Sinä joka olet luovuttanut kumppanin etsinnässä
...kerro miksi näin kävi?
ps. tämä ei ole teille jotka ette halua kumppania, vaan ihmisille jotka haluaisivat mutta eivät usko löytävänsä/saavansa (oikeanlaista).
Kommentit (569)
En kelpaa kunnon miehille, koska minulla on 3 kg ylipainoa (siis yli painoindeksin mukaisen rajan) ja kärsin aikuisiän aknesta. Minusta kiinnostuvat vain työttömät, tupakoivat, tatuoidut elämänkoululaiset, joita taas en itse kelpuuta. Kunnon miehet haluavat vain olla kavereita kanssani, koska minulla on kuulemma hyvä huumori ja olen mukava. Olen luovuttanut, koska kehen tahansa en tyydy.
Mitä eroa on sellaisella joka ei halua kumppania ja sellaisella joka ei etsi kumppania? Yleensähän sille haluttomuudelle on joku syy, esim. ei usko löytävänsä sopivaa kumppania, mutta jos sellainen helmi tulisi vastaan niin varmasti kelpaisi niillekin jotka "eivät etsi" kumppania.
Oli huono itsetunto ja täysin vääristyneet käsitykset miesten vaatimuksista. Luovuin ajatuksesta jo 30v. kieppeillä ja nyt jo liian myöhäistä monestakin eri syystä.
En edes ehtinyt aloittaa, kun huomasin, että en tahdo pettyä. Ympärilläni olleiden parisuhteet ja niiden tyngät ja draamat ovat pettymystä täynnä ja heillä on usein hyväksikäytetty, surullinen olo jälkeenpäin. Sekä miehillä, että naisilla. En halua joutua tuohon asemaan itse, koska tiedän etten kestäisi sitä. Siksi en usko, että koskaan löytäisin kumppania. Ei voi tietää, esittääkö toinen kunnollista ja sitten paljastuukin paskaksi sisältä.
"Ei voi tietää, jos ei kokeile" Tiedän tiedän, mutta mielummin suojelen itseäni, kun otan liian suuren riskin.
N21
Vierailija kirjoitti:
En edes ehtinyt aloittaa, kun huomasin, että en tahdo pettyä. Ympärilläni olleiden parisuhteet ja niiden tyngät ja draamat ovat pettymystä täynnä ja heillä on usein hyväksikäytetty, surullinen olo jälkeenpäin. Sekä miehillä, että naisilla. En halua joutua tuohon asemaan itse, koska tiedän etten kestäisi sitä. Siksi en usko, että koskaan löytäisin kumppania. Ei voi tietää, esittääkö toinen kunnollista ja sitten paljastuukin paskaksi sisältä.
"Ei voi tietää, jos ei kokeile" Tiedän tiedän, mutta mielummin suojelen itseäni, kun otan liian suuren riskin.
N21
Ei tuon ikäisenä kannata luovuttaa - hyviä miehiä on tarjolla sinullekin vaikka kuinka!
- jos luovutat, niin muista, että olet sitten katkera ja vihainen vanhempana, jos pelkkä pelko esti sinua - sillä onhan miehissäkin niitä, joilla on samoja pelkoja kuin sinulla.
Sinulla on hyvin aikaa miettiä, millaisen miehen juuri sinä tarvitset ja mistä hänet voisi löytää.
Ole rohkea!
Olen jo 40 eli tälllä iällä ei kumppania enään voi saada. Olen harrastanut seksiä viimeksi viime vuoden marraskuussa,oli yhden illan juttu, pyysin miestä lähtemään omaan kotiin toimituksen jälkeen ja baarissa kysyin suoraan yhden illan juttuun. Mitään riskejä en halua ottaa eli esim yöksi en anna jäädä kenenkään nukkumaan.Nyt en ole sopivaa löytänyt yhden illan juttuun (pitäisi olla sekä komea että turvallisen oloinen) joten fyysisyydenkin olen jättänyt pois. Sekin vaikutti kun huomasin että miehiltä ei saa enään huomiota,edes superkauniiseen( ja iloiseen) kasvokuvaan ei mitään,mutta nuoria naisia hehkuttavat kokoajan sosiaalisessa mediassa. Ja siis joo olen kaunis eli en tarkoita ns rumia kuvia.
Sitä on alkanut muuttua näkymättömäksi(iän myötä) vaikka onkin ok. Pitkään olen näitä asioita miettinyt,haaveilin toisesta lapsesta (on yksi) mutta olen huomannut ettei se voi toteutua koska kaikilla on jo se perhe ja suhtaudutaan kuin mummoon " eli kirjoitin koska et halua varmaan enään lapsia", "minulla on kolme lasta" )miksi sekaantuisin tällaisiin?. Enhän silloin voi sitä lasta saada. Joten tämä oli viimeinen niitti.
