Psykologia 2019
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Tuo pallotehtävä on aika työläs laskettava ja tuo ehdottamasi vastaus on väärin.
Oikea vastaus lasketaan:
(12/143) * (5/10) + (50/143) * (4/10) + (400/1001) * (3/10) + (150/1001) * (2/10) + (50/3003) * (1/10) + (1/3003) * 0
Tuon kun laskee auki, niin vastaus on *rumpujen pärinää*
Tasan 1/3
:D
Jos noista sanomista laatikoista nostettaisiinkin 4 palloa ja kysyttäisiin millä tod.näk. 4. pallo on punainen, olisiko vastaus edelleen 1/3?
Vierailija kirjoitti:
Tuo pallotehtävä on aika työläs laskettava ja tuo ehdottamasi vastaus on väärin.
Oikea vastaus lasketaan:
(12/143) * (5/10) + (50/143) * (4/10) + (400/1001) * (3/10) + (150/1001) * (2/10) + (50/3003) * (1/10) + (1/3003) * 0Tuon kun laskee auki, niin vastaus on *rumpujen pärinää*
Tasan 1/3
:D
Arvelinkin, ettei se ihan niin helposti voi käydä, mutta tulipahan taas ilmi, että matikkatasoni on ihan retuperällä edelleenkin. Kiitos sulle uurastuksesta :D Mut voisitko vielä hieman avata että mistä nuo 12/143, 50/143, 400/1001 jne. tulee?
Joo, sinä olit oikeilla jäljillä kun olit miettinyt ne vaihtoehdot mitä viidellä ensimmäisellä nostolla on saatu. Niistä pääsit kertoimiin, jotka olivat ihan oikein (5/10 jne.) ja ne löytyvät tuosta mun laskustakin. Nuo muut kertoimet on lukuja, kun on laskettu auki se skenaario, että se jälkimmäinen todennäköisyys voi toteutua. Eli esim. tuo ensimmäinen: että sulla on viisi punaista palloa jäljellä, niin kuinka ne viisi ensimmäistä nostoa on täytynyt tapahtua? Tietenkin niin että nostettiin 5 ei-punaista. Samalla logiikalla jatketaan eteenpäin.
Turha hätäillä jos tuo tuntuu hankalalta - aineiston perusteella tuon tason laskua ei varmasti tule kokeeseen, kun tuossa tarvitaan binomikerrointa. Tai no, ei tarvita, mutta se nopeuttaa hiukan laskemista.
Eli siis viisi ensimmäistä ei-punaista:
10/15*9/14*8/13*7/12*6/11
Sulut oikeisiin paikkoihin vaan, en jaksanut näpytellä :D
Ihanaa että ihmiset jaksaa autella täällä muita, tulee hyvä mieli :)
Vierailija kirjoitti:
Joo, sinä olit oikeilla jäljillä kun olit miettinyt ne vaihtoehdot mitä viidellä ensimmäisellä nostolla on saatu. Niistä pääsit kertoimiin, jotka olivat ihan oikein (5/10 jne.) ja ne löytyvät tuosta mun laskustakin. Nuo muut kertoimet on lukuja, kun on laskettu auki se skenaario, että se jälkimmäinen todennäköisyys voi toteutua. Eli esim. tuo ensimmäinen: että sulla on viisi punaista palloa jäljellä, niin kuinka ne viisi ensimmäistä nostoa on täytynyt tapahtua? Tietenkin niin että nostettiin 5 ei-punaista. Samalla logiikalla jatketaan eteenpäin.
Turha hätäillä jos tuo tuntuu hankalalta - aineiston perusteella tuon tason laskua ei varmasti tule kokeeseen, kun tuossa tarvitaan binomikerrointa. Tai no, ei tarvita, mutta se nopeuttaa hiukan laskemista.
Aivan, sain nyt jo hieman vainua. Olen lukenut HoloPulkin viimeeksi 4 vuotta sitten kun hain psykalle edellisen kerran, joten on päässyt monikin asia unohtumaan. Nyt kun selasin läpi muita tilastomatskuja kuin tuota tämän vuoden niin huomaan, että tässähän on unohtunut vaikka mitä binomikertoimien lisäksi kuten poisson -jakauma :D Mutta vielä tuosta pallotehtävästä, että täytyykö siinä huomioida siis pallojen järjestys? Eli jos saadaan kolme punaista, joista yksi on se kuudes niin pitääkö huomioida niiden aiempien punaisten järjestykset ja niiden todennäköisyydet? Eli esim. PXPXXP, PPXXXP jne.? Ja sitten tietysti kaikki muut järjestykset eli kun on kaksi punaista, neljä punaista jne. ja kaikki mahdolliset järjestykset kullekin tilanteelle?
