Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka olet luovuttanut kumppanin etsinnässä
...kerro miksi näin kävi?
ps. tämä ei ole teille jotka ette halua kumppania, vaan ihmisille jotka haluaisivat mutta eivät usko löytävänsä/saavansa (oikeanlaista).
Kommentit (569)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on takana muutamia epäonnistuneita parisuhteita, mutta tein päätöksen ensimmäisen avioliittoni päätyttyä. Ex-mieheni oli kaikin puolin kunnollisen ja kiltin oloinen, mutta paljasti todelliset kasvonsa heti häiden jälkeen. Meni vuosia että toivuin siitä tuskasta. Menetin kuitenkin uskoni parisuhteisiin, miehiin, ja omaan soveltuvuuteeni. En halua enää tyytyä johonkin "ihan kivaan", se ei vain ole riskin arvoista. Olen vielä nuori ja seuraa oli tyrkyllä ennen kuin eropaperit oli edes hoidettu, mutta ei vaan kiinnosta. Jos joku toisi eteeni "täydellisen" miehen, niin mikä ettei, mutta realistisesti ajateltuna sellaista tuskin on olemassakaan, vaikka kriteerini eivät paperilla kuulosta mitenkään kohtuuttomilta. Onneksi olen ihan onnellinen itsekseni. Huomattavasti onnellisempi kuin avioliitossa!
Onko ihan pakko tulla leveilemään että seuraa kyllä riittäisi mutta koska vain täydellinen kelpaa niin olet mielummin itseksesi? Tämä ketju ei ole ihmisille jotka eivät halua kumppania.
Leveilemään? Sillä etten löydä sopivaa (eli siis itselleni "täydellistä") kumppania? Se että seuraa on tarjolla ei ensinkään tarkoita potentiaalista parisuhdetta. Varmasti sinäkin kelpaisit sille "kenelle tahansa", mutta eri asia kannattaako sellaisen kanssa suhteeseen ryhtyä. Minä tiedän kokemuksesta että ei kannata. Haluaisin hyvän parisuhteen, mutta koska en sellaista voi saada, en enää yritä löytää - ja siksi olen tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loukattu, petetty ja alistettu vuosia suhteessa. Nyt olen ollut muutamia vuosia yksin enkä halua enää suhdetta. En usko löytäväni miestä joka ei satuttaisi. Elämä on hyvää ja tasaista näin.
lottovoittamaton kirjoitti:
Lähes mahdottoman yhdistelmän takia.
Plussat: olen töissäkäyvä, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen ja elämäntavatkin ovat kunnossa.
Miinukset: olen seksuaalisesti alistuva (ja lisäksi alle 175cm). Tykkäisin että nainen vie, suhteen ollessa muilta osin tasa-arvoinen.
Jotta suhde toimisi, naisen tulisi olla ainakin jossain määrin seksuaalisesti dominoiva...ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ehkä liikunnallinenkin.
Kuvattuja naisia ei ole juuri olemassa, ja mikäli olisi, puhuttaisiin fantasiahahmosta josta kilpailisi valtava joukko miehiä.
Todennäköisyys että löytäisin sopivan naisen ja tämä kiinnostuisi minusta on verrattavissa lottovoittoon. Siksi olen luovuttanut ja keskityn muihin asioihin.
Ei kai nyt seksuaalisesti dominoivasta naisesta kilpaile suuri joukko miehiä! Sub-miehet lienevät harvinaisia
Uskon sielunkumppanuuteen ja siihen yhteen ainoaan oikeaan. En ole tavannut sitä retaletta vieläkään.
Pikkukakkonen on oikeassa.
Suhteiden etsintä ja seksinhaku ovat sekoittaneet nettitouhut täydellisesti.
Naiset karsivat heti alussa miehet. Miehet panevat melkein kaikkea ja sen jälkeen karsivat mihin nainen kelpaa (seksiin/suhteeseen).
Kun parhaita miehiä on saatavilla, niin tokihan niitä naiset sitten valitsevat. Noh tavisnaiset saavat seksiä ja pettyvät kun mies lähtee lätkimään. Tavismiehet eivät saa mitään.
