Isä kuoli ja luulin
että hältä jäisi vähän perintöä. Mutta äiti rikkaampana vetosi oikeuteensa antaa meille lapsille tasinkoa.
Veroja joudutaan kuitenkin maksamaan ja tämä osa mikä "saadaan" riittää nippa nappa.
Että semmonen äiti, kiiti vaan.
Kommentit (359)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen vanhempani kuollessa suurin ongelmani ja suruni oli se, että hän kuoli. Rahalla ei voi korvata sitä, että tärkeää ihmistä ei enää ole.
Kyllä mua kiinnosti raha silloinkin, jollain ne monen tonnin hautajaisetkin piti maksaa.
Sieltähän ne tililtä maksettiin.
T. Toinen, jota ei kiinnosta saamansa perintö, kun suru on niin kova
Tilillä ei ollut niin paljon rahaa, jostain sitä oli kuitenkin revittävä. Näin raha oli jatkuvasti mielessä. Omaisuutta oli, mutt siitä ei sekunnissa eroon pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee ihan mieleen isän vanhimman lapsen riitely isän kuoltua. Meillä äiti omisti (omistaa yhä) kaiken perheen omaisuuden, koska aikanaa on siitä ison osan perinyt. Isä taas oli hurmaava hulivili taivaanrannan maalari, jolla raha ei näpeissä pysynyt.
Kun isä kuoli, oli meille lapsille selvää, että perittävää ei ole. Sen sijaan isän esikoinen edellisestä liitosta luuli, että hänelle kuuluu oikeus metsiin, osakkeisiin, asuntoihin jne. Hän maksoi lakimiehille tuhansia euroja ja kuullakseen uudestaan ja uudestaan, että ei ole perittävää eikä leski anna tasinkoa.
Näinhän se oli Kari Tapionkin kuollessa. Kaikki omaisuus oli vaimon nimissä ja avioton poika sai vain sen pari tonnia, kun isän tilillä oli hautauskulujen jälkeen 6000€. Kun vaimo sitten kuoli, avioliitosta syntyneet lapset perivät äitinsä.
Kai Kari Tapiolta tulee jotain tallennetut suksia vielä. Vai omistaako leski niihinkin oikeudet.
Tavallaan väärin, että noin voi tehdä. Ja tavallaan väärin, että joku avioton vahinko saisi periä kuten itse kasvqtetut
Anteeksi vain, mutta kyllä meillä aviottomilla vahingoillakin on lailliset oikeutemme. Olemmehan jääneet vaille isää tai äitiä tai molempia ja joutuneet esim. isovanhempien hoteisiin. Periminen on pieni korvaus lapsuuden ja kasvuvuosien puutteista. Jättämällä perintöä tuo lapsensa hyljännyt vanhempi saa tavallaan tilaisuuden edes kuoltuaan olla tasapuolinen kaikkia lapsiaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös niin, että jos mieheni kuolee ensin, ei lapsille jää juuri perintöä, koska asunto, jossa asumme on vanhempieni perintöä kuten metsäpalsta ja rantamökki. Kaikki ne ovat minun nimissäni.
Tällaista.
Kaiketi ymmärrät, että tässä tapauksessa lapset silti perivät äitinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös niin, että jos mieheni kuolee ensin, ei lapsille jää juuri perintöä, koska asunto, jossa asumme on vanhempieni perintöä kuten metsäpalsta ja rantamökki. Kaikki ne ovat minun nimissäni.
Tällaista.
Kaiketi ymmärrät, että tässä tapauksessa lapset silti perivät äitinsä.
Ei se niin varmaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Sisaret ei suostu myymään mökkiä.
Huoh. Yli 200 viestiä ja nyt tulee ensimmäisen kerran ilmi että tässä on mukana joku mökkikin??? Tähän asti on AP puhunut vain asunnosta ja säästöistä. AP on selvästi joko trolli tai jotenkin vajaa. Ei muuten ymmärrä miten tuollainen älytön höpöttäminen on edes mahdollista.
Ei voi olla totta, pitkälti yli 200 viestiä, eikä vielä ole selvinnyt MITÄ ap on perinyt ja KUINKA PALJON.
Jossain sanoi perineensä isän säästöjä, ts. rahaa. Siinä tapauksessa perintövero ei kuitenkaan olisi mikään ongelma. Kuinka tyhmä voi ihminen olla?
