Psykologia 2019

Vierailija kirjoitti:

Jep, ihmettelen miksi useat on sanonut että helpottaa kun joensuun laitto ekaks: se ei helpota tippaakaan, päinvastoin Joensuu olisi kannattanut laittaa viimeiseksi (jos kaupungilla ei väliä) ja sitä ennen kaikki kaupungit vaikeusjärjestyksessä, Helsinki Tampere Turku Jkl Joensuu niin olisi hyödyntänyt kaikki aloituspaikat.

Tarkoitan sitä, että haen Joensuuhun ykkösenä ja sinne on varmasti alhaisimmat pisterajat. Sitä tarkoitan helpottamisella. En siis hae mihinkään muualle, koska haluan asua Joensuussa.

Ettehän te tiedä vielä eri yliopistojen painotuksistakaan. Kaikissa paikoissa ei välttämättä samaa tehtävää painoteta samalla tavalla. Ei se ole yhteisvalinta, eli painotuseroja voi tulla.

Vierailija kirjoitti:

Ettehän te tiedä vielä eri yliopistojen painotuksistakaan. Kaikissa paikoissa ei välttämättä samaa tehtävää painoteta samalla tavalla. Ei se ole yhteisvalinta, eli painotuseroja voi tulla.

Ei voi olla. Tuo kyseessä ei ole yhteisvalinta tarkoittaa sitä, että mukana on esim. maisterihakukohteita ja avoimen väylä, jossa kriteerit ovat eri. 

Toisin sanoen valintakoe on todellakin sama. Olisihan se ihan järjetöntä jos yksi yliopisto pisteyttää ykköstehtävän eri tavalla kuin joku toinen yliopisto... Niin se ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettehän te tiedä vielä eri yliopistojen painotuksistakaan. Kaikissa paikoissa ei välttämättä samaa tehtävää painoteta samalla tavalla. Ei se ole yhteisvalinta, eli painotuseroja voi tulla.

Ei voi olla. Tuo kyseessä ei ole yhteisvalinta tarkoittaa sitä, että mukana on esim. maisterihakukohteita ja avoimen väylä, jossa kriteerit ovat eri. 

Toisin sanoen valintakoe on todellakin sama. Olisihan se ihan järjetöntä jos yksi yliopisto pisteyttää ykköstehtävän eri tavalla kuin joku toinen yliopisto... Niin se ei toimi.

Ei vaan järkevää, mikäli eri yliopistot haluavat edelleen painottaa eri osaamisalueita eri tavoin. Tietenkin koe on sama, pisteytys voi saada eri painotuksia. Näin on ollut ennenkin muiden alojen valintakoeyhteistyö, mutta ei yhteisvalinta -kokeissa. En minä tiedä, tuleeko ensi viikon kokeessa näin tapahtumaan, mutta mahdollista se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ettehän te tiedä vielä eri yliopistojen painotuksistakaan. Kaikissa paikoissa ei välttämättä samaa tehtävää painoteta samalla tavalla. Ei se ole yhteisvalinta, eli painotuseroja voi tulla.

Ei voi olla. Tuo kyseessä ei ole yhteisvalinta tarkoittaa sitä, että mukana on esim. maisterihakukohteita ja avoimen väylä, jossa kriteerit ovat eri. 

Toisin sanoen valintakoe on todellakin sama. Olisihan se ihan järjetöntä jos yksi yliopisto pisteyttää ykköstehtävän eri tavalla kuin joku toinen yliopisto... Niin se ei toimi.

Ei vaan järkevää, mikäli eri yliopistot haluavat edelleen painottaa eri osaamisalueita eri tavoin. Tietenkin koe on sama, pisteytys voi saada eri painotuksia. Näin on ollut ennenkin muiden alojen valintakoeyhteistyö, mutta ei yhteisvalinta -kokeissa. En minä tiedä, tuleeko ensi viikon kokeessa näin tapahtumaan, mutta mahdollista se on.

