Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten saada mies osallistumaan perhe-elämään?
14.07.2018 |
Meillä on pieni tyttö, vähän yli kaksi kuukautta vanha. Lapsi oli molempien halusta alulle saatettu, jouduimme käymään jonkin aikaa lapsettomuushoidoissakin, jotta raskaus onnistui. Koko raskausajan mieheni oli hyvin osallistuva ja innostunut tulevasta vauvasta ja raskaudesta, mutta pian synnytyksen jälkeen hän lopetti osallistumasta perhe-elämäämme. Synnytys oli vaikea, ja sain repeämiä, jotka eivät vielä ole täysin parantuneet, tai siis jonkun verran kipuja on vielä, ja tarvitsisin todella miehen tukea ihan arjessamme.
Imetän, joten herään yksin öisin imettämään vauvaa muutaman tunnin välein, mies ei ole kertaakaan herännyt yöllä, hän on kyllä ehdottanut että voisi nukkua työhuoneessamme yöt, jotta ei "häiritsisi" heräämisiäni. Minä taas olen pyytänyt häneltä, että hän voisi edes viikonloppuisin joskus herätä vauvan syötölle, voisin pumpata maitoa pulloon, jotta saisin nukkua edes joskus. Olen todella väsynyt kun joudun heräämään melkein tunnin välein öisin (vauva herää niin usein). Mies ei sano tähän mitään, joten häntä ei kai kiinnosta suostua heräämiseen. Hän ei edes pyynnöstäni vaihda vaippaa, nukuta tyttöä tai leiki hänen kanssaan, kaikki jää minulle. Mies viettää paljon aikaa harrastuksensa parissa poissa kotoa, siis saman verran kuin ennen lasta. En koskaan tiedä mihin aikaan hän sieltä palaa, se oli ok ennen lasta mutta ei enää. Kun mies on kotona niin hän viettää aikaa autotallissa nikkaroiden jotain. Jos menen sinne vauvan kanssa hän ärsyyntyy. Jos taas menen yksin niin hän ilahtuu, ja toivoo että autan jossain nikkaroinnissa. En tosin pysty, koska missä tyttö olisi sillä aikaa?
Miten saada mies osallistumaan perhe-elämään? Nyt tuntuu, että hän ei edes ole osa meidän perhettä.
Kommentit (171)
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo yksi pääkopastaan vialla oleva naisvihaaja taitaa olla lisäksi juovuksissakin.
Jokatspsuksessa vastaus ap:lle.
Sun pitää istuttaa mies pöydän ääreen ja vakavasti todeta tilanne ja vaatia muutos siihen. Kyselyt ja ehdotukset eivät riitä vaan ilmoitat, miten miehen pitää ottaa hänelle kuuluva vastuu.Mies vaikuttaa kyllä nikn keskenkasvuiselta ja itsekeskeiseltä, että voi olla ns luonnevika. Ehkä hän oli innoissaan vauvanhankinnasta ajatellen vauvaa jonain esineenä, joka nostaa hänen statustaan. Nyt on ikävä yllätys, että hänen pitäisi jotrnkin vaivautua vauvan hyväksi. Eli ehkä hän ajatteli egoistisesti vauvan olevan häntä varten. Ei kiinnostakaan nyt oikea elävä vauva, kun miehen pitäisikin päinvastoin olla vauvaa varten.
Olin itse yh vauvan syntymästä asti ja tuollaista se oli juuri. Ei eroa ap:n elämästä oikeastaan mitenkään muuten kuin siten, että sukulaiset ja neuvola tarjosivat minulle paljon apua, koska tiesivät minun olevan yksin koliikkivauvan kanssa. Pahimpaan aikaan valvoin yöt ja joku hoiti vauvaa useita tunteja monena päivänä päiväsaikaan ja mä nukuin silloin. Eli yh:na oli helpompaa kuin ap:lla. Nyt kaikki ulkopuoliset olettavat miehen hoitavan vauvaa myös ja ap:n saavan spua, minkä lopputuloksena ap:lla on extraraskadta. Lisäksi päälle varmasti kasvava v1tutus miestä kohtaan.
