Lue keskustelun säännöt.
Puolivuotiskokeiluni nettitreffien parissa kertoi sen jälleen, naiset ovat ultranirsoja
tavismies
20.07.2018 |
Puolivuotiskokeiluni nettitreffien parissa kertoi sen jälleen, naiset ovat nirsoja. Kokeilin erästä suosittua nettitreffailusovellusta ja tuloksena oli ettei yksikään huolellisesti valitusta noin 15 naisesta, joille laitoin yksilöidyn viestin ei vaivautunut vastaamaan. Yksi ilmaisi kiinnostuksensa tykkäämällä, mutta ei vastannut viesteihini. Liekö maksettu työntekijän ylläpitämä profiili. Kokeilin huvikseni vielä Tinderiä, mutta en saanut yhtään mätsiä yhden illan selailulla, joten en viitsinyt jaksaa pidempään...tulos oli linjassa edellisen empiirisen tutkimukseni kanssa.
Oma profiili oli tavismiehen, muutama vertaisarvioitettu kuva ja ikähaarukkana +- 5 vuotta omasta iästä. Akateeminen koulutus. Millaisia miljonääriprinssejä te naiset oikein luulette nettitreffeiltä löytävänne?
Sitten kun löytynyt unelmamies on muutaman viikon tapailun jälkeen pumpannut ja dumpannut niin itketään kun sama kuvio toistuu aina uudestaan ja uudestaan. Joo-o, miksiköhän.
Kommentit (1480)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Hienosti osasi mies feikata, kun jo vuosikymmeniä ennen tapaamistamme oli kiertänyt maailmaa. Varmaan ihan vain siltä varalta, että joskus kiinnostuu matkustamisesta pitävästä naisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Oma mies on innokas kalastaja. Sanoisin, että hyvinhyvin innokas, sillä häntä ei sulan veden aikana juurikaan näy kotona. Aiemmin kalassa meni myös talven vapaat, mutta se into on onneksi laantunut. Mies innostui kalastuksesta vasta sitten, kun meillä oli perhe. Jos olisin tiennyt miehen intohimosta tavatessamme, olisin miettinyt suhdetta pari kertaa. Jos mies olisi laittanut netti-ilmoitukseen (silloin ei noita vielä ollut) tiedon, että kalastus on hänen elämänsä intohimo ja kaikkein tärkein asia, en olisi vastannut miehelle mitään. Jos mies taas olisi jättänyt kokonaan kertomatta elämänsä intohimosta ja ajanviejästä, olisin ollut hyvin pettynyt ja suhde olisi päättynyt, kun olisin saanut sellaisen suhteen, mitä en olisi halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Ainakin minun täysi-ikäisestä pojasta saa joku matkustelusta tykkäävä hyvän kumppanin itselleen. Poika ei todellakaan feikkaa vaan tykkää reissaamisesta yli kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
En asu Kalliossa enkä Suomessa lainkaan, vaan mieheni aloitteesta eräässä suurkaupungissa aika kaukana Suomesta. Enkä minäkään kutsu matkustamista harrastukseksi. Se on vain osa elämäämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Eikä kukaan sitä haluakaan. Ei ylipäänsä ole kyse matkustamisesta, se on tässä vain esimerkki. Esimerkki siitä, että jos haluaa herättää tietyntyyppisen ihmisen kiinnostuksen, niin kannattaa kertoa profiilissaan olennaiset asiat. Jos siellä lukee vain päihteetön ja lapseton, niin kenenkään mielenkiinto ei herää. Jos siellä lukee, että on intohimoinen matkustaja, niin saa yhteydenottoja samasta asiasta kiinnostuneilta. Jos siellä lukee, että on kiinnostunut lepakoista (eläimistä) ja harrastaa syksyisin lepakkoretkiä, niin löytää paljon varmemmin saman aiheen harrastajia kuin jättämällä sen kertomatta. Ja tämä pätee myös tuohon postimerkkeilyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
Ajattelin ihan samaa :D
Ei kovin houkutteleva kuvaus.
