Lue keskustelun säännöt.
Lehtori kielsi tulemasta luennoilleen -onko edes lainmukaista?
20.07.2018 |
Lähes kahden vuoden intensiivisen seurustelun jälkeen paljastui, että lehtori olikin omalla tahollaan viettänyt minulta salaamaansa perhe-elämää, järkytyin syvästi. Hän ei asiaa minulle selittänyt tai pahoitellut, ja aiemmin päivittäiseksi muotoutunut yhteydenpitomme loppui siihen.
Kirjoitin myöhemmin ohjaajalleni, että tuntui oudolta, miten tilanne eri osapuolten kannalta meni. Ohjaajani ei vastannut viestiini. Lehtori jatkaa mykkäkouluaan, joskin keväällä hän sanoi kutsuvansa vahtimestarin paikalle, jos yritän osallistua hänen luennoilleen tai seminaareihinsa.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005762540.html?utm_campaign=tf-HS&u…
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Seurustelivat kahden vuoden ajan. Arvosteliko lehtori tänä aikana opiskelijan tehtävät?
Kirjoittaja kertoo keskeyttäneensä opinnot seurustelun alussa, mikä viittaa siihen, että ei. Riippuu myös aineesta, kuinka paljon opiskelijat ovat tekemisissä yhden opettajan kanssa. Oma pääaineeni oli pieni, mutta yksi opettaja ei silti opettanut tai arvostellut kuin korkeintaan pari kurssia koko opiskeluaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten ogelma on se, että he ovat tällaisissa jutuissa tunteella mukana, rakastuvat, niinkuin tämän keskustelun aloituksessakin kuvattiin. Suhteen, jonka nainen kuvitteli olevan jotain suurempaa molemminpuolisesti, ruma loppu sattuu siksi kamalasti.
Minusta taas ongelma on se, että joku lähtee suhteeseen, eikä ole tosissaan. Kuten tämä lehtori, jolla oli perhe.
Tottakai, mutta se vaan on fakta, että miehet, varsinkaan naimisissa olevat eivät yleensä ole vakavissaan ns. panosuhteissa. Siksi heihin kannattaisi suhtautua varauksella eikä ainakaan rakastua. Ihan vaan itseään suojellakseen.
Niin mutta eihän tuo tässä tapauksessa ollut selvillä, että lehtorilla on perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitä tuo opiskelija oletti lehtorin pomon asialle tekevän. Eihän lehtorin yksityisasiat kuulu mitenkään työpaikalle eikä se pomo voi lehtoria siitä rankaista ettei kertonut vaimostaan tälle opiskelijatyttöystävälle.
Toinen on sitten se että voiko lehtori kieltää luennoille osallistumisen. Jos yliopisto antaa opinto-oikeuden niin ei sitä lehtorit voi mielin määrin oman mukavuudenhalunsa vuoksi opiskelijalta kieltää. Vielä vähemmän jos kurssi on pakollinen.
Tuskin tuossakaan kirjoituksessa on kerrottu kaikki asiaan liittyvä mutten lähde tässä arvailemaan mitä kaikkea on jätetty kertomatta.
Totta kai jotain on jätetty kertomatta. Ei Hesarin mielipidepalstalla voi kertoa "kaikkea" jostakin mutkikkaasta ihmissuhteesta, joka on kestänyt vuosia. Oleellista ei ole, mitä kaikkea näiden kahden ihmisen välillä on tapahtunut, vaan se että tämän tyyppisiä asioita ylipäätään tapahtuu maamme yliopistoissa ja että ongelmalle voitaisiin ehkä tehdä jotain.
Avaatko vähän että mikä tarkkaan ottaen on ongelma ja mitä sille pitäisi/voisi tehdä?
No, minähän en ole tämän mielipidekirjoituksen kirjoittaja ja siinä mielessä olen väärä henkilö vastaamaan tähän, mutta ajattelen asian niin, että on ongelmallista jos yliopiston opettajilla ja oppilailla on tällaisia suhdedraamoja. Opettajat ovat opiskelijoille usein jonkinlaisia isä/äitihahmoja, joita ihaillaan ja kunnioitetaan. Jos tällainen henkilö kohtelee jotenkin huonosti tai käyttäytyy sopimattomasti, niin se voi saada pahaa jälkeä aikaan. Tätä eivät kaikki tajua.
Usein opettajat ovat opiskelijoille äiti- tai isähahmoja, mutta ei aina. Yliopistoissa syntyy myös aivan normaaleja parisuhteita, joista osa kestää ja osa ei. Myös rakkaudessa pettyminen on normaalia. Yliopisto on kuitenkin aikuisten ihmisten muodostama tiedeyhteisö, ei mikään rippileiri, jossa teinin ihastumista pappiin ei tietenkään voida tukea. Yliopistoyhteisön jäseniä taas ei tule eikä voi holhota samalla tavoin kuin alaikäisiä holhotaan. Sopimattoman käytöksen, kuten ahdistelun, varalle on jo olemassa lainsäädäntö. Kahden aikuisen, vapaaehtoisesti suhteeseen ryhtyvän henkilön tekemiset sen sijaan eivät kuulu työnantajalle, ellei voida osoittaa, että yksityiselämän tekemiset haittaavat työntekoa.
