Kuinka lopettaa lapsen iltaravi?
Lapsi oli noin 2-4-vuotiaana täysin mahdoton nukutettava. Joka ilta lapsi aloitti loputtoman pakkomielteisen protestoinnin nukkumaan menoa vastaan. Tuli kielloista huolimatta omasta sängystään ja huoneestaan pois ja seurasi minua toiseen huoneeseen. Vein takaisin kymmeniä kertoja illassa, sanoin satoja... tuhansia kertoja että sängystä ei saa poistua eikä tulla enää. Ei uskonut eikä totellut. Mitä enemmän kielsin sitä enemmän uhmasi. Edes samassa huoneessa oleminen ei auttanut. Lapsi kävi fyysisesti kiinni, puski ja työnsi, repi ja huusi. Ei uskonut yhtään mitään. Tätä samaa päivästä toiseen. Jos yritti olla vastaamatta hänen huutoon enää. Hän korotti ääntään. Jos yritin teeskennellä nukkuvaa hän tuli hakkaamaan ja repimään minua. Huomiotta jättäminenkään ei siis hillinnyt. Päinvastoin aiheutti totaaliset raivarit...
No välissä ollut parempia kausia. Nyt aloittanut taas saman iltaveemäisyyden 6-7-vuotiaana. Tulee selittämään kerta toisensa jälkeen vielä yhtä ja kymmenettä juttuaan. Päivällä ei suostu kertomaan asioitaan. Tämä on joku pakkomielle. Pakko alkaa räpeltää jotain tavaroita omassa huoneessa, leikkii, juoksee takaisin sänkyyn ja teeskentelee nukkuvaa kun menen komentamaan että pitää lopettaa ja alkaa rauhoittaa itseään.
Olen käyttänyt kaikki uhkailu, lahjonta, kiristys ja rangaistusmetodit, vienyt kaikki etuudet... kymmeniä pakkomielteisiä kertoja pitää tulla vielä sanomaan jotain, räpeltää ja sotkea... minä vain makaan omassa huoneessa ja yritän pitää kämpän täysin virikkeettömänä, ei mitään ääntä eikä edes liikettä. Edes vessaan en mene vaikka tarvitsisi sen 2-3 tunnin odotuksen aikana ettei lapsi provosoidu taas kysymään jotain ja jos en vastaa niin korottaa ääntään, alkaa paukuttaa seiniä. Jos vien takaisin huoneeseensa kylmän viileästi niin parkuu vaan. Olen sanonut monta kertaa että jos on jotain asiaa se sanotaan päivällä ennen nukkumaanmenoa eikä nukkumaan mennessä...
Kommentit (109)
En kyllä ymmärrä ongelmaa. Jos lapsi nukkuu 9-10 h, eikö kaikki ole hyvin? Oman aikataulusi mukaan voit rukata sitä, mihin aikaan nuo unet nukkuu, mutta ei tuon ikäinen nyt hyvänen aika mitään 12 tunnin unia tarvitse.
Miksi ei saisi puuhailla jotain rauhallista huoneessaan kunnes tulee uni?
Huoneesta pois tulemisen takana voi olla myös pelko olla yksin. Yhdellä omistani tämä hankalan nukahtamisen takana, ei vain osannut pitkään aikaan sanoa syytä.
Tuo melatoniini, jota joku suositteli, voi olla myös hyvä ratkaisu, mutta kokemuksesta suosittelen hyvin pientä annosta, isompi tekee unista vähän turhan lennokkaita. Vaikuttaa myös nopeammin kuin parissa tunnissa, noin puoli tuntia ja unimaa kutsuu. Mutta jos lapsi nukahtaa jo klo 20-21, silloin lapsi myös herää aikaisemmin.
Ota lapsi alkuillasta syliin ja anna puhua pälpättää asiansa, varaa tähän reilusti aikaa. Jossain vaiheessa sano lapselle että viimeinen juttu vielä (anna aika, esim. 5 min aikaa), sitten alkaa iltapuuhat.
Iltapuuhien aikana voi vielä jutustella, puhu itse rauhallisella ja hiljaisella äänellä. Vie lapsi sänkyyn, halit, suukot ja hyvää yötä. Jos lapsi nousee ja tulee kertomaan juttujaan, sano että huomenna on uusi päivä ja uudet jutut kerrotaan silloin.