M36Mutta kun mies kirjoittaa olevansa koulutettu, päihteetön, lapseton ja normaalin näköinen, niin naisen pitää olettaa, että hänessä on jotain houkuttelevaa? Miksi ihmeessä? Ja kuten edellä totesin, niin hiuksiani en värjää, huumeita en käytä ja normaaliin ulkonäköön kuuluu käsittääkseni normaali paino.
Profiileissa on nykyään kuva. Se riittää useimmille, siksi Tinder. Miesten kuvattomat profiilit eivät toimi, naiset saavat aina kiinnostusta.
Miehet realistisempia arjen suhteen? Mistä olet tämän keksinyt? Toki jos arki oikeasti koostuu vaan siitä työssäkäynnistä ja netflixistä niin mikäs siinä. Kai joku niinkin tahtoo elää. Itse ainakin tykkään elää ihan viikollakin, telkkaria en edes omista ja sohvakin on löhöilyyn kelvoton (mutta ah niin kaunis).
En kuvittele yhdenkään miehen tekevän arjestani jotenkin upeampaa. Vastuun omasta onnestani kannan minä itse. Tosin en kaipaakaan sellaista ihmistä joka välttämättä jatkuvasti olisi kanssani jatkuvasti, kotihiirikin käy, kunhan minun ei tarvitse siellä möllöttää päivät pitkät.
Kokemukseni mukaan mies usein olettaa jokapäiväisen elämänsä olevan mukavampaa ja tähdellisempää kun lyö hynttyyt yhteen. Eikä se mihinkään muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Eikä kukaan sitä haluakaan. Ei ylipäänsä ole kyse matkustamisesta, se on tässä vain esimerkki. Esimerkki siitä, että jos haluaa herättää tietyntyyppisen ihmisen kiinnostuksen, niin kannattaa kertoa profiilissaan olennaiset asiat. Jos siellä lukee vain päihteetön ja lapseton, niin kenenkään mielenkiinto ei herää. Jos siellä lukee, että on intohimoinen matkustaja, niin saa yhteydenottoja samasta asiasta kiinnostuneilta. Jos siellä lukee, että on kiinnostunut lepakoista (eläimistä) ja harrastaa syksyisin lepakkoretkiä, niin löytää paljon varmemmin saman aiheen harrastajia kuin jättämällä sen kertomatta. Ja tämä pätee myös tuohon postimerkkeilyyn.
Joo. Ongelma on vaan siinä, että lähes kaikki naiset harrastavat pääosin kolmea eri asiaa: matkustamista, lenkkeilyä ja hyysäämistä (vapaaehtoistyö). Naisilla tuo kiinnostusten kohteiden luetteleminen voi jossain määrin toimiakin, mutta jos miehenä laitat profiilisi harrastavasi postimerkkeilyä (Huom! Esimerkki.) niin on vielä hiljaisempaa kuin pelkän kuvan kanssa. Niin se vaan menee eivätkä naiset voi tätä ymmärtää johtuen pariutumisen biologiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
Ajattelin ihan samaa :D
Ei kovin houkutteleva kuvaus.
M36Mutta kun mies kirjoittaa olevansa koulutettu, päihteetön, lapseton ja normaalin näköinen, niin naisen pitää olettaa, että hänessä on jotain houkuttelevaa? Miksi ihmeessä? Ja kuten edellä totesin, niin hiuksiani en värjää, huumeita en käytä ja normaaliin ulkonäköön kuuluu käsittääkseni normaali paino.
Profiileissa on nykyään kuva. Se riittää useimmille, siksi Tinder. Miesten kuvattomat profiilit eivät toimi, naiset saavat aina kiinnostusta.
Okei, olen siis ymmärtänyt väärin, kun luulin että miehet eivät saa kiinnostusta/mätsejä Tinderissä, mutta tässä ei siis ollutkaan mitään ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Eikä kukaan sitä haluakaan. Ei ylipäänsä ole kyse matkustamisesta, se on tässä vain esimerkki. Esimerkki siitä, että jos haluaa herättää tietyntyyppisen ihmisen kiinnostuksen, niin kannattaa kertoa profiilissaan olennaiset asiat. Jos siellä lukee vain päihteetön ja lapseton, niin kenenkään mielenkiinto ei herää. Jos siellä lukee, että on intohimoinen matkustaja, niin saa yhteydenottoja samasta asiasta kiinnostuneilta. Jos siellä lukee, että on kiinnostunut lepakoista (eläimistä) ja harrastaa syksyisin lepakkoretkiä, niin löytää paljon varmemmin saman aiheen harrastajia kuin jättämällä sen kertomatta. Ja tämä pätee myös tuohon postimerkkeilyyn.
