Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten saada mies osallistumaan perhe-elämään?
14.07.2018 |
Meillä on pieni tyttö, vähän yli kaksi kuukautta vanha. Lapsi oli molempien halusta alulle saatettu, jouduimme käymään jonkin aikaa lapsettomuushoidoissakin, jotta raskaus onnistui. Koko raskausajan mieheni oli hyvin osallistuva ja innostunut tulevasta vauvasta ja raskaudesta, mutta pian synnytyksen jälkeen hän lopetti osallistumasta perhe-elämäämme. Synnytys oli vaikea, ja sain repeämiä, jotka eivät vielä ole täysin parantuneet, tai siis jonkun verran kipuja on vielä, ja tarvitsisin todella miehen tukea ihan arjessamme.
Imetän, joten herään yksin öisin imettämään vauvaa muutaman tunnin välein, mies ei ole kertaakaan herännyt yöllä, hän on kyllä ehdottanut että voisi nukkua työhuoneessamme yöt, jotta ei "häiritsisi" heräämisiäni. Minä taas olen pyytänyt häneltä, että hän voisi edes viikonloppuisin joskus herätä vauvan syötölle, voisin pumpata maitoa pulloon, jotta saisin nukkua edes joskus. Olen todella väsynyt kun joudun heräämään melkein tunnin välein öisin (vauva herää niin usein). Mies ei sano tähän mitään, joten häntä ei kai kiinnosta suostua heräämiseen. Hän ei edes pyynnöstäni vaihda vaippaa, nukuta tyttöä tai leiki hänen kanssaan, kaikki jää minulle. Mies viettää paljon aikaa harrastuksensa parissa poissa kotoa, siis saman verran kuin ennen lasta. En koskaan tiedä mihin aikaan hän sieltä palaa, se oli ok ennen lasta mutta ei enää. Kun mies on kotona niin hän viettää aikaa autotallissa nikkaroiden jotain. Jos menen sinne vauvan kanssa hän ärsyyntyy. Jos taas menen yksin niin hän ilahtuu, ja toivoo että autan jossain nikkaroinnissa. En tosin pysty, koska missä tyttö olisi sillä aikaa?
Miten saada mies osallistumaan perhe-elämään? Nyt tuntuu, että hän ei edes ole osa meidän perhettä.
Kommentit (171)
Oletko kokeillut ihan suoraa puhetta? Jos vaikka kysyt että minkä yön ruokailut hän haluaisi ensi viikolla hoitaa? Lupaa olla tarvittaessa mukana mutta anna hänen tehdä asiat omalla tavallaan. Heitä pallo hänelle, niinkuin joku jo ehdottikin niin lykkää baby isälle ja kerro käyväsi suihkussa/kaupassa tms. Pyydä hänet mukaan lapsenhoitoon. "kulta, auttaisitko..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
Vauva nukkuu päivässä yli 16 tuntia, imee tissiä ja se siitä. Onpa rankkaa.
Samaan aikaan mies vetäisee työmatkoineen jopa 12 tunnin työpäiviä helpostikin.
Mutta kotonamakaajalla on niin raskasta.
Minulla on kahdeksan viikkoa vanha vauva ja hän ei ole kyllä yhtenäkään päivänä vielä nukkunut yli 16 tuntia. Hän nukkuu vain vartin päiväunia, ja yöllä vain tunnin pätkiä. Hereilläoloajan itkee koliikki-vatsakipuja. On se aika raskasta, kun itse ei saa päivällä sen vuoksi nukuttua kunnon päiväunia koskaan ja yölläkin unta vain alle tunnin kerralla, ja sitten taas valvotaan tunti tai kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo näyttää tulevan suurena yllätyksenä että sitä vauvaa pitää hoitaa? Joka yö ja päivä. Kaikki tietävät ettei saa nukuttua kuin pätkiä ja vauvaa pitää syöttää myös öisin. Se on näissä aloituksissa aina mullistavan musertava, ihmeellinen asia?
Miten se voi olla nykyajan miehille niin suuri yllätys? Niin suuri, että pitää järkytyksestä ryhtyä käyttäytymään kuin teini-ikäinen tai olla mustasukkainen pienelle vauvalle. Kiukutella vaimolle, joka kehtaa olettaa, että mieskin on kiinnostunut yhdessä tehdystä lapsesta.
