Lue keskustelun säännöt.
50-luvulla syntyneet on aika etuoikeutettuja
20.07.2018 |
Sodat oli ohi, ruokaa sai tarpeeksi. Maaseudulla yksi talous tuotti maitoa, toinen kananmunia, yksi lihaa. Kakaroille riitti kavereita naapureissa. Kaupungissa eri talojen lapset leikkivät yhdessä eikä kerrostalojen ympärillä ollut aitoja. Ja silloin leikittiin ulkona.
Kouluruoka oli hyvää ja ravitsevaa.
Sitten kun lapsesta kasvoi nuori, tutustuttiin vastakkaiseen sukupuoleen kasvokkain. Ja muutenkin oltiin samanikäisten kanssa livenä, ei netissä.
Puolisokin hankittiin ja lapset, nämä kaikki ilman nettiä. Ja elämä oli ihan hyvää.
Nyt kun viiskytluvulla syntyneenä olen eläkkeellä, olen tosi iloinen, että on tietokoneita, nettiä ja muuta.
Asiat voi hoitaa helposti, musiikkia ja muuta viihdettä on saatavilla niin paljon kuin kerkiää kuluttaa. Nautin siitä, että olen saanut kokea tämän kaiken kehityksen. Voiko joku muuna kuin 50-luvulla syntynyt olla kokenut tämän kaiken muutoksen omassa elämässään?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei me kaikki olla vielä eläkeiässäkään. Olen 60v ja jouduin työttömäksi pari v sitten. Täysi eläke 65v. Nämä vuodet sitten pienentävät eläkettä. Töitä olen tehnyt 40v ja lisäksi kesätyöt päälle useampana vuotena. Töitä kyllä riitti ja 15v jo sai hyvin töitä. Se on kyllä nykypäivänä ehdoton epäkohra että ei pääse työelämään kiinni nuoresta pitäen. Sitä olen ihmetellyt että suurien ikäluokkien ja sitä vanhempienkin luomaa hyvinvointiyhteiskuntaa halutaan ajaa alas vaikka nuoremmat ikäpolvet ovat nauttineet sen tuomista eduista. Ei ole mitään kapinaa työelämän pelisääntöjen huonontamista vastaan.
Mitäköhän tarkoitat sillä, että suurten ikäluokkien luomaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Sodan jälkeen oli selvää kun kaupungistuminen kiihtyi ja teollisuusyhteiskunta loi uusia työpaikkoja ja samalla hyvinvointia. Kaikki pystyivät kouluttautumaan 70-luvulta lähtien jos halusivat akateemisiin ammatteihin.
Nyt on käymässä päinvastoin kun työpaikat katoaa digitalisaation ja robotisaation takia. On vaikea miettiä mitä työtä voisi tehdä ja siihen kouluttautua. Se nyt ei ole ainakaan nuorten ikäluokkien syy vaan seuraus joka menee tiettyyn suuntaan halusi tai ei.
Niille käy hyvin jotka ovat jo eläkkeellä ja saavat etuutensa takuuvarmasti. Me muut saamme pelätä sen oman eläkkeen kohtalosta.
No ei todellakaan pystynyt köyhä 70-luvulla kouluttautumaan akateemisiin ammatteihin. Mistä tuon keksit? Neljä vuotta kansakoulutasosta lähdettynä opintolainalla ja viikonloppu- ja iltatöissä käyvänä valmistuin merkonomiksi. Pakko oli lopettaa siihen, että pääsi kokopäivätyöhön elättämään itsensä ja maksamaan opintolainaa pois. Ja turhaan huolehdit eläkkeestä, toimeentulotuki juoksee sinulle samalla lailla kuin ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluruokahan oli 50-60-luvulla hirveää, ei ravitsevaa. Lihaa ei nähtykään eikä leipää tai hedelmiä. Annos oli lautasellinen keittoa tai velliä tai puuroa. Makaronivelli oli oksettavaa. Pitkiä valkoisia veteliä makaroneja ui kuumassa maidossa. Tämä oli monella lapsella päivän pääateria. Kotona oli köyhää ja ajateltiin, että hyvä kun koulu ruokkii lapset. Illalla syötiin sitten voileipää, usein Ylhäisten kovaa näkkäriä, ilman päällysteitä.
Tämä sama pullamössökermasukupolveksi haukuttu ikäpolvi opiskeli sitten kovalla puurtamisella itselleen ammatit, opintolainoilla, jotka maksettiin korkoineen takaisin. Ei ollut opinto- eikä asumistukia. Että miettikää vähän tarkemmin, kuka oikein siihen kermapersesukupolveen kuuluukan. Ja kuka oikein loi sille kermapolvelle tämän hyvinvointiyhteiskunnan.
Niin, nykyäänkin hankitaan kovalla puurtamisella itselle jopa useampi ammatti ja se johtaa.. työttömyyteen. Inflaatio söi opintolainanne sitäpaitsi.
