Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2019
15.07.2018 |
Hei tein tällasen jo nyt tosi ajoissa, jotta tää ehtisi tavoittaa mahdollisimman monen ennen ensi kevättä. :D Ja voihan tässä jo fiilistellä seuraavia pääsykokeita etukäteen vaikka niiden sisällöstä ei vielä olekaan paljoa tietoa.
Tän vuoden keskustelu oli musta ihanaa seurattavaa, ja vaikka ite onnekseni pääsin jo tänä vuonna sisään niin olis mulla mielenkiintoa mahdollisesti auttaa muita ens vuonna (hki/tku/tre) hakevia. (Varsinkin jos koe pysyy vielä tän vuoden samanlaisena kuin mitä se oli nyt tänä keväänä:)!)
Kommentit (5687)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään jekkua tai koiraa haudattuna. Ihan selkeästi ilmoitettiin, että tilastolliset menetelmät ja jaettava aineisto. Itse veditte väärät johtopäätökset. Täälläkin useampi kävi kommentoimassa, että nyt olette käsittäneet väärin, mutta alapeukut viuhuivat. Olkaa tyytyväisiä, että tänään jaetussa materiaalissa on selkeästi ilmoitettu, mistä kokeessa on hyötyä. Olisi voinut olla niinkin, ettei materiaaliin olisi sisältynyt mitään tilastopakettia, ja silti tilastollista osaamista olisi kokeessa vaadittu. Ainoa muutos on, ettei ole erikseen nimetty tiettyä tilastokirjaa. Osa siitä päättelikin, että tiedot on hankittava itsenäisesti muualta, ja he ovat nyt vahvoilla.
Sitten täällä vedetään jo johtopäätöksiä, ettei ensi vuonna tule tilastoa osata ollenkaan. Voi elämä.
Ensi vuodesta lähtien kokeet eivät saa vaatia MITÄÄN ennakkovalmistautumista vaan kaikki aineisto jaetaan kokeessa. Toki lukiossa opittavia taitoja voi periaatteessa varmaan edellyttää mutta ei sen enempää. Eli ensi vuodesta alkaen koe kyllä muuttuu radikaalisti.
Tämä EI pidä paikkansa! Ihan samalla tavalla menee kuin nytkin. Valintakoemateriaali julkaistaan kuukautta ennen. Joillain aloilla voi olla niin, että on vain aineisto itse kokeessa, joillain kokeet perustuu joihinkin lukion kursseihin, joillain taas aiemmin julkaistavaan materiaalin kuten nyt psykalla. Ideana vain se, että pitkää valmistautumisaikaa ei ole.
T. Lukion opo
Kyllä sinä nyt vaan olet väärässä- kuten opot yleensä ovatkin.
Ensi vuonna pääsykokeissa ei voi olla taidealat poislukien mitään ennakkomateriaalia. Lukiopohjalta ja kokeessa jaettavalla materiaalilla mennään. Katso esim. tämän vuoden Vakavan esipuhe.
Kyllä, olet oikeassa siinä että opinto-ohjaajat ovat joskus myös väärässä - kuten kuka tahansa muukin ammattilainen voi aina välillä olla. Olen kuitenkin seurannut tätä valintakoeuudistusta työni puolesta jo useamman vuoden ajan. Alusta asti on joka paikassa puhuttu siitä, että vuoteen 2018 mennessä pääsykokeet muuttuvat niin, että ne eivät vaadi PITKÄÄ valmistautumista - ja tämähän on nyt siis tilanne tänä keväänä 2019. Lisäksi on puhuttu että TAVOITTEENA on, että vuonna 2020 pääsykokeet eivät vaadi ennakkovalmistautumista.
Koska kyseessä on kuitenkin vain tavoite, niin mikään laki/asetus tms. ei estä sitä, etteikö yliopistot voisi halutessaan edelleen laittaa pääsykokeisiin ennakkomateriaalia. Tätä tietoa ei (ainakaan tietääkseni) ole julkaistu vielä psykologian - eikä kovin monen muunkaan alan kohdalta. Eli tuleeko ennakkomateriaalia vai ei. Se että Vakava-kokeessa ennakkomateriaali poistuu, ei kerro mitään siitä, että psykologiassa ennakkomateriaalia ei olisi.
Koska psykologia on ns. hakupaineala, on vaikea kuvitella, että he pystyisivät karsimaan hakijat vain ja ainoastaan pääsykokeessa jaettavan aineiston avulla.
Ilmeisesti ainakin psykologiassa ovat päättäneet, että valintakoe ei vaadi ennakkovalmistautumista. Sillä tuo julkaistiin melko päättäväisesti Jyväskylän sivuilla, eikä pelkästään tavoitteellisesti. Samalla sivulla on lista aloista, jossa komeilee myös psykologia.