Naurettavaa kehdata kiukutella vaimolle, että tämä haluaa rajoittaa miehen menemistä, jos vaimo ei 10min. lenkkeilyn/muun poissaolon jälkeen palaa heti kotiin vapauttamaan miestä lapsenhoidosta omiin menoihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
Vauva nukkuu päivässä yli 16 tuntia, imee tissiä ja se siitä. Onpa rankkaa.
Samaan aikaan mies vetäisee työmatkoineen jopa 12 tunnin työpäiviä helpostikin.
Mutta kotonamakaajalla on niin raskasta.
Joopa. Kaikki isukit painavat töitä kellon ympäri ja siihen vielä työmatkat 3h/suunta. Oman lapsen syliin ottaminen tai vaipan vaihtaminen pari kertaa päivässä on sitten se korsi, joka katkaisee työjuhdan selän eikä rahkeet riitäkään. V#ttumainen vaimo ei tätä tajua, vaan kuvittelee, että suhteen luominen omaan jälkikasvun saattaisi olla miehelle jopa mielekästä. Kyllä naiset on hirviöitä.
Ehkä kannattaa mainita miehelle, että käytöksellään saattaa aiheuttaa teille eron ennemmin, tai myöhemmin. Vähintään itse katkeroidut, jos mies ei tuosta teini asenteestaan kykene kasvamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhden naisen (äidin) tulisi kyetä yksi vauva hoitamaan. Vai onko kyse kuitenkin siitä, että aiemmin nämä nyt valittavat elivät vain itselleen ja "karu" totuus on nyt lyönytkin korville? Muiden lasta harkitsevien kannattaakin harkita vakavasti riittävätkö resurssit ilman apuvoimia ja kuinka pitkälle.
Kumma kyllä nämä maahanmuuttajanaiset Afrikasta pärjäävät ihmeen hyvin ottaen huomioon "perheen pään" vaatimattomat osallistumiset, paitsi kahvilaelämään.
Jos mies ja nainen päättävät yhdessä perustaa perheen, niin ei ole mikään tuulesta temmattu oletus, että molemmat ovat halukkaita myös elämään sitä perhe-elämää yhdessä. Varmasti nainen pärjää yhden tai vaikka viidenkin lapsen kanssa yksinkin, mutta onhan se nyt valtava pettymys, jos kumppani lapsen synnyttyä ulkoistaakin itsensä siitä yhteisestä elämästä. Mieshän tässä tapauksessa jatkaa elämistä "vain itselleen" eikä ilmeisesti tajua tekevänsä aikamoista hallaa paitsi suhteessa lapseensa, myös parisuhteelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhden naisen (äidin) tulisi kyetä yksi vauva hoitamaan. Vai onko kyse kuitenkin siitä, että aiemmin nämä nyt valittavat elivät vain itselleen ja "karu" totuus on nyt lyönytkin korville? Muiden lasta harkitsevien kannattaakin harkita vakavasti riittävätkö resurssit ilman apuvoimia ja kuinka pitkälle.
Kumma kyllä nämä maahanmuuttajanaiset Afrikasta pärjäävät ihmeen hyvin ottaen huomioon "perheen pään" vaatimattomat osallistumiset, paitsi kahvilaelämään.
Jos mies ja nainen päättävät yhdessä perustaa perheen, niin ei ole mikään tuulesta temmattu oletus, että molemmat ovat halukkaita myös elämään sitä perhe-elämää yhdessä. Varmasti nainen pärjää yhden tai vaikka viidenkin lapsen kanssa yksinkin, mutta onhan se nyt valtava pettymys, jos kumppani lapsen synnyttyä ulkoistaakin itsensä siitä yhteisestä elämästä. Mieshän tässä tapauksessa jatkaa elämistä "vain itselleen" eikä ilmeisesti tajua tekevänsä aikamoista hallaa paitsi suhteessa lapseensa, myös parisuhteelleen.
Ilman lapsiakin se on jo monelle keskenkasvuiselle "naiselle" ongelma, kun miehellä on omakin elämä.