Aina HHT-kokeen yliopistot ovat pisteyttäneet kaikki tehtävät samalla tavalla. Nyt vain Joensuu ja Jyväskyläkin ovat mukana ja sama juttu eli sama koe ja sama pisteytys. 

Kaikissa taidetaan kuitenkin puhua vain raakapisteiden skaalaamisesta 120 pistettä ja 1 % jne. Kaipa siinä pitäisi sanoa jos painotuseroja on.

Porukka täällä toivoo että tyyliin Joensuu painottais artikkeleita enemmän että olis vielä mahollista päästää sisään. Kyllä ne kaikki yliopistot tuli tähän mukaan jotta saa parhaimman mahdollisen opiskelija-aineksen

Millä kaavalla tuo vuoden 2001 tehtävä 1b, on ratkaistu?

Siihen on siis materiaalissa vastaus annettu, mutta miksi se on laskettu tuolla kaavalla?

Kävin juuri valintakokeet 2018-2008 läpi, ainut mikä tehtävä herätti syvää kauhua oli 2009 kaksi viimeistä: kuvaaja ja neuroni :D peli on pelattu jos tuollaiset lyövät

Koenivaskassa on ennenkin kerrottu, ettei etukäteen ole mahdollista tietää mitä tehtävää painotetaan eniten koska ei tiedetä mistä tehtävästä parhaiten menestynyt hakija suoriutuu parhaiten tms, eli painotuseroja ei ole aiemminkaan tarvinnut kertoa etukäteen. Kyllä se on nimenomaan _valintayhteistyön_ pointti, että jokainen yliopisto saa päättää itse lopulliset valintakriteerit. Ja sille joka luulee, että Jyväskylä ja Joensuu liittyivät valintakoeyhteistyöhön ”saadakseen parhaimman mahdollisen opiskelija-aineksen”: tilastomatemaattisten tehtävien käsin laskeminen ei takaa millään tavalla sitä, että niissä parhaiten menestyvistä tulee parhaita psykologeja. 😉

Vierailija kirjoitti:

hei!! Kysymys standaedoiduista regressiokertoimista. Noita voi siis käyttää, jos arvot on standardoitu, joten jos kokeessa jaetaan korrelaatiomatriisi, niin voiko Olettaa että kyseiset korrelaatiot on standardoitu? kun havainnoista lasketaan pearsonin korrelaatiot, standardoituuko ne siinä, vai onko se niin että

Ensin pitäisi standardoida kaikki ja laskea sit sillä kaavalla korrelaatiot :D eli kysymys kuuluu: jos kokeessa jaetaan korrelaatiomatriisi, voiko olettaa että arvot on standardoitu ja voi käyttää Standardoituja korrelaatiokertoimia? onko pearsonin korrelaatikertoimet niin, että keskiarvo on 0 ja hajonta 1?

Tarkoittanet että ovatko matriisin korrelaatiokertoimet laskettu standardoimattomista vai standardoiduista muuttujista? Aloin pohtimaan samaa. Itse ymmärtäisin tilaston osiosta, että esimerkin matriisin kertoimet on laskettu standardoiduista muuttujista. En kyllä tiedä ymmärränkö koko aihetta lainkaan oikein :-D Eli  uskoisin että ensin täytyisi standardoida muuttujat, jonka jälkeen niistä  standardoiduista muuttujista laskea korrelaatiokertoimet,. Enpä kyllä tiedä, kunhan pohdin

Vierailija kirjoitti:

Koenivaskassa on ennenkin kerrottu, ettei etukäteen ole mahdollista tietää mitä tehtävää painotetaan eniten koska ei tiedetä mistä tehtävästä parhaiten menestynyt hakija suoriutuu parhaiten tms, eli painotuseroja ei ole aiemminkaan tarvinnut kertoa etukäteen. Kyllä se on nimenomaan _valintayhteistyön_ pointti, että jokainen yliopisto saa päättää itse lopulliset valintakriteerit. Ja sille joka luulee, että Jyväskylä ja Joensuu liittyivät valintakoeyhteistyöhön ”saadakseen parhaimman mahdollisen opiskelija-aineksen”: tilastomatemaattisten tehtävien käsin laskeminen ei takaa millään tavalla sitä, että niissä parhaiten menestyvistä tulee parhaita psykologeja. 😉