Tuo kyseisen sivun lista, jossa on psykologia mainittu, koskee todistuvsvalinnan pisteitä. Sillä ei sinänsä ole suoraa yhteyttä siihen, mitä edellä on sanottu valintakokeesta. Edelleenkin on siis täysin mahdollista, että on ennakkomateriaali psykologiassa. Toin tämän vain esille siksi, ettei kukaan tuudittaudu tänä keväänä siihen ajatukseen, että en panosta nyt, vaan kokeilen sitten ensi vuonna, kun ei tarvitse ennakkoon mitään lukea. Tätä ei siis ole missään vielä lopullisesti päätetty. Toki toivon itsekin opiskelijoideni puolesta, että ennakkomateriaali poistuisi, mutta tosiaan tietoa ei vielä ole. Valintatiedot julkistetaan syksyllä 2019.
Onnea kaikille pääsykokeisiin valmistautuville!
Eli ilmeisesti nämä ovat vielä ammattisalaisuuksia ja tuolla Jyväskylän sivulla se on muotoiltu huonosti, kun piti kirjoittaa, että "valintakokeet voivat vaatia valmistautumista, mutta ei välttämättä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaako joku auttaa? Vuoden 1990 koe, tehtävä 2 (tilastomateriaalissa käsitelty). Mistä tulee c) kohdan kaava /lauseke: 5-3,5 / 6-3.5 ?
En ymmärrä tuota Bayesin teoreemaa, tai että mistä se tulee.. Perustodareita osaan kyllä laskea melko hyvin, mut moni vanhojen pääsykokeiden tehtävä tuntuu tyssäävän siihen, kun pitäis laskea se tuolla Bayesilla, enkä ymmärrä. Tilasto-osiossa on myös monia uusia kaavoja, esimerkiks testisuureiden kaavat, jotka pitäis opetella.
varasija "mahdoton" kirjoitti:
En ymmärrä tuota Bayesin teoreemaa, tai että mistä se tulee.. Perustodareita osaan kyllä laskea melko hyvin, mut moni vanhojen pääsykokeiden tehtävä tuntuu tyssäävän siihen, kun pitäis laskea se tuolla Bayesilla, enkä ymmärrä. Tilasto-osiossa on myös monia uusia kaavoja, esimerkiks testisuureiden kaavat, jotka pitäis opetella.
Bayesin teoreema on johdettu ehdollisen todennäköisyyden kaavasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bayesin_teoreema
Mä ajattelen Bayesin niin, että kysytty osatodennäköisyys jaetaan kokonaistodennäköisyydellä.
Noi regression uudet kaavat mietityttää eniten, että mitenköhän ne sais pysymään päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku auttaa? Vuoden 1990 koe, tehtävä 2 (tilastomateriaalissa käsitelty). Mistä tulee c) kohdan kaava /lauseke: 5-3,5 / 6-3.5 ?
Käsitin et se ois kuvannut hajontaa, joka piti päätellä tolleen, kun sitä ei kerrottu suoraan. Et s ois siinä kohdassa 6-3,5 joka on siis 2,5.
Kiva kun tuossa Pyykönen et al. artikkelissa on virhe, tekstissä sanotaan ettei tarkkaavudessa ollut merkittävää eroa ryhmien välillä ja taulukossa 2 taas näkyy että niillä on merkittävä ero. Toivottavasti eivät päätä kysyä tuosta asiasta kokeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressiperse kirjoitti:
Kiva kun tuossa Pyykönen et al. artikkelissa on virhe, tekstissä sanotaan ettei tarkkaavudessa ollut merkittävää eroa ryhmien välillä ja taulukossa 2 taas näkyy että niillä on merkittävä ero. Toivottavasti eivät päätä kysyä tuosta asiasta kokeessa.
Pistä tästä viestiä hakijapalveluihin? Varmaan korjataan jos on virhe.
Musta tossa sielutiede-artikkelissa ei oo mitään kummallista/epäselvää, tosi mielenkiintoinen artikkeli vaan! Kaikki nää on kyllä aivan perkeleen mielenkiintosia, varsinkin neuroartikkelit! Ihanaa ja todella virkistävää lueskella näitä kamalan useamman kuukauden matikkapänttäyksen jälkeen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoin viestiä, katsotaan tapahtuuko mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku auttaa? Vuoden 1990 koe, tehtävä 2 (tilastomateriaalissa käsitelty). Mistä tulee c) kohdan kaava /lauseke: 5-3,5 / 6-3.5 ?