Eli eroa ei tarvitse pelätä, se voi osoittautua helpotukseksikin. Onnea ihanasta vauvasta, lapsi on elämän tärkein asia!
Vässykkäviha ei naisviha. Vissi ero.
*eri
"*eri", just just... :D
ei, eri
*sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Ne hakee erilaisin jopa epäterveellisin keinoin miesten huomiota ja hyväksyntää, jota paitsi ovat lapsuuden kodissaan jääneet. Pikkuisella kehulla ja huomiolla iskä saa tyttäremme yrittämään parhaansa ja tekemään vaikka mitä. Jos minä pyytäisin, käskisin samaa niin tuloksena olisi teiniangstia ja riitaa.
Olisi hedelmällisempää keskustella siitä, miten poikia kasvatetaan aviomiehiksi ja isiksi? Vai kasvatetaanko mitenkään? Vai onko miesten kesken asennemaailma ja roolimallit sellaiset, että miesten on vaikea kaveripiirien takia edes osallistua perhe-elämään?
Liian usein nimittäin kuulee, että mies on täysillä mukana lapsen hankkimisessa, mutta vauvan synnyttyä eristäytyy tilanteesta kokonaan. Ei voida siis sanoa, että mies olisi tullut vastoin tahtoaan tai yllättäen isäksi, vaan jostain muista syistä mies jättää osallistumatta vauvan hoitoon ja kasvatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Olet oikeassa. Miesten, jotka ovat aina naisia järkevämpiä, harkitsevaisempia ja parempia ennakoimaan tulevaa, pitäisi todellakin miettiä tarkemmin, kenen kanssa lisääntyvät. Muuten voi käydä niin, että joskus joutuu keskeyttämään autotallissa puuhastelun/jättämään väliin yhden frisbeegolf-kierroksen/heräämään yöllä oman lapsensa vuoksi. Karmea kohtalo.
"sarkasmisi" ei toimi minuun, sori vaan siitä.
Älä turhaan pyytele anteeksi, sarkasmi uppoaa tunnetusti vain älykkäisiin ihmisiin.
Kovasti sä yritit, mutta kun et vaan osaa.
Oi, miten nasevan vastauksen saitkaan ponnistettua. Hyvä hyvä.
Sinä olet nöyryyttänyt itsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Hei kulta, MULLA on nyt vauvakuume, mä haluun lapsen. MINUN haluni saada lapsi, NYT HETI.
Ja mies on töissä 9 - 10 tuntia poissa kotoa vaimo odottaen kiukkuisena kotona vaatien, että siinä hoida oma osasi!
Oma osa naisella: tissiä, vastiketta, kuivattamista , pilttiä, nukkumista, pesukoneen täyttöä, astiainpesukoneen tyhjentämistä. Huoh, on niin raskasta!
Älkää hommatko niitä sinappikoneita, jos on niin raskasta! Ruskeat naiset kyllä hoitavat sen lisääntymisen pienemmällä elämöinnillä ja monta kertaa. Mutta he ovatkin riuskaa väkeä.
Minkälaista miestä pitää vaatia olemaan oman lapsensa kanssa? Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että menee hankkimaan lapsen vaikka tietää, ettei kiinnosta. Minkälainen lapamato huomatessaan lapsen synnyttyä että perhe-elämä onkin erilaista kuin kuvitelmista, kippaa kaiken vastuun naiselle "koska työ" eikä yritä millään lailla työstää omaa asennettaan? Jos ei halua lapsia, se pitää suoraan ja rehellisesti kertoa kumppanille. Ja sitten huolehtia ehkäisystä, ihan itse. Ei niitä sinappikoneita tosiaan pidä hommata, jos on niin raskasta. Mutta jos on mennyt niin tekemään, niin sitten kantaa vastuunsa.