Lapsesi tuntuu tarvitsevan huomiotasi ja tuon ikäiseltä ei voi odottaa, että hän ymmärtäisi "äidin oman ajan" tai että äitiä ei saa häiritä. Lapsesi saattaa käytöksellään varmistella että olet kuitenkin läsnä ja käytettävissä.
Ja sitä sinun kuuluukin olla, lapsesi on vielä pieni
Oletko käynyt lääkärillä, ettei johdu mistään terveydellisestä seikasta?
En oikein osaa neuvoja antaa, kuulostaa aika rankalta. Onko joka ilta sama järjestys asioissa, iltapesu, iltapala, hampaiden pesu ja nukkumaan? Tai missä järjestyksessä nyt teettekään.
Oletko kokeillut myöhemmin nukkumaan menoa? Jos nyt menee 19-20 aikaan, oletko kokeillut, jos laittaisit sänkyyn 21 mennessä?
Voi olla myös, että lapsi nyt vaan on iltavirkku. Miten herää aamuisin? Minulla on 2,5v joka on aivan naatti kun laitetaan sänkyyn 19 aikaan. Olen yrittänyt laittaa myöhemmin, mutta ei niitä väsyraivareita kestä kukaan, jos yritän laittaa sänkyyn vasta 20. Lapsi ei ole nukkunut enää yli vuoteen päiväunia, en viitsinyt sitten pakottaa, kun öisin nukkui tarpeeksi. Kuulen kuitenkin, kun lapsi nousee iltaisin sängystä ja touhuaa huoneessa omiaan. Alkuun kävin kieltämässä tämän, mutta annoin asian olla, kun lapsi kuitenkin menee itse sänkyyn iltaisin eikä tule ulos. Aamuisin herää iloisena ja virkeänä, sitä tosin en käsitä, miksi ei jaksa valvoa meidän kanssamme pidempään, mutta itsekseen iltaisin jaksaa.
Meidän lapsellamme oli kyllä alkuun sitä, että tuli useastikin ulos huoneestaan, sen sain loppumaan kun palautin aina vain sänkyyn viikon ajan, monta kertaa illan aikana. Kun tämä jäi pois, napsutteli valoja huoneessaan varmaan pari viikkoa, se kiellettiin myös monta kertaa illassa ja palautettiin sänkyyn. Sitten tuli tuo touhuilu, jota kiellettiin useampi viikko, mutta annettiin olla, kun ei tunnu haittaavan unen määrää.
Kuulostaa ihan meidän kohta 4 v tytöltä! Tyttö ei tunnu väsyvän millään, vaikka olisi ollut kuin paljon virikkeitä päivän aikana. Tekee ihan samaa kun teidän lapsi. Tulee sängystä kerta toisen jälkeen selostamaan jotain, eikä usko millään kun käsketään menemään takaisin sänkyyn. Jaksaa tehdä tätä parikin tuntia. Uskoo yleensä siinä vaiheessa kun me vanhemmat hermostutaan lopullisesti ja viedään lapsi suunnilleen tukasta takaisin huoneeseen. Senkin jälkeen saattaa tulla vielä pois huoneesta jollakin verukkeella. Aamulla ei sitten jaksaisi nousta ylös aikaisin kun lähtö päiväkotiin. Omaa aikaa ei meille vanhemmille jää ollenkaan. Pakko mennä itsekin sitten nukkumaan että jaksaa herätä töihin.
https://www.puuilo.fi/Vedin-tyoentoesalpa-150-mm-sinkitty
Pistä tuommoinen lapsen huoneen oveen.
(Ulkopuolelle huonetta, huom!) Ei lähde vaeltamaan.
Siskon lapselle oli pakko tuommoinen laittaa kun on autisti ja karkaili usein ulos ynnä muuta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän jo opettajana puuttuisin, vanhempien tehtävä huolehtia tarpeellisesta levon ja ravinnon määrästä ym. hyvinvoinnista, muuten näkyy suoraan oppimisessa ja käyttäytymisessä Miksi ette välitä lapsistanne?
Mikset neuvo ap:tä?
Minusta ao:n pitäisi vaan mennä itse nukkumaan ja koettaa pojan antaa itse löytää rajansa. Ei se voi olla kuononpi kuin nykymeno.
Okei eli mun pitäis mennä nukkumaan tai ainakin teeskennellä nukkuvani? Ja sitten kuulostella se tunti pari mitä lapsi tekee muissa huoneissa tai lapsi tulee makkariini ja alkaa töniä minua hereille ja jos en vastaa huutaa ja tönii kovempaa, laittaa valot päälle, repii silmäni auki väkisin, menee hysteeriseksi kun luulee minun kuolleen, jos en edelleenkään vastaa... miten pitkälle lapsen pitäisi antaa mennä siinä pakkomielteessään saada huomiota juuri nukkumaan mennessä?