Joo. Ongelma on vaan siinä, että lähes kaikki naiset harrastavat pääosin kolmea eri asiaa: matkustamista, lenkkeilyä ja hyysäämistä (vapaaehtoistyö). Naisilla tuo kiinnostusten kohteiden luetteleminen voi jossain määrin toimiakin, mutta jos miehenä laitat profiilisi harrastavasi postimerkkeilyä (Huom! Esimerkki.) niin on vielä hiljaisempaa kuin pelkän kuvan kanssa. Niin se vaan menee eivätkä naiset voi tätä ymmärtää johtuen pariutumisen biologiasta.
Mikä se ongelma siis on? Jos nyt oletetaan, että tuo on fakta, että lähes kaikki naiset harrastavat matkustamista (käytän nyt esimerkkinä vain tätä), niin miksi se on ongelma ja kenelle? Jos kerran naiset löytävät heistä kiinnostuneita miehiä, jotka matkailevat itsekin tai joille naisen matkailu ei ole ongelma, niin ilmeisesti ei naisille? Vaikea kuvitella, että myöskään miehen postimerkkeily olisi varsinaisesti naiselle ongelma, enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia. Mutta haluaisiko se kotona viihtyvä postimerkkeilijä sitten matkustelevaa naista? Eikö tämä ole aika olennainen kysymys? Ihan kuten tuolla aiemmin kävi ilmi, että eipä se päihteetön ja lapseton mies sitten halunnutkaan päihteetöntä ja lapsetonta naista, kun kävi ilmi, että ko. naisella on ihan erilainen arvomaailma ja tulevaisuuden haaveet. Tuskin sen postimerkkeilijämiehenkään kannattaa harmitella, että matkustelevat naiset eivät kiinnostu hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Eikä kukaan sitä haluakaan. Ei ylipäänsä ole kyse matkustamisesta, se on tässä vain esimerkki. Esimerkki siitä, että jos haluaa herättää tietyntyyppisen ihmisen kiinnostuksen, niin kannattaa kertoa profiilissaan olennaiset asiat. Jos siellä lukee vain päihteetön ja lapseton, niin kenenkään mielenkiinto ei herää. Jos siellä lukee, että on intohimoinen matkustaja, niin saa yhteydenottoja samasta asiasta kiinnostuneilta. Jos siellä lukee, että on kiinnostunut lepakoista (eläimistä) ja harrastaa syksyisin lepakkoretkiä, niin löytää paljon varmemmin saman aiheen harrastajia kuin jättämällä sen kertomatta. Ja tämä pätee myös tuohon postimerkkeilyyn.
Joo. Ongelma on vaan siinä, että lähes kaikki naiset harrastavat pääosin kolmea eri asiaa: matkustamista, lenkkeilyä ja hyysäämistä (vapaaehtoistyö). Naisilla tuo kiinnostusten kohteiden luetteleminen voi jossain määrin toimiakin, mutta jos miehenä laitat profiilisi harrastavasi postimerkkeilyä (Huom! Esimerkki.) niin on vielä hiljaisempaa kuin pelkän kuvan kanssa. Niin se vaan menee eivätkä naiset voi tätä ymmärtää johtuen pariutumisen biologiasta.