Siis työ, harrastukset, ystävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhden naisen (äidin) tulisi kyetä yksi vauva hoitamaan. Vai onko kyse kuitenkin siitä, että aiemmin nämä nyt valittavat elivät vain itselleen ja "karu" totuus on nyt lyönytkin korville? Muiden lasta harkitsevien kannattaakin harkita vakavasti riittävätkö resurssit ilman apuvoimia ja kuinka pitkälle.
Kumma kyllä nämä maahanmuuttajanaiset Afrikasta pärjäävät ihmeen hyvin ottaen huomioon "perheen pään" vaatimattomat osallistumiset, paitsi kahvilaelämään.
Jos mies ja nainen päättävät yhdessä perustaa perheen, niin ei ole mikään tuulesta temmattu oletus, että molemmat ovat halukkaita myös elämään sitä perhe-elämää yhdessä. Varmasti nainen pärjää yhden tai vaikka viidenkin lapsen kanssa yksinkin, mutta onhan se nyt valtava pettymys, jos kumppani lapsen synnyttyä ulkoistaakin itsensä siitä yhteisestä elämästä. Mieshän tässä tapauksessa jatkaa elämistä "vain itselleen" eikä ilmeisesti tajua tekevänsä aikamoista hallaa paitsi suhteessa lapseensa, myös parisuhteelleen.
Ilman lapsiakin se on jo monelle keskenkasvuiselle "naiselle" ongelma, kun miehellä on omakin elämä.
Siis työ, harrastukset, ystävät.
Onneksi sinun elämääsi ei ole yksikään nainen tai "nainen" rajoittamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhden naisen (äidin) tulisi kyetä yksi vauva hoitamaan. Vai onko kyse kuitenkin siitä, että aiemmin nämä nyt valittavat elivät vain itselleen ja "karu" totuus on nyt lyönytkin korville? Muiden lasta harkitsevien kannattaakin harkita vakavasti riittävätkö resurssit ilman apuvoimia ja kuinka pitkälle.
Kumma kyllä nämä maahanmuuttajanaiset Afrikasta pärjäävät ihmeen hyvin ottaen huomioon "perheen pään" vaatimattomat osallistumiset, paitsi kahvilaelämään.
Jos mies ja nainen päättävät yhdessä perustaa perheen, niin ei ole mikään tuulesta temmattu oletus, että molemmat ovat halukkaita myös elämään sitä perhe-elämää yhdessä. Varmasti nainen pärjää yhden tai vaikka viidenkin lapsen kanssa yksinkin, mutta onhan se nyt valtava pettymys, jos kumppani lapsen synnyttyä ulkoistaakin itsensä siitä yhteisestä elämästä. Mieshän tässä tapauksessa jatkaa elämistä "vain itselleen" eikä ilmeisesti tajua tekevänsä aikamoista hallaa paitsi suhteessa lapseensa, myös parisuhteelleen.
Ilman lapsiakin se on jo monelle keskenkasvuiselle "naiselle" ongelma, kun miehellä on omakin elämä.
Siis työ, harrastukset, ystävät.
Miksi tällainen mies hankkii lapsia? Pakko ei ole. Tosiaankin suurin osa lapsista on yhteisesti suunniteltuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Olet oikeassa. Miesten, jotka ovat aina naisia järkevämpiä, harkitsevaisempia ja parempia ennakoimaan tulevaa, pitäisi todellakin miettiä tarkemmin, kenen kanssa lisääntyvät. Muuten voi käydä niin, että joskus joutuu keskeyttämään autotallissa puuhastelun/jättämään väliin yhden frisbeegolf-kierroksen/heräämään yöllä oman lapsensa vuoksi. Karmea kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Eiköhän se lapsi hankita aina halusta saada se lapsi. Ei sen lapsen hoito ole raskasta,jos mies hoitaa oman osuutensa. Valitettavasti vain on ihan liikaa mieslapsia,eikä se kakaruus ja vastuuttomuus katso miehen fyysistä ikää.