Tässäkin tapauksessa on haitannut työntekoa kun ex-heila ei voi tulla kursseille. Entä jos hän todella olisi pakollisen aineen lehtori ja ainoa tapa suorittaa kurssi on olla paikalla. Osa aloista on sellaisia, joissa on pakollisia läsnäoloja.
Kirjoitus olisi ollut silloin aivan erilainen, opiskelija olisi syyttänyt opettajaa opintojensa sabotoinnista.
Tässä ote jutusta johon hän viittaa:
"Haluaisimme yleisellä tasolla nostaa keskusteluun opettajan vastuun ja sen valtaposition, joka opettajalla aina on suhteessa opiskelijaan.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n opettajan ammattietiikkaa ja eettisiä periaatteita käsittelevässä ohjeistuksessa opettajan valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Opettajalla on oikeus omaan arvomaailmaansa, mutta opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa hänen pedagogiseen tehtäväänsä. Vastuun määrittää normisto, joka pohjautuu muun muassa Suomen lainsäädäntöön ja oppilaitoksen opetussuunnitelmiin.
Yliopisto-opiskelijat ovat täysi-ikäisiä. Silti pedagoginen vastuu koskee myös yliopistojen opettajia. Yliopiston opettajien tehtävään kuuluu sen varmistaminen, ettei opetusympäristössä ole opiskelijan henkistä tai fyysistä terveyttä vaarantavia tekijöitä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan luonnollista, että yliopistomaailmassa muodostuu suhteita, kun ihmiset, jotka jakavat samat mielenkiinnonkohteet, viettävät paljon aikaa yhdessä. Muistan omilta opiskeluajoiltani, että opiskelijoiden ja esimerkiksi assareiden välillä saattoi hyvinkin olla vipinää ja pysyviäkin suhteita. Ei sitä kukaan paheksunut, ja nimenomaan opiskeluaikana moni löytää elämänkumppaninsa. Liikkui myös juttuja vanhemmista professoreista, jotka olivat nuorten opiskelijoiden perään, mutta näissä paheksuntaa herätti enemmänkin ikäero ja professorin uskottomuus kuin ajatus "kokemattoman nuoren" hyväksikäytöstä -
samat asiat, jotka muutenkin ulkopuolisia toisten suhteissa puhuttavat.Ongelmalliset tapaukset ovat sen verran harvinaisia, ja varsinaisten ahdistelu- sekä hyväksikäyttötapausten varalta on jo olemassa ohjeistus, että suhteiden kieltäminen kokonaan kuulostaa liioittelulta. Tekstin kirjoittaja olisi voinut särkeä sydämensä samalla tavalla kenen tahansa kanssa, eikä hänen opintojensa etenemiselle ole tosiasiallista estettä. Jos osallistuminen yksittäisen opettajan luennoille tai seminaariin ei onnistu, löytyy kyllä korvaavia tapoja saada puuttuvat opintosuoritukset kasaan.
Jos suhteessa oleva henkilö antaa arvosanoja suhteen toisena osapuolena olevalle opiskelijalle, niin kyllä todellakin voidaan kieltää. Meillä töissä ei esimies alaissuhteita sallita, silloin hakeudutaan töihin muihin tiimeihin.
Parisuhteista en osaa sanoa, mutta tiedän opiskeluajoiltani tapauksen, jossa professorivanhempi toimi lapsensa graduohjaajana. Se tuntui kummalliselta, mutta toisaalta kyseinen professori on hyvin arvostettu, ja hänet tiedetään erinomaiseksi ohjaajaksi. Myös graduaihe oli sellainen, että kyseisen ohjaajan valinta oli perusteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehtori oli paneksinut opiskelijatarta kertomatta perheestään ja avioliitostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitä tuo opiskelija oletti lehtorin pomon asialle tekevän. Eihän lehtorin yksityisasiat kuulu mitenkään työpaikalle eikä se pomo voi lehtoria siitä rankaista ettei kertonut vaimostaan tälle opiskelijatyttöystävälle.
Toinen on sitten se että voiko lehtori kieltää luennoille osallistumisen. Jos yliopisto antaa opinto-oikeuden niin ei sitä lehtorit voi mielin määrin oman mukavuudenhalunsa vuoksi opiskelijalta kieltää. Vielä vähemmän jos kurssi on pakollinen.
