Psykologia 2019
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä artikkelit eivät kerro Suomen tutkimuksen tasosta. Esimerkiksi tuo jossa on joku yksittäinen tilanne nauhoitettu ja äijä itse analysoimassa dataa..
Lisäksi ainakin yhdessä artikkelissa iso moka tulosten esittelyssä, ja yksi artikkeli vilisee tökeröjä yhdyssanavirheitä. Voisi nuo julkaistavat artikkelit edes oikoluetuttaa... Kaikkia en ole vielä edes käynyt läpi.
Pääsykokeissa karsinta on kova, mutta silti tuo tutkimuspuoli ei kyllä ainakaan tämän näytteen perusteella vakuuta.
tarvitseekohan kokeessa piirtää jotain kuvaajia ? ei oo pitkään aikaan tarvinnu mutta nyt vois aika hyvinkin tulla joku sellainen tehtävä
Kuinka monta tuntia luette päivässä, ja millä kaikilla tekniikoilla käsittelette artikkeleja?
6-8 ja yliviivaus, ääneenluku, muistiinpanot, mindmap, muistikortit
4-9, yliviivaus, yritän yhdistää vanhaa tietoa uuteen, muistiinpanot, vapaa mieleen palauttaminen, miellekartat, kuvien piirtäminen. Lisäks oon kirjottanu ylös joka ikisen asian mikä ihmetyttää ja sit etsin niihin vastauksia.
Tähän mennessä oon lukenut n. 8h päivässä ja tehnyt värikoodattuja alleviivauksia. Tarkoitus olis tehdä mindmapit sitten, kun kaikki on ensin ”väritetty”. Ja kun kaikki mindmapit on tehty niin sitten muistikortit. Auditiivisena ois vielä verkkovalmennuskurssin videoiden katselu ainakin kaikki kerran läpi. Ja jos sinne tulee tehtäviä niin niiden tekeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä artikkelit eivät kerro Suomen tutkimuksen tasosta. Esimerkiksi tuo jossa on joku yksittäinen tilanne nauhoitettu ja äijä itse analysoimassa dataa..
Lisäksi ainakin yhdessä artikkelissa iso moka tulosten esittelyssä, ja yksi artikkeli vilisee tökeröjä yhdyssanavirheitä. Voisi nuo julkaistavat artikkelit edes oikoluetuttaa... Kaikkia en ole vielä edes käynyt läpi.
Pääsykokeissa karsinta on kova, mutta silti tuo tutkimuspuoli ei kyllä ainakaan tämän näytteen perusteella vakuuta.
Voi kuule, tulet järkyttymään siitä, että hyvä kirjoitusasu ei ole kovinkaan yleistä, kun pääset yliopistoon.......
Mua häiritsee tilastoaineiston tekstin laatu ja piittaamattomuus luettavuustekijöistä. Ainakin mulla ä-kirjaimet on lihavoituna ja esim. sivulla 5 taulukon yhteydessä kirjainvälit ovat niin pieniä, että sana Sijaintiluku näyttää ennemminkin sanalta Sjaintiluku. Tosi rasittavaa lukea, kun huomio menee kirjoittajan tekniseen osaamattomuuteen. Lisäksi luettavuutta häiritsee kirjoittajan valinta kirjoittaa matemaattiset lausekkeet tekstin joukkoon siten, että rivi saattaa vaihtua kesken lausekkeen. Esim sivulla 11 on kärjistettynä näin:
P(A) *
P(B|A) = P(A) * P(B)
Eihän matikkaa nyt noin kirjoiteta ikinä missään.
Tuskinpa näitä laaduttomuuksia on tekstiin laitettu "erottelemaan jyviä akanoista". Osaamaton ja ajattelematon tekstinkäsittelijä vaan päästetty tuottamaan tärkeä pääsykoedokumentti. Ei näin.
Vierailija kirjoitti:
tarvitseekohan kokeessa piirtää jotain kuvaajia ? ei oo pitkään aikaan tarvinnu mutta nyt vois aika hyvinkin tulla joku sellainen tehtävä
Tuskin tulee, hidastuttais tarkistusta huomattavasti vaikka kuvaaja katsottais vain tietyn pistemäärän saaneilta. Jostain vuodesta 2015 asti koe on ollut sellanen, että sen voi tarkistaa helposti optisella lukulaitteella, joten en usko, että yhtäkkiä mentäis taaksepäin.
Itekin oon sitä miettinyt, miksi kaikki tekstit kaikkialla on aina täynnä virheitä. Ehkä se on vaan sitä, että tässä maailmassa on niin hemmetin kiire, pitäis saada paljon aikaan lyhyessä ajassa, eikä mitään muka ehdi eikä saa tehdä huolellisesti vaikka haluaisi. Varmaan näidenkin ihmisten pitänyt valita sen välillä tekeekö asiat keskinkertaisesti vai palaako mieluummin loppuun.