Ketjun kulku: ap joutuu ottamaan lainaa perintöveroon ja lähti rannalle, koska ketju kuuma. Äidille ilmestyy uusi mies ja ap:lle ilmestyy kesämökin nurkka. Koska kaikki on jo tapahtunut, ei ole enää väliä, ap ei nyt jaksa.
??????? kirjoitti:
Kuinka kamala ihminen voi olla kun vanhempansa kuollessa ajattelee jotain perintöä? Minulla se ainakin oli viimeinen asia mikä kävi mielessä isäni kuoltua.
Kyllä se heti hautajaisten jälkeen on ajankohtaista kun surun keskeltä alkaa pilkottaa esim. kymmenien tuhansien perintöverolappu, kuten meillä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen alkanut miettiä, kenelle omaisuuteni oikeastaan haluan jättää. Omista lapsista toinen temppuilee vieläkin lähes kolmekymppisenä kuin teini, ja on ilmoittanut että hänen puoleltaan ei lapsenlapsia tule. Toinen on erityisaikuinen, eikä vaikuta siltä että pariutuu ikinä, hyvä jos työpaikan löytää.
Jatkuvuutta ei siis näytä olevan. Testamenttaanko maa- ja kiinteistöomaisuudet jollekin muulle sukulaiselle, jotta ne pysyvät edes suvussa? En todella tiedä.
Sukulaises myy heti ja kiertää maapallon. Että se siitä suvussa pysymisestä.
Hyvät muistot jää sustakin lapsille - itse olet heidät kasvattanut. HIenoa myös rangaista sitä erityislasta.
No, lakiosansa edestä voivat sitten käydä haudallesi kusemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta vuotta on isäsi kuolemasta?
Ei yhtäkään.ap.
Nyt äkkiä aika juristille, sisarustesi kanssa tai yksin, jotta saatte tietää, onko tapahtunut vääryys ja voiko oikaista sitä.
Kun aviopuolisoista toinen kuolee ja heillä on rintaperillisiä eli yhteisiä lapsia tehdäön normaali perunkirjoitus. Siinä käydään läpi kuolleen kaikki velat ja omaisuus. Jos velat ovat suurenpi kuin omaisuus, ei tietenkään jää perittävääkään. Jos omaisuutta on, on leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja sitä ei siis perilliset voi myydä alta pois. Muu omaisuus, esim.kesämökki, riippuu siitä, onko se molempien nimissä. Jos on, on lapsien osuus kuolleen vanhempansa puolikkaasta, josta myös perintövero lasketaan. Tämä sama kaava perintöveron laskemiseksi on myös vakituisen asunnon kohdalla. Siis: perintöveroa EI lasketa molempien vanhempien yhteenlasketusta koko omaisuudesta vain kuolleen. Mitä arvottomampi omaisuus on ja mitä enemmän lapsia jakamassa, perintövero painuu nollaan! Tämä on varmaa tietoa, koska olen ollut perunkirjoituksessa isäni kuoltua.
Vierailija kirjoitti:
Kun aviopuolisoista toinen kuolee ja heillä on rintaperillisiä eli yhteisiä lapsia tehdäön normaali perunkirjoitus. Siinä käydään läpi kuolleen kaikki velat ja omaisuus. Jos velat ovat suurenpi kuin omaisuus, ei tietenkään jää perittävääkään. Jos omaisuutta on, on leskellä oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja sitä ei siis perilliset voi myydä alta pois. Muu omaisuus, esim.kesämökki, riippuu siitä, onko se molempien nimissä. Jos on, on lapsien osuus kuolleen vanhempansa puolikkaasta, josta myös perintövero lasketaan. Tämä sama kaava perintöveron laskemiseksi on myös vakituisen asunnon kohdalla. Siis: perintöveroa EI lasketa molempien vanhempien yhteenlasketusta koko omaisuudesta vain kuolleen. Mitä arvottomampi omaisuus on ja mitä enemmän lapsia jakamassa, perintövero painuu nollaan! Tämä on varmaa tietoa, koska olen ollut perunkirjoituksessa isäni kuoltua.
Alkuviesti on epätarkka: vaikka avioparilla ei olisi yhteisiä lapsiakaan, esim.vain toisella, on tietysti rintaperillisellä oikeus vain oman vanhempansa omaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisaret ei suostu myymään mökkiä.
Huoh. Yli 200 viestiä ja nyt tulee ensimmäisen kerran ilmi että tässä on mukana joku mökkikin??? Tähän asti on AP puhunut vain asunnosta ja säästöistä. AP on selvästi joko trolli tai jotenkin vajaa. Ei muuten ymmärrä miten tuollainen älytön höpöttäminen on edes mahdollista.
HYVÄNEN AIKA, KIRJOITIN JO AIKAISEMMIN ETTEI OLE MITÄÄN MÖKKIÄ, EI OLE KOSKAAN OLLUTKAAN, OLISIT LUKENUT, TOOPE. ENNEN KUIN TÄNNE KIRJOITTELET. SE ON JONKUN IHAN MUUN KIRJOITUS TUO MÖKKIASIA. MIKSI LIITIT SEN MINUUN. TOOPE.ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota nyt hyvä ihminen asioista selvää oikeusoppineilta. Vaikka omasta pankistasi löytyy kyseisiä.Selvästi sinua harmittaa /ottaa päähän niin paljon ettet ainakaan vastauksiesi perusteella ole sisäistänyt asioita. Sääliksi käy kuollutta isääkin kun "haaskat raadolla" tyyliin mulle mulle!!!
Äiti ei sure isää.ap.
Kauheaa kyllä. Sureeko miesparkaa kukaan.
Pyhimysmäinen asenne.
Tosiasia on, etteivät kaikki vanhemmat ole ansainneet lastensa rakkautta.
On voinut olla fyysistä/henkistä väkivaltaa tai muuta kylmyyttä ja piittaamattomuutta vanhemman luonnollisista velvollisuuksista lasta kohtaan. Kyllä sellainen kantaa aikuisuuteen asti. Biologinen side ei valitettavasti aina takaa sitä, että lapsen oikeus turvallisuuteen ja kiintymykseen - saati vaikkapa isänrakkauteen - toteutuisi.
Tuo on niin totta!
Joskus sitä miettii miten totaalisesti vanhemmiksi kelpaamattomat saavat lapsia.
Kun taas jotkut jotka tosissaan olisivat rakastavia vanhempia eivät saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ahneet leskisukupolvet täällä puolustelee miehesä rahoilla mälläämistä ja åmatkustelua omiin nimiinsä ja lapset saavat pärjäillä miten pärjää - ja ahnein lapsi sitten kiristää vielä sen nuorimmankin osuuden nähty on...
erikoista että leskien ahneutta puolustellaan, vaikka moni pimittää vakuutukset, jotka kuuluisi jälkeen jäävälle sukupolvelle mut ta ei - lesken on saatava pitää kaikki, koska ..... muuten ahneet lapset. Se, jolla menee hyvin - varmaan esittää, ok mutta ne, jotka tarvitsisvat isänsä perinnön, jätetään yksin - ja lopulta vielä syyllistetään, koska leski on hassannut kaiken ja talokin on ihan rmänä ja arvo laskenut.
Joku kirjottaa asiaa josta ei sais puhua!
Ja tästä yhä vaietaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ahneet leskisukupolvet täällä puolustelee miehesä rahoilla mälläämistä ja åmatkustelua omiin nimiinsä ja lapset saavat pärjäillä miten pärjää - ja ahnein lapsi sitten kiristää vielä sen nuorimmankin osuuden nähty on...
erikoista että leskien ahneutta puolustellaan, vaikka moni pimittää vakuutukset, jotka kuuluisi jälkeen jäävälle sukupolvelle mut ta ei - lesken on saatava pitää kaikki, koska ..... muuten ahneet lapset. Se, jolla menee hyvin - varmaan esittää, ok mutta ne, jotka tarvitsisvat isänsä perinnön, jätetään yksin - ja lopulta vielä syyllistetään, koska leski on hassannut kaiken ja talokin on ihan rmänä ja arvo laskenut.
Joku kirjottaa asiaa josta ei sais puhua!
Saa puhua ja pitääkin puhua.
Mutta ei puhuta kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisaret ei suostu myymään mökkiä.
Huoh. Yli 200 viestiä ja nyt tulee ensimmäisen kerran ilmi että tässä on mukana joku mökkikin??? Tähän asti on AP puhunut vain asunnosta ja säästöistä. AP on selvästi joko trolli tai jotenkin vajaa. Ei muuten ymmärrä miten tuollainen älytön höpöttäminen on edes mahdollista.
HYVÄNEN AIKA, KIRJOITIN JO AIKAISEMMIN ETTEI OLE MITÄÄN MÖKKIÄ, EI OLE KOSKAAN OLLUTKAAN, OLISIT LUKENUT, TOOPE. ENNEN KUIN TÄNNE KIRJOITTELET. SE ON JONKUN IHAN MUUN KIRJOITUS TUO MÖKKIASIA. MIKSI LIITIT SEN MINUUN. TOOPE.ap.
Huutaa toopettelija, joka valittaa että pitää ottaa lainaa perintöveroa varten, koska on saanut rahaa perinnöksi. Olisit itse vastannut kysymyksiin, niin ei tarvitsisi siellä raivota.
Vierailija kirjoitti:
Miten ketään voi oikeasti kiinnostaa toisten rahat?!?
Perinnöt tulisi lakkauttaa kokonaan!
Perintö on ns. (pesämuna) jonka vanhemmat jättävät lapsilleen tarkoituksenmukaisesti. Jotkut vanhemmat puhuvat asiasta avoimesti lapsilleen, jotkut eivät. Kaikki riippuu vanhempien ja lasten suhteista sekä monesta muusta asiasta.
Sukuriitoja ja loputonta vihaa on maailmalla todistettu perunkirjoitusten aikaan ja sen jälkeenkin vuosisatoja. En käsitä ihmisten loputonta ahneutta, kateutta ja vihaa jos joku saa perintöä. Suomessa kuin muuallakin kateus ja ahneus sekä katkeruus on kulkenut käsikädessä sukupolvesta toiseen, eikä loppua näy. Tämän tietää kaikki, eikä sen tosiasian kieltäminen auta ketään. Kannattaa olla rehellinen itselleen ja todellisille tunteilleen, mitä on ihmisenä itselle ja toisille. Jos ei voi olla rehellinen itselleen ja myöntää tosiasioita, ei voi olla rehellinen muillekaan. Tämä näkyy monien ihmisten arkielämässä, eikä siitä puhuta välttämättä ääneen. Ihmiset kyllä näkee toistensa arvomaailman epäkohdat sanomisten ja tekemisten myötä ajan kuluessa. Näin se vain on.
Itselleni perintöasiat on yhden tekeviä. Pärjään omillani hyvin ja olen onnellinen näin. Raha ei ole koskaan tehnyt onnelliseksi. Nämä on niitä asioita, joita kovinkaan moni ei näytä ymmärtävän.
Hyvä elämä tulee muista arvotekijöistä kuin raha. Rahan ahneita kutsutaan meillä päin häpeällisen ahneiksi, samalla tavoin kuin ( sika perso / fanaattinen kulta-kuume) ihmisiksi. Ahneita katsotaan kieroon, koska ahneutta ei pidetä yhteiskunnassa hyvänä asiana. Ahneus on myös imago-asia ja jos ahneeksi leimautuu, sitä likaista taakkaa kantaa lopun elämänsä hartioillaan jokainen jolla on siihen luotainen taipumus tavalla taikka toisella.
Oli ahneus näkyvää tai näkymätöntä, se vain näkyy ihmisestä selvästi läpi. Tätä ahneutta voisi verrata siihen että iltamissa yksi ahne syöppö syökaikkien ruuat salassa, eikä mitään jää muille, ei edes lapsille.
Näitäkin on elämässä nähty.
Ja se vielä että jos perinnöt lakkautettaisiin, kaikki vanhempien tekemällä työllä tehty omaisuus menisi valtiolle tai muualle. Jos sinulla olisi esim. kipeä rahan tarve, et ehkä luopuisi omasta perinnöstäsi. En ainakaan usko että luovut perinnostäsi. Jos kuitenkin päättäisit olla ottamatta perintöä vastaan, se voisi loukata perinnön jättäjää, isääsi tai äitiäsi. Lähtökohtaisesti tehdään töitä että jälkipovelle jäisi pesämuna.
On olemassa arvoja ja periaatteita joiden ymmärtäminen on joillekin liian vaikeaa.
Uusperhekuviossahan noista perintöjutuista vasta sotkujen sotkut tulee.