Tuskin tuossakaan kirjoituksessa on kerrottu kaikki asiaan liittyvä mutten lähde tässä arvailemaan mitä kaikkea on jätetty kertomatta.
Totta kai jotain on jätetty kertomatta. Ei Hesarin mielipidepalstalla voi kertoa "kaikkea" jostakin mutkikkaasta ihmissuhteesta, joka on kestänyt vuosia. Oleellista ei ole, mitä kaikkea näiden kahden ihmisen välillä on tapahtunut, vaan se että tämän tyyppisiä asioita ylipäätään tapahtuu maamme yliopistoissa ja että ongelmalle voitaisiin ehkä tehdä jotain.
Avaatko vähän että mikä tarkkaan ottaen on ongelma ja mitä sille pitäisi/voisi tehdä?
No, minähän en ole tämän mielipidekirjoituksen kirjoittaja ja siinä mielessä olen väärä henkilö vastaamaan tähän, mutta ajattelen asian niin, että on ongelmallista jos yliopiston opettajilla ja oppilailla on tällaisia suhdedraamoja. Opettajat ovat opiskelijoille usein jonkinlaisia isä/äitihahmoja, joita ihaillaan ja kunnioitetaan. Jos tällainen henkilö kohtelee jotenkin huonosti tai käyttäytyy sopimattomasti, niin se voi saada pahaa jälkeä aikaan. Tätä eivät kaikki tajua.
Usein opettajat ovat opiskelijoille äiti- tai isähahmoja, mutta ei aina. Yliopistoissa syntyy myös aivan normaaleja parisuhteita, joista osa kestää ja osa ei. Myös rakkaudessa pettyminen on normaalia. Yliopisto on kuitenkin aikuisten ihmisten muodostama tiedeyhteisö, ei mikään rippileiri, jossa teinin ihastumista pappiin ei tietenkään voida tukea. Yliopistoyhteisön jäseniä taas ei tule eikä voi holhota samalla tavoin kuin alaikäisiä holhotaan. Sopimattoman käytöksen, kuten ahdistelun, varalle on jo olemassa lainsäädäntö. Kahden aikuisen, vapaaehtoisesti suhteeseen ryhtyvän henkilön tekemiset sen sijaan eivät kuulu työnantajalle, ellei voida osoittaa, että yksityiselämän tekemiset haittaavat työntekoa.
Tässäkin tapauksessa on haitannut työntekoa kun ex-heila ei voi tulla kursseille. Entä jos hän todella olisi pakollisen aineen lehtori ja ainoa tapa suorittaa kurssi on olla paikalla. Osa aloista on sellaisia, joissa on pakollisia läsnäoloja.
Kirjoitus olisi ollut silloin aivan erilainen, opiskelija olisi syyttänyt opettajaa opintojensa sabotoinnista.
Edelleen konteksti on eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan luonnollista, että yliopistomaailmassa muodostuu suhteita, kun ihmiset, jotka jakavat samat mielenkiinnonkohteet, viettävät paljon aikaa yhdessä. Muistan omilta opiskeluajoiltani, että opiskelijoiden ja esimerkiksi assareiden välillä saattoi hyvinkin olla vipinää ja pysyviäkin suhteita. Ei sitä kukaan paheksunut, ja nimenomaan opiskeluaikana moni löytää elämänkumppaninsa. Liikkui myös juttuja vanhemmista professoreista, jotka olivat nuorten opiskelijoiden perään, mutta näissä paheksuntaa herätti enemmänkin ikäero ja professorin uskottomuus kuin ajatus "kokemattoman nuoren" hyväksikäytöstä -
samat asiat, jotka muutenkin ulkopuolisia toisten suhteissa puhuttavat.Ongelmalliset tapaukset ovat sen verran harvinaisia, ja varsinaisten ahdistelu- sekä hyväksikäyttötapausten varalta on jo olemassa ohjeistus, että suhteiden kieltäminen kokonaan kuulostaa liioittelulta. Tekstin kirjoittaja olisi voinut särkeä sydämensä samalla tavalla kenen tahansa kanssa, eikä hänen opintojensa etenemiselle ole tosiasiallista estettä. Jos osallistuminen yksittäisen opettajan luennoille tai seminaariin ei onnistu, löytyy kyllä korvaavia tapoja saada puuttuvat opintosuoritukset kasaan.
Jos suhteessa oleva henkilö antaa arvosanoja suhteen toisena osapuolena olevalle opiskelijalle, niin kyllä todellakin voidaan kieltää. Meillä töissä ei esimies alaissuhteita sallita, silloin hakeudutaan töihin muihin tiimeihin.
Parisuhteista en osaa sanoa, mutta tiedän opiskeluajoiltani tapauksen, jossa professorivanhempi toimi lapsensa graduohjaajana. Se tuntui kummalliselta, mutta toisaalta kyseinen professori on hyvin arvostettu, ja hänet tiedetään erinomaiseksi ohjaajaksi. Myös graduaihe oli sellainen, että kyseisen ohjaajan valinta oli perusteltu.