Luen 8-10h päivässä (tiistai meni lähinnä alkupaniikin vallassa) ja oon nyt lähinnä lueskellut artikkeleita yksi kerrallaan läpi, tehnyt alleviivauksia, muistiinpanoja sekä merkintöjä myös artikkeleiden marginaaleihin ja myös mindmapeja. Itsekin tän ekan viikon ja ensi viikon alun ajattelin käyttää lähinnä artikkelien läpikäymiseen ja yleiskuvan hahmottamiseen. Saa sitten jonkinlaisen kuvan, että mitkä tuottaa itselle eniten vaikeuksia. Varsinkin matikasta on mulla jo valmiiksi tehtyjä flashcarseja ja niitä ajattelin hyödyntää vielä jatkossakin esimerkiksi vaikeiden käsitteiden tms opettelemisessa.
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, tulet järkyttymään siitä, että hyvä kirjoitusasu ei ole kovinkaan yleistä, kun pääset yliopistoon.......
No jaa, aloitin ensimmäiset opintoni vuonna 2010 enkä nyt kovin suuresti voi sanoa järkyttyneeni.
Sen sijaan ihmettelen kyllä edelleen suuresti, miksi joku julkaisee tutkimusartikkelin oikoluetuttamatta sitä. Ei se kuitenkaan mikään luentokalvo ole. Tulee ns. juosten kustu vaikutelma ja mielikuva kiireessä kyhätystä artikkelista (mikä varmasti onkin totuus, mutta lukijalle sen ei saisi välittyä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, tulet järkyttymään siitä, että hyvä kirjoitusasu ei ole kovinkaan yleistä, kun pääset yliopistoon.......
No jaa, aloitin ensimmäiset opintoni vuonna 2010 enkä nyt kovin suuresti voi sanoa järkyttyneeni.
Sen sijaan ihmettelen kyllä edelleen suuresti, miksi joku julkaisee tutkimusartikkelin oikoluetuttamatta sitä. Ei se kuitenkaan mikään luentokalvo ole. Tulee ns. juosten kustu vaikutelma ja mielikuva kiireessä kyhätystä artikkelista (mikä varmasti onkin totuus, mutta lukijalle sen ei saisi välittyä).
Itse olen väitellyt 2010 aivan eri alalta. Kaikenlaista kyhäelmää olen itsekkin julkaissut mutta luulisi pääsykoemateriaalin edustavan jotain muuta.
Alotin ton 46 sivusen artikkelin ja pää on ihan pyörällä :D Ihan kun ohjelmateoriaa ja muutosteoriaa käytettäis artikkelissa synonyymeina? Ehkä pitää vaan paremmin keskittyä niin opin niiden eron...
Mäkin löysin muutaman vanhan flashcardsin korrelaatiosta ja regressiosta. :D Vois tehä näitä kaikista kaavoista. Varmaan ne täytyy taas osata tunnistaa jos ei varsinaisesti muistaa.
Mitä hyötyä noista regressiokaavoista s. 37 alareunassa on jossa pystyy laskemaan noi summat ilman keskittämistä? koska joutuuhan ne luvut kuitenkin keskittämään kun noihin kertoimien kaavoihin tarvii x1^2 ja x2^2 keskitetyt ja summatut arvot?
Tilastomatskun tehtävä 1 b vuodelta 2001: pyydetään testaamaan kahta suhteellista osuutta vaikka kyseistä kaavaa ei esitellä materiaalissa muuten(tai en sitä ainakaan löydä)? Materiaalin alussa kuitenkin sanotaan että "tilasto siinä laajuudessa kuin sitä psykologian alan valinnoissa edellytetään"... Mitäköhän tästä pitäis päätellä, että muitakin tilastollisia testejä täytyy osata vai ei?
Ahdistaa noi vanhat koetehtävät. Tuntuu, etten osaa laskea niistä mitään, vaikka tajuaisinkin asian.
En kyllä nyt itsekään ymmärrä tuon v. 1990 tehtävän c kohtaa, jossa sijainen tuo postin, että mistä oikean vastauksen kaava tulee? Mistä tulee 3.5h? Se ei ole keskiarvo eikä myöskään vaihteluvälin pituus, joten mistä ihmeestä se saadaan?
Entä onko tuohon vuoden 1994 tehtävään lainkaan oikeaa vastausta saatavilla?
Ite tän ekan viikon aikana käyn kaikki artikkelit läpi niin, että osaan kertoa artikkelien pääpiirteet (esim. keskeiset tutkimustulokset, tutkimuskysymykset yms.). Vaan Sielutiede-artikkelia oon nyt käyny yksityiskohtasemmin läpi, se kun tuotti vähän ongelmia..:D Viikonloppuna alotan tilastomateriaalin ja ens viikolla alkaa sit artikkeleiden pureskeleminen osiin. Itellä toimii se, että ensin hahmotan kokonaisuuden ja sitten yhdistän kokonaisuuteen yksityiskohtia.