Okei tää lapsi taisi nukahtaa just... ehkä... kävin vielä antamassa halin siitä hyvästä että mä näen että hän ainakin yrittää kivasti nukahtaa kun oli ollut jo puolisen tuntia huoneessaan häiritsemättä vaikka kuulin edelleen liikettä. Kun kuuli askeleeni pomppasi sänkyynsä ja teeskenteli nukkuvaa. Oikeasti leikki Fidget spinnerillä. Sanoin yksi ilta että jos on ihan pakko räpeltää vielä jotain niin tekee sen edes omassa sängyssä jos haluaa vielä pyöritellä jotain stressileluna. Menin sitten lopulta vessaan mutta taas kuulin että ovi kävi. Lapsi halusi vessaan. Tuleehan se vessahätä siinä kun pyörii pari tuntia odotellen nukahtamista. Niin ja vielä se lapsi halusi käydä kauppaa siitä miten hän voisi saada lisää rahaa. En minä tiedä...pitääkö näiden nukkumaanmenojen olla tämmöisiä tuhannen ja yhden repliikin maratonjankutuksia... ap
No siis mä ymmärrän kyllä. Olen itse yh ja todellakin ollut yksin lapsen kanssa ja se pieni tunnin, kahden illalla yksinolo auttoi hurjasti itseä rauhoittumaan kun sai olla yksin edes sen hetken.
Mun lapsi onneksi nukahti melko hyvin itsekseen, että en voisi kuvitellakaan tollaista rumbaa.
Mihin lapsesi yleensä rauhoittuu? Television eteen? Satujen lukemiseen? Värittämiseen? Jos lapsi rauhoittuu edes jonkin ääreen, niin siinä on avain. Nyt kuulostaa lähinnä siltä että lapsi vain pompuuttaa ja yliväsyneenä tietää että tolla tavalla saa reaktion aikaan. Mitä jos kokeilisit esim päiväunia?
Jaksamista, voin kuvitella että joka iltaisena tuollainen parin tunnin seinään hakkaaminen ja jankutus on raivostuttavaa. Auttaisiko jos esimerkiksi sanoisit lapselle kun hän aloittaa tuon rumban, että nyt äiti menee istumaan parvekkeelle katsomaan auringonlaskua, hyvää yötä sinulle.
Näin hän tuntisi että olet kyllä läsnä, mutta et ole huudettavissa heti paikalle.
Siis apua mihin kierteeseen olette joutuneet! Ei tuohon enää mikään sanominen auta, se on kuin peliä: nyt se sanoo hyvää yötä, sitten minä alan rapistella, sitten se tulee tänne ja komentaa.... Joka ilta! Nyt vihellä peli poikki ja riko kaava!
1. Huolehdi että annat lapselle riittävästi huomiota päivän aikana
2. Kysele päivällä (ei illalla vaan päivällä!) miksi lapsi toimii iltaisin niinkuin toimii. Selitä että se ei käy.
3. Toista pitkin päivää, että sovitaanko että tänä iltana hyvän yön toivotusten jälkeen omasta huoneesta ei enää poistuta eikä mitään enää puhuta.
4. Iltatoimet normaalisti, vaikkapa tuntia myöhemmin kuin normaalisti
5. Hampaita pestessä vielä sitouta "lupaatko ettei tänä iltana tulla pois omasta sängystä eikä jutella äidille nukkumaanmenon jälkeen?"
6. Sano hyvää yötä
7. Ja nyt seuraa tärkein: jos rapistelu alkaa, ÄLÄ mene huoneeseen. Ole kuin et kuulisikaan. Jos tulee pois huoneesta, älä puhu mitään vaan taluta takaisin huoneeseen. Jos toistui, toista sinäkin. ÄLÄ puhu, jankuta, vastaa, huuda, ole aivan hiljaa ja eleetön.
Seuraavana päivänä sama juttu. Kysy miksi ei pitänyt lupaustan ja toista kohta kohdalta.
Pysy jämäkkänä, asiallisena ja ennen kaikkea älä avaa omaa suutasi illalla jos show alkaa.
Vierailija kirjoitti:
https://www.puuilo.fi/Vedin-tyoentoesalpa-150-mm-sinkitty
Pistä tuommoinen lapsen huoneen oveen.