Naisilla on tuossa joku ihme klikki etteivät he tunnista huippumiestä huippumieheksi, vaan pitävät tätä tavismiehenä. Vasta top 0,1% sixpack-miljonääri-miesmalli on huippumies. Top 5-10% mies on tavis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
lottovoittamaton kirjoitti:
Lähes mahdottoman yhdistelmän takia.
Plussat: olen töissäkäyvä, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen ja elämäntavatkin ovat kunnossa.
Miinukset: olen seksuaalisesti alistuva (ja lisäksi alle 175cm). Tykkäisin että nainen vie, suhteen ollessa muilta osin tasa-arvoinen.
Jotta suhde toimisi, naisen tulisi olla ainakin jossain määrin seksuaalisesti dominoiva...ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ehkä liikunnallinenkin.
Kuvattuja naisia ei ole juuri olemassa, ja mikäli olisi, puhuttaisiin fantasiahahmosta josta kilpailisi valtava joukko miehiä.
Todennäköisyys että löytäisin sopivan naisen ja tämä kiinnostuisi minusta on verrattavissa lottovoittoon. Siksi olen luovuttanut ja keskityn muihin asioihin.
Ei kai nyt seksuaalisesti dominoivasta naisesta kilpaile suuri joukko miehiä! Sub-miehet lienevät harvinaisia
No tuossahan joku linkkasi tutkimusta. Psychology Today ymmärtääkseni ihan arvostettu lähde.
Sub-miehiä 25%
Dom-naisia 4%
Eli 6,25 sub-miestä jokaista dom-naista kohden.
Vierailija kirjoitti:
lottovoittamaton kirjoitti:
Lähes mahdottoman yhdistelmän takia.
Plussat: olen töissäkäyvä, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen ja elämäntavatkin ovat kunnossa.
Miinukset: olen seksuaalisesti alistuva (ja lisäksi alle 175cm). Tykkäisin että nainen vie, suhteen ollessa muilta osin tasa-arvoinen.
Jotta suhde toimisi, naisen tulisi olla ainakin jossain määrin seksuaalisesti dominoiva...ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ehkä liikunnallinenkin.
Kuvattuja naisia ei ole juuri olemassa, ja mikäli olisi, puhuttaisiin fantasiahahmosta josta kilpailisi valtava joukko miehiä.
Todennäköisyys että löytäisin sopivan naisen ja tämä kiinnostuisi minusta on verrattavissa lottovoittoon. Siksi olen luovuttanut ja keskityn muihin asioihin.
Ei kai nyt seksuaalisesti dominoivasta naisesta kilpaile suuri joukko miehiä! Sub-miehet lienevät harvinaisia
Eivät ole harvinaisia.
Naisesta voi tuntua siltä. Ehkä olet antanut heille pakit koska alitajuisesti vaistosit alistuvaisuuden, tiedostamatta asiaa. Tai sitten olette harrastaneet seksiä mutta mies on tajunnut että haluat hänen vievän, ja heppu on tehnyt parhaansa.
Sub-miehiä on todella paljon. Kysy keneltä tahansa maksulliselta mitä aina kysytään (sitä mitä ei kotona saa, eli juurikin dommausta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ööööööööö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lottovoittamaton kirjoitti:
Lähes mahdottoman yhdistelmän takia.
Plussat: olen töissäkäyvä, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen ja elämäntavatkin ovat kunnossa.
Miinukset: olen seksuaalisesti alistuva (ja lisäksi alle 175cm). Tykkäisin että nainen vie, suhteen ollessa muilta osin tasa-arvoinen.
Jotta suhde toimisi, naisen tulisi olla ainakin jossain määrin seksuaalisesti dominoiva...ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ehkä liikunnallinenkin.
Kuvattuja naisia ei ole juuri olemassa, ja mikäli olisi, puhuttaisiin fantasiahahmosta josta kilpailisi valtava joukko miehiä.