Naiselle alistuva pinppiriippuvainen betavässykkä.
Oletko? Hyvä, että sait lopultakin tunnustettua. Nyt kun vielä löydät sen naisen, jolle alistua, niin vointisi varmasti kohenee.
Älä nyt viitsi hei. Ihan per#seelleen meni analyysisi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hedelmällisempää keskustella siitä, miten poikia kasvatetaan aviomiehiksi ja isiksi? Vai kasvatetaanko mitenkään? Vai onko miesten kesken asennemaailma ja roolimallit sellaiset, että miesten on vaikea kaveripiirien takia edes osallistua perhe-elämään?
Liian usein nimittäin kuulee, että mies on täysillä mukana lapsen hankkimisessa, mutta vauvan synnyttyä eristäytyy tilanteesta kokonaan. Ei voida siis sanoa, että mies olisi tullut vastoin tahtoaan tai yllättäen isäksi, vaan jostain muista syistä mies jättää osallistumatta vauvan hoitoon ja kasvatukseen.
Eikös kaikista kersoista yritetä nykyään kasvattaa muunsukupuolisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi hedelmällisempää keskustella siitä, miten poikia kasvatetaan aviomiehiksi ja isiksi? Vai kasvatetaanko mitenkään? Vai onko miesten kesken asennemaailma ja roolimallit sellaiset, että miesten on vaikea kaveripiirien takia edes osallistua perhe-elämään?
Liian usein nimittäin kuulee, että mies on täysillä mukana lapsen hankkimisessa, mutta vauvan synnyttyä eristäytyy tilanteesta kokonaan. Ei voida siis sanoa, että mies olisi tullut vastoin tahtoaan tai yllättäen isäksi, vaan jostain muista syistä mies jättää osallistumatta vauvan hoitoon ja kasvatukseen.
Eikös kaikista kersoista yritetä nykyään kasvattaa muunsukupuolisia?
Päinvastoin. Olen itse huomannut että Suomessa poikia kasvatetaan toisinaan kovin kummien uskomusten kautta vaikka verrattuna muihin maihin.
Meillä Suomessa on joskus sellainen asenne, että pojat ja miehet ovat ressukoita, jotka eivät osaa tehdä mitään, he ovat ikään kuin toistaitoisia sosiaalisissa asioissa, perheenisinä ja aviomiehinä. Heiltä ei vaadita lapsuuden perheissään mitään eikä kannusteta näissä asioissa. Saati että kukaan heitä opettaisi kunnon rakastajaksi.
Nämä asiat ovat kuitenkin aika keskeisiä onnellisuuden tuottajia miehen elämässä, siis että hänellä on hyviä parisuhteita, tyydyttävä rooli perhe-elämässä ja läheiset suhteet omiin lapsiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Väärä tulkinta. Ne nuoret naiset hakevat rakkautta ja hyväksyntää pojalta. Se, että poika käyttää suojatonta tyttöä hyväkseen, on sen pojan päätös.
Kertoo siis enemmän sen pojan ajatusmaailmasta: "ahaa, tässä on mimmi, joka kaipaa rakkautta ja huomiota, eikä hänellä ole suojelevaa isäpappaa, niinpä minä voin helposti käyttää häntä hyväkseen, kohdella häntä kuin esinettä vaikka näen että hän on haavoittuva lintunen. Teen näin koska voin ja koska minullakaan ei ole ollut isää, joka olisi kasvattanut minut paremmaksi mieheksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Hei kulta, MULLA on nyt vauvakuume, mä haluun lapsen. MINUN haluni saada lapsi, NYT HETI.
Ja mies on töissä 9 - 10 tuntia poissa kotoa vaimo odottaen kiukkuisena kotona vaatien, että siinä hoida oma osasi!
Oma osa naisella: tissiä, vastiketta, kuivattamista , pilttiä, nukkumista, pesukoneen täyttöä, astiainpesukoneen tyhjentämistä. Huoh, on niin raskasta!