Petra ja uskontotiede? :D
Luultavasti kyseessä on joku 19-20-vuotiaana yliopiston aloittanut. Sen ikäisille voi valehdella korvat täyteen, joten voin hyvin uskoa, että lehtori on voinut pitää perheen salassa kaksi vuotta. Mutta kuitenkin kaksoiselämä lopulta paljastui. Opiskelija on varmaan nainen. Monet tuon ikäiset eivät oikein vaadi miehiltä mitään vaan ymmärtävät loputtomiin. Iän takia opiskelija on varmaan myös odottanut toimenpiteitä enemmän, koska ei tiedä miten maailma toimii. Ja siksi otti tapauksen niin raskaasti.
Opiskelijalla ei edes välttämättä olisi ollut tuon lehtorin luentoja tai sitten olisi vaihtoehtoinen kurssi, jolloin sillä ei ole mitään merkitystä, onko lehtori joskus sanonut, että hänen luennolleen ei saa osallistua. Sen takia on voitu uhkailla vahtimestarillakin. Ja sen lisäksi tuo on voinut olla vain kommentti eikä mikään tarkkaan harkittu uhkaus tai lukkoon lyöty päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitä tuo opiskelija oletti lehtorin pomon asialle tekevän. Eihän lehtorin yksityisasiat kuulu mitenkään työpaikalle eikä se pomo voi lehtoria siitä rankaista ettei kertonut vaimostaan tälle opiskelijatyttöystävälle.
Toinen on sitten se että voiko lehtori kieltää luennoille osallistumisen. Jos yliopisto antaa opinto-oikeuden niin ei sitä lehtorit voi mielin määrin oman mukavuudenhalunsa vuoksi opiskelijalta kieltää. Vielä vähemmän jos kurssi on pakollinen.
Tuskin tuossakaan kirjoituksessa on kerrottu kaikki asiaan liittyvä mutten lähde tässä arvailemaan mitä kaikkea on jätetty kertomatta.
Totta kai jotain on jätetty kertomatta. Ei Hesarin mielipidepalstalla voi kertoa "kaikkea" jostakin mutkikkaasta ihmissuhteesta, joka on kestänyt vuosia. Oleellista ei ole, mitä kaikkea näiden kahden ihmisen välillä on tapahtunut, vaan se että tämän tyyppisiä asioita ylipäätään tapahtuu maamme yliopistoissa ja että ongelmalle voitaisiin ehkä tehdä jotain.
Avaatko vähän että mikä tarkkaan ottaen on ongelma ja mitä sille pitäisi/voisi tehdä?
No, minähän en ole tämän mielipidekirjoituksen kirjoittaja ja siinä mielessä olen väärä henkilö vastaamaan tähän, mutta ajattelen asian niin, että on ongelmallista jos yliopiston opettajilla ja oppilailla on tällaisia suhdedraamoja. Opettajat ovat opiskelijoille usein jonkinlaisia isä/äitihahmoja, joita ihaillaan ja kunnioitetaan. Jos tällainen henkilö kohtelee jotenkin huonosti tai käyttäytyy sopimattomasti, niin se voi saada pahaa jälkeä aikaan. Tätä eivät kaikki tajua.
Usein opettajat ovat opiskelijoille äiti- tai isähahmoja, mutta ei aina. Yliopistoissa syntyy myös aivan normaaleja parisuhteita, joista osa kestää ja osa ei. Myös rakkaudessa pettyminen on normaalia. Yliopisto on kuitenkin aikuisten ihmisten muodostama tiedeyhteisö, ei mikään rippileiri, jossa teinin ihastumista pappiin ei tietenkään voida tukea. Yliopistoyhteisön jäseniä taas ei tule eikä voi holhota samalla tavoin kuin alaikäisiä holhotaan. Sopimattoman käytöksen, kuten ahdistelun, varalle on jo olemassa lainsäädäntö. Kahden aikuisen, vapaaehtoisesti suhteeseen ryhtyvän henkilön tekemiset sen sijaan eivät kuulu työnantajalle, ellei voida osoittaa, että yksityiselämän tekemiset haittaavat työntekoa.
Tässäkin tapauksessa on haitannut työntekoa kun ex-heila ei voi tulla kursseille. Entä jos hän todella olisi pakollisen aineen lehtori ja ainoa tapa suorittaa kurssi on olla paikalla. Osa aloista on sellaisia, joissa on pakollisia läsnäoloja.
Kirjoitus olisi ollut silloin aivan erilainen, opiskelija olisi syyttänyt opettajaa opintojensa sabotoinnista.
Edelleen konteksti on eri.