Todennäköisyys että löytäisin sopivan naisen ja tämä kiinnostuisi minusta on verrattavissa lottovoittoon. Siksi olen luovuttanut ja keskityn muihin asioihin.
Ei kai nyt seksuaalisesti dominoivasta naisesta kilpaile suuri joukko miehiä! Sub-miehet lienevät harvinaisia
No tuossahan joku linkkasi tutkimusta. Psychology Today ymmärtääkseni ihan arvostettu lähde.
Sub-miehiä 25%
Dom-naisia 4%
Eli 6,25 sub-miestä jokaista dom-naista kohden.
Oho! Ällistyttävää jos totta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kelpaa kunnon miehille, koska minulla on 3 kg ylipainoa (siis yli painoindeksin mukaisen rajan) ja kärsin aikuisiän aknesta. Minusta kiinnostuvat vain työttömät, tupakoivat, tatuoidut elämänkoululaiset, joita taas en itse kelpuuta. Kunnon miehet haluavat vain olla kavereita kanssani, koska minulla on kuulemma hyvä huumori ja olen mukava. Olen luovuttanut, koska kehen tahansa en tyydy.
Aina sitä oppii jotain uutta, kuten myös sen että pitää olla tatuoimaton ja työssäkäyvä ollakseen kunnon mies. Itse en käy töissä koska synnyin kultalusikka persuuksissa, eli varakkaaseen sukuun ja tatuointeja on useita. Mutta niin, eiköhän tuossa sun tekstissä tullutkin jo täysin hyvin selvästi ilmi että minkä takia olet sinkku.
Taisipa kalikka kalahtaa.... Isukin rahoilla elelevä luuseri, vitsi mikä saalis :D t. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono itsetunto ja pieni penis. Muna vai kana - tilanne, mutta lopputulos on se etten jaksa uskoa pysyvän rakkauden löytämiseen kohdallani. Kukaan nainen ei halua miestä, jolla on pieni penis. Joku voi toki tyytyä sellaiseen, mutta ei niitäkään ole paljoa. Itseluottamusta kun on ilkeillä kommenteilla saatu tuhottua, niin ei enää löydy jaksamista etsiä ja ottaa vastaan pakkeja ja nöyryyttämistä.
Liian monta kertaa lupaava suhde on louunuy ekaan yhteiseen yöhön. "Oot tosi kiva, hauska, älykäs yms., mutta....)
Kynnys laittaa tinderiin kuvaus " Olen 32-vuotias akateeminen, urheilullinen ja kulttuurista kiinnostunut minimuna" on syys ätä tai toisesta aika korkea.
Vierailija kirjoitti:
Luovutin, koska miehillä (ja sama varmaan naisilla) tuntuu olevan niin tarkat kriteerit, etten voi niitä kaikkia mitenkään täyttää. Ulkonäkö pitää olla tietynlainen pituuden, painon, hiustyylin jne suhteen, pelkkä normaalipainoinen tai pitkähiuksinen ei riitä. Harrastusten ja kiinnostuksenkohteiden pitää olla prikulleen samat, pyöräily ja uinti ei kelpaa, pitää käydä salilla ja juoksulenkillä. Erilainen musiikkimaku on kauhistus, samoin jos luet erilaisia kirjoja tai tykkäät erilaisista leffoista. Tuntuvat etsivän itsensä peilikuvaa... huoh
Kuulostaa kummalliselta? Itse ainakin olen kiinnostunut hyvinkin erinäköisistä ja kokoisista naisista, eikä minua kiinnosta vit*uakaan mitä kukakin harrastaa.