Mikä se ongelma siis on? Jos nyt oletetaan, että tuo on fakta, että lähes kaikki naiset harrastavat matkustamista (käytän nyt esimerkkinä vain tätä), niin miksi se on ongelma ja kenelle? Jos kerran naiset löytävät heistä kiinnostuneita miehiä, jotka matkailevat itsekin tai joille naisen matkailu ei ole ongelma, niin ilmeisesti ei naisille? Vaikea kuvitella, että myöskään miehen postimerkkeily olisi varsinaisesti naiselle ongelma, enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia. Mutta haluaisiko se kotona viihtyvä postimerkkeilijä sitten matkustelevaa naista? Eikö tämä ole aika olennainen kysymys? Ihan kuten tuolla aiemmin kävi ilmi, että eipä se päihteetön ja lapseton mies sitten halunnutkaan päihteetöntä ja lapsetonta naista, kun kävi ilmi, että ko. naisella on ihan erilainen arvomaailma ja tulevaisuuden haaveet. Tuskin sen postimerkkeilijämiehenkään kannattaa harmitella, että matkustelevat naiset eivät kiinnostu hänestä.
Käännetään asia toisinpäin kuin jotta se menisi tajuntaan: Kuinka monta postimerkkeilevää ja samanlaisen miehen haluavaa naista tunnet tai tiedät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Eikä kukaan sitä haluakaan. Ei ylipäänsä ole kyse matkustamisesta, se on tässä vain esimerkki. Esimerkki siitä, että jos haluaa herättää tietyntyyppisen ihmisen kiinnostuksen, niin kannattaa kertoa profiilissaan olennaiset asiat. Jos siellä lukee vain päihteetön ja lapseton, niin kenenkään mielenkiinto ei herää. Jos siellä lukee, että on intohimoinen matkustaja, niin saa yhteydenottoja samasta asiasta kiinnostuneilta. Jos siellä lukee, että on kiinnostunut lepakoista (eläimistä) ja harrastaa syksyisin lepakkoretkiä, niin löytää paljon varmemmin saman aiheen harrastajia kuin jättämällä sen kertomatta. Ja tämä pätee myös tuohon postimerkkeilyyn.
Joo. Ongelma on vaan siinä, että lähes kaikki naiset harrastavat pääosin kolmea eri asiaa: matkustamista, lenkkeilyä ja hyysäämistä (vapaaehtoistyö). Naisilla tuo kiinnostusten kohteiden luetteleminen voi jossain määrin toimiakin, mutta jos miehenä laitat profiilisi harrastavasi postimerkkeilyä (Huom! Esimerkki.) niin on vielä hiljaisempaa kuin pelkän kuvan kanssa. Niin se vaan menee eivätkä naiset voi tätä ymmärtää johtuen pariutumisen biologiasta.
Mikä se ongelma siis on? Jos nyt oletetaan, että tuo on fakta, että lähes kaikki naiset harrastavat matkustamista (käytän nyt esimerkkinä vain tätä), niin miksi se on ongelma ja kenelle? Jos kerran naiset löytävät heistä kiinnostuneita miehiä, jotka matkailevat itsekin tai joille naisen matkailu ei ole ongelma, niin ilmeisesti ei naisille? Vaikea kuvitella, että myöskään miehen postimerkkeily olisi varsinaisesti naiselle ongelma, enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia. Mutta haluaisiko se kotona viihtyvä postimerkkeilijä sitten matkustelevaa naista? Eikö tämä ole aika olennainen kysymys? Ihan kuten tuolla aiemmin kävi ilmi, että eipä se päihteetön ja lapseton mies sitten halunnutkaan päihteetöntä ja lapsetonta naista, kun kävi ilmi, että ko. naisella on ihan erilainen arvomaailma ja tulevaisuuden haaveet. Tuskin sen postimerkkeilijämiehenkään kannattaa harmitella, että matkustelevat naiset eivät kiinnostu hänestä.
Käännetään asia toisinpäin kuin jotta se menisi tajuntaan: Kuinka monta postimerkkeilevää ja samanlaisen miehen haluavaa naista tunnet tai tiedät?
En yhtään. Mutta en usko, että kenellekään liioin olisi ongelma, jos mies harrastaisi postimerkkeilyä. Edelleen: enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Eikä kukaan sitä haluakaan. Ei ylipäänsä ole kyse matkustamisesta, se on tässä vain esimerkki. Esimerkki siitä, että jos haluaa herättää tietyntyyppisen ihmisen kiinnostuksen, niin kannattaa kertoa profiilissaan olennaiset asiat. Jos siellä lukee vain päihteetön ja lapseton, niin kenenkään mielenkiinto ei herää. Jos siellä lukee, että on intohimoinen matkustaja, niin saa yhteydenottoja samasta asiasta kiinnostuneilta. Jos siellä lukee, että on kiinnostunut lepakoista (eläimistä) ja harrastaa syksyisin lepakkoretkiä, niin löytää paljon varmemmin saman aiheen harrastajia kuin jättämällä sen kertomatta. Ja tämä pätee myös tuohon postimerkkeilyyn.