Ei tuota inflaation vaikutusta kukaan tiennyt kuin jälkeenpäin. Ihan samat epävarmuustekijät on ollut silloinkin, miten maksaa opintolaina takaisin, saako töitä jne. Voi se olla, että nykypolville käy sama. Ja hei, nykyään opintolainasta saa anteeksi onko se 40 prossaa, jos valmistuu ajoissa. Ei näin ennen ollut.
Tiedan eraan henkilon joka on syntynyt 1950 ja on elakkeella mutta kay sen lisaksi toissa kokopaivaisesti. Ei osaa olla poissa tyoelamasta, kokeili elakkeella oloa mutta ei pystynyt. Omakotitalo on ja iso, vaimo elakkeella.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ymmärrä tätä naukumista eri vuosikymmeninä eläneiden "helposta" elämästä. Joka ajassa on haasteensa ja hyvät puolensa. Ja hei, ne 50-luvulla syntyneet ovat kohta 70-vuotiaita, onko se oikeasti kadehtimisen arvoista?
Suuret ikäluokat ovat tehneet töitä ja maksaneet asuntolainoistaan jopa 18% korkoja. Sellaista oli ennen. Kovalla työllä ja sisulla eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ymmärrä tätä naukumista eri vuosikymmeninä eläneiden "helposta" elämästä. Joka ajassa on haasteensa ja hyvät puolensa. Ja hei, ne 50-luvulla syntyneet ovat kohta 70-vuotiaita, onko se oikeasti kadehtimisen arvoista?
Suuret ikäluokat ovat tehneet töitä ja maksaneet asuntolainoistaan jopa 18% korkoja. Sellaista oli ennen. Kovalla työllä ja sisulla eteenpäin.
Kyllä. Omat vanhempani kuuluvat suuriin ikäluokkiin. Ovat koko ikänsä tehneet kovaa työtä, hoitaneet lainat, eläneet 90-luvun laman, olleet yhteiskunnallisesti aktiivisia ja puolustaneet etuja tuleville sukupolville. Absurdilta tuntuu, että nyt heidän eläkkeistä nuoret vinkuu, ajassa jossa yhteiskunta on lähes millä tahansa mittarilla parempi, vauraampi, turvallisempi, vakaampi jne kuin heidän nuoruudessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On teillä nuorilla jotain mitä 50-lukulaisilla ei ole: omat hampaat.
Terveydenhoito on jotain, mitä ei tarvi nykyään enää pelätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onks 50-luvul viel hengissä.
Täällä ollaan ja hyvin voidaan ansaitulla työeläkkeellä. Kivaa kun aamuisin herää ja ei mihinkään kiire. Voi miettiä ihan rauhassa mitäs kivaa tänään tekis. Tai minne matkustais. Tai olla köllöttelis vain.
Lainat maksettu, lapset maailmalla, kunto ok ja kavereita riittää. Päivätanssit joka viikko ja hauskaa on !Ruuhkavuosia elävänä nelikymppisenä naisena, arvaapa mitä..?
Mulle tuli oikeasti vain hymy huulille sun viestistä. Nauti elämästäsi!
Ei tarvitsee arvata, huoh. Oikein hyvin muistan se ajan. Tosin 40-vuotiaana nuorimman oli 15-vuotias, alkoi jo helpottamaan.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja loitte lakkokulttuurin, josta koko yhteiskunta ajoittain kärsii suunnattomasti.
Voi voi sua raukkaa. Jos ei ammattiyhdistysliikettä olisi ollut, olisimme paljon huonommin palkkattuja ja huononkin ehdoin.
Vierailija kirjoitti:
On teillä nuorilla jotain mitä 50-lukulaisilla ei ole: omat hampaat.
Terveydenhoito on jotain, mitä ei tarvi nykyään enää pelätä.
Täh? Hampaat on tallessa 65-vuotiaana. Neljä puuttuu oikomishoidon takia ja neljä viisaudenhammasta poistettu jo nuorena, koska kasvoivat vinoon sivuttain. Mutta ihan hyvin on pärjätty näillä mitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt -58 ja hieman omia näkökantoja.
Kaikki eivät ole syntyneet varakkaisiin perheisiin eli mahdollisuudet esim. opiskeluun 70-luvulla kaikilla eivät todellakaan olleet samat, kuten joku henkilö näin kertoi. Suomessa oli isot erot, vaikka Kainuu/vrt. Oulu. Oppikoulu maksoi ja siihen aikaan suhteellisen paljon (kirjat, lukukausimaksut, kirjat, ulkopaikkakuntalaisilla asuminen, ruokailu). Perheestä monesti mietittiin, kenet laitetaan oppikouluun, kaikkiin ei ollut vara. Kaikki työ otettiin vastaan, mitä oli tarjolla, koska kotiin piti maksaa olemisensa.