Taidatkohan ymmärtää mitä konteksti tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Omalta opiskeluajalta muistan kaverin, joka rakastui luennoitsijaan ja onnistui vuodessa kehittämään suhteen lehtorin ja itsensä välille - tosin vain mielikuvituksessaan. Lehtorin jokainen katse oli hänelle salainen merkki, jonka merkityksen vain he kaksi tiesivät jne. Jos lehtori käytävällä moikkasi, niin sekin oli suomeksi "rakastan sinua". Lopulta opiskelukaveri ajautui psykiatriseen hoitoon.
Tuossa alkuperäisessä jutussa kummastuttaa se, että opiskelija lähtee konferenssiin mukaan eikä tiedä, kuka ja miten sen maksaa. Vaikuttaa siltä, että se on keksitty juttu. Konferenssiin ei noin vain mennä.
Oma ystävä sairastui lukioaikana. Tai kukaan ei tiennyt hänen sairastuneen siinä vaiheessa mutta hänen juttujaan ihmeteltiin. Vähän samantyyppistä mutta negatiivisessa mielessä. Mielenterveysongelamt ovat yleisiä, joten en ihmettelisi vaikka kyseistä tapausta ei olisi tapahtunutkaan. Toki se on yhtä hyvin voinut tapahtua mutta HS:n avautuminen aiheesta kertoo kostomentaliteetista ja ihan tarpeeksi kyseisestä tapauksesta.
Ihmettelin kuitenkin, että mitenuhde on voinut muodostua. Onko kyseinen nainen jäänyt luennon jälkeen hieromaan rinnat paljaana "tuttavuutta" lehtorin kanssa vai miten tollaseen suhteeseen on voitu päätyä. Noh, en tiedä enkä välttämättä haluakaan tietää. :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelivat kahden vuoden ajan. Arvosteliko lehtori tänä aikana opiskelijan tehtävät?
Kirjoittaja kertoo keskeyttäneensä opinnot seurustelun alussa, mikä viittaa siihen, että ei. Riippuu myös aineesta, kuinka paljon opiskelijat ovat tekemisissä yhden opettajan kanssa. Oma pääaineeni oli pieni, mutta yksi opettaja ei silti opettanut tai arvostellut kuin korkeintaan pari kurssia koko opiskeluaikana.
Ei kerro keskeyttäneensä vaan kertoi, että hänen omat opintotavoitteensa unohtuivat nopeasti. Se voi tarkoittaa mitä vain. Hän on voinut olla vaikka läsnäolevana, mutta tehnyt opintoja jonkin muun kuin opintotavoitteidensa mukaan. Hän kertoo nykyisin olevansa ex-opiskelija, mutta emme tiedä mitä kaikkea on tapahtunut. Onko hän yrittänyt jatkaa opintoja eron jälkeen jne. , mutta yliopisto ei ole tukenut siinä, emme yksinkertaisesti tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan luonnollista, että yliopistomaailmassa muodostuu suhteita, kun ihmiset, jotka jakavat samat mielenkiinnonkohteet, viettävät paljon aikaa yhdessä. Muistan omilta opiskeluajoiltani, että opiskelijoiden ja esimerkiksi assareiden välillä saattoi hyvinkin olla vipinää ja pysyviäkin suhteita. Ei sitä kukaan paheksunut, ja nimenomaan opiskeluaikana moni löytää elämänkumppaninsa. Liikkui myös juttuja vanhemmista professoreista, jotka olivat nuorten opiskelijoiden perään, mutta näissä paheksuntaa herätti enemmänkin ikäero ja professorin uskottomuus kuin ajatus "kokemattoman nuoren" hyväksikäytöstä -
samat asiat, jotka muutenkin ulkopuolisia toisten suhteissa puhuttavat.Ongelmalliset tapaukset ovat sen verran harvinaisia, ja varsinaisten ahdistelu- sekä hyväksikäyttötapausten varalta on jo olemassa ohjeistus, että suhteiden kieltäminen kokonaan kuulostaa liioittelulta. Tekstin kirjoittaja olisi voinut särkeä sydämensä samalla tavalla kenen tahansa kanssa, eikä hänen opintojensa etenemiselle ole tosiasiallista estettä. Jos osallistuminen yksittäisen opettajan luennoille tai seminaariin ei onnistu, löytyy kyllä korvaavia tapoja saada puuttuvat opintosuoritukset kasaan.
Jos suhteessa oleva henkilö antaa arvosanoja suhteen toisena osapuolena olevalle opiskelijalle, niin kyllä todellakin voidaan kieltää. Meillä töissä ei esimies alaissuhteita sallita, silloin hakeudutaan töihin muihin tiimeihin.
Parisuhteista en osaa sanoa, mutta tiedän opiskeluajoiltani tapauksen, jossa professorivanhempi toimi lapsensa graduohjaajana. Se tuntui kummalliselta, mutta toisaalta kyseinen professori on hyvin arvostettu, ja hänet tiedetään erinomaiseksi ohjaajaksi. Myös graduaihe oli sellainen, että kyseisen ohjaajan valinta oli perusteltu.