Joo. Ongelma on vaan siinä, että lähes kaikki naiset harrastavat pääosin kolmea eri asiaa: matkustamista, lenkkeilyä ja hyysäämistä (vapaaehtoistyö). Naisilla tuo kiinnostusten kohteiden luetteleminen voi jossain määrin toimiakin, mutta jos miehenä laitat profiilisi harrastavasi postimerkkeilyä (Huom! Esimerkki.) niin on vielä hiljaisempaa kuin pelkän kuvan kanssa. Niin se vaan menee eivätkä naiset voi tätä ymmärtää johtuen pariutumisen biologiasta.
Mikä se ongelma siis on? Jos nyt oletetaan, että tuo on fakta, että lähes kaikki naiset harrastavat matkustamista (käytän nyt esimerkkinä vain tätä), niin miksi se on ongelma ja kenelle? Jos kerran naiset löytävät heistä kiinnostuneita miehiä, jotka matkailevat itsekin tai joille naisen matkailu ei ole ongelma, niin ilmeisesti ei naisille? Vaikea kuvitella, että myöskään miehen postimerkkeily olisi varsinaisesti naiselle ongelma, enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia. Mutta haluaisiko se kotona viihtyvä postimerkkeilijä sitten matkustelevaa naista? Eikö tämä ole aika olennainen kysymys? Ihan kuten tuolla aiemmin kävi ilmi, että eipä se päihteetön ja lapseton mies sitten halunnutkaan päihteetöntä ja lapsetonta naista, kun kävi ilmi, että ko. naisella on ihan erilainen arvomaailma ja tulevaisuuden haaveet. Tuskin sen postimerkkeilijämiehenkään kannattaa harmitella, että matkustelevat naiset eivät kiinnostu hänestä.
Käännetään asia toisinpäin kuin jotta se menisi tajuntaan: Kuinka monta postimerkkeilevää ja samanlaisen miehen haluavaa naista tunnet tai tiedät?
En yhtään. Mutta en usko, että kenellekään liioin olisi ongelma, jos mies harrastaisi postimerkkeilyä. Edelleen: enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia.
Jaa. Eikös tuolla aiemmin juuri pöhisty siitä ettei saa tehdä profiilitekstin perusteella liikaa johtopäätöksiä ennen tutustumista...
Voihan esimerkin kaltaiselle miehelle sopia aivan hyvin se, että sinä reppureissailet pimeällä mantereella ja hän saa silloin hyvin omaa aikaa järjestelläkseen omaan kokoelmaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
Ajattelin ihan samaa :D
Ei kovin houkutteleva kuvaus.
M36Mutta kun mies kirjoittaa olevansa koulutettu, päihteetön, lapseton ja normaalin näköinen, niin naisen pitää olettaa, että hänessä on jotain houkuttelevaa? Miksi ihmeessä? Ja kuten edellä totesin, niin hiuksiani en värjää, huumeita en käytä ja normaaliin ulkonäköön kuuluu käsittääkseni normaali paino.
Profiileissa on nykyään kuva. Se riittää useimmille, siksi Tinder. Miesten kuvattomat profiilit eivät toimi, naiset saavat aina kiinnostusta.
Okei, olen siis ymmärtänyt väärin, kun luulin että miehet eivät saa kiinnostusta/mätsejä Tinderissä, mutta tässä ei siis ollutkaan mitään ongelmaa.
Näin se nyt vaan menee, tavallisen näköinen mies ei saa vastauksia naisilta. En ole ap tai m35, mutta oli minullakin profiili Treffi24 aikoinaan.
