Nainen, vastaa suoraan: haluaisitko, että miehesi pystyisi suojelemaan sinua fyysisesti tarpeen vaatiessa?
Niin. Jos vaikka toksisesti maskuliininen miesoletettu kävelee kadulla vastaan ja käy ahdistelemaan sinua/ sinuun käsiksi, niin haluatko että mukana oleva miehesi pystyisi rajoittamaan hyökkääjän toimintaa fyysisesti ja pelastamaan sinut tämän kynsistä? Vai riittääkö sinulle, että hän ei tee tilanteessa mitään, edes verbaalisesti?
Kommentit (119)
Ei ole tarvetta.
Olen ihan kykenevä pitämään koko perheeni turvassa. En itseäni tosin sellaiseen tilanteeseen pistäisi, mistä puolisoni tarvitsisi minut pelastaa.
Naisten ahdistelijat on pelkureita, joten monesti voi ärhäkkä pikku terrierikin lyödä luun kurkkuun.
Kysymys kuului: Haluaisitko että miehesi pystyisi suojelemaan sinua fyysisesti? Luin sen niin että olisi kykeneväinen (fyysisesti vahva, osaa tapella tms.) Tietysti haluaisin että mies olisi valmis tekemään jotain vaaratilanteessa, niinkuin minäkin. Puolustaisin tietysti miestä ja haluaisin että hän puolustaisi minua.
Mutta minulle fyysisellä voimakkuudella ei ole mitään merkitystä koska mieheni ei tarvitse olla perinteisen maskuliininen. Pidän älykkötyypeistä, jotka ovat harvemmin äijämäisiä. Aggressiivisuus miehessä on minulle negatiivinen ominaisuus.
En ole tullut tuollaista koskaan ajatelleeksi. Totta kai olisi hyvä jos joku toinen ihminen suojelisi minua tarvittaessa, mutta vielä parempi olisi jos pystyisin itse suojelemaan itseäni. Eihän mieskään ole aina mukana.
Fantasioita naisen suojelemisesta muiden miesten väkivaltaa kohtaan pyörittelevät tutkitusti miehet, jotka ovat itse väkivaltaisia. He näkevät naisen omaisuutenaan ja itsellään yksinoikeuden siihen väkivaltaan. Eli tällaisia skenaarioita pohtiva mies on niin iso red flag ja hälytysmerkki, etten jäisi enempään tekemisiin hänen kanssaan.
Ps. Julkisissa tiloissa väkivallan uhrit tuntemattoman tekijän toimesta ovat ylivoimaisella valtaosalla miehiä, naiset tulevat hakatuiksi, jos tulevat, kotonaan oman miehen toimesta. Koko kysymys on siis päätön ja kertoo ap:n asenteista ja mielikuvista, joissa maailmanjärjestys on niin, että mies hakkaa naista, joka kuuluu jollekin miehelle. Vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
En edes mieti tuollaisia miesvalinnoissa. En tarvitse henkivartijaa. Jos olen lähes 50 vuotta selvinnyt ilman kummempia hyökkäyksiä kadulla niin enköhän selviä jatkossakin. Ja jos joku kaikesta huolimatta hyökkää niin voihan se tapahtua oli mies mukana tai ei. Ja voihan olla että jollekin hyökkääjälle mies pärjäisi, toiselle ei. Väkivaltaisuuteen taipuvaista tai väkivallalla uhkaavaa miestä en missään tapauksessa halua.
Näin minäkin. Hentoinen nainen ja jo 49 v ja liikkunut paljon yöllä kaupungilla aina teinistä lähtien, enkä ole koskaan tarvinnut suojelua.
Sen sijaan tunnen monia naisia, joita heidän oma miehensä on pahoinpidellyt kotona neljän seinän sisällä.
Kyllä. Ja erityisesti että pystyy suojelemaan lapsiamme.