Älkää hommatko niitä sinappikoneita, jos on niin raskasta! Ruskeat naiset kyllä hoitavat sen lisääntymisen pienemmällä elämöinnillä ja monta kertaa. Mutta he ovatkin riuskaa väkeä.
Minkälaista miestä pitää vaatia olemaan oman lapsensa kanssa? Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että menee hankkimaan lapsen vaikka tietää, ettei kiinnosta. Minkälainen lapamato huomatessaan lapsen synnyttyä että perhe-elämä onkin erilaista kuin kuvitelmista, kippaa kaiken vastuun naiselle "koska työ" eikä yritä millään lailla työstää omaa asennettaan? Jos ei halua lapsia, se pitää suoraan ja rehellisesti kertoa kumppanille. Ja sitten huolehtia ehkäisystä, ihan itse. Ei niitä sinappikoneita tosiaan pidä hommata, jos on niin raskasta. Mutta jos on mennyt niin tekemään, niin sitten kantaa vastuunsa.
Kyllä ne vauvanhoitamiset ovat kova työtä naisvässykälle, jonka kokemukset kiireisestä ja vaativasta työelämästä ovat nollatasoa.
Vässykälle jopa maksetaan siitä, että hoitaa omaa lastaan kotona. Tämä etu ei ole kovinkaan yleistä muualla maailmassa, mutta vässykkä tarvitsee vielä lisä apua kakaransa hoitamiseen.
Vässykkä on hyvä ja vie vauvan hetipian päivähoitoon jo sylivauvana ja alkaa toteuttamaan työnhaun periaatteita aktiivimallin mukaan. Sehän vasta on helppoa.
Jokaisella lapsella on myös se isä, jonka kuuluu osallistua lapsen arkeen. Lapsella on oikeus myös hyvään isäsuhteeseen. Sitä ei muodostu jos isä on vastuutaan välttelevä. Kirjoituksestasi näkee selvästi, että esim sinun elämästäsi tällainen turvallinen läsnäoleva isä on puuttunut ja sitä puutetta on myöhemminkään elämässä vaikea korvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Väärä tulkinta. Ne nuoret naiset hakevat rakkautta ja hyväksyntää pojalta. Se, että poika käyttää suojatonta tyttöä hyväkseen, on sen pojan päätös.
Kertoo siis enemmän sen pojan ajatusmaailmasta: "ahaa, tässä on mimmi, joka kaipaa rakkautta ja huomiota, eikä hänellä ole suojelevaa isäpappaa, niinpä minä voin helposti käyttää häntä hyväkseen, kohdella häntä kuin esinettä vaikka näen että hän on haavoittuva lintunen. Teen näin koska voin ja koska minullakaan ei ole ollut isää, joka olisi kasvattanut minut paremmaksi mieheksi".
Ja sitten tästä perhosesta tulee miehiä vihaava femakkonatsi: "kaikki miehet on paskoja"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Hei kulta, MULLA on nyt vauvakuume, mä haluun lapsen. MINUN haluni saada lapsi, NYT HETI.
Ja mies on töissä 9 - 10 tuntia poissa kotoa vaimo odottaen kiukkuisena kotona vaatien, että siinä hoida oma osasi!
Oma osa naisella: tissiä, vastiketta, kuivattamista , pilttiä, nukkumista, pesukoneen täyttöä, astiainpesukoneen tyhjentämistä. Huoh, on niin raskasta!
Älkää hommatko niitä sinappikoneita, jos on niin raskasta! Ruskeat naiset kyllä hoitavat sen lisääntymisen pienemmällä elämöinnillä ja monta kertaa. Mutta he ovatkin riuskaa väkeä.
