollaan, jos tulos on kuitenkin vain puolet normitehosta. Eli edelleen kysyn, missä se hyväksikäyttö on. Jotta jotakuta voitaisiin käyttää hyväkseen, siitä pitäisi tulla jokin hyöty. 

Ajattelet ainoastaan kauppiaan näkökulmasta. Jos vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta hän on hyväksikäytetty.

Ole ymmärtämättä jos et tahdo tai kykene.

Tottakai ajattelen ainoastaan kauppiaan näkökulmasta, jos väität, että kauppias käyttää vammaista hyväkseen. Tottakai se vammainen voi olla asenteeltaan tosi hyvä ja tehdä niin hyvää työtä kuin pystyy, mutta jos se ei riitä tuloksen tekemiseen, niin ei se ole kauppiaankaan syy. 

Se, että vammainen tekee omalla tasollaan hyvää työtä, ei tarkoita sitä, että työnantaja pääsisi siitä jotenkin kohtuuttomasti hyötymään, koska työnantaja saa sen täsmälleen saman hyödyn muiltakin työntekijöiltä samalla hinnalla. Ei yhtään enempää. Eli kauppiaan kannalta +/- 0. Näin ollen ei voida sanoa, että ketään käytetään hyväksi. Se edellyttäisi, että joku hyötyy jotain. 

Miksi et laajenna näkökulmaa? Hyväksikäytössä voi olla kyse myös siitä että joku menettää jotain/jää tappiolle.

Niin minkä suhteen vammainen jää tappiolle tai menettä jotain? Kenelle hän menettää? Maksaako joku jossain muussa paikassa hänelle sitten paremmin, vai missä se menetys on? Jos hänelle työpanoksen antaminen markkinahintaan on tappiollista, hänen ei kannata mennä töihin. 

Työt voi mitoittaa/antaa sellaisia töitä niin että vammainen pystyy ne kelvollisesti suorittamaan. Silloin kaikki "voittaisivat".

Jos vammainen rehkii ja uurastaa saamatta omasta panoksestaan sitä vastaavaa korvausta (kun katsotaan suoritetta) on se hänen kohdallaan hyväksikäyttöä.

Mutta jos ne työt mitoitetaan vammaisen kyvyn mukaan, silloin palkkakin mitoitetaan sen työtuloksen mukaan. Jos vammainen purkaa hyllyyn päivän aikana yhden pienen kärryllisen tavaraa ja muut purkavat kolme lavaa, miksi näille pitäisi maksaa samaa palkkaa. Miksi ihmeessä kauppias pitäisi omalla kustannuksellaan jotain päiväkerhoa, kun samalla rahalla saa sitten oikeankin työntekijän.

Edelleen, jos puhut hyväksikäytöstä, jonkun pitäisi saada tarpeetonta etua. Tässä tilanteessa kauppias ei sellaista saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi alkaa vyyhti purkautumaan ja tuodaan hallituksen koplailut päivänvaloon. Kiitokset kyseiselle virkailijalle ja Seura-lehdelle. Odotan mielenkiinnolla entisen työttömän, laborantiksi kouluttautuneen, nykyisen "työministerin", Lindströmin kommenttia aiheeseen.

Mahtaako olla tämän hallituksen alulle panema??? Taitaa olla kauempaa perua!

On kauempaa perua. Kannattaa googlettaa esim. TYP ja Toimi-hanke. Toimi-hanketta puuhastellaan siten, että ilmeisesti seuraavan hallituksen on tarkoitus toteuttaa se.

Nykyinen hallitus on pahentanut tilannetta. Ajatusmaailmasta kertoo mm. tämä vuoden takainen uutinen https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005216103.html Silmiini osui ent. työministeri Ihalaisen TYP-toimintaa puolustava kirjoitelma, hän oli huolissaan sen tulevaisuudesta. Onkohan millään puolueella halua puuttua palkattomiin töihin.

Ei ole. Poliitikoilta kostuu housut palkattomasta työstä tai kansalaispalkasta puhuttaessa. Sosiaalidemokraateille se on marxilaisen ideologian täyttymys ja oikeistolaiselle omistavalle luokalle työntekijäkustannusten optimi. Työntekijälle se tarkoittaa itsemaksetun turvaverkon katoamista.

Näinpä näin. Vastasit retoriseen kysymykseeni osuvasti. Turvaverkot tosiaan poistetaan, sillä maassa on käynnissä sosiaaliturvan alasajo. Poistetaan sitten myös työttömyysvakuutusmaksut ja alennetaan verotusta, että ihminen saisi edes jotain säästöön pahan päivän varalle, jos onnistuu työllistymään, mutta sehän ei tietenkään käy.

Joku oli ennakoinut jo 6 vuotta sitten, että ikäsyrjintä tulee tuottamaan tulottomia. Siis: ei tuloja, ei työttömyyskorvausta eikä vielä eläkettä. Siten säästetään myös eläkemaksuissa nyt, kun väestö vanhenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän 2 kehitysvammaista tukityöllistettyä toinen hyllyttää kaupassa tavaroita ja toinen työskentelee keittiöapulaisena.

Mutta he eivät saa samanlailla palkkaa kuin muut samassa työssä olevat.

Mielestäni se ei ole reilua.