Hän kyllä siihen pystyykin, noissa valtion hommissa on pakolliset voimankäytönkurssit jatkuvasti. Ja muuta turvallisuuskoulutusta. Luotiliivit toki töissä mutta painimaan joutuu valitettavan usein. Joten harjoitusta piisaa :D
En viitsi koko ketjua lukea, mutta jos minuun joku random ukko käy käsiks ja oma mies seisoisi siinä vieressä sanaakaan sanomatta, lähtis kyllä kumppani vaihtoon ja vikkelään. Ei sen puolen, itse osaan kyllä taistella, saattaisi random hyökkääjälle käydä köpelösti. En vaan jaksa ymmärtää sellaista miestä joka katselee vierestä naisensa pahoinpitelyä puuttumatta siihen, se viestii välinpitämättömyydestä ja sellaisella miehellä en kuitenkaan tekisi mitään.
Ihan rehellisesti, asia ei ole minulle tärkeä. Tilanteessa, jossa joku hyökkää kadulla kimppuun niin toivottavasti kuka tahansa joka on seurassani tekee *jotain* auttaakseen.
Vierailija kirjoitti:
Fantasioita naisen suojelemisesta muiden miesten väkivaltaa kohtaan pyörittelevät tutkitusti miehet, jotka ovat itse väkivaltaisia. He näkevät naisen omaisuutenaan ja itsellään yksinoikeuden siihen väkivaltaan. Eli tällaisia skenaarioita pohtiva mies on niin iso red flag ja hälytysmerkki, etten jäisi enempään tekemisiin hänen kanssaan.
Ps. Julkisissa tiloissa väkivallan uhrit tuntemattoman tekijän toimesta ovat ylivoimaisella valtaosalla miehiä, naiset tulevat hakatuiksi, jos tulevat, kotonaan oman miehen toimesta. Koko kysymys on siis päätön ja kertoo ap:n asenteista ja mielikuvista, joissa maailmanjärjestys on niin, että mies hakkaa naista, joka kuuluu jollekin miehelle. Vastenmielistä.
Juuri tämä, naulan kantaan.
Pakko tähän laittaa se, että jos ei ole koskaan törmännyt väkivaltatilanteisiin ja uhkaan on huono arvioimaan asiaa.
Se, että on jotenkin turvalliset kadut johtuu siitä, että meillä on lakeja ja poliiseja.
Joissakin maissa poliisi ei ole edes turvallinen.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Jos vaikka toksisesti maskuliininen miesoletettu kävelee kadulla vastaan ja käy ahdistelemaan sinua/ sinuun käsiksi, niin haluatko että mukana oleva miehesi pystyisi rajoittamaan hyökkääjän toimintaa fyysisesti ja pelastamaan sinut tämän kynsistä? Vai riittääkö sinulle, että hän ei tee tilanteessa mitään, edes verbaalisesti?
Suojelen ihan itse itseäni tarvittaessa myös miestäni vastaan. Lihaskimpuilta puuttuvat aivot, ja kuten et näy tietävän, aivoilla suoritettu itsepuolustus on paras.
Kuvitteletko, että pariskunnat liikkuvat vain yhdessä, kuin siamilaiset kaksoset??? Ja että naisten kimppuun käydään vain ja erityisesti kumppanin läsnäollessa?
Sinulla on niin paljon virhepremissejä aloituksessasi, että on ylivoimaista tässä säässä ruotia ne kaikki.
No tottakai mieluiten niin, että ihan kuka tahansa ihminen, jonka kanssa olisin liikkeellä, tekisi jotakin, etten saisi turpaani. Olisihan se mukavaa. Mutta enpä kyllä ole sillä perusteella valinnut kumppaniani, ja veikkaan ettei mieheni osaisi paljoa enempää kuin huutaa apua ja soittaa poliisia ja ehkä vähän avuttomasti törkkiä päällekarkaajaa.
Joo, suojelu on jees, jos se tapahtuu ilman turhaa väkivaltaa. Mieheni mielestä esim. käden murtaminen on ok, jos joku on lyömässä. Miehen pointti on, että leikki loppuu siihen. Mun mielestä se taas on turhan raju ratkasu, kun miehen viesti varmaan menee perille vähän hellemminkin kun käden murtamalla.