Profiilissa oli pituus (yli 185cm) silmien värit yms turhakkeet ja pieni esittelyteksti tyyliin "pidän ulkoilusta, leffoista ja kokkaamisesta". Ihan tavallinen ulkonäkö, ei ole haukuttu rumaksi.
Sain 0 viestiä naisilta ja ehkä noin 10% lähettämistäni viesteistä vastattiin. Ei ollut mitään moikkaa vaan ihan räätälöity viesti naisen profiilin perusteella. Lähetin joka kuvattomille jos profiili oli muuten hyvän kuuloinen, se tosin virhe.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään. Mutta en usko, että kenellekään liioin olisi ongelma, jos mies harrastaisi postimerkkeilyä. Edelleen: enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia.
Hahah. Entäs jos harrastuksena olisi kehitysmaalasten kirurginen hoito vapaaehtoistyönä? Vieläkö "elämäntavat ja ajankäyttö" olisi ongelma?
(Naisten ajattelu on niin IHQ. )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen normaalin näköinen, koulutettu ja lähes päihteetön (voin olla kokonaan ilman alkoholia ja olen ollutkin vuosia, mutta voin myös ottaa lasin skumppaa tai viiniä ja lopettaa siihen). Olen kokopäivätöissä koulutustani vastaavassa ammatissa. Olen myös feministi, vegaani, rakastan matkustamista ja eläimiä, haaveilen muuttamisesta maalle ja siitä, että voisin ottaa sitten pelastaa ison lauman huonosti kohdeltuja eläimiä.
Miten olisi M35, haluaisitko tutustua minuun. Olen normaalin näköinen, lapseton, päihteetön ja koulutettu.
Kuvauksen mukaan olet ylipainoinen, pinkki/oranssi/sinitukkainen ja tykkäät hampusta. Valitettavasti itse jättäisin toiseen kertaan.
m39
MOT. Kiinnostuksen herättämiseen ei riitä päihteettömyys (en muuten ole koskaan käyttänyt huumeita enkä käytä), normaalin näköisyys (värjäämättömät hiukset, minkä olisit voinut päätellä siitä, etten edes meikkaa) ja normaali ulkonäkö (ei ylipainoa). Mutta naisten pitäisi jostain mystisestä syystä kiinnostua miehistä noilla perusteilla tietämättä yhtään mitään tämän arvomaailmasta, kiinnostuksen kohteista, haaveista, elämäntavasta jne.
Naiset haksahtavat niin usein alkoholiongelmaisiin ja jännittäviin miehiin, että luulisi jokaisen loogiseen ajatteluun kykenevän naisen pitävän noita mainittua kolmea ominaisuutta suuressa arvossa. Vai pitääkö tästä päätellä etteivät naiset kykene ajattelemaan parisuhteeseen liittyviä asioita järjellä olleenkaan? Luuletteko tosiaan että se juoppo tai sarjapettäjä kertoo asian teille avoimesti profiilissaan tai tapailun alussa. No ei. Se selviää sinisilmäiselle lumihiutaleelle vasta liian myöhään.
- ohis
Et edelleenkään ymmärrä? No, se selittää paljon. Mutta yritän vielä kerran: on asioita, jotka ovat edellytyksiä (päihteettömyys/kohtuukäyttö) ja on asioita, jotka tekevät ihmisestä kiinnostavan (yhteinen harrastus, arvomaailma, elämäntapa, kiinnostuksenkohde jne). Pelkkä päihteettömyys ei tee kenestäkään kiinnostavaa kuten ei lapsettomuus tai työssäkäynti tai omistusasuntokaan.
Mutta jatkakaa kaikin mokomin päänne hakkaamista seinään ja ihmetelkää, miksi naiset eivät tee aloitteita vaikka olette päihteettömiä.
Minua taas ihmetyttää miksi sinä ja muut naiset ette tajua, että jos miehellä (tai naisella) on jokin todella suuri intohimo tai polttava palo esim. työtään kohtaan niin se puoliso tulee aina soittelemaan sitä kakkosviulua. Niin se vaan elävässä elämässä on. Sitten naiset itkevät kun mies paljastuukin työnarkomaaniksi tai viettää kaikki lomat jossain puskassa kaloja narraten.