Petra ja uskontotiede? :D
Ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelivat kahden vuoden ajan. Arvosteliko lehtori tänä aikana opiskelijan tehtävät?
Kirjoittaja kertoo keskeyttäneensä opinnot seurustelun alussa, mikä viittaa siihen, että ei. Riippuu myös aineesta, kuinka paljon opiskelijat ovat tekemisissä yhden opettajan kanssa. Oma pääaineeni oli pieni, mutta yksi opettaja ei silti opettanut tai arvostellut kuin korkeintaan pari kurssia koko opiskeluaikana.
Ei kerro keskeyttäneensä vaan kertoi, että hänen omat opintotavoitteensa unohtuivat nopeasti. Se voi tarkoittaa mitä vain. Hän on voinut olla vaikka läsnäolevana, mutta tehnyt opintoja jonkin muun kuin opintotavoitteidensa mukaan. Hän kertoo nykyisin olevansa ex-opiskelija, mutta emme tiedä mitä kaikkea on tapahtunut. Onko hän yrittänyt jatkaa opintoja eron jälkeen jne. , mutta yliopisto ei ole tukenut siinä, emme yksinkertaisesti tiedä.
"Rakastuin, ja tein omalta kannaltani huonoja valintoja mahdollistaakseni suhteen jatkumisen. Omat opintotavoitteeni unohtuivat nopeasti."
Itse ajattelin niin, että henkilö on valinnut kaikki lehtorin kurssit ja unohtanut omat aiemmat haaveet. hänellä on ikään kuin tullut pakkomielle tästä lehtorista. Kyllähän kirjoitus jo kertoo siitä, ei kai kukaan muuten haluaisi, että asialla spekuloitaisiin. Nyt hän ihmiset varmasti alkavat juoruilemaan ja spekuloimana kenestä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten ogelma on se, että he ovat tällaisissa jutuissa tunteella mukana, rakastuvat, niinkuin tämän keskustelun aloituksessakin kuvattiin. Suhteen, jonka nainen kuvitteli olevan jotain suurempaa molemminpuolisesti, ruma loppu sattuu siksi kamalasti.
Minusta taas ongelma on se, että joku lähtee suhteeseen, eikä ole tosissaan. Kuten tämä lehtori, jolla oli perhe.
Tottakai, mutta se vaan on fakta, että miehet, varsinkaan naimisissa olevat eivät yleensä ole vakavissaan ns. panosuhteissa. Siksi heihin kannattaisi suhtautua varauksella eikä ainakaan rakastua. Ihan vaan itseään suojellakseen.
Niin mutta eihän tuo tässä tapauksessa ollut selvillä, että lehtorilla on perhe.
Täysi-ikäinen yliopisto-opiskelija ei voi olla niin naiivi, että seurustelisi kaksi vuotta tietämättä, että miehellä on perhe. Kyllä se jostain käy ilmi, tai ainakin hälytyskellojen pitäisi nopeasti alkaa soida, jos ei voida esim. koskaan olla julkisesti yhdessä. Siksi epäilen, että tuo "tietämättömyys" perheellisyydestä oli jälkikäteen keksitty selitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalta opiskeluajalta muistan kaverin, joka rakastui luennoitsijaan ja onnistui vuodessa kehittämään suhteen lehtorin ja itsensä välille - tosin vain mielikuvituksessaan. Lehtorin jokainen katse oli hänelle salainen merkki, jonka merkityksen vain he kaksi tiesivät jne. Jos lehtori käytävällä moikkasi, niin sekin oli suomeksi "rakastan sinua". Lopulta opiskelukaveri ajautui psykiatriseen hoitoon.
Tuossa alkuperäisessä jutussa kummastuttaa se, että opiskelija lähtee konferenssiin mukaan eikä tiedä, kuka ja miten sen maksaa. Vaikuttaa siltä, että se on keksitty juttu. Konferenssiin ei noin vain mennä.
Oma ystävä sairastui lukioaikana. Tai kukaan ei tiennyt hänen sairastuneen siinä vaiheessa mutta hänen juttujaan ihmeteltiin. Vähän samantyyppistä mutta negatiivisessa mielessä. Mielenterveysongelamt ovat yleisiä, joten en ihmettelisi vaikka kyseistä tapausta ei olisi tapahtunutkaan. Toki se on yhtä hyvin voinut tapahtua mutta HS:n avautuminen aiheesta kertoo kostomentaliteetista ja ihan tarpeeksi kyseisestä tapauksesta.