(Ulkopuolelle huonetta, huom!) Ei lähde vaeltamaan.Siskon lapselle oli pakko tuommoinen laittaa kun on autisti ja karkaili usein ulos ynnä muuta...
Muuten hyvä, mutta ei toimi liukuovessa. Toisaalta meillä niin heppoiset nuo oviaukot, että lapsi yhden tuommoisen salvan murtanut pienempänä rynkyttämällä ovea niin, että lukkoreikä meni rikki. Pienempänä siis saatoinkin laittaa makkarin oven lukkoon ulkopuolelta, mutta tässä talossa asuu muitakin ihmisiä eikä semmoista pauketta kestä kukaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis apua mihin kierteeseen olette joutuneet! Ei tuohon enää mikään sanominen auta, se on kuin peliä: nyt se sanoo hyvää yötä, sitten minä alan rapistella, sitten se tulee tänne ja komentaa.... Joka ilta! Nyt vihellä peli poikki ja riko kaava!
1. Huolehdi että annat lapselle riittävästi huomiota päivän aikana
2. Kysele päivällä (ei illalla vaan päivällä!) miksi lapsi toimii iltaisin niinkuin toimii. Selitä että se ei käy.
3. Toista pitkin päivää, että sovitaanko että tänä iltana hyvän yön toivotusten jälkeen omasta huoneesta ei enää poistuta eikä mitään enää puhuta.
4. Iltatoimet normaalisti, vaikkapa tuntia myöhemmin kuin normaalisti
5. Hampaita pestessä vielä sitouta "lupaatko ettei tänä iltana tulla pois omasta sängystä eikä jutella äidille nukkumaanmenon jälkeen?"
6. Sano hyvää yötä
7. Ja nyt seuraa tärkein: jos rapistelu alkaa, ÄLÄ mene huoneeseen. Ole kuin et kuulisikaan. Jos tulee pois huoneesta, älä puhu mitään vaan taluta takaisin huoneeseen. Jos toistui, toista sinäkin. ÄLÄ puhu, jankuta, vastaa, huuda, ole aivan hiljaa ja eleetön.Seuraavana päivänä sama juttu. Kysy miksi ei pitänyt lupaustan ja toista kohta kohdalta.
Pysy jämäkkänä, asiallisena ja ennen kaikkea älä avaa omaa suutasi illalla jos show alkaa.
Niin ja ekoina iltoina voit hyvin antas melatoniinia. Tärkeintä on nyt saada tuo hullu kierre katkaistua ja opettaa lapsi toiseen toimintamalliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis apua mihin kierteeseen olette joutuneet! Ei tuohon enää mikään sanominen auta, se on kuin peliä: nyt se sanoo hyvää yötä, sitten minä alan rapistella, sitten se tulee tänne ja komentaa.... Joka ilta! Nyt vihellä peli poikki ja riko kaava!
1. Huolehdi että annat lapselle riittävästi huomiota päivän aikana
2. Kysele päivällä (ei illalla vaan päivällä!) miksi lapsi toimii iltaisin niinkuin toimii. Selitä että se ei käy.
3. Toista pitkin päivää, että sovitaanko että tänä iltana hyvän yön toivotusten jälkeen omasta huoneesta ei enää poistuta eikä mitään enää puhuta.
4. Iltatoimet normaalisti, vaikkapa tuntia myöhemmin kuin normaalisti
5. Hampaita pestessä vielä sitouta "lupaatko ettei tänä iltana tulla pois omasta sängystä eikä jutella äidille nukkumaanmenon jälkeen?"
6. Sano hyvää yötä
7. Ja nyt seuraa tärkein: jos rapistelu alkaa, ÄLÄ mene huoneeseen. Ole kuin et kuulisikaan. Jos tulee pois huoneesta, älä puhu mitään vaan taluta takaisin huoneeseen. Jos toistui, toista sinäkin. ÄLÄ puhu, jankuta, vastaa, huuda, ole aivan hiljaa ja eleetön.Seuraavana päivänä sama juttu. Kysy miksi ei pitänyt lupaustan ja toista kohta kohdalta.
Pysy jämäkkänä, asiallisena ja ennen kaikkea älä avaa omaa suutasi illalla jos show alkaa.
Niin ja ekoina iltoina voit hyvin antas melatoniinia. Tärkeintä on nyt saada tuo hullu kierre katkaistua ja opettaa lapsi toiseen toimintamalliin.