Mutta,
tulikin mieleen, kun mehän olemme kasvattaneet 80-90 luvulla syntyneet lapsemme - niin onkohan meillä käynyt joku kämmi? Teidän elämästänne olemme tehneet ehkä liiankin gurlingia, ettei tarvitsisi käydä samoja kasvukipuja kuin itse olemme kokeneet. Ainakin itse myönnän, että esim. vaatteiden suhteen olen ollut liiankin tarkka, ettei ainakaan niistä kiusata, koska itseäni on kiusattu. Sen jälkeenhän tulevatkin sitten muut, kännykät; rahavarat jne. Helppoa elämää? Siksikö ei esim. siivous- , kiinteistöhuoltotyöt eivät esim. kiinnosta ns. välivaihetta odottaessa. Voihan siinä hiki tulla ja kaverit ei tajuu. Ripsiin, kynsiin täytyy kuitenkin jostain saada rahaa... Tämä karrikoiden.
Neljä vuotta eläkkeeseen, 1600 brutto - ehkä, jos terveys siihen asti kestää. Heikoilla mennään, pakko vain on. Ei kannata kadehtia.
Vierailija kirjoitti:
On teillä nuorilla jotain mitä 50-lukulaisilla ei ole: omat hampaat.
Terveydenhoito on jotain, mitä ei tarvi nykyään enää pelätä.
Omat hampaat säilyy omalla toiminnalla, ei terveydenhoidolla.
Olen 60v. ja kaikki hampaat tallella, myös viisarit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä en osannut sanoa aloituksessa tarpeeksi selvästi, mitä tarkoitin, sori. Ajatuksessa ei ollut varallisuuden vertailu, vaan ihan teknologian kehitys. Me 50-luvulla syntyneet olemme etuoikeutettuja siinä mielessä, että juuri meille se kehitys on ollut tosi suurta ja nopeaa. Ap
Toki kaikki esilletulleet asiat ovat ok.
Ap
Olet oikeassa. Joskus tuntuu, että on pudonnut toiselta planeetalta tänne, kun muistelee jotain ulkovessoja ja 70-luvun tietokoneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä en osannut sanoa aloituksessa tarpeeksi selvästi, mitä tarkoitin, sori. Ajatuksessa ei ollut varallisuuden vertailu, vaan ihan teknologian kehitys. Me 50-luvulla syntyneet olemme etuoikeutettuja siinä mielessä, että juuri meille se kehitys on ollut tosi suurta ja nopeaa. Ap
Toki kaikki esilletulleet asiat ovat ok.
Ap
Entä oletko kiinnostunut henkisestä hyvinvoinnista, sen kehityksesta sukupolvelta seuraavalle? 122 sivua 70-luvulla syntyneiden kokemuksia ja tuntemuksia n. 50-luvulla syntyneiden vanhempien lapsina:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4217894/ketju/70_luvulla_syntyneiden_ai…
Olen pahoillani, en jaksanut lukea edes ensimmäistä. Saati sitten 122 sivua ruikutusta puoleen ja toiseen, ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha valittaa, kuinka kurjasti asiat olivat lapsuudessanne. Teillä oli mahdollisuus tehdä töitä ja nostaa omaa elintasoanne. Lapsillanne on toisin.
Ei kaikilla mene päin p*rsettä.80 -luvulla syntyneen lapseni elintaso ja ansiot ovat lähes 2x kuin mihin minä pääsin työurani huipulla.Työvuosia alle 10 versus 40. 30 -luvulla syntynyt isäni sai parempaa palkkaa alemmalla koulutuksella ja yli 1000e suuremman eläkkeen kuin minä 50 -luvun kakara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä nuorilla jotain mitä 50-lukulaisilla ei ole: omat hampaat.
Terveydenhoito on jotain, mitä ei tarvi nykyään enää pelätä.
Omat hampaat säilyy omalla toiminnalla, ei terveydenhoidolla.
Olen 60v. ja kaikki hampaat tallella, myös viisarit.
Eläköön, Suomesta löytyi kaksi kuuskymppistä, joilla on vielä omat hampaat.
Vanhempani ovat syntyneet 50-luvun alussa hyviin keskiluokkaisiin perheisiin. Molempia on tuettu heidän vanhempiensa taholta niin henkisesti kuin taloudellisesti, jotta ovat saaneet koulutuksen. Molemmilla on akateeminen tutkinto, jolla silloin sai helposti hyviä töitä. Nykyään saisi harjoittelupätkiä, sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia. Molemmat vaihtoivat työpaikkaa vain kerran uransa aikana.