Ja tuollaisia vässyköitä te naiset otatte kumppaneiksenne ja kiroatte säälittävää elämäänne. Ihan oma syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Olet oikeassa. Miesten, jotka ovat aina naisia järkevämpiä, harkitsevaisempia ja parempia ennakoimaan tulevaa, pitäisi todellakin miettiä tarkemmin, kenen kanssa lisääntyvät. Muuten voi käydä niin, että joskus joutuu keskeyttämään autotallissa puuhastelun/jättämään väliin yhden frisbeegolf-kierroksen/heräämään yöllä oman lapsensa vuoksi. Karmea kohtalo.
"sarkasmisi" ei toimi minuun, sori vaan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhden naisen (äidin) tulisi kyetä yksi vauva hoitamaan. Vai onko kyse kuitenkin siitä, että aiemmin nämä nyt valittavat elivät vain itselleen ja "karu" totuus on nyt lyönytkin korville? Muiden lasta harkitsevien kannattaakin harkita vakavasti riittävätkö resurssit ilman apuvoimia ja kuinka pitkälle.
Kumma kyllä nämä maahanmuuttajanaiset Afrikasta pärjäävät ihmeen hyvin ottaen huomioon "perheen pään" vaatimattomat osallistumiset, paitsi kahvilaelämään.
Jos mies ja nainen päättävät yhdessä perustaa perheen, niin ei ole mikään tuulesta temmattu oletus, että molemmat ovat halukkaita myös elämään sitä perhe-elämää yhdessä. Varmasti nainen pärjää yhden tai vaikka viidenkin lapsen kanssa yksinkin, mutta onhan se nyt valtava pettymys, jos kumppani lapsen synnyttyä ulkoistaakin itsensä siitä yhteisestä elämästä. Mieshän tässä tapauksessa jatkaa elämistä "vain itselleen" eikä ilmeisesti tajua tekevänsä aikamoista hallaa paitsi suhteessa lapseensa, myös parisuhteelleen.
Ilman lapsiakin se on jo monelle keskenkasvuiselle "naiselle" ongelma, kun miehellä on omakin elämä.
Siis työ, harrastukset, ystävät.
Miksi tällainen mies hankkii lapsia? Pakko ei ole. Tosiaankin suurin osa lapsista on yhteisesti suunniteltuja.
Ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
Vauva nukkuu päivässä yli 16 tuntia, imee tissiä ja se siitä. Onpa rankkaa.
Samaan aikaan mies vetäisee työmatkoineen jopa 12 tunnin työpäiviä helpostikin.
Mutta kotonamakaajalla on niin raskasta.
On ne naisetkin olleet töissä ennen lapsia, tehneet pitkää päivää ylitöineen ja pitkän työmatkan kanssa. Minullakin on ollut pitkiä ylityöputkia, muutamassa viikossa vuosittaiset lailliset ylityömäärät tuli täyteen. Silti se oli helpompaa mitä pienen vauvan kanssa. Sinulla ei ole kokemusta kummastakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yhden naisen (äidin) tulisi kyetä yksi vauva hoitamaan. Vai onko kyse kuitenkin siitä, että aiemmin nämä nyt valittavat elivät vain itselleen ja "karu" totuus on nyt lyönytkin korville? Muiden lasta harkitsevien kannattaakin harkita vakavasti riittävätkö resurssit ilman apuvoimia ja kuinka pitkälle.
Kumma kyllä nämä maahanmuuttajanaiset Afrikasta pärjäävät ihmeen hyvin ottaen huomioon "perheen pään" vaatimattomat osallistumiset, paitsi kahvilaelämään.
Jos mies ja nainen päättävät yhdessä perustaa perheen, niin ei ole mikään tuulesta temmattu oletus, että molemmat ovat halukkaita myös elämään sitä perhe-elämää yhdessä. Varmasti nainen pärjää yhden tai vaikka viidenkin lapsen kanssa yksinkin, mutta onhan se nyt valtava pettymys, jos kumppani lapsen synnyttyä ulkoistaakin itsensä siitä yhteisestä elämästä. Mieshän tässä tapauksessa jatkaa elämistä "vain itselleen" eikä ilmeisesti tajua tekevänsä aikamoista hallaa paitsi suhteessa lapseensa, myös parisuhteelleen.