Ihmettelin kuitenkin, että mitenuhde on voinut muodostua. Onko kyseinen nainen jäänyt luennon jälkeen hieromaan rinnat paljaana "tuttavuutta" lehtorin kanssa vai miten tollaseen suhteeseen on voitu päätyä. Noh, en tiedä enkä välttämättä haluakaan tietää. :-D
Mikä ihmeen kostomentaliteetti? Jos kirjoittaa lehdessä kokemuksestaan nimettömänä, niin ei se mikään kosto ole, kun lukijat eivät voi edes tunnistaa lehtoria siitä.
Ja on mielestäni aika kaukaa haettua puhua mielenterveysongelmista, vain siksi että ne "ovat yleisiä" ja "oma ystävä" on sairastunut niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurustelivat kahden vuoden ajan. Arvosteliko lehtori tänä aikana opiskelijan tehtävät?
Kirjoittaja kertoo keskeyttäneensä opinnot seurustelun alussa, mikä viittaa siihen, että ei. Riippuu myös aineesta, kuinka paljon opiskelijat ovat tekemisissä yhden opettajan kanssa. Oma pääaineeni oli pieni, mutta yksi opettaja ei silti opettanut tai arvostellut kuin korkeintaan pari kurssia koko opiskeluaikana.
Ei kerro keskeyttäneensä vaan kertoi, että hänen omat opintotavoitteensa unohtuivat nopeasti. Se voi tarkoittaa mitä vain. Hän on voinut olla vaikka läsnäolevana, mutta tehnyt opintoja jonkin muun kuin opintotavoitteidensa mukaan. Hän kertoo nykyisin olevansa ex-opiskelija, mutta emme tiedä mitä kaikkea on tapahtunut. Onko hän yrittänyt jatkaa opintoja eron jälkeen jne. , mutta yliopisto ei ole tukenut siinä, emme yksinkertaisesti tiedä.
Näitä kysymyksiä minäkin jäin pohtimaan. Kirjoittaja kyllä viittasi haluun jatkaa opintoja kertoessaan, kuinka lehtori on kieltänyt häntä osallistumasta luennoilleen ja seminaareihinsa. Suurin osa tekstistä on kuitenkin katkeraa vuodatusta, josta huokuu halu rangaista suhteen päättynyttä osapuolta. Motivaatio jatkaa opintoja ei kuulosta aidolta vaan luennot ovat ehkä kirjoittajalle keino hankaloittaa entisen rakastajan elämää ja päästä tekemisiin tämän kanssa. Jos kirjoittaja olisi huolissaan nimenomaan opinnoistaan, hän yrittäisi löytää vaihtoehtoisia tapoja opintojen suorittamiseksi. Minulle syntyi kuva aika epävakaasta persoonasta, ja toivon, että hän vaikka sitten kirjoituksensa myötä saa tarvitsemaansa apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitä tuo opiskelija oletti lehtorin pomon asialle tekevän. Eihän lehtorin yksityisasiat kuulu mitenkään työpaikalle eikä se pomo voi lehtoria siitä rankaista ettei kertonut vaimostaan tälle opiskelijatyttöystävälle.
Toinen on sitten se että voiko lehtori kieltää luennoille osallistumisen. Jos yliopisto antaa opinto-oikeuden niin ei sitä lehtorit voi mielin määrin oman mukavuudenhalunsa vuoksi opiskelijalta kieltää. Vielä vähemmän jos kurssi on pakollinen.
Tuskin tuossakaan kirjoituksessa on kerrottu kaikki asiaan liittyvä mutten lähde tässä arvailemaan mitä kaikkea on jätetty kertomatta.
Totta kai jotain on jätetty kertomatta. Ei Hesarin mielipidepalstalla voi kertoa "kaikkea" jostakin mutkikkaasta ihmissuhteesta, joka on kestänyt vuosia. Oleellista ei ole, mitä kaikkea näiden kahden ihmisen välillä on tapahtunut, vaan se että tämän tyyppisiä asioita ylipäätään tapahtuu maamme yliopistoissa ja että ongelmalle voitaisiin ehkä tehdä jotain.
Avaatko vähän että mikä tarkkaan ottaen on ongelma ja mitä sille pitäisi/voisi tehdä?
No, minähän en ole tämän mielipidekirjoituksen kirjoittaja ja siinä mielessä olen väärä henkilö vastaamaan tähän, mutta ajattelen asian niin, että on ongelmallista jos yliopiston opettajilla ja oppilailla on tällaisia suhdedraamoja. Opettajat ovat opiskelijoille usein jonkinlaisia isä/äitihahmoja, joita ihaillaan ja kunnioitetaan. Jos tällainen henkilö kohtelee jotenkin huonosti tai käyttäytyy sopimattomasti, niin se voi saada pahaa jälkeä aikaan. Tätä eivät kaikki tajua.