Kyllä tavallisilla miehilläkin on kiinnostuksen kohteita, mutta kun naisten mielestä ne eivät ole oikeanlaisia kiinnostuksen kohteita. Hyvä esimerkki on täällä dissattu postimerkkien keräily.
Miehet ovat monessa suhteessa realistisempia elämän suhteen koska suurin osa sitä on perusarkea. Se on sitä työssä käyntiä ja illalla Netflixin katselua, satunnaiset ulkoiluhetket jne. Naiset kuvittelevat elämän olevan sitä jatkuvaa ilotulitustykitystä jota viihdemaailma maalailee. Toki yhteiset hetket ovat parisuhteen suola ja silloin voi olla kiva välillä irroitella (ja suurin osa näin tekeekin), mutta ihmisen energia on kuitenkin rajallinen ja johonkin asiaan laitettu energia on pois toisesta.
Jos minun kiinnostuksen kohteeni on matkailu (tämä on nyt vain esimerkki) ja käytän siihen rahani, vuosilomani ja vieläpä pidennettyjä viikonloppuja parin kuukauden välein TAI elämäntapaani kuuluu lähteä vaikkapa vapaaehtoistöihin maailmalle silloin tällöin 2-3 kk:ksi kerrallaan, niin miten hyvin uskoisit parisuhteen onnistuvan miehen kanssa, jonka intohimo on postimerkkien keräily ja lenkkeily?
Yritän edelleen saada teitä ymmärtämään, että niiden omien kiinnostuksen kohteiden, arvojen yms kertominen on olennaista, jos haluatte saada jonkun kiinnostumaan itsestänne ja haluatte vieläpä, että se kiinnostus jatkuu ja jopa lisääntyy sen ensimmäisen yhteydenoton jälkeen. Kumpikaan intohimo ei ole toista huonompi tai parempi, mutta liian erilaiset ihmiset eivät vaan sovi yhteen.
Sanoisin että jos on noin kova intohimo esim. matkustamiseen niin kannattaa harkita elämän prioriteettejä uudelleen jos meinaa saada itselleen puolison (miehen). On todella pieni todennäköisyys, että löytää miehekkään miehen joka on kiinnostunut perinteisesti naisia kiinnostavista harrastuksista.
Oletko koskaan kuullut kompromissistä? Tapaamisesta puolitiessä?
Osasitko lukea sulkuihin laitetun lauseen?
Noin paljon en todellisuudessa matkustele, aika paljon kuitenkin (viime vuonna kahdeksan maata, tänä vuonna tähän mennessä viisi), mutta ei ole ollut vaikeaa löytää miestä, joka itsekin matkustelisi. Puolisoni on tänä vuonna matkustellut jo nyt enemmän kuin minä ja on parin-kolmen viikon päästä muistaakseni taas lähdössä reissuun. Mutta joo, jos en olisi häntä tavannut, niin mieluummin pitäisin oman elämäntapani ja olisin edelleen sinkkuna kuin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka ei jaa omaa mielenkiinnon kohdettani.
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)
Sinulla on outo mieskuva. Oma mieheni ainakin kertoi, että yksi asia, josta hän minussa kiinnostui, oli se, että olin hakeutunut töihin useampaan maahan. Yhdessä olemme myös asuneet monessa maassa. Miehen aloitteesta. Mies myös ’feikkaa’ lukemalla miehisten seikkailijamiesten matkakertomuksia, mm Mannerheimin, Donnerin ja Gallen-Kallelan muistelmia ympäri maailman. Omassa tuttavapiirissäni kyllä on hyvin paljon matkustavia ja ulkomailla asuvia miehiä, hyvissä parisuhteissa.
Anna kun arvaan, asut Kalliossa tai Westendissä? Hips...
Olen minäkin matkustellut aikoinaan, mm. Euroopassa ja Amerikassa, mutta en jaksa tehdä siitä numeroa. Enkä kutsuisi koskaan matkustamista intohimoksi tai harrastukseksi.