Olen kaunis ja älykäs ja kuntoilen joten kuten aiemmin kirjoitin pohdin asioita pikään ja kuukausiin en lyönyt asioita lukkoon mutta koska toista lasta en voi saada,lähestyy vain lapselliset miehet enkä voisi sekaantua mieheen joilla lapsia muutenkaan ja loukkaavaa kun mies ekana olettaa että voisin sekaantua mieheen jolla jo lapset tehtynä. Tämähän on minun elämä ja oikeus myös että minun haaveet voisivat toteutua.
Tein siis sen johtopäätöksen että olen saanut miesten huomiosta nauttia ja jatkossakin varmasti joku jollain lailla lähestyy. Elämässä ei voi kaikkea saada. Yksi terve lapsi minulla on joka tekee iloiseksi ja on jo isompi joten mitään rajoituksia ei siltäkään osin ole. nautin tästä elämästä ja kokemuksista joista sain. Sain kuitenkin olla monesti myös se ns kaunotar( vähän yli 160, pienikokoinen pitkähiuksinen,naisellinen) jota ihaillaan ja myös se joka verkkareissa hipsii myös se ns poikatyttö. Koen että sain tältä rintamalta myös hyvää ja kunnon ihastuksia kokea. Olen vain ajatellut etten kelvannut tai kukaan ei niin paljon mua rakastanut ettei olisi voinut elää ilman mua. Olen nykyisin sinut asian kanssa. Ajattelen myös että kaikki on hyvin ja kuten pitää olla. Iloa saan pienistä asioista nykyisin.näin tämän oli tarkoitus mennä.
Olen luopunut toivosta, koska en usko siihen häviävän pieneen mahdollisuuteen, että löytäisin itselleni täydellisen puolison. Ja koska en huoli vähemmän täydellistä, olen siis luopunut toivosta, enkä edes etsi.
Itsevarmuus lytätty niin alas että nyt ei enää kannata jatkaa etsimistä/jaksa enää toivoa että mitään löytyisi. Tulen vain vanhemmaksi, lihon koko ajan ja panolista sen kun kasvaa. Ei mua kukaan enää huoli. Niin ja suhdetta ei ole ollut koskaan. N29
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa on sellaisella joka ei halua kumppania ja sellaisella joka ei etsi kumppania? Yleensähän sille haluttomuudelle on joku syy, esim. ei usko löytävänsä sopivaa kumppania, mutta jos sellainen helmi tulisi vastaan niin varmasti kelpaisi niillekin jotka "eivät etsi" kumppania.
Sellainen, joka ei halua kumppania, ei kaipaa toista ihmistä elämäänsä. Joka haluaa, usein kärsii yksinäisyydestä.
Lähes mahdottoman yhdistelmän takia.
Plussat: olen töissäkäyvä, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen ja elämäntavatkin ovat kunnossa.
Miinukset: olen seksuaalisesti alistuva (ja lisäksi alle 175cm). Tykkäisin että nainen vie, suhteen ollessa muilta osin tasa-arvoinen.
Jotta suhde toimisi, naisen tulisi olla ainakin jossain määrin seksuaalisesti dominoiva...ja sen lisäksi fiksu, mukava ja ehkä liikunnallinenkin.
Kuvattuja naisia ei ole juuri olemassa, ja mikäli olisi, puhuttaisiin fantasiahahmosta josta kilpailisi valtava joukko miehiä.
Todennäköisyys että löytäisin sopivan naisen ja tämä kiinnostuisi minusta on verrattavissa lottovoittoon. Siksi olen luovuttanut ja keskityn muihin asioihin.
Luovutin, koska miehillä (ja sama varmaan naisilla) tuntuu olevan niin tarkat kriteerit, etten voi niitä kaikkia mitenkään täyttää. Ulkonäkö pitää olla tietynlainen pituuden, painon, hiustyylin jne suhteen, pelkkä normaalipainoinen tai pitkähiuksinen ei riitä. Harrastusten ja kiinnostuksenkohteiden pitää olla prikulleen samat, pyöräily ja uinti ei kelpaa, pitää käydä salilla ja juoksulenkillä. Erilainen musiikkimaku on kauhistus, samoin jos luet erilaisia kirjoja tai tykkäät erilaisista leffoista. Tuntuvat etsivän itsensä peilikuvaa... huoh
Luovuin Toivosta koska Toivo hakkasi ja ryyppäsi.