En tiiä onko tää tyhmä kysymys, mutta millä pystyy opettelemaan kahden selittäjän regressiokaavat kun lasketaan b1 ja b2? Oon hakemassa ekaa kertaa ja noi on ainoat kaavat jotka tökkii, kun en saa niitä opeteltua ulkoa. Niissähän on ’alakerta’ sama, mutta muuten tuntuu ettei niihin saa keksittyä muuta muistisääntöä... onko jollain ideoita?
Anteeksi ilmeisesti aika tyhmä kysymykseni, mutta pakko kysyä!
Eli vuoden 1990 tehtävä 2a. Onko toi vastaus saatu siis satunnaismuuttujan standardoinnin kaavalla?
Joku sano että tulee hyvä mieli kun täällä autetaan toisiaan, oon samaa mieltä. Mutta jos taso on toi mitä joissain kysymyksissä nyt vähän reilu viikkoa ennen koetta niin se hyvä mieli on kyllä ainoa mitä siitä saa, ei siinä enää apu ehdi auttaa kun kokeessa vaaditaan aivan erilaista ymmärtämisen ja soveltamisen tasoa.
Help kirjoitti:
Anteeksi ilmeisesti aika tyhmä kysymykseni, mutta pakko kysyä!
Eli vuoden 1990 tehtävä 2a. Onko toi vastaus saatu siis satunnaismuuttujan standardoinnin kaavalla?
Kyllä.
No mutta hyvä että nää ihmiset uskaltaa rohkeasti kysyä, myös niistä pienistä askarruttavista asioista!
Vierailija kirjoitti:
En tiiä onko tää tyhmä kysymys, mutta millä pystyy opettelemaan kahden selittäjän regressiokaavat kun lasketaan b1 ja b2? Oon hakemassa ekaa kertaa ja noi on ainoat kaavat jotka tökkii, kun en saa niitä opeteltua ulkoa. Niissähän on ’alakerta’ sama, mutta muuten tuntuu ettei niihin saa keksittyä muuta muistisääntöä... onko jollain ideoita?
Sun kannattaa vaikka itse keksiä lasku johon sovellat noita kaavoja. Ja sovellat kaavaa/kirjoitat ylös niin kauan että se on jäänyt mieleen. Tällä tavalla toimii ainakin mulla parhaiten että jää mieleen.
Kahden muuttujan regressioissa sanotaan että on tärkeää että muuttujat on keskitetty. Onko kokeessa ilmoitettu mitkä muuttujat on keskitetty vai pääteekö sielläkin tuo iso kirjan-pieni kirjain sääntö vai saako kaikkien muuttujien olettaa olevan keskitettyjä tai ei-keskitettyjä jos toisin ei ilmoiteta😅
Vierailija kirjoitti:
Kahden muuttujan regressioissa sanotaan että on tärkeää että muuttujat on keskitetty. Onko kokeessa ilmoitettu mitkä muuttujat on keskitetty vai pääteekö sielläkin tuo iso kirjan-pieni kirjain sääntö vai saako kaikkien muuttujien olettaa olevan keskitettyjä tai ei-keskitettyjä jos toisin ei ilmoiteta😅
*tärkeää huomata että muuttujat on keskitetty. Eiköhän kaikki pidä tehdä alusta alkaen ite ja keskittää muuttujat, mikä jo nostaa vähän laskun vaikeustasoa kun voi mennä sekaisin ja tulla virheitä.
Te jotka menette kauempaa kokeeseen, aiotteko mennä esim. junalla kokeeseen aamulla (luotatte siihen että juna aikataulussa) vai ootteko yön hotellissa?
Hotelliin yöksi niin saa mielenrauhan ja hyvän aamiaisen.
Meen sukulaisten luo yöksi, sieltä sitten lähijunalla Helsinkiin, toivottavasti saan tehdä kokeen keskustassa nii pääsis kulkeen ilman vaihtoja😁
Onko teidän mielestä tän vuoden pääsykoemateriaali helpompi vai vaikeampi kuin edellisinä vuosina? Mulla eka hakukerta, joten vaikea hahmottaa, mutta artikkelit ainakin tuntuu helpohkoilta. Matikan materiaali haastavampi juttu.
Mistä tuo pallotehtävä on?