Usein opettajat ovat opiskelijoille äiti- tai isähahmoja, mutta ei aina. Yliopistoissa syntyy myös aivan normaaleja parisuhteita, joista osa kestää ja osa ei. Myös rakkaudessa pettyminen on normaalia. Yliopisto on kuitenkin aikuisten ihmisten muodostama tiedeyhteisö, ei mikään rippileiri, jossa teinin ihastumista pappiin ei tietenkään voida tukea. Yliopistoyhteisön jäseniä taas ei tule eikä voi holhota samalla tavoin kuin alaikäisiä holhotaan. Sopimattoman käytöksen, kuten ahdistelun, varalle on jo olemassa lainsäädäntö. Kahden aikuisen, vapaaehtoisesti suhteeseen ryhtyvän henkilön tekemiset sen sijaan eivät kuulu työnantajalle, ellei voida osoittaa, että yksityiselämän tekemiset haittaavat työntekoa.
Tässäkin tapauksessa on haitannut työntekoa kun ex-heila ei voi tulla kursseille. Entä jos hän todella olisi pakollisen aineen lehtori ja ainoa tapa suorittaa kurssi on olla paikalla. Osa aloista on sellaisia, joissa on pakollisia läsnäoloja.
Kirjoitus olisi ollut silloin aivan erilainen, opiskelija olisi syyttänyt opettajaa opintojensa sabotoinnista.
Edelleen konteksti on eri.
Taidatkohan ymmärtää mitä konteksti tarkoittaa?
Konteksti on asiayhteys, viitekehys jne. Hän vastaa mielipidekirjoitukseen, jossa ei käsitellä tutkintorakennetta vaan pedagogiseen vastuuseen, henkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyviä asioita.
Hän päättää tekstinsä:
"Mistään pedagogisesta vastuunkannosta tai inhimillisestä lähimmäisestä välittämisestä tuskin kannattaa tässä omassa tapauksessani edes puhua."
Lehtorin työntekoa tapaus on haitannut, koska lehtori valitsee opiskelijansa, tämä voi johtaa siihen, ettei tutkintoa voi suorittaa. Kirjoittajan konteksti on yllä mainittu, joten emme tiedä mitään hänen opinnoistaan, hän ei kirjoittanut niistä, mutta se ei tarkoita, ettei opintojen saralla olisi tapahtunut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä mitä tuo opiskelija oletti lehtorin pomon asialle tekevän. Eihän lehtorin yksityisasiat kuulu mitenkään työpaikalle eikä se pomo voi lehtoria siitä rankaista ettei kertonut vaimostaan tälle opiskelijatyttöystävälle.
Toinen on sitten se että voiko lehtori kieltää luennoille osallistumisen. Jos yliopisto antaa opinto-oikeuden niin ei sitä lehtorit voi mielin määrin oman mukavuudenhalunsa vuoksi opiskelijalta kieltää. Vielä vähemmän jos kurssi on pakollinen.
Tuskin tuossakaan kirjoituksessa on kerrottu kaikki asiaan liittyvä mutten lähde tässä arvailemaan mitä kaikkea on jätetty kertomatta.
Totta kai jotain on jätetty kertomatta. Ei Hesarin mielipidepalstalla voi kertoa "kaikkea" jostakin mutkikkaasta ihmissuhteesta, joka on kestänyt vuosia. Oleellista ei ole, mitä kaikkea näiden kahden ihmisen välillä on tapahtunut, vaan se että tämän tyyppisiä asioita ylipäätään tapahtuu maamme yliopistoissa ja että ongelmalle voitaisiin ehkä tehdä jotain.
Avaatko vähän että mikä tarkkaan ottaen on ongelma ja mitä sille pitäisi/voisi tehdä?
No, minähän en ole tämän mielipidekirjoituksen kirjoittaja ja siinä mielessä olen väärä henkilö vastaamaan tähän, mutta ajattelen asian niin, että on ongelmallista jos yliopiston opettajilla ja oppilailla on tällaisia suhdedraamoja. Opettajat ovat opiskelijoille usein jonkinlaisia isä/äitihahmoja, joita ihaillaan ja kunnioitetaan. Jos tällainen henkilö kohtelee jotenkin huonosti tai käyttäytyy sopimattomasti, niin se voi saada pahaa jälkeä aikaan. Tätä eivät kaikki tajua.
Ex-opiskelija on saattanut olla lehtoria vanhempikin... Aika hassu ajatusmalli, että joku pitäisi yo opettajia isä/äitihahmoina.
Jos opettaja olisit arvioinut tuon kirjoittajan töitä, se olisi ollut uutinen, sen sijaan kirjoittaja vaan narisee jätetyksi tulemistaan.
Sanavalinnat "tein huonoja valintoja" viittavat taas siihen, että opiskelija ei panostanut opintoihinsa ja putosi opetuksen tahdista, mistä hän ei ota itse vastuuta vaan syyttää eksäänsä. Jääviysongelmaa siis tuskin oli.