Totta ja vielä se, että pääsykokeen tarkoituksen on saada motivoitunut joukko uusia opiskelijoita, jotka valmistuvat. Yliopistojen pahin painajainen on keskeyttäjät. Toiseksi, pääsykoe ei todellakaan mittaa sitä, kenestä tulee hyvä psykologi ja kenestä ei. Ei sitten missään nimessä. 5,5 vuoden opiskelu valmistaa psykologin ammattiin, eikä 4 viikon lukeminen artikkeleita ja tilastoa. Word.

En usko, että Jkl ja Jns tulivat yhteisvalintaan saadakseen ''parhaimman opiskelija-aineksen'', vaan ihan vain yhteistyön helpottamiseksi. On paljon sujuvampaa, kun on vain 1 ja sama koe kaikissa ja tällöin jokainen hakija voi hakea kaikkiin yliopistoihin. Tavoitteena oli tiivistää valintakoeyhteistyötä ja thats it.

ps. en vieläkään voi tajuta, miten joku voisi kuvitella, että tehtävien pisteytys vaihtelisi yliopistojen välillä. Hullujako te olette..? Silloin tehtävien pisteytystä EI voisi skaalata, koska samasta tehtävästä saisi sitten eri määrän pisteistä yliopistojen välillä. Ei toimi, ei jatkoon, miten joku edes ajattelee tällaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koenivaskassa on ennenkin kerrottu, ettei etukäteen ole mahdollista tietää mitä tehtävää painotetaan eniten koska ei tiedetä mistä tehtävästä parhaiten menestynyt hakija suoriutuu parhaiten tms, eli painotuseroja ei ole aiemminkaan tarvinnut kertoa etukäteen. Kyllä se on nimenomaan _valintayhteistyön_ pointti, että jokainen yliopisto saa päättää itse lopulliset valintakriteerit. Ja sille joka luulee, että Jyväskylä ja Joensuu liittyivät valintakoeyhteistyöhön ”saadakseen parhaimman mahdollisen opiskelija-aineksen”: tilastomatemaattisten tehtävien käsin laskeminen ei takaa millään tavalla sitä, että niissä parhaiten menestyvistä tulee parhaita psykologeja. 😉

Totta ja vielä se, että pääsykokeen tarkoituksen on saada motivoitunut joukko uusia opiskelijoita, jotka valmistuvat. Yliopistojen pahin painajainen on keskeyttäjät. Toiseksi, pääsykoe ei todellakaan mittaa sitä, kenestä tulee hyvä psykologi ja kenestä ei. Ei sitten missään nimessä. 5,5 vuoden opiskelu valmistaa psykologin ammattiin, eikä 4 viikon lukeminen artikkeleita ja tilastoa. Word.

En usko, että Jkl ja Jns tulivat yhteisvalintaan saadakseen ''parhaimman opiskelija-aineksen'', vaan ihan vain yhteistyön helpottamiseksi. On paljon sujuvampaa, kun on vain 1 ja sama koe kaikissa ja tällöin jokainen hakija voi hakea kaikkiin yliopistoihin. Tavoitteena oli tiivistää valintakoeyhteistyötä ja thats it.

ps. en vieläkään voi tajuta, miten joku voisi kuvitella, että tehtävien pisteytys vaihtelisi yliopistojen välillä. Hullujako te olette..? Silloin tehtävien pisteytystä EI voisi skaalata, koska samasta tehtävästä saisi sitten eri määrän pisteistä yliopistojen välillä. Ei toimi, ei jatkoon, miten joku edes ajattelee tällaista.

Siten, että jokainen yliopisto skaalaa ne pisteet erikseen omien painotustensa mukaan? Vai onko jossain sanottu, että kaikkien joka yliopistossa kokeen tehneiden pisteet skaalataan kaikki yhteisesti? Sittenhän se on käytännössä yhteisvalinta, jos näin.