Nyt vanhemmillani on hyvä eläke, aikaa ja rahaa matkustaa ja laittaa kotiaan vimpan päälle. Eikä siinä mitään. Hyvä, että kuluttavat rahansa johonkin mieleiseen. Minua ja siskoani eivät ole tukeneet sen jälkeen, kun lähdimme kotoa, mutta jaksavat kyllä taivastella mm. vuokrien kalleutta ja pätkätöitä. On kuulemma kaikki vaan itsestä kiinni ja kyllä hekin saivat töitä heti valmistuttuaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha valittaa, kuinka kurjasti asiat olivat lapsuudessanne. Teillä oli mahdollisuus tehdä töitä ja nostaa omaa elintasoanne. Lapsillanne on toisin.
Ei kaikilla mene päin p*rsettä.80 -luvulla syntyneen lapseni elintaso ja ansiot ovat lähes 2x kuin mihin minä pääsin työurani huipulla.Työvuosia alle 10 versus 40. 30 -luvulla syntynyt isäni sai parempaa palkkaa alemmalla koulutuksella ja yli 1000e suuremman eläkkeen kuin minä 50 -luvun kakara.
Tämä.
Minunkin 80 luvulla syntyneet lapseni tienaa yli kaksinkertaisesti kuin minä ennen eläkkeelle pääsyäni.
Toinen amk insinööri ja toinen ylioppilas ja joku kurssi lisäksi.
Töissä ovat olleet nuoresta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat syntyneet 50-luvun alussa hyviin keskiluokkaisiin perheisiin. Molempia on tuettu heidän vanhempiensa taholta niin henkisesti kuin taloudellisesti, jotta ovat saaneet koulutuksen. Molemmilla on akateeminen tutkinto, jolla silloin sai helposti hyviä töitä. Nykyään saisi harjoittelupätkiä, sijaisuuksia ja määräaikaisuuksia. Molemmat vaihtoivat työpaikkaa vain kerran uransa aikana.
Nyt vanhemmillani on hyvä eläke, aikaa ja rahaa matkustaa ja laittaa kotiaan vimpan päälle. Eikä siinä mitään. Hyvä, että kuluttavat rahansa johonkin mieleiseen. Minua ja siskoani eivät ole tukeneet sen jälkeen, kun lähdimme kotoa, mutta jaksavat kyllä taivastella mm. vuokrien kalleutta ja pätkätöitä. On kuulemma kaikki vaan itsestä kiinni ja kyllä hekin saivat töitä heti valmistuttuaan...
Tämä. Ei 60-70 -luvulla työelämään siirtyneet tajua ettei nykyään vaan kävellä töihin kun on yliopistosta saatu paperit kuten heidän aikanaan.
Vakituisia paikkoja monilla akateemisilla aloilla ei enää ole.
Ei ole ihmisestä itsestään kiinni, vaan tämmöinen työelämä meille on luotu ja siinä on pakko luovia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On teillä nuorilla jotain mitä 50-lukulaisilla ei ole: omat hampaat.
Terveydenhoito on jotain, mitä ei tarvi nykyään enää pelätä.
Omat hampaat säilyy omalla toiminnalla, ei terveydenhoidolla.
Olen 60v. ja kaikki hampaat tallella, myös viisarit.
Taidat olla naiivi uskossasi että hampaat pysyvät vain oman toiminnan ansiosta. On monia muita tekijöitä jotka voivat rapsuttaa hampaat jo varsin nuorellakin iällä. Perintötekijätkin vaikuttavat.
Mun mies on 63v ja hänellä on omat hampaat. Viisurit jouduttu ottamaan pois. Paikattu vain muutamia kertoja. Hammasluu on erittäin tummaa eikä saa valkeaksi. Sekö lienee yksi syy, ettei ole rakastuneet.
Naapurina on 81v mummo, jolla on myös omat hampaat. Tummat nekin ja mummo käy pitkiä tovia yliopiston hammasklinikalla, kun toimenpiteet kestävät kauan. On niin ollen "mallipotilas" tuleville hammaslääkäreille.
Itsekin myöhässä ja on omia ja muita hampaita. Mikä olikaan, mutta joitain vuosia sitten kun kävin hammaslääkärissä ( olen hoitanut aina hyvin hampaani ja hoitoihin on mennyt suuri summa elämän aikana) lääkäri havaitsi,että nyt ei voi muuta kuin ottaa pois. Hampaat olivat melkein irti tms.. järkytys se oli, mutta muuta ei ollut tehtävissä.
Ei ole selvitetty syitä kohtalooni, mutta mm tietyt lääkkeet voivat haurastuttaa hampaita kuin muutakin luustoa.
En minäkään päässyt oppikouluun vaikka olisin halunnut mutta vanhemmilla ei ollut rahaa. Olisi ehkä ollut vähän erilaisempi elämä sillä paremmalla koulutuksella. Keskiasteen tutkinnolla nyt on huono kilpailla kun ei nuoret saa töitä korkeakoulututkinnoillakaan.