Ilman lapsiakin se on jo monelle keskenkasvuiselle "naiselle" ongelma, kun miehellä on omakin elämä.
Siis työ, harrastukset, ystävät.
Onneksi sinun elämääsi ei ole yksikään nainen tai "nainen" rajoittamassa.
Mistäs sä tämän asian tiedät? Tunnetko mut?
Vai otitko vaan jotkut "kollektiiviset pimppiraget" femininatsisiskojesi puolesta. :D. haha hahahahahahahaaha
Tunnen. Hahhahhahhahhaa! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkin voi olla synnytyksen jälkeinen masennus, tutkittu asia. Mutta sehän ei mene teille "maailman pitää pyöriä niin kuin haluan"-kotonamakaajille jakeluun.
Sille masennukselle pitää sitten tehdä jotain. Miehen pitää mennä puhumaan asiasta jollekin alan ammattilaiselle. Raskaampaa sillä pienen vauvan äidillä on kuitenkin mitä isällä.
Kotona makaaminen onkin niin raskasta.
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.
No eipä se näköjään ole tyttölapsillekkaan niin selvä asia. Ensin halutaan "MÄ HALUUN" lapsi ja sitten aletaan valittamaan miten raskasta sen lapsen kanssa on.
Tässä ollaan, kun lapset tekee lapsia.
Olet oikeassa. Miesten, jotka ovat aina naisia järkevämpiä, harkitsevaisempia ja parempia ennakoimaan tulevaa, pitäisi todellakin miettiä tarkemmin, kenen kanssa lisääntyvät. Muuten voi käydä niin, että joskus joutuu keskeyttämään autotallissa puuhastelun/jättämään väliin yhden frisbeegolf-kierroksen/heräämään yöllä oman lapsensa vuoksi. Karmea kohtalo.
"sarkasmisi" ei toimi minuun, sori vaan siitä.
Älä turhaan pyytele anteeksi, sarkasmi uppoaa tunnetusti vain älykkäisiin ihmisiin.
Tuo yksi pääkopastaan vialla oleva naisvihaaja taitaa olla lisäksi juovuksissakin.
Jokatspsuksessa vastaus ap:lle.
Sun pitää istuttaa mies pöydän ääreen ja vakavasti todeta tilanne ja vaatia muutos siihen. Kyselyt ja ehdotukset eivät riitä vaan ilmoitat, miten miehen pitää ottaa hänelle kuuluva vastuu.
Mies vaikuttaa kyllä nikn keskenkasvuiselta ja itsekeskeiseltä, että voi olla ns luonnevika. Ehkä hän oli innoissaan vauvanhankinnasta ajatellen vauvaa jonain esineenä, joka nostaa hänen statustaan. Nyt on ikävä yllätys, että hänen pitäisi jotrnkin vaivautua vauvan hyväksi. Eli ehkä hän ajatteli egoistisesti vauvan olevan häntä varten. Ei kiinnostakaan nyt oikea elävä vauva, kun miehen pitäisikin päinvastoin olla vauvaa varten.
Olin itse yh vauvan syntymästä asti ja tuollaista se oli juuri. Ei eroa ap:n elämästä oikeastaan mitenkään muuten kuin siten, että sukulaiset ja neuvola tarjosivat minulle paljon apua, koska tiesivät minun olevan yksin koliikkivauvan kanssa. Pahimpaan aikaan valvoin yöt ja joku hoiti vauvaa useita tunteja monena päivänä päiväsaikaan ja mä nukuin silloin. Eli yh:na oli helpompaa kuin ap:lla. Nyt kaikki ulkopuoliset olettavat miehen hoitavan vauvaa myös ja ap:n saavan spua, minkä lopputuloksena ap:lla on extraraskadta. Lisäksi päälle varmasti kasvava v1tutus miestä kohtaan.
Eli eroa ei tarvitse pelätä, se voi osoittautua helpotukseksikin. Onnea ihanasta vauvasta, lapsi on elämän tärkein asia!
Alue: Aihe vapaa
Sulla ei selkeästi ole hajuakaan siitä, mitä pienen lapsen hoito on.. luultavasti olet myös niin kovakalloinen, ettet selittelystä huolimatta sitä koskaan tajuakaan.