Minusta on täysin mahdollista että yliopistot painottavat tehtäviä eri lailla ja se tuntyisi myös aika loogiselta, kun painotukset aiemmminkin ovat olleet erilaiset eri yliopistojen välillä.

Tilastomatikan hyvä osaaminen ei todellakaan tarkoita että olisi parasta opiskelija-ainesta! Päinvastoin, psykologin työssä tarvitaan ihan muita ominaisuuksia, ja matemaattinen lahjakkuus ei ihmisläheisessä työssä onnistumisen korreloi välttämättä ollenkaan positiviisesti... älykkyyttä on lajia muutakin kuin matemaattinen!

Vakavalla lienee pisin valintakoeyhteistyö. Kaikki tekevät saman kokeen ja se pisteytetään samoin, mutta pisteitä skaalataan sitten "oman maun mukaan".  Toisissa paikoissa kokeesta saa esim. max 20 pistettä ja soveltuvuuskokeesta päälle max. 20 pistettä, toisissa paikoissa karsitaan vain soveltuvuuskokeeseen tulijat kirjallisella kokeella, toisiin paikkoihin ei ole soveltuvuuskoetta ollenkaan, joihinkin tarvitaan tietty osuus raakapisteistä... Pisteytys on kerrottu jokaisen kohteen osalta Opintopolussa.

Keskeyttäminen on tosi alakohtaista. Olen laskenut todarin kokeessa kuinka paljon matikan opiskelijoita pitää ottaa sisään, että saadaan tietty määrä sieltä valmiina ulos. :D

Nyt tuli Tampereenkin valintakoepaikat nettiin! Itse olen päärakennuksen A1:ssä, muistaakseni siellä on kaikki niitä melko isoja saleja(?). Vinkkinä muualta tuleville, että jos tulette omalla autolla Tampereelle, varautukaa ajallisesti siihen, että ruuhkaa on aamuisin. Esim. Viinikan risteytys jumittaa (jos siis tulette esim. Helsingin motarin suunnasta). Jos taas tulette junalla, noi paikat on kaikki kivasti aika lähellä asemaa.

Tsemppiä kaikille kokeeseen ja loppupäivien lukemiseen :)

Kukin uskoo mitä haluaa eikä mulle oo välii painottaako yliopistot eri tavalla vai ei mutta heinäkuussa kaikki kyllä tietää että painotus oli täysin sama tottakai.

Vierailija kirjoitti:

Kukin uskoo mitä haluaa eikä mulle oo välii painottaako yliopistot eri tavalla vai ei mutta heinäkuussa kaikki kyllä tietää että painotus oli täysin sama tottakai.

Varmaan vähän samalla tavalla kuin kaikki tulivat huhtikuun alussa tietämään, ettei tilastoa tarvii etukäteen lukea.

Huolestuttaa kyllä todella mun koesuoriutuminen just luetun ymmärtämisen takiaa.. Luulen aina tajuavani ja sit jäänkin miettimään liikaa ja oon ihan hukassa.

Onko sekä b1, että b0 regressiokertoimia?

"mikäli molemmat muuttujat on standardoitu - - niin regeessiokerroin on sama kuin muuttujien välinen korrelaatio ja regressiosuoran vakiotermi saa aina arvon 0"

Tuosta tulkitsisin siis niin että b0, joka käsittääkseni on vakiotermi (olenkohan tätäkään ymmärtänyt oikein) saa arvon 0,ja b1 olisi sama kuin korrelaatio?

Vierailija kirjoitti:

Kukin uskoo mitä haluaa eikä mulle oo välii painottaako yliopistot eri tavalla vai ei mutta heinäkuussa kaikki kyllä tietää että painotus oli täysin sama tottakai.

No ei kai täällä kukaan ole uskonut, että ehdottomasti tulee eri painotukset, mutta kyllä se mahdollista on niin kauan kuin kyseessä ei ole yhteisvalinta tottakai.