Ei minua tarvitse suojella, teen sen mieluummin itse. Sitten jos näyttää siltä, että tarvitsen apua, niin mieluummin saa kyllä osallistua kuin vain katsella sivusta. Menen itsekin aina väliin, jos joku tarvitsee apua. Eli tilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Jos vaikka toksisesti maskuliininen miesoletettu kävelee kadulla vastaan ja käy ahdistelemaan sinua/ sinuun käsiksi, niin haluatko että mukana oleva miehesi pystyisi rajoittamaan hyökkääjän toimintaa fyysisesti ja pelastamaan sinut tämän kynsistä? Vai riittääkö sinulle, että hän ei tee tilanteessa mitään, edes verbaalisesti?
Hoitelen tuollaiset luuserit mieluiten itse. Nyrkit ne on naisillakin. Suurin osa naisista vaan on täys nynnyjä joten elämä heitä koulikoon.
Vierailija kirjoitti:
Eli tällaisilla pienemmillä ja hentoisemmilla miehillä ei ole mitään mahiksia, jos naisten mielestä pitäisi pystyä laittamaan ahdistelijat nippuun tostavaan. Aivan kuten olen ajatellutkin. Mihin tahansa menenkin, niin kaikki muut miehet on aina isompia kuin minä ja saisin varmasti kaikilta turpaani. Seuraavaksi kai kehoitatte että pitäisi käydä salilla ja kaikenmaailman nyrkkeily/judokursseilla vain että pystyisi mahdollisesti joskus puolustamaan naistaan vaikka sinkkuna ei ole koskaan ollut väkivallan vaaraa.
Ei suojeluun muskeleita tarvita vaan aivot. Helsingissä rollaattorimummo karkotti raiskaajan uhrin päältä huutamalla ja rullatuolimies kamppasi pakenevan varkaan.
On tosi ikävää ap, että luonnevian lisäksi kärsit hintelyydestä ja älyn puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ja tuollaiset miehet kiihottaa ketkä osaa taistella!
Sittenhän käyt selällesi hyökkääjää varten.
Luepa ketju: alussa vastaajina ovat tyhmemmät, alkukantaiset naiset, myöhemmin ne, joilla on päässä muutakin kuin tekoripset ja hiustenpidennykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 160-senttisenä naisena Lontoossa liikkeellä 194-senttisen miehen kanssa. Hän pelkäsi, että joku hyökkää meidän kimppuumme kadulla.
Minä en pelännyt.
En oikein usko, että hänestä olisi ollut suojelemaan minua.
Miehesi oli realisti. Lontoo voi olla vaarallinen yöaikaan ja 194-senttinen mies tietää, että puukko lapaluiden välissä ei ole hyvä asia. Sinä lienet taas kasvanut pumpulissa, jolla ei ole kokemusta katuväkivallasta, joten oletit tietysti että joka paikassa voi kävellä ilman pelkoa.
Pelko on suojamekanismi, joka pitää myös hengissä, koska se varoittaa etukäteen.
Se on pelkuruutta ja fobiaa. Sekopää kuvittelee muiden kulkevan ase taskussa ja hyökkäysaikein. Terve ihminen tietää, että näin ei ole.
Kyllä mä puolustan itse itseäni myös fyysisesti, mutta jos nyt käy niin että kävelen mieheni kanssa kaikessa rauhassa kadulla ja joku random-tyyppi käy minuun käsiksi (hyvin epätodennäköinen skenaario), hän ei todellakaan katsele miten pärjään vaan puolustaa kyllä. Ja puolustaminen ei ole hyökkääjän hakkaamista sairaalaan ja sitten lihasten pullistelua, vaan akuutin tilanteen keskeyttämistä
Uhoajat ja pumpatut bullmentulat saa mun puolestani olla ihan kaikessa rauhassa