Minkälaista miestä pitää vaatia olemaan oman lapsensa kanssa? Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että menee hankkimaan lapsen vaikka tietää, ettei kiinnosta. Minkälainen lapamato huomatessaan lapsen synnyttyä että perhe-elämä onkin erilaista kuin kuvitelmista, kippaa kaiken vastuun naiselle "koska työ" eikä yritä millään lailla työstää omaa asennettaan? Jos ei halua lapsia, se pitää suoraan ja rehellisesti kertoa kumppanille. Ja sitten huolehtia ehkäisystä, ihan itse. Ei niitä sinappikoneita tosiaan pidä hommata, jos on niin raskasta. Mutta jos on mennyt niin tekemään, niin sitten kantaa vastuunsa.
Kyllä ne vauvanhoitamiset ovat kova työtä naisvässykälle, jonka kokemukset kiireisestä ja vaativasta työelämästä ovat nollatasoa.
Vässykälle jopa maksetaan siitä, että hoitaa omaa lastaan kotona. Tämä etu ei ole kovinkaan yleistä muualla maailmassa, mutta vässykkä tarvitsee vielä lisä apua kakaransa hoitamiseen.
Vässykkä on hyvä ja vie vauvan hetipian päivähoitoon jo sylivauvana ja alkaa toteuttamaan työnhaun periaatteita aktiivimallin mukaan. Sehän vasta on helppoa.
Suomessa maksetaan jopa sairastamisesta eli siitä, että joku makaa kuukausitolkulla kotona. Lapsen hoitamisesta maksetaan, että naiset tekisivät lapsia, alhaisesta syntyvyydestä on yhteiskunta huolissaan. Kotihoidontuki luotiin siksi, että lapsen kotona hoitaminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi mitä päivähoitopaikan järjestäminen. Sylivauvan hoitaminen se vasta kalliiksi tulisikin, mutta sitä ei miesvässykät osaa ajatella.
Se, että valittava miesvässykkä on itse ollut vauva, ei tee miesvässykästä mitään lastenhoidon asiantuntijaa. Se jatkuva valitus naisten "kotona makaamisesta" kertoo vain siitä, että miehellä ei ole mitään kokemusta edes naisista saati perheellisen elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osallistumaan -verbi saa jo karvat pystyyn. Teillä on yhteinen perhe, joten mies on 100 %:sesti vastuussa perheestään kuten sinäkin. Minun huushollissani noin ei kävisi, koska olen jo seurusteluajoista alkaen pitänyt huolen, että molemmat teemme kotiöitä (mies on kehittynyt vallan hyväksi ruoanlaittajaksi) yhdessä. Tyttäremme annoin heti laitokselta hänen kannettavakseen ja hänen vatsalleen makaamaan kotiin tultuamme. Siitä se isä-tytär-suhde alkoi. Heillä on omia Legon rakennusjuttuja ja shakinpeluuta tms, joihin minua ei edes huolittu. Myös urheilussa ja koulutöissäkin isän tuki ja apu ovat olleet korvaamattoman tärkeitä. Puhumattakaan tyttären itsetunnon kehittymisessä.
Sanotaan, että ns. isän tyttäret pärjäävät paremmin elämässään, koska heillä on luonteva suhtautuminen miehiin, isä kannustaa paremmin kuin äiti, koska hän tietää, että tyttäret ovat usein fiksumpia kuin pojat, ainakin koulussa. Äidin kanssa on sitten muita yhteisiä harrastuksia ja yhdessäoloa.
Joo tätä itsekin mietin tässä, miten niille tyttöparoille voi kehittyä minkäänlaista hyvää itsetuntoa, kun OMAA ISÄÄ ei edes kiinnosta?
Tätä hyväksyntää haetaan sitten ajallaan hyväksikäyttöä harrastavista poika"ystävistä"
Väärä tulkinta. Ne nuoret naiset hakevat rakkautta ja hyväksyntää pojalta. Se, että poika käyttää suojatonta tyttöä hyväkseen, on sen pojan päätös.
Kertoo siis enemmän sen pojan ajatusmaailmasta: "ahaa, tässä on mimmi, joka kaipaa rakkautta ja huomiota, eikä hänellä ole suojelevaa isäpappaa, niinpä minä voin helposti käyttää häntä hyväkseen, kohdella häntä kuin esinettä vaikka näen että hän on haavoittuva lintunen. Teen näin koska voin ja koska minullakaan ei ole ollut isää, joka olisi kasvattanut minut paremmaksi mieheksi".