Vierailija kirjoitti:
Itsevarmuus lytätty niin alas että nyt ei enää kannata jatkaa etsimistä/jaksa enää toivoa että mitään löytyisi. Tulen vain vanhemmaksi, lihon koko ajan ja panolista sen kun kasvaa. Ei mua kukaan enää huoli. Niin ja suhdetta ei ole ollut koskaan. N29
Miksi vain panet miehiä etkä valitse heitä parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsevarmuus lytätty niin alas että nyt ei enää kannata jatkaa etsimistä/jaksa enää toivoa että mitään löytyisi. Tulen vain vanhemmaksi, lihon koko ajan ja panolista sen kun kasvaa. Ei mua kukaan enää huoli. Niin ja suhdetta ei ole ollut koskaan. N29
Miksi vain panet miehiä etkä valitse heitä parisuhteeseen?
Valitse 😂
-eri
Vierailija kirjoitti:
Itsevarmuus lytätty niin alas että nyt ei enää kannata jatkaa etsimistä/jaksa enää toivoa että mitään löytyisi. Tulen vain vanhemmaksi, lihon koko ajan ja panolista sen kun kasvaa. Ei mua kukaan enää huoli. Niin ja suhdetta ei ole ollut koskaan. N29
Kun olet 40V., niin tuntuu vain pahemmalta - eli yritä, ikäsi on yhä valtti, kun voit vielä saada lapsiakin, jos haluat.
Älä paneskele, vaan hoida ja helli itseäsi niin henkisesti kuin ulkoisesti esim. kuntoile, syö terveellisesti - ja etsi kunnon miehiä vakavaan suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
En kelpaa kunnon miehille, koska minulla on 3 kg ylipainoa (siis yli painoindeksin mukaisen rajan) ja kärsin aikuisiän aknesta. Minusta kiinnostuvat vain työttömät, tupakoivat, tatuoidut elämänkoululaiset, joita taas en itse kelpuuta. Kunnon miehet haluavat vain olla kavereita kanssani, koska minulla on kuulemma hyvä huumori ja olen mukava. Olen luovuttanut, koska kehen tahansa en tyydy.
Aina sitä oppii jotain uutta, kuten myös sen että pitää olla tatuoimaton ja työssäkäyvä ollakseen kunnon mies. Itse en käy töissä koska synnyin kultalusikka persuuksissa, eli varakkaaseen sukuun ja tatuointeja on useita. Mutta niin, eiköhän tuossa sun tekstissä tullutkin jo täysin hyvin selvästi ilmi että minkä takia olet sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsevarmuus lytätty niin alas että nyt ei enää kannata jatkaa etsimistä/jaksa enää toivoa että mitään löytyisi. Tulen vain vanhemmaksi, lihon koko ajan ja panolista sen kun kasvaa. Ei mua kukaan enää huoli. Niin ja suhdetta ei ole ollut koskaan. N29
Miksi vain panet miehiä etkä valitse heitä parisuhteeseen?
Valitse 😂
-eri
Niin, naisilla se on valintakysymys, toisin kuin miehillä.
Valitkaa hyvä kunnollinen mies eikä irtoseksimies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En edes ehtinyt aloittaa, kun huomasin, että en tahdo pettyä. Ympärilläni olleiden parisuhteet ja niiden tyngät ja draamat ovat pettymystä täynnä ja heillä on usein hyväksikäytetty, surullinen olo jälkeenpäin. Sekä miehillä, että naisilla. En halua joutua tuohon asemaan itse, koska tiedän etten kestäisi sitä. Siksi en usko, että koskaan löytäisin kumppania. Ei voi tietää, esittääkö toinen kunnollista ja sitten paljastuukin paskaksi sisältä.
"Ei voi tietää, jos ei kokeile" Tiedän tiedän, mutta mielummin suojelen itseäni, kun otan liian suuren riskin.
N21
Ei tuon ikäisenä kannata luovuttaa - hyviä miehiä on tarjolla sinullekin vaikka kuinka!
- jos luovutat, niin muista, että olet sitten katkera ja vihainen vanhempana, jos pelkkä pelko esti sinua - sillä onhan miehissäkin niitä, joilla on samoja pelkoja kuin sinulla.
Sinulla on hyvin aikaa miettiä, millaisen miehen juuri sinä tarvitset ja mistä hänet voisi löytää.
Ole rohkea!
Miksi pitäisi ehdoin tahdoin satuttaa itseään, jos tietää ettei selviäisi siitä?
Itse luovutin, koska teen paljon yötöitä ja tapailu oli käytännössä mahdotonta.
Netti olisi ainoa mahdollinen paikka etsiä kumppania, mutta kirjoittelu ahdistaa. Enkä halua kohdata sitä, etten ole enää nätti. Vaikka muita ei haittaisi, se haittaa minua itseäni.