Eikä kukaan sitä haluakaan. Ei ylipäänsä ole kyse matkustamisesta, se on tässä vain esimerkki. Esimerkki siitä, että jos haluaa herättää tietyntyyppisen ihmisen kiinnostuksen, niin kannattaa kertoa profiilissaan olennaiset asiat. Jos siellä lukee vain päihteetön ja lapseton, niin kenenkään mielenkiinto ei herää. Jos siellä lukee, että on intohimoinen matkustaja, niin saa yhteydenottoja samasta asiasta kiinnostuneilta. Jos siellä lukee, että on kiinnostunut lepakoista (eläimistä) ja harrastaa syksyisin lepakkoretkiä, niin löytää paljon varmemmin saman aiheen harrastajia kuin jättämällä sen kertomatta. Ja tämä pätee myös tuohon postimerkkeilyyn.
Joo. Ongelma on vaan siinä, että lähes kaikki naiset harrastavat pääosin kolmea eri asiaa: matkustamista, lenkkeilyä ja hyysäämistä (vapaaehtoistyö). Naisilla tuo kiinnostusten kohteiden luetteleminen voi jossain määrin toimiakin, mutta jos miehenä laitat profiilisi harrastavasi postimerkkeilyä (Huom! Esimerkki.) niin on vielä hiljaisempaa kuin pelkän kuvan kanssa. Niin se vaan menee eivätkä naiset voi tätä ymmärtää johtuen pariutumisen biologiasta.
Mikä se ongelma siis on? Jos nyt oletetaan, että tuo on fakta, että lähes kaikki naiset harrastavat matkustamista (käytän nyt esimerkkinä vain tätä), niin miksi se on ongelma ja kenelle? Jos kerran naiset löytävät heistä kiinnostuneita miehiä, jotka matkailevat itsekin tai joille naisen matkailu ei ole ongelma, niin ilmeisesti ei naisille? Vaikea kuvitella, että myöskään miehen postimerkkeily olisi varsinaisesti naiselle ongelma, enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia. Mutta haluaisiko se kotona viihtyvä postimerkkeilijä sitten matkustelevaa naista? Eikö tämä ole aika olennainen kysymys? Ihan kuten tuolla aiemmin kävi ilmi, että eipä se päihteetön ja lapseton mies sitten halunnutkaan päihteetöntä ja lapsetonta naista, kun kävi ilmi, että ko. naisella on ihan erilainen arvomaailma ja tulevaisuuden haaveet. Tuskin sen postimerkkeilijämiehenkään kannattaa harmitella, että matkustelevat naiset eivät kiinnostu hänestä.
Käännetään asia toisinpäin kuin jotta se menisi tajuntaan: Kuinka monta postimerkkeilevää ja samanlaisen miehen haluavaa naista tunnet tai tiedät?
En yhtään. Mutta en usko, että kenellekään liioin olisi ongelma, jos mies harrastaisi postimerkkeilyä. Edelleen: enemmän sellaisessa profiilissa ehkä arveluttaisi juuri se, että ovatko elämäntavat ja ajankäyttö ihan liian erilaisia, jotta suhde voisi toimia.
Jaa. Eikös tuolla aiemmin juuri pöhisty siitä ettei saa tehdä profiilitekstin perusteella liikaa johtopäätöksiä ennen tutustumista...
Voihan esimerkin kaltaiselle miehelle sopia aivan hyvin se, että sinä reppureissailet pimeällä mantereella ja hän saa silloin hyvin omaa aikaa järjestelläkseen omaan kokoelmaansa.
Niin voi, mutta mitäpä arvelet, jos miehellä lukee profiilissaan vain että hän on päihteetön ja lapseton, niin kannattaako olettaa, että juuri tässä olisi minulle sopiva mies?
Tietysti osasin. Minä ainakin käsittelin yleisellä tasolla tuota sinun esimerkkiäsi ja kerroin siitä oman näkemykseni elämankokemukseni perusteella.
Se on muuten jännä että teillä paljon matkustelevilla naisilla on aina puoliso nettikirjoitteluissa, mutta todellisuudessa suurin osa teistä on sinkkuja tai eronneita. No ehkä miehet sitten feikkaavat pitävänsä matkustamisesta päästäkseen parisuhteeseen jos naiset feikkaavat sängyssä... ;)