Ja sitten tästä perhosesta tulee miehiä vihaava femakkonatsi: "kaikki miehet on paskoja"
MOT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Hei kulta, MULLA on nyt vauvakuume, mä haluun lapsen. MINUN haluni saada lapsi, NYT HETI.
Ja mies on töissä 9 - 10 tuntia poissa kotoa vaimo odottaen kiukkuisena kotona vaatien, että siinä hoida oma osasi!
Oma osa naisella: tissiä, vastiketta, kuivattamista , pilttiä, nukkumista, pesukoneen täyttöä, astiainpesukoneen tyhjentämistä. Huoh, on niin raskasta!
Älkää hommatko niitä sinappikoneita, jos on niin raskasta! Ruskeat naiset kyllä hoitavat sen lisääntymisen pienemmällä elämöinnillä ja monta kertaa. Mutta he ovatkin riuskaa väkeä.
Minkälaista miestä pitää vaatia olemaan oman lapsensa kanssa? Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että menee hankkimaan lapsen vaikka tietää, ettei kiinnosta. Minkälainen lapamato huomatessaan lapsen synnyttyä että perhe-elämä onkin erilaista kuin kuvitelmista, kippaa kaiken vastuun naiselle "koska työ" eikä yritä millään lailla työstää omaa asennettaan? Jos ei halua lapsia, se pitää suoraan ja rehellisesti kertoa kumppanille. Ja sitten huolehtia ehkäisystä, ihan itse. Ei niitä sinappikoneita tosiaan pidä hommata, jos on niin raskasta. Mutta jos on mennyt niin tekemään, niin sitten kantaa vastuunsa.
Hienoa, kun vaimo vaatii pää punaisena osallistumista, kun mies saapuu puoli kuuden jälkeen töistä (ip.)
Mikset anna sen miehen jäädä hoitamaan lasta, jos noin paljon lapsen kaitseminen rassaa?
Ukko voi vuorostaan sitten vaatia niitä hoidon tasinkoja sinulta. Kumma kun ei anneta miehen jäädä kotiin lastaan hoitamaan. Vai onko se kuitenkin mukavampaa huilata kotona kolmekin vuotta ja kirjoitella palstalle raskaasta lapsenhoitotyöstä?
Minun lähiåpiirissä ei ole sattunut yhtään noin laiskaa mammaa. Johtuuko sitten normaaliudesta vai mistä?
No ei minulle työssäkäyvänä äitinä tulisi mieleenkään, että olisi jotenkin pöyristyttävän kohtuutonta osallistua työpäivän jälkeen oman lapseni ja kotini hoitamiseen. Jos miehillä on tällainen ajatus, että töissäkäynti ja kotihommiin osallistuminen on liian raskasta, ja vaan toisen niistä jaksaa tehdä, niin olisi hyvä että tämä ajatus puettaisiin sanoiksi jo ennen ehkäisyn lopettamista. Kuitenkin Suomessa elinkustannukset ja verotus ovat sitä tasoa, että useimmilla perheillä ainut pidemmän aikavälin järkevä ratkaisu on se että molemmat aikuiset käyvät töissä. Silloin jonkun on kertakaikkiaan jaksettava se koti vielä työpäivänkin jälkeen hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Hei kulta, MULLA on nyt vauvakuume, mä haluun lapsen. MINUN haluni saada lapsi, NYT HETI.
Ja mies on töissä 9 - 10 tuntia poissa kotoa vaimo odottaen kiukkuisena kotona vaatien, että siinä hoida oma osasi!
Oma osa naisella: tissiä, vastiketta, kuivattamista , pilttiä, nukkumista, pesukoneen täyttöä, astiainpesukoneen tyhjentämistä. Huoh, on niin raskasta!