Ja itse asiassa tuo jonkun ehdottama parvekehomma saattaisi sopia myös, ellei sitten rynkytä sen ovea niin että talo tärisee ja muut asukkaat häiriintyy.
Eiiiii! Nyt sä sabotoit itse tuon tämäniltaisen. Palautteen olisit voinut antaa aamulla, nyt otit itse aktiivisesti kontaktia. Näinkö teet joka ilta, hyppäät virkistämään lasta kun hän hiljaa puuhailee omiaan kohti nukahtamista.
Opetin lapseni menemään nukkumaan samaan aikaan kuin itse menen eli noin klo 23. Ihan jo vauvana.
Vierailija kirjoitti:
Opetin lapseni menemään nukkumaan samaan aikaan kuin itse menen eli noin klo 23. Ihan jo vauvana.
Lisään, että tietty olisi saanut mennä aiemminkin.
Luulen, että monet nukkumaanmeno-ongelmat johtuvat siitä, että vanhemmat yrittävät nipistää illasta itselleen omaa aikaa. Lapsi ei ehkä halua nukkua niin kauan, kun vanhemman mielestä sen pitäisi olla poissa häiritsemästä omaa rauhoittumista.
Meillä autistinen lapsi joka yritti hieman samaa. Nukahti rauhassa omaan huoneeseensa iltasadun jälkeen. 5 vuotiaana alkoi vaatia nukutuspalvelua. Jos nukutettiin omaan huoneeseensa heräsi yöllä ja tuli herättämään minut läpsimällä kasvoille. Ja sama nukutusrumba alkoi alusta. Toimin niin että iltasadun jälkeen laitoin kämpän pimeäksi ja menin omaan makkariini ”nukkumaan”. Lapsi tuli tietenkin perässä mutta vedin vain peiton pääni yli ja sanoin että öiti nukkuu. Sen jälkeen en puhunut enää mitään. Lapsi ravasi minua katsomassa ja raivoamassa. Alle viikossa homma loppui ja nukahti omaan huoneeseensa. Lapsen nukahdettua hiippailin makkarista pois viettämään omaa aikaani. Nykyään ei tarvitse pimentää kämppää vaan menee tyytyväisenä nukkumaan aikuisten jäädessä olkkariin telkkarin ääreen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.puuilo.fi/Vedin-tyoentoesalpa-150-mm-sinkitty
Pistä tuommoinen lapsen huoneen oveen.
(Ulkopuolelle huonetta, huom!) Ei lähde vaeltamaan.Siskon lapselle oli pakko tuommoinen laittaa kun on autisti ja karkaili usein ulos ynnä muuta...
Muuten hyvä, mutta ei toimi liukuovessa. Toisaalta meillä niin heppoiset nuo oviaukot, että lapsi yhden tuommoisen salvan murtanut pienempänä rynkyttämällä ovea niin, että lukkoreikä meni rikki. Pienempänä siis saatoinkin laittaa makkarin oven lukkoon ulkopuolelta, mutta tässä talossa asuu muitakin ihmisiä eikä semmoista pauketta kestä kukaan. Ap
Liukuovi lastenhuoneessa? Typerää.
Iltasatu voisi olla sellainen kiva yhdessä tehtävä juttu.. Tutkitaan kirjaa, jutellaan siitä..
Ei mikään hampaat irvessä tehtävä pakko.
Ei ihme ettei sadun lukeminenkaan kiinnosta.
Kuule ap.. Sä meet ihan metsään ihan joka asiassa. En tiedä mistä aloittaa. Höllää vähän!!! Se on LAPSI!!!!!
Voin vaan kuvitella, kuinka hanurista toi on. Oma tenava 2v2kk ja nyt alkanut tekeen tota, ettei mene enää nukkuun. Vauvasta asti riittänyt pelkkä sänkyyn vieminen, tietää, että sillon nukutaan. Ei mitään muuta. Nyt sitten on joku vaihe päällä, että pitää mennä sinne viereen makoileen ja esittään nukkuvaa, koska totta helkutissa näin yh:na, haluaa sen oman ajan, kun tenava nukkuu. Mutta ei vaan tahdo nukkua/nukahtaa, mistään huolimatta. En minäkään tiedä, mikä neuvoksi. Lohduttaudun siihen, että tämä on joku vaihe vain. Ja ainiin, ei suostu enää nukkumaan omassa sängyssään, vaan minun sängyssä....
Karkkiraha pois heti, ja makea muutenkin hetkeksi minimiin.