Itse olen ollut kaupassa töissä ja meillä ainakin kehitysvammaiset tukityöllistetyt eivät päässeet edes puoleen tavistyöntekijän tehoista. Jos näille pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin muille, samalla hinnalla saa tavistyöntekijän ja kehitysvammainen jää palkkaamatta. Näin se nyt vain on.

Usein se työ on kehitysvammaiselle vaativampaa kuin ns normaalille. Sitäkin voi miettiä onko oikein teettää jollakulla vaativaa työtä ja maksaa siitä huonosti.

Ymmärrän kauppiaan näkökulman mutta turha kieltää etteikö tuossa käytettäisi vammaisia hyväksi.

Miten siinä käytetään vammaisia hyväksi? Jos teet töitä puolella teholla ja saat siitä puolikasta palkkaa, missä kohtaa se työnantaja hyötyy?

Tekeekö se vammainen puolella teholla? Vai täydellä omallansa? Siinäpä se.

Ei sillä ole mitään merkitystä. 

Kauppiaan kannalta ei. Mutta vammaisen kannalta on. 

Nyt ei kai puhuttu tuloksista ja kannattavuudesta vaan siitä mikä on hyväksikäyttöä ja mikä ei. Jos ihminen tekee parhaansa ja antaa kaikkensa niin siitä tulee maksaa kunnon palkka jos töihin on otettu.

Tottakai puhutaan tuloksista ja kannattavuudesta, koska se työnantaja päättää, kenet ottaa töihin ja on myös vastuussa siitä, että tulosta syntyy. Ei yritys ole mikään lastentarha, jossa viihdytetään työntekijöitä ja avustetaan ihmisiä taloudellisesti pelkästä solidaarisuudesta. Edelleenkään yrittäjä ei hyödy mitään siitä, että kehitysvammainen ponnistelee ihan täydellä omalla tehollaan, jos tulos on kuitenkin vain puolet normitehosta. Eli edelleen kysyn, missä se hyväksikäyttö on. Jotta jotakuta voitaisiin käyttää hyväkseen, siitä pitäisi tulla jokin hyöty. 

Ajattelet ainoastaan kauppiaan näkökulmasta. Jos vammainen tekee niin hyvää ja reipasta työtä kuin pystyy eikä saa panoksestaan kunnon korvausta hän on hyväksikäytetty.

Ole ymmärtämättä jos et tahdo tai kykene.

Tottakai ajattelen ainoastaan kauppiaan näkökulmasta, jos väität, että kauppias käyttää vammaista hyväkseen. Tottakai se vammainen voi olla asenteeltaan tosi hyvä ja tehdä niin hyvää työtä kuin pystyy, mutta jos se ei riitä tuloksen tekemiseen, niin ei se ole kauppiaankaan syy. 

Se, että vammainen tekee omalla tasollaan hyvää työtä, ei tarkoita sitä, että työnantaja pääsisi siitä jotenkin kohtuuttomasti hyötymään, koska työnantaja saa sen täsmälleen saman hyödyn muiltakin työntekijöiltä samalla hinnalla. Ei yhtään enempää. Eli kauppiaan kannalta +/- 0. Näin ollen ei voida sanoa, että ketään käytetään hyväksi. Se edellyttäisi, että joku hyötyy jotain. 

Miksi et laajenna näkökulmaa? Hyväksikäytössä voi olla kyse myös siitä että joku menettää jotain/jää tappiolle.

Niin minkä suhteen vammainen jää tappiolle tai menettä jotain? Kenelle hän menettää? Maksaako joku jossain muussa paikassa hänelle sitten paremmin, vai missä se menetys on? Jos hänelle työpanoksen antaminen markkinahintaan on tappiollista, hänen ei kannata mennä töihin. 

Työt voi mitoittaa/antaa sellaisia töitä niin että vammainen pystyy ne kelvollisesti suorittamaan. Silloin kaikki "voittaisivat".

Jos vammainen rehkii ja uurastaa saamatta omasta panoksestaan sitä vastaavaa korvausta (kun katsotaan suoritetta) on se hänen kohdallaan hyväksikäyttöä.

Mutta jos ne työt mitoitetaan vammaisen kyvyn mukaan, silloin palkkakin mitoitetaan sen työtuloksen mukaan. Jos vammainen purkaa hyllyyn päivän aikana yhden pienen kärryllisen tavaraa ja muut purkavat kolme lavaa, miksi näille pitäisi maksaa samaa palkkaa. Miksi ihmeessä kauppias pitäisi omalla kustannuksellaan jotain päiväkerhoa, kun samalla rahalla saa sitten oikeankin työntekijän.

Edelleen, jos puhut hyväksikäytöstä, jonkun pitäisi saada tarpeetonta etua. Tässä tilanteessa kauppias ei sellaista saa.

Onko kauppiaan muidenkin työntekijöiden työt mitoitettu henkilökohtaisten kykyjen mukaan ja maksetaanko palkkakin henkilökohtaisen tuloksen mukaan? Epäilen. Luulen että tehtävänimike ja nimikkeen mukaan tekijästä riippumatta sama palkka.

No entä maksaako asiakas kauppiaalle tuotteista oman käyttöarvonsa mukaan. Eli maksan lenkkareista vain 20 km laiskan lenkin verran eli 1eur/kmkun en enempää niillä aio juosta. Enpä usko. Tuotteilla on asiakkasta ja hänen käyttöarvosta riippumatta sama hinta.