Jotain pientä kiinnostusta pitäisi olla kuitenkin toisen tekemisiin ja ainakin ok-talossa asuessa kodin hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut parisuhteessa. Kaikki ihastukseni ovat olleet yksipuolisia ja olen sen johdostan kärsinyt monet sydänsurut. Tosielämässä kukaan ei lähesty, nettideittejä olen kokeillut mutta niiden kautta tapaamani ihmiset eivät ole kuitenkaan kiinnostaneet minua tarpeeksi jotta olisin jaksanut jatkaa tapailua. Noin neljä vuotta sitten tapasin ihmisen johon rakastuin päätä pahkaa, mutta vaikka olemme todella läheisiä ja hyviä ystäviä en usko että hänkään voisi koskaan nähdä minua minään muuna kuin kaverina. Ja koska olen niin kiintynyt häneen koen mahdottomana että voisin enää kunnolla kiinnostua kenestäkään toisesta. Olen tyytynyt kohtaalooni ikuisena yksinäisenä.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon netin kautta seukannut noin 8 kertaa. Aluksi miehet ovat innoissaan. Olen kaunis, fiksu, hauska, hyvin seksikäs, naisellinen.
Hurja sexishow alkaa ja nopeasti miehet alkavat katsoa asuntoilmoituksia ja esittelevät lapsensa.
Neljännen kuukauden tiimoilla tulee ongelmia, minulla on yksi 2cm vatsamakkara, en ole riittävän taiteellinen, minulla on liikaa kavereita, en jaksa kävellä korkkareilla 3 km, en tunne Marxismia, en jaksa juopotella, en ymmärrä että miehellä ei ole minulle ikinä aikaa, luen poliittista kirjallisuutta eli olen ylimielinen, minulla on jaloissa pinnallisia verisuonia, asun korvessa (Espoo), menen nukkumaan liian aikaisin työaamuina.Nettimiehillä on kiire takaisin selaamaan kuvia, mun nää exät näyttää olevan siellä edelleen selailemassa.
Kun mikään ei riitä, tuumaan että ihan sama.
Tuo kertoo siitä millaisia miehiä valitset.
Netissä suurin osa miehistä ei saa mitään. Mutta se pieni komea, rento, sosiaalinen, itsevarma ja pelimiestaitoinen kärkijoukko saa enemmän kuin koskaan. Tälle joukolle kelpaavat naiset laajalla skaalalla - panoiksi. Sen jälkeen alkaa karsinta.
Niillä YTMeillä pyörii jatkuvat PlayOffit, lahnat ja lortot, useimmiten ovat YH+WT, jäävät jo alkukarsintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ööööööööö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lottovoittamaton kirjoitti:
Lähes mahdottoman yhdistelmän takia.
Plussat: olen töissäkäyvä, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen ja elämäntavatkin ovat kunnossa.
Miinukset: olen seksuaalisesti alistuva (ja lisäksi alle 175cm). Tykkäisin että nainen vie, suhteen ollessa muilta osin tasa-arvoinen.
Jotta suhde toimisi, naisen tulisi olla ainakin jossain määrin seksuaalisesti dominoiva...ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ehkä liikunnallinenkin.
Kuvattuja naisia ei ole juuri olemassa, ja mikäli olisi, puhuttaisiin fantasiahahmosta josta kilpailisi valtava joukko miehiä.
Todennäköisyys että löytäisin sopivan naisen ja tämä kiinnostuisi minusta on verrattavissa lottovoittoon. Siksi olen luovuttanut ja keskityn muihin asioihin.
Ei kai nyt seksuaalisesti dominoivasta naisesta kilpaile suuri joukko miehiä! Sub-miehet lienevät harvinaisia
No tuossahan joku linkkasi tutkimusta. Psychology Today ymmärtääkseni ihan arvostettu lähde.
Sub-miehiä 25%
Dom-naisia 4%
Eli 6,25 sub-miestä jokaista dom-naista kohden.Oho! Ällistyttävää jos totta
Miten joku voi olla noin pihalla? :D
Mikä tuossa oli niin yllättävää?
Olet alistuva nainen joka ei ole koskaan seukannut sub-miehen kanssa = sub-miehiä ei ole olemassa?
Tulee mieleen se ketju jossa nainen ihmetteli onko alle 180cm miehiä paljonkin, kun hän ei pane niitä merkille kaupungilla kulkiessa.