Älkää hommatko niitä sinappikoneita, jos on niin raskasta! Ruskeat naiset kyllä hoitavat sen lisääntymisen pienemmällä elämöinnillä ja monta kertaa. Mutta he ovatkin riuskaa väkeä.
Minkälaista miestä pitää vaatia olemaan oman lapsensa kanssa? Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että menee hankkimaan lapsen vaikka tietää, ettei kiinnosta. Minkälainen lapamato huomatessaan lapsen synnyttyä että perhe-elämä onkin erilaista kuin kuvitelmista, kippaa kaiken vastuun naiselle "koska työ" eikä yritä millään lailla työstää omaa asennettaan? Jos ei halua lapsia, se pitää suoraan ja rehellisesti kertoa kumppanille. Ja sitten huolehtia ehkäisystä, ihan itse. Ei niitä sinappikoneita tosiaan pidä hommata, jos on niin raskasta. Mutta jos on mennyt niin tekemään, niin sitten kantaa vastuunsa.
Kyllä ne vauvanhoitamiset ovat kova työtä naisvässykälle, jonka kokemukset kiireisestä ja vaativasta työelämästä ovat nollatasoa.
Vässykälle jopa maksetaan siitä, että hoitaa omaa lastaan kotona. Tämä etu ei ole kovinkaan yleistä muualla maailmassa, mutta vässykkä tarvitsee vielä lisä apua kakaransa hoitamiseen.
Vässykkä on hyvä ja vie vauvan hetipian päivähoitoon jo sylivauvana ja alkaa toteuttamaan työnhaun periaatteita aktiivimallin mukaan. Sehän vasta on helppoa.
Isälle maksetaan ihan samalla tavalla oman lapsensa hoitamisesta kuin äidille, jos isä jää vanhempain- tai hoitovapaalle. Sitähän voi harkita, jos tuntuu siltä, että vaimolta ei homma suju kotona. Roolit vaihtoon vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Hei kulta, MULLA on nyt vauvakuume, mä haluun lapsen. MINUN haluni saada lapsi, NYT HETI.
Ja mies on töissä 9 - 10 tuntia poissa kotoa vaimo odottaen kiukkuisena kotona vaatien, että siinä hoida oma osasi!
Oma osa naisella: tissiä, vastiketta, kuivattamista , pilttiä, nukkumista, pesukoneen täyttöä, astiainpesukoneen tyhjentämistä. Huoh, on niin raskasta!
Älkää hommatko niitä sinappikoneita, jos on niin raskasta! Ruskeat naiset kyllä hoitavat sen lisääntymisen pienemmällä elämöinnillä ja monta kertaa. Mutta he ovatkin riuskaa väkeä.
Minkälaista miestä pitää vaatia olemaan oman lapsensa kanssa? Kuinka tyhmä miehen pitää olla, että menee hankkimaan lapsen vaikka tietää, ettei kiinnosta. Minkälainen lapamato huomatessaan lapsen synnyttyä että perhe-elämä onkin erilaista kuin kuvitelmista, kippaa kaiken vastuun naiselle "koska työ" eikä yritä millään lailla työstää omaa asennettaan? Jos ei halua lapsia, se pitää suoraan ja rehellisesti kertoa kumppanille. Ja sitten huolehtia ehkäisystä, ihan itse. Ei niitä sinappikoneita tosiaan pidä hommata, jos on niin raskasta. Mutta jos on mennyt niin tekemään, niin sitten kantaa vastuunsa.
Hienoa, kun vaimo vaatii pää punaisena osallistumista, kun mies saapuu puoli kuuden jälkeen töistä (ip.)
Mikset anna sen miehen jäädä hoitamaan lasta, jos noin paljon lapsen kaitseminen rassaa?
Ukko voi vuorostaan sitten vaatia niitä hoidon tasinkoja sinulta. Kumma kun ei anneta miehen jäädä kotiin lastaan hoitamaan. Vai onko se kuitenkin mukavampaa huilata kotona kolmekin vuotta ja kirjoitella palstalle raskaasta lapsenhoitotyöstä?
Minun lähiåpiirissä ei ole sattunut yhtään noin laiskaa mammaa. Johtuuko sitten normaaliudesta vai mistä?
No ei minulle työssäkäyvänä äitinä tulisi mieleenkään, että olisi jotenkin pöyristyttävän kohtuutonta osallistua työpäivän jälkeen oman lapseni ja kotini hoitamiseen. Jos miehillä on tällainen ajatus, että töissäkäynti ja kotihommiin osallistuminen on liian raskasta, ja vaan toisen niistä jaksaa tehdä, niin olisi hyvä että tämä ajatus puettaisiin sanoiksi jo ennen ehkäisyn lopettamista. Kuitenkin Suomessa elinkustannukset ja verotus ovat sitä tasoa, että useimmilla perheillä ainut pidemmän aikavälin järkevä ratkaisu on se että molemmat aikuiset käyvät töissä. Silloin jonkun on kertakaikkiaan jaksettava se koti vielä työpäivänkin jälkeen hoitaa.
Ei siinä ole mitään "jaksamista". Tietyt asiat ovat vaan rutiineja, jotka pitää säännöllisesti hoitaa.
En ymmärrä miten tällaisesta normaaliin elämään kuuluvasta asiastakin on tehty "riidan aihe", jolla voidaan jopa tuhota parisuhde.
"Hei, en mä jaksa elää, kun on imurointia, pyykit ja tiskit"
"Ruokaakin pitäis tehdä, en mä jaksa elää"
Monet naisetkin on täysiä vätyksiä näiden asioiden kanssa.
Ymmärrän kyllä, että imuriin tarttuminen heti raskaan työpäivän jälkeen ei niin innosta (tosin suurin osa meistä tekee sen silti, jotta kotona olisi siistiä). Mutta sitä en millään ymmärrä, että oman lapsen kanssa oleminen ja leikkiminen ei työpäivän jälkeen muka innosta. Kyllä minulla ainakin töissä tulee pientä lastani ikävä ja odotan iltaa, että saan häntä pitää sylissä. Ihmetyttää nämä miesten kommentit, että nainen hoitakoon lapsen, miehen pitää saada kaikki päivät ja illat ja yöt ja viikonloput rentoutua pelien, telkkarin, sohvan ja lenkin parissa ilman lasta. Ettekö tykkää lapsestanne, jos ette hänen kanssa halua viettää yhtään aikaa?
Minun isäni oli tuollainen. Hän ei viettänyt aikaa kanssani, olisi vain halunnut olla äitini kanssa. Äidin olisi pitänyt jättää minut jo vauvana yksin ku HÄN kaipasi äidin seuraa. Kun äiti ei hylännyt minua, syyllisti äitiä siitä että vauva vie liikaa aikaa.
Olin yhteisellä päätöksellä hankittu vanhempieni ensimmäinen lapsi.
Isä vietti omaa aikaa omassa huoneessaan tai pois kotoa, ei osallistunut perheen elämään mitenkään. Paitsi äitiä syyttelemällä. Oli mustasukkainen minusta, omasta lapsestaan ja katui minua. Avioliitto päättyi kun olin 4v.
Isäni ei kiinnostunut minusta myöhemminkään. Väilillä kävi mankumassa äitiä takaisin, välillä riitelemässä elatusmaksuista.
Avioitui myöhemmin uudelleen ja teki lisää lapsia. Lopulta jätti minulle perinnöstä testmentissa vain lakiosan. Testamentti oli katkeraan sävyyn kirjoitettu. Vihasi minua ilmeisesti kuolemaansa asti.
Ap. Lähde suhteesta. Älä tuhoa lapsesi itsetuntoa idiootin isän takia. Lapsen syytähän tuo ei ole.
T. 50v isätön nainen
Alue: Aihe vapaa
Kaikista velvollisuuksista luistaminen onkin niin raskasta.