Käsitin et se ois kuvannut hajontaa, joka piti päätellä tolleen, kun sitä ei kerrottu suoraan. Et s ois siinä kohdassa 6-3,5 joka on siis 2,5.
mut eikö tossa kohdassa ollu kyse tasajakaumasta? siinähän olis ollu sit suorakulmion pinta-alan laskeminen mut "korkeutta" eli y-akselin asteikkoa ei tiedetä, niin onko sitten sen vuoksi käytetty tota standardoinnin kaavaa ? oon ihan pihalla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Tilastotieteen materiaalissa on laskettu luottamusväliä t-jakauman avulla.
” erään tutkimuksen perusteella aineistosta havaittu keskiarvo on 10 ja keskihajonta 2. Otoskoko tutkimuksessa oli 100. Keskiarvon 95 prosentin luottamusväli on:
10+- 2.26 * 2/neliöjuuri 100
Voisiko joku käydä katsomassa tuon tehtävän, mun mielestä siinä on virhe 😖 koska tuo kerroin 2.26 on luettu t-jakauman taulukosta vapausasteilla 9, eli n-1. Vaikka tässähän otoskoko n=100, joten kerroin pitäisi olla vapausasteilla 99, eli n. 1.98.
Mitä mieltä, onko tässä virhe? Mielestäni on.
Tuo oli siis tilastotieteen materiaalissa sivulla 25.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen katsomaan tänään julkaistua lisämateriaalia jossa myös tuo virhe tuodaan esiin. Tuostakin lisämateriaalista puuttuu vielä ainakin kaksi virhettä.
Stressiperse kirjoitti:
Kiva kun tuossa Pyykönen et al. artikkelissa on virhe, tekstissä sanotaan ettei tarkkaavudessa ollut merkittävää eroa ryhmien välillä ja taulukossa 2 taas näkyy että niillä on merkittävä ero. Toivottavasti eivät päätä kysyä tuosta asiasta kokeessa.
Artikkelissa ei mainita, mitä merkitsevyystasoa he käyttivät. Jos he käyttivät esim. 0.1% merkityvyystasoa, silloin tarkkaavaisuudessa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa.
Kiva niille hakijoille, jotka tulosti materiaalit heti niiden julkaisun jälkeen eivätkä ole tietoisia siitä, että sivulle on ilmestynyt tilastomatikan virheitä listaava tiedosto...
Joka ikinen vuosi sama juttu: tilastomatikan materiaaleissa on virheitä, joita sitten jälkikäteen korjaillaan. Psykan laitoksilla odotetaan, että hakijat opiskelee sellaiset materiaalit, joita edes tekijät ei saa tehtyä virheettömiksi. Materiaali on liian vaativaa jopa sen laatijoille... Missään muussa alassa en ole törmännyt tähän samaan, että vuodesta toiseen materiaalien vaihtumisesta huolimatta virheitä vain löytyy ja löytyy...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku auttaa? Vuoden 1990 koe, tehtävä 2 (tilastomateriaalissa käsitelty). Mistä tulee c) kohdan kaava /lauseke: 5-3,5 / 6-3.5 ?
Käsitin et se ois kuvannut hajontaa, joka piti päätellä tolleen, kun sitä ei kerrottu suoraan. Et s ois siinä kohdassa 6-3,5 joka on siis 2,5.
mut eikö tossa kohdassa ollu kyse tasajakaumasta? siinähän olis ollu sit suorakulmion pinta-alan laskeminen mut "korkeutta" eli y-akselin asteikkoa ei tiedetä, niin onko sitten sen vuoksi käytetty tota standardoinnin kaavaa ? oon ihan pihalla :D
Noista mä en kyl muista enää mitään, mut kai se ois sanottu siinä ratkaisussa, jos ois pitänyt laskee jotain muuta saadakseen sen arvon. Mun mielestä se tuli vaan siitä ajasta, et sijainen jakaa postia puoli neljästä (3,5 tunteina) kuuteen ja noiden erotus 6-3,5 ois sit se hajonta.
Aa niin ja standardoinnin kaava siin on siks ku se on todennäköisyyslasku. Varmaan ne on sit normaalisti jakautuneet ne kaikki kerrat, et mihin aikaan posti tulee, niin se voidaan laskee normaalijakaumalla.
Hei psykatoverit, onko kukaan laskeskellut vuoden 2016 kokeen tehtävää 5? Kysytään siis viisilukuista yhteenvetoa. Oma pää lyö taulukoiden kohdalla tyhjää eli miten noiden annettujen tietojen pohjalta saa ratkaistua esim. Kvartiilit (Q1 & Q3)?
Kaavat on jääny aika hyvin mieleen laskemalla, että samalla kertaan, kun teen tilaston tehtäviä,mutta en erikseen opettele ulkoa. Artikkelit aikalailla on samaa tasoa kuin aikasemmin.