Vierailija kirjoitti:
Huono itsetunto ja pieni penis. Muna vai kana - tilanne, mutta lopputulos on se etten jaksa uskoa pysyvän rakkauden löytämiseen kohdallani. Kukaan nainen ei halua miestä, jolla on pieni penis. Joku voi toki tyytyä sellaiseen, mutta ei niitäkään ole paljoa. Itseluottamusta kun on ilkeillä kommenteilla saatu tuhottua, niin ei enää löydy jaksamista etsiä ja ottaa vastaan pakkeja ja nöyryyttämistä.
Liian monta kertaa lupaava suhde on louunuy ekaan yhteiseen yöhön. "Oot tosi kiva, hauska, älykäs yms., mutta....)
Kynnys laittaa tinderiin kuvaus " Olen 32-vuotias akateeminen, urheilullinen ja kulttuurista kiinnostunut minimuna" on syys ätä tai toisesta aika korkea.
Pakko tulla nyt sanomaan, että kyllä niitäkin naisia on jotka eivät miestään valitse viivotin kädessä. Esim. minä. Sitäpaitsi nautin enemmän seksistä pienempivehkeisen kanssa, koska se ei satu. Enkä muutenkaan rakastunut mieheni penikseen, vaan ensin häneen itseensä ja paketin mukana tuli mitä tuli. Ei hänelläkään mikään maailman paras itseluottamus kokonsa vuoksi ole ja monesti ottaa asian (peniksensä koon) puheeksi, mutta ei hän ole antanut sen estää omaa elämäänsä. Mutta siis piti vaan kommentoida, kun sanoit ettei "kukaan" nainen.
-ohis
Ohis numero 58 jatkaa vielä:
Meidän ihastumis- ja toistemmepiiritysvaihe kesti noin kaksi kuukautta, ennen kuin menimme sänkyyn. Tässä ajassa olimme siis hyvinkin ehtineet ihastua toisiimme, eikä olisi tullut siinä vaiheessa enää mieleenkään jättää toinen hänen loppujen lopuksi samantekevien fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi. Mutta jos ei vielä edes kunnolla tunne toista ja rientää jo sekstailemaan, niin siinä vaiheessa on vielä paljon korkeampi riski tulla jätetyksi ulkoisten seikkojen vuoksi, kun tunneside ei ole vielä ehtinyt muodostua.
Olen ajatellut, että ei sitä kannata etsiä, se tulee etsimättä jos on tullakseen.
Juuri nyt ei ole oikein energiaa mihinkään deittailuun. Keskityn mieluummin omaan elämääni vain, kroppa reistaa ja pitäis saada kuntoon, ym. Mutta jos joku kiinnostava tapaus heittäytyy juttusille niin en poiskaan tyrki.
Koska minusta kiinnostuvat vain keskivartalolihavat naiset.
Olen itse liikunnallinen ja hyväkuntoinen, mutta kaikki liikunnalliset ja hyväkuntoiset naiset katselevat miehiä jotka ovat minua
- pidempiä
- komeampia
- luontaisesti raamikkaampia
- menestynempiä ts. varakkaampia
Suhteesta ei tule mitään kun toista kiinnostaa liikunta, terveys, jooga, meditointi ja lukeminen...ja toista herkuttelu ja haaveilu turistirantalomista.
Tasoteoriaahan tämä. Naisen timmi vartalo -> miehen "synnynnäinen" komeus, rahat ja status.
En nykyisin tapaa uusia naistuttavuuksia oikeastaan missään ja olen liian ujo laittaakseni naamani deittiprofiiliin. Jotenkin tuntuu säälittävältä etsiä netistä seuraa, kun muuten ei saa. Opiskeluaikoina ei löytynyt kumppania, kun en rampannut tarpeeksi juomingeissa, niin nyt ollaan yksin.
Ketju on lukittu.
Tuo kertoo siitä millaisia miehiä valitset.
Netissä suurin osa miehistä ei saa mitään. Mutta se pieni komea, rento, sosiaalinen, itsevarma ja pelimiestaitoinen kärkijoukko saa enemmän kuin koskaan. Tälle joukolle kelpaavat naiset laajalla skaalalla - panoiksi. Sen